F2 World Championship Peurunka käynnistyi vauhdikkaasti perjantaina, kun Peurunkajärven herruudesta ajettiin Midnight Speed Runissa ja GT-luokissa.

Midnight Speed Runissa nopeimman vauhdin saavutti hallitseva maailmanmestari Pierre Lundin. Ruotsalainen kiihdytti F2-veneensä jopa 194 kilometrin tuntivauhtiin. Kilpailu osoitti sen, että huomenna ajetaan erittäin kovaa.

- Kisa oli erittäin kiva! Tiimini on tehnyt upeaa työtä tätä viikonloppua varten. Saa nähdä, miten itse MM-osakilpailu menee, mutta balanssi ja vauhti vaikuttavat ainakin olevan kunnossa, voittaja iloitsi.  

Jaetulle toiselle sijalle vauhdikkaassa kilpailussa ylsivät Latvian Uvis Slakteris ja Ruotsin Erik Edin. Molemmat ajoivat tutkaan lukemat 193 km/h. Midnight Speed Run antoi upealle kisaviikonlopulle vasta alkutahdit, mutta siitä kävi jo ilmi, että tulossa on erittäin kovatasoiset ja viihdyttävät kisat.

Sara Pakalén vuoden ensimmäisen SM-osakilpailun voittoon

GT30-luokan ensimmäisen SM-osakilpailun voittoon kiiti tuore Euroopan mestari Sara Pakalén. Toiseksi posotti Max Blomberg ja kolmanneksi Sampsa Vaarala. GT15-luokan voittoon pyyhälsi Noel Vänttinen.

- Puolan EM-kisoissa kaksi viikkoa sitten ei ollut erityisemmin jyrkkiä käännöksiä, mutta täällä taas ei muuta ollutkaan. Voittoon olen aina tyytyväinen. Samaa rataa jatketaan huomenna, kiteyttää Pakalén, joka voitti vakuuttavasti kaikki kolme erää.

F2-kuskit ajavat aika-ajot lauantaina 11. kesäkuuta kello 17.30-19.00. Tapahtumaviikonloppu huipentuu sunnuntaina 12. kesäkuuta 20 parhaan Peurunka F2 Grand Prix`hin kello 16.00.

Lisäksi nuoret taistelevat GT-luokkien toisen SM-osakilpailun voitosta ja yleisö pääsee nauttimaan runsaasta oheisohjelmasta.

F2 Midnight Speed Runin tulokset päivitetään kotisivuille mahdollisimman pian
Kotisivut: www.f2finland.fi
Facebook: https://www.facebook.com/F2-World-Championship-Peurunka-181988338812171/
Ohjelma ja aikataulu: http://f2finland.fi/?page_id=42

Liitteenä julkaisuvapaita kuvia. Kuvaajakrediitit: Chris Davies

GT-luokkien tulokset (päivitetään kotisivuille myöhemmin):

GT30:

1. Sara Pakalen
2. Max Blomberg
3. Sampsa Vaarala
4. Jarno Vilmunen
5. Totti Kemppainen
6. Roope Virtanen
7. Roope Styff
8. Aleksi Saari
9. Joona Tikka
10. Tino Seppälä

 GT15:

1. Noel Vänttinen
2. Arttu Saari
3. Wilhelm Sundberg
4. Kasper Tolonen

Lisätietoja:

Milla Sohlström, F2 World Championship Peurungan kilpailunjohtaja: 040 705 1706, milla.sohlstrom@f2finland.fi

Anni Raunio, F2 World Championship Peurungan mediavastaava: 0400 139 223, anni.raunio@spv.fi

FIS kongressi hyväksyi ensi kauden kilpailukalenterit, Uusitalo jatkaa hallituksen jäsenenä

Suomen Hiihtoliiton ja Suomen Ampumahiihtoliiton yhteinen lasten ja nuorten projekti Lumilajit Liikuttavat on valittu maailman parhaaksi lasten lumiliikunnan projektiksi. FIS kongressi valitsi myös hallituksen jäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Suomen Martti Uusitalo jatkaa hallituksessa.

Lumilajit Liikuttavat -hanke palkittiin lauantaina alkuyöstä suomen aikaa FISin kongressissa Meksikon Cancunissa. Toiseksi Kansainvälisen hiihtoliiton raati nosti Ruotsin ”Everyone on Snow”-projektin ja kolmanneksi Yhdysvaltojen ”National Winter Sports Education Foundation” -projektin.

Kilpailuun parhaasta lumilajiprojektista osallistui yhteensä 16 eri kansallista projektia.

”Tämä on upea asia lajien väliselle yhteiselle tekemiselle. Tavoitteenamme on olla ”Maailman paras lumella” ja tämä palkinto on yksi hieno saavutus matkalla tuohon tavoitteeseen”, sanoi Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala viitaten parin vuoden takaiseen Hiihtoliiton strategialinjaukseen.

Kansainvälisen hiihtoliiton palkinto parhaasta lumilajiprojektista on 15 000 Sveitsin frangia. Lumilajit Liikuttavat on kolmivuotinen hanke ja palkintorahat käytetään pohjoismaisten lajien sekä ampumahiihtoseurojen hyväksi Suomessa.

Katso Lumilajit Liikuttavat -projektin esittelyvideo 
Lisätietoja http://www.hiihtoliitto.fi/lumilajitliikuttavat/

Uusitalo jatkaa hallituksen jäsenenä, FIS hyväksyi kilpailukalenterit

Martti Uusitalo jatkaa FISin hallituksessa seuraavan kaksivuotiskauden. Uutena jäsenenä kongressi valitsi hallitukseen myös urheilijaedustajan, ruotsalaisen alppihiihtäjä Jessica Lindell-Vikarbyn.

Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) hallitus hyväksyi odotetusti myös sille esitetyt pohjoismaisten lajien kilpailukalenterit. Maailmancuptasolla Suomessa kilpaillaan kaudella 2016/17 pohjoismaisissa lajeissa kahdella paikkakunnalla: Rukalla ja Lahdessa.

Ruka Nordic palaa mäkihypyn maailmancupin avausosakilpailuksi kahdella henkilökohtaisella mäkikisalla. Lahdessa kilpaillaan helmi-maaliskuussa maailmanmestaruuskilpailuissa.

Katso koko mäkihypyn maailmancupin kalenteri 2016/17

Kesä GP -kilpailut alkavat heinäkuun 16:ntena Ranskan Courchevelista sekä naisten että miesten kilpailuilla. Kuopio isännöi kesän Continental Cupia 20.-21.8.2016 sekä Ruka talven vastaavaa 17.-18.12.2016.

Kaikki kalenterit 

Yhdistetyssä neljä osakilpailua Suomessa ennen MM-kisoja

Myös yhdistetyn maailmancupin osakilpailut vahvistettiin Rukalle ja Lahteen. Ruka avaa totuttuun tapaan maailmancupin. Vuoden 2017 ensimmäisenä viikonloppuna kiertue palaa Suomeen ja MM-kisamaisemiin Lahteen.

Yhdistetyn maailmancupin kalenteri 2016/17 

Maailmancupin lisäksi Suomessa kilpaillaaan Continental Cupissa viime kauden tapaan Rukalla 14. ja 15. tammikuuta sekä Youth Cupissa Vuokatin kesäkilpailussa elokuun 12. ja 13. päivinä.

Kaikki kalenterit 

Liitteenä olevat kuvat käytettävissä uutisoitaessa ko. asioista.
Kuvat: SHL/Joel Nykter

Liitteenä myös FISin tiedote yllä olevista asioista.

Sportyfeel Finntriathlon Vanajanlinna avasi kesän Finntriatlon-kisakauden. Miesten pikamatkan yleisen sarjan nopein oli Turun Urheiluliiton Henrik Goesch ja naisten parasta vauhtia piti TriathlonSuomen Anni Antikainen.

Finntriathlon-kauden avaus kilpailtiin Vanajanlinnan upeilla reiteillä lauantaina. Kolmessa eri lähdössä matkaan starttasi 453 kilpailijaa. Pikamatkalla uitiin 750 metriä, pyöräiltiin 20 kilometriä ja juostiin 5 kilometriä. Miesten yleisen sarjan nopein oli Turun Urheiluliiton Henrik Goesch loppuajalla 59.34. Goesch lähti uinnissa omille teilleen ja johti kilpailua startista maaliin.
- Kaikki meni hyvin ja odotusten mukaisesti. Kaikki lajit sujuivat mukavasti. Oma tähtäin on olympiamatkalle, joten nämä lyhyemmät matkat sopivat minulle hyvin, Goesch kommentoi.
Toiseksi sijoittui Koiviston Iskun Jarmo Rissanen, joka jäi voittajalle minuutin ja 21 sekuntia. Kolmanneksi kiirehti TriathlonSuomen Joona Tuikka.

Antikainen naisten nopein

Naisten kilpailun voitto ratkesi vasta juoksuosuudella. TriathlonSuomen Anni Antikainen pudotti juoksun alussa kannastaan Triathlon Club Heinolan Mira Leskinen, joka sijoittui lopulta kolmanneksi. Toiseksi nousi Kutu Triathlonin Heidi Hyvärinen. Antikaisen loppuaika oli 1.07,39. Hyvärinen jäi voittajalle 46 sekuntia.
- Uinti meni hyvin, avovesiuinti on kulkenut tänä keväänä hyvin. Pyöräily ei tuntunut vahvalta, mutta kulki ihan ok, kun muutaman kilometrin ajon jälkeen lämpeni. Juoksu oli perushyvä veto, jaksoin painaa hyvin, Antikainen sanoi.

453 osallistujaa mukana

Finntriathlon Vanajanlinna järjestettiin nyt kolmannen kerran. Loppuunmyyty kilpailu keräsi yhteensä 453 osallistujaa.
- Päivä sujui kaiken kaikkiaan hienosti ja sääkin oli lopulta siedettävä. Kilpailijoilta saatiin hyvää palautetta reiteistä ja järjestelyistä, tapahtumapäällikkö Juuso Kutvonen sanoi.
Seuraava Finntriathlon-kilpailu käydään heinäkuun alussa Vierumäellä.

Täydelliset tulokset löytyvät osoitteesta: www.finnresults.fi

Kesän aikana järjestetään viisi kaikkiaan Sportyfeel Finntriathlon-tapahtumaa. Ne keräävät yli 3500 erillistä osallistujaa.

Sportyfeel Finntriathlon-tapahtumat kaudella 2016: 11.6. Vanajanlinna, 2.7. Vierumäki, 15.-16.7. Joroinen, 30.7. Levi, 6.8. Tahko

Mediayhteydet, kuvapyynnöt:
Kalle Kotiranta, 040 502 2786, kalle.kotiranta@fitra.fi

Lisätietoja:
www.finntriathlon.fi, www.yhteisounelmille.fi

Tapahtumapäällikkö Juuso Kutvonen, 040 550 4996 juuso.kutvonen@finntriathlon.fi

Lasten ilmainen kalastuspäivä, Vapapäivä, yllätti odotukset lauantaina. Yhteensä 37 lohikalakohteella eri puolilla Suomea kävi 930 nuorta kalastajaa päivän aikana. Saalista tuli ennätykselliset 180 lohikalaa, noin 250 kilon edestä. Yleisin saalis oli kirjolohi.

Vapapäivä on Metsähallituksen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön järjestämä ilmainen kalastuspäivä kaikille alaikäisille. Vapapäivänä lauantaina lapset saivat kalastaa 37 lohikalakohteella eri puolilla Suomea. Tapahtuman suosio on kasvanut parin viime vuoden aikana. Kohteilla kävi tänä vuonna viime vuoden tavoin lähes tuhat alle 18-vuotiasta kalastajaa. Vapapäivä-tapahtuman suosiota selittää lasten lisääntynyt kalastusharrastus: lapsista 39 prosenttia harrastaa kalastusta.

Vapapäivä tarjotaan vuosittain kesälomalahjaksi lapsille. Tapahtuma on järjestetty aina kesäloman ensimmäisenä lauantaina.

Eniten kalastajia kävi pienellä Sievin Ahvenlammin kohteella, yhteensä 149 lasta. “Niin paljon oli nyt väkeä, että alkoi paikka käydä pieneksi. Suosio lisääntyy vuosi vuodelta. Ensi vuonna voisi harkita suurempaa kohdetta nuorille”, opas Kauko Liuska kertoi.

Eniten kaloja lapset saivat Pohjois-Karjalan kohteilla eli Lieksan Änäkäisellä (30 kirjolohta) ja Nurmeksen Peurajärvillä (45 kirjolohta), jotka olivat molemmat olleet viikon rauhoitettuna ennen lasten Vapapäivä-tapahtumaa. Saalisvarma kohde oli myös Sodankylän Ahvenlampi, jossa noin puolet nuorista kalastajista sai saalista.

Opastettujen kohteiden tiedot:

Etelä-ja Länsi-Suomen kohteet

Salo, Teijo: Matildajärvi

-        41 kalastajaa, saaliiksi 7 kirjolohta yhteispainoltaan 8,9 kiloa perattuna

Ikaalinen: Teerilampi

-        45 kalastajaa, saaliiksi 7 kirjolohta

-        Viisivuotias Matias nappasi kahden kilon kirjolohen.

Lammi (Evo): Niemisjärvet

-        86 kalastajaa, saaliiksi 7 kirjolohta

Kysy lisää Salon, Ikaalisten ja Lammin Vapapäivistä: janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 0400 946968.

Keski-Suomen kohteet

Kivijärvi: Heikinlampi

-        60 kalastajaa, saaliiksi 16 kirjolohta. Paras nuori kalastaja sai 3,4 kilon saaliin kahdella kirjolohella. Päivän suurin kala painoi 1,9 kiloa.

-        ”Koskaan aiemmin ei ole ollut täällä näin paljon lapsia tässä tapahtumassa”, kertoi opas Jouko Puusaari Heikinlammen päivästä.

Kysy lisää Heikinlammen Vapapäivästä: juha.ojaharju(at)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 045 113 3050

Savon ja Karjalan kohteet

Mikkelin Valkea

-        107 lasta, saaliiksi 22 kirjolohta (29 kiloa)

Lieksa: Änäkäinen. 

-        Yli 50 kalastajaa, saaliiksi saatiin noin 30 kirjolohta.

-        Änäkäisellä oli niin hyvä syönti, että useampi lapsi kalasti kahden lohikalan kiintiönsä täyteen.

Nurmes: Peurajärvi

-        93 lasta, saalis 45 kirjolohta

-        Ensimmäinen kala tuli kymmenen minuutin kalastelun jälkeen. Nurmeksessa lapset olivat napanneet jo seitsemän kirjolohta yhteensä puolen tunnin kalastelun jälkeen.

Kysy lisää Mikkelin, Lieksan ja Nurmeksen Vapapäivästä: janne.tarkiainen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 044 547 9116

Pohjois-Suomen kohteet

Kuhmo: Syväjärvi

-        104 kalastajaa, saaliiksi 9 kirjolohta (13 kilon edestä) sekä kaksi haukea ja yksi ahven.

-        Sää oli kolea, mutta tunnelma lämmin, kertovat oppaat.

Rovaniemi: Vikaköngäs

-        78 lasta, saaliiksi 3 kirjolohta ja kaksi haukea, yhteensä 6,4 kilon edestä.

Sievi: Ahvenlampi

-        149 kalastajaa, saaliiksi 6 kalaa

-        “Niin paljon oli kalastajia, että alkoi paikka käydä pieneksi. Suosio lisääntyy vuosi vuodelta. Ensi vuonna voisi harkita suurempaa kohdetta nuorille”, opas Kauko Liuska kertoi.

Sodankylä: Ahvenlampi

-        28 lasta, 13 kirjolohta (16 kiloa)

-        Vanhempia suurin piirtein saman verran.

Vaala: Manamansalo

-        40 lasta, saaliiksi useita taimenia

-        Taimen nappasi hyvin Vapapäivän nimikkovieheeseen, Kuusamon Uistimen Räsäseen.

Kysy lisää Pohjois-Suomen Vapapäivän kohteista: petter.nissen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 0500 440 923

Vapapäivän omatoimikohteet 2016

Vapapäivässä oli mukana 25 omatoimikohdetta, joilla lapset saivat kalastaa koko lauantaipäivän omaan tahtiin. Omatoimikohteille ilmoittautui etukäteen viisikymmentä kalastajaa.

Lisätietoja

Eraluvat.fi/vapapaiva, fisuun.fi

ylitarkastaja Mikko Malin, Metsähallitus, 040 8377548
erikoissuunnittelija Aku Ahlholm, Metsähallitus, 040 4814890
etunimi.sukunimi@metsa.fi

Kemin Sisäsatamassa juhlittiin kesän avajaisia

Kemin kauniissa Sisäsatamassa vietettiin tänään kesän virallisia aloitusjuhia. Rantaravintolat ja kahvilat ovat avanneet ovensa jo toukokuun puolella, mutta Kemin lukuisista kesätapahtumista yksi pidettiin tänään, kun Sisäsataman kesän avajaisia juhlittiin. Samalla avattiin Joulupukin Satamakonttori. Aamulla keli oli pilvinen ja vettäkin ripotteli, kun Joulupukkia odotettiin saapuvaksi perinteisellä Jähti-aluksella satamaan. Joukko lapsia kerääntyi odottelemaan Joulupukin saapumista ja juuri, kun Jähti ilmestyi näkyviin Selkäsaaren edustalla, sade väistyi ja aurinko lämmitti säteillään. 

"Kyllä jännittää, tätä on odotettu!" totesivat lapset seuratessaan Joulupukin saapumista Jähtilaivan kannella. Joulupukki huiskutteli innokkaille odottelijoille Jähdin kannelta ja totesi olevansa erittäin iloinen saapuessaan Kemiin pitkästä aikaa. Joulupukki kertoi olevansa erittäin innostunut uudesta Satamakonttorista ja tyytyväinen sekä konttorin sijaintiin, että tunnelmaan. Joulupukki ohjasi myös alusta kapteeni Olli Ahosen ohjeita noudattaen.

Kemi - Joulupukin virallinen satama, vastaanottaa myös valtameriristeilijöitä

Kemin LumiLinnan muuttaessa uuteen paikkaan entinen LinnanAitta muuntautui Joulupukin Satamakonttoriksi. Kemin Sisäsatamassa Meripuiston laidalla sijaitseva vanha puinen aittarakennus sopii Joulupukin konttoriksi varsin hienosti. Uusi matkailijoille suunnattu vierailukohde on Kemin Matkailun operoima ja konsepti toteutetaan yhteistyössä Joulupukin ja Joulupukkisäätiön kanssa. "Joulupukin Satamakonttori on Joulupukin virallinen kumppani jakaen samat tavoitteet ja arvot Joulupukkisäätiön kanssa. Yhdessä ylläpidämme maailmanlaajuista mielikuvaa Suomesta oikeana joulupukin kotimaana." kommentoi Petri Paarnio, Santa Claus Licensing Oy:stä. 

"Haluamme kehittää Kemin matkailua ympärivuotiseksi ja nostaa kesän talvimatkailun rinnalle. Olemme innoissamme siitä, että saamme jatkaa ja olla osana loistavaa brändityötä, mitä Suomessa ja Rovaniemellä on tehty jo pitkään. Kemi sopii merellisyytensä ansiosta hyvin paikaksi, jossa Joulupukki käy vierailemassa Satamakonttorissa aika ajoin kotikulmiltaan. Kemin kaupunki on rekisteröinyt Joulupukin sataman jo vuonna 2005 ja nyt luonnollisena jatkumona Joulupukki perustaa virallisen Satamakonttorinsa Kemiin, " toteaa Kemin Matkailun tiedottaja Noora Barria. Loistava sijainti on Kemin sisäsatamassa, jossa ollaan meren äärellä lähellä huvivenesatamia ja kaupungin keskustan palveluita, mutta myös lähellä Ajoksen satamaa, jossa voi vierailla myös kesäaikana Jäänmurtaja Sampolla. Ensi tiistaina sinne saapuu myös valtameriristeilijä ja Joulupukki on tietenkin konttorissaan vastaanottamassa vieraita Saksasta. 

Satamakonttorissa on Joulu joka päivä

Lisätietoja: Noora Barria, Tiedottaja, Kemin Matkailu Oy 040 149 6306, noora@visitkemi.fi

Suomen ensimmäisen moottoriveneiden F2-luokan MM-osakilpailun aika-ajot on ajettu Laukaan Peurungassa. Aika-ajon kärkipaikat menivät ruotsalaisille, kun Erik Edin oli nopein ja toiseksi tykitti hallitseva maailmanmestari Pierre Lundin. Kolmanneksi kiiti Saksan Stefan Hagin.

Suomalaisen veneurheilun kärkinimi, Mad-Croc Baba Racing Teamin Sami Seliö, joutui valitettavasti pettymään. Seliö ajoi loistavasti aina aika-ajon viimeiseen osioon asti, mutta tekniset ongelmat varjostivat viimeistä osiota.

- Olen ajanut koko viikonlopun ajan hyviä aikoja, mutta sitten tärkeässä paikassa tuli teknisiä ongelmia. Harmittaa kyllä todella paljon. Olisin mielelläni kellottanut kunnon ajan ja katsonut, mihin se riittää. Veneen safety mode meni jostain syystä päälle, minkä seurauksena en saanut yhtään kunnollista kierrosaikaa, pettynyt Seliö kertoi.

Normaalisti F1-luokassa ajavan Seliön aika-ajon sijoitus oli yhdeksäs. Toinen suomalainen, Harri Lehti, ajoi 23:nneksi, joten hän ei selviytynyt huomiseen Grand Prix`hin, jossa on mukana kaksikymmentä parasta.

F2 MM-sarjan avausosakilpailun voittaja ratkeaa huomenna sunnuntaina Peurunka F2 GP:ssä, joka käynnistyy kello 16.00.

Lisäksi nuoret taistelevat sunnuntaina GT-luokkien toisen SM-osakilpailun voitosta, ja yleisö pääsee nauttimaan runsaasta oheisohjelmasta.

Tulokset: http://f2worldchamp.com/results/peurunka
Kotisivut: www.f2finland.fi
Facebook: https://www.facebook.com/F2-World-Championship-Peurunka-181988338812171/
MM-sarjan kotisivut: http://f2worldchamp.com/
GT-luokkien tulokset: http://www.spv.fi/tulokset-2016
Peurunka F2 ohjelma ja aikataulu: http://f2finland.fi/?page_id=42

Liitteenä julkaisuvapaita kuvia. Kuvaajakrediitti: Chris Davies

Lisätietoja:

Milla Sohlström, F2 World Championship Peurungan kilpailunjohtaja: 040 705 1706, milla.sohlstrom@f2finland.fi

Anni Raunio, F2 World Championship Peurungan mediavastaava: 0400 129 223, anni.raunio@spv.fi

Lounais-Suomen Partiolaisten Tammileiri XVI huipentuu vierailupäivään tänään sunnuntaina Sauvon Ahtelassa. Tammileiri on piirin nuorimpien partiolaisten, eli sudenpentujen (7-10v.) ja seikkailijoiden (10-12 v.) leiri. Tammileirejä järjestetään joka kolmas vuosi ja tänä vuonna metsäseikkailu kulkee nimellä Lieska 2016. Ensimmäinen Tammileiri oli jo vuonna 1967 ja tämän kesän telttakylä on noussut jo 16. kerran. Partiolaiset ovat leireilleet torstaista asti ja leiri päättyy tänään sunnuntaina. Leirille on osallistunut yhteensä lähes 3000 lasta, nuorta ja aikuista. Leiriläiset on jaettu kuuteen alaleiriin, joiden nimet herättävät jokaisessa seikkailuhalun: Harhauttajan Kolkka, Räimesarvien Tasanko, Kalmakauhun Kukkula, Murahtajan Kallio, Vikkeläkynsien Metsä ja Myrskynleikkaajan lahti.
Leiri toivottaa vanhemmat tervetulleiksi
Väkimäärä alueella moninkertaistuu, kun lasten vanhemmat saapuvat tutustumaan leiriin. Vanhemmat pääsevät leiritunnelmaan ja osallistumaan leirin päättäjäisiin. Päättäjäisissä selviää miten avajaisissa alkanut herra Grandyn, sudenpentu Miskan ja seikkailija Martin seikkailu päättyy.
Liikunnan iloa leirillä
Leirin aikana leiriläisiä on koulutettu Dragon akatemiassa. Akatemian onnistuneesti suorittaneet sudenpennut pääsevät lohikäärmeen kesyttäjiksi ja seikkailijat kouluttajiksi. Liikuntapainotteisessa ohjelmassa on etsitty lohikäärmeen munia esteradalta ja harjoiteltu ryhmätyötaitoja muun muassa ryhmäsäkkihyppelyllä.
Tule tutustumaan leirille
Sunnuntain vierailupäivän yhteydessä on vielä mahdollisuus tutustua leiriin Sauvon Ahtelassa. Soita ja sovi vierailustasi etukäteen. Tammileirin tuoreimmat kuulumiset löydät nettisivuiltamme ja Facebookista. Tammileiristä löydät kuvia Lounais-Suomen partiopiirin Flickeristä.
Tammileiri Lieskan viestintäpäällikkö Jaana Ketola 044-9812515 jaana.ketola@gmail.com

Oletko koskaan grillannut tai rullannut salaattia? Kestävä ja makea Cosmopolitan-salaatti sopii erilaisten salaattien lisäksi kesän grilliherkkuihin sekä gluteenittomiin rulliin, wrappeihin ja tacoihin. Mökkikeittiössä Cosmopolitan on lyömätön, koska se säilyy jääkaapissa jopa yli viikon. Kokeile Cosmopolitania vaikka halloumi-salsarulliin: Jotain maukasta -bloggaajan kuusi uutuusreseptiä löydät tästä tiedotteesta. 

Ammattilaiskeittiöt vallannut, äärimmäisen kestävä Cosmopolitan-salaatti alkaa löytää jo kotikokkienkin sydämiin. Jotain Maukasta -bloggaaja Mari Moilanen laati kuusi reseptiä innostuneena salaatin monikäyttöisyydestä. Resepteistä löytyvät kesän salaattisuosikit niin piknikille, grillijuhliin kuin mökkikeittiöönkin.

Suosikkiresepteistä gluteenittomia salaattikääreellä

Kestävällä Cosmopolitan-salaatilla voi korvata gluteenia tai vehnää sisältävät tortillat ja tacokuoret, kesärullien riisipaperin tai sushimakien levän. Jämäkkä salaatinlehti toimii myös dippikippona tai sen voi pujotella cocktailtikkuun. Cosmopolitan sopii jopa grillattavaksi sellaisenaan.

Säilyy viileässä yli viikon ja kestää myös pilkottuna pitkään  

Kesän juhlien sormisyötäviin ja noutopöytään Cosmopolitan sopii loistavasti, koska se kestää kauniina, raikkaan vihreänä ja rapeana tavallisia salaatteja pidempään – myös pilkottuna ja kastikkeen seassa. Cosmopolitania käytetäänkin ammattikeittiöissä ceasar-salaatin pääraaka-aineena. Kestävyytensä ansiosta se sopii hyvin kesämökille, josta ei hetkessä piipahdeta ruokakauppaan. Cosmopolitan-pohjaisen salaatin voi tehdä valmiiksi jääkaappiin hyvissä ajoin ennen tarjoilua, vaikka jo edellisenä päivänä.

Uudet reseptit vievät mökki- ja grillaustunnelmiin

Jotain maukasta -bloggaaja ja ruokatoimittaja Mari Moilanen loihti kuusi Cosmopolitan-salaattiin perustuvaa reseptiä, joista löytyy sopiva niin grillailuhetkiin, noutopöytään kuin mökille. Kokeile halloumi-salsarullia, tapaskääröjä, aasialaista naudanlihasalaattia, marjaisaa fetasalaattia, mozzarellasalaattia ja BLT-leipiä lohella.

Alla on halloumi-salsarullien resepti, loput reseptit löydät tiedotteen lopusta.

****

Halloumi-salsarullat 

Kahdeksan lehteä Cosmopolitan-salaattia

200 g halloumia

Salsa:

1/3 kurkku

1/2 makea sipuli

1 -2 tomaattia

1 avokado

1/2 mango

n. 1/2 ruukku korianteria

Kastike:

1 limen mehu

2 rkl oliiviöljyä

1/2 tl vaahterasiirappia

ripaus suolaa

mustapippuria 

Leikkaa halloumi viipaleiksi ja grillaa viipaleisiin raidat grillissä tai parilapannulla. Viipaloi grillatut palat 4-5 osaan. 

Valmista kastike sekoittamalla kastikeainekset sekaisin kulhossa.

Huuhtele vihannekset. Pilko kurkku, avokado, mango ja sipuli kuutioiksi. Kuutioi tomaatti, poista siemenet. Silppua korianteri. Sekoita ainekset kevyesti keskenään ja lisää joukkoon kastike sekä grillatun halloumin palat.

Aseta kaksi Cosmopolitan-salaattilehteä tyviosat vastakkain niin, että muodostuu kulho. Kiedo rulla voipaperiin ja täytä halloumi-salsalla.

Vinkki: rullat voi valmistaa ja täyttää valmiiksi edellisenä iltana ja ottaa evääksi töihin tai mukaan piknikille.

Lisää kesäisiä Cosmopolitan-reseptejä löydät osoitteesta: http://www.cosmopolitansalaatti.fi/reseptit/. Reseptit ovat kuvineen vapaasti julkaistavissa, kunhan niiden tekijä ja kuvaoikeudet mainitaan (Mari Moilanen).

****

Cosmopolitan-salaattia myydään K-Citymarketeissa, K-Supermarketeissa, Lidl-myymälöissä ja S-ryhmän myymälöissä.

Lisätietoa Cosmopolitan-salaatista:

Jani Jokinen, Rödingin tila, jani@roding.fi, puh. 0400 955 673.

Lisätietoa resepteistä:

Mari Moilanen, Jotain Maukasta -blogi, mari@jotainmaukasta.fi, puh. 041 5169 959

Kotimaiset mansikat valtaavat myyntipöytiä

Kausihuoneissa ja harson alla kypsyneitä mansikoita on ollut myynnissä jo kesäkuun alusta lähtien. Aikaisen kesäntulon takia ollaan pari viikkoa etuajassa normaalista. Viime viikon viileä ja sateinen sää on hidastanut kypsymistä, mutta etelä- ja lounaisrannikolla mansikan satokausi on jo vauhdissa. Aikaisimpien alueiden sato voi mennä nopeasti ohitse, sillä myös ilman harsoa kasvaneiden mansikoiden poiminta alkaa juhannusviikolla näillä alueilla.

Kuluvan viikon aikana ensimmäisiä harson alla kasvaneita mansikoita aletaan poimia myös muualta maan etelä- ja keskiosista. Juhannusherkuksi mansikoita valmistuu runsaasti lähes koko maan alueelta.

Ongelmista huolimatta mansikkasadosta tulossa lähes normaali

Tammikuun kovista pakkasista johtuen kasvustovaurioita on jonkin verran talvenaroissa mansikkalajikkeissa sekä vanhemmissa Polka-lajikkeen kasvustoissa. Mansikkakasvustot pystyivät kuitenkin melko hyvin korjaamaan vaurioitaan suotuisan sään ja kastelun ansiosta. Viime viikon hallatkaan eivät ole juuri haitanneet, sillä ne on torjuttu sadettamalla. Tällä hetkellä edellytykset sadon onnistumiselle ovat ongelmista huolimatta kohtalaisen hyvät.

Mansikan kokonaissatomääräksi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ennustaa 11–12 miljoonaa kiloa, kun se normaalisti on 12–13 miljoonaa kiloa.

__________________________________________________________________

Lisätietoja: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto
Valtakunnallinen:
toiminnanjohtaja Hannu Salo (09) 5841 6536, 0400 405 599 (14.6. lähtien)
erityisasiantuntija Tuija Tanska (09) 5841 6534, 040 838 4228 (23.6. saakka)
puheenjohtaja Ismo Ruutiainen 0400 377 876

Alueellinen:

Lounais-Suomi
- marjanviljelijä Antti Alanne, 0400 224 694
- marjanviljelyn asiantuntija Fredrik Björklund, Suomen talousseura 050 520 5350

Häme
- marjanviljelijä Vesa Tuloisela, 0445567675
-marjanviljelyn asiantuntija Marja Kallela, ProAgria 0405133118

Pirkanmaa
- marjanviljelijä Merita Tasanen, 041-507 4448

Satakunta
- marjanviljelijä Merja Peltonen 040 4163279
- marjanviljelyn asiantuntija Marja Tuononen, ProAgria 040 591 9489

Kymenlaakso
- marjanviljelijä Juha Poikela, 0500 652 936

Etelä-Karjala
- marjanviljelijä Simo Rasimus, 040 829 6757

Keski-Suomi
- marjanviljelijä Paavo Hienola, 040 7280 325
- marjanviljelyn asiantuntija Marjo Marttinen, ProAgria 020 747 3322

Pohjois-Savo
- marjanviljelijä Seppo Helminen, 040 586 3046
- marjanviljelyn asiantuntija Heikki Inkeroinen, ProAgria 0400 375 584

Pohjois-Karjala
- marjanviljelijä Ismo Ruutiainen, 0400 377 876
- marjanviljelijä Pauli Sinkkonen, 0400 678 078

Etelä-Savo
- marjanviljelijä Mikko Ruottinen, 0400942860
- marjanviljelyn asiantuntija Mirja Tiihonen, ProAgria 0400 638 138

Pohjanmaa
- marjanviljelijä Anders Lång, 040 760 0978

Pohjois-Suomi
- marjanviljelijä Paavo Runtti, 040 5518 893
- marjanviljelyn asiantuntija Kirsti Voho, ProAgria 0400 387 406

Ahvenanmaa
- marjanviljelijä Harry Söderberg, 045 731 35 850
- marjanviljelyn asiantuntija Pernilla Gabrielsson, ProAgria 018 329 647

Huolehdi kasveista ja lomaile rennosti

Loma-aika lähestyy juuri nyt, kun alkukesän aikana istutetut kasvit ovat parhaimmillaan. Miten huolehdin siitä, että kukka- ja kasviloisto säilyy myös lomalta paluun jälkeen? Samoja vinkkejä voi käyttää myös mökin kasvien hengissä pitämiseen. Timo Taulavuori Puutarhaliitosta antaa vinkkejä siitä, miten istutukset selviävät parhaiten kesäloman aikana? Pihasta kannattaa huolehtia jo senkin vuoksi, että asunto näyttää asutulta. Kuihtuneet kukat ja pitkäksi venynyt nurmikko kun kutsuvat puoleensa lähinnä vain kutsumattomia vieraita.

Viikonlopun ja viikonkin loman kasvit selviävät yleensä mainiosti, kun etukäteishuolto on tehty hyvin. Tätä pitemmäksi ajaksi on hyvä miettiä joko automaattikastelujärjestelmän asentamista tai turvautua naapuriapuun. Moni naapuri auttaa mielellään ja samalla vastavuoroisuus parantaa naapuruston yhteisöllisyyttä. Nuoret kaipaavat kesätienestiä ja auttavat puutarhatöissä pientä korvausta vastaan. Sopiva tuntipalkka on esimerkiksi kymppi.

Kymmenen vinkkiä iloiseen jälleennäkemiseen loman jälkeen:

1. Istuta ennen lomaa pienissä ruukuissa olevat kasvit isompiin astioihin tai altakasteluruukkuihin, joiden reilu multa- ja vesitila varastoi kosteutta ja ravinteita.
2. Katso viikon säätiedotus etukäteen. Jos luvassa on sadetta useana päivänä, siirrä kasvit suojaan sateelta, ja jos hellettä ennustetaan, niin varjoisa paikka on silloin paras.
3. Yli viikon poissaoloon kannattaa varautua niin, että ruukuissa ja amppeleissa olevia kasveja typistetään hiukan pienemmiksi haihdunnan vähentämiseksi. Kasvit jopa tuuheutuvat leikkauksen jälkeen.
4. Jos kuivuutta on tiedossa, nostetaan amppelit ja ruukut pesuvateihin, joiden pohjalle laitetaan noin viisi senttiä vettä puskuriksi. Umpinaisiin astioihin on vastaavasti hyvä porata ylivuotoreiät noin 3 – 5 senttiä pohjasta, jotta kasvit eivät huku rankkasateiden aikana.
5. Köynnöksille ja pitkävartisille kasveille on hyvä asentaa tuet jo etukäteen, sillä kasvu kiihtyy keskikesällä. Tuet suojaavat myös tuulilta ja ukkosmyrskyjen tuhoilta.
6. Lannoituksesta selviää kesän aikana helpoiten, kun juhannuksen paikkeilla lisää multaan kestolannoiterakeita tai -puikkoja. Silloin pelkkä vesikastelu riittää lomakaudella.
7. Kasteluvettä kannattaa varastoida saaveihin ja ämpäreihin, mikä helpottaa kastelua, varsinkin, jos ulkopuolinen kastelija käy hoitamassa kasveja.
8. Kasvit haihduttavat vähemmän, jos ne ovat varjossa tai tuulettomassa paikassa. Toisaalta esimerkiksi tumma suojainen eteläseinusta on aina kuumin paikka, joten ruukkuja ei pidä sijoittaa loman ajaksi paahteisimmalle seinustalle.
9.  Avaa kasvihuoneiden, kastien ja lasitettujen tilojen ikkunat ja luukut raolleen, sillä suljetussa tilassa lämpö voi nousta kasveille sietämättömäksi.
10. Erilaisten kotikutoisten kastelusysteemien avulla voi myös varmistaa kasvien vedensaannin. Nurin perin käännetyt vesipullot ja vesiastiaan upotetut huopa-/kangasmatot ruukkujen alla tuovat lisäkosteutta. Ne on hyvä testata ja sisäänajaa jo viikkoa aikaisemmin, jolloin näkee käytännössä, miten ne toimivat? Puutarhamyymälöissä on tarjolla monia erilaisia kasteluvälineitä.

Kesästä on lupa nauttia loman aikana rennosti ilman huolia puutarhasta. Kotiinpaluun jälkeen on upeaa, kun puutarha kukoistaa entistä ehompana. Toisaalta, jos osa kasveista on kärsinyt, niin uusia kasveja on nykyisin entistä paremmin saatavilla puutarhamyymälöistä myös loppukesästä. Silloin voi myös uusia istutuksia syysasuun!

Lisätietoja: puutarha-agronomi Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, 040-745 3005 tai timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Liitteenä:

Kuva 1. Istuta kukat altakasteluamppeliin, jossa on reilu vesitila. Amppelit ovat suosittuja, mutta muutoin vaikeimmin loman aikana kasteltavia.

Kuva 2 . Isojen ruukkukasvien vedensaanti varmistuu lyhyen loman ajaksi, kun ne kastellaan kunnolla ja ne laitetaan pesuvatiin, joka täytetään noin viiden sentin korkeudelta vedellä. 

Lights on Raasepori ! -valaistuskilpailussa etsitään koukuttavaa ja kiehtovaa valaistusideaa, jonka Raaseporin linna saa ylleen valofestivaaleissa elokuussa 2017.  Lights on Raasepori! -kilpailun voittajatyön suunnittelija saa 8 000 euroa ja kisaa markkinoidaan Suomessa ja ulkomailla. Toukokuussa avattu kilpailu on saanut laajaa kiinnostusta ja jo ensimmäiset ehdotukset ovat tulleet. Kilpailu päättyy 2.9.2016.

Tiistaina 14.6. kilpailun järjestäjät esittelevät juryn jäsenille Raaseporin linnaa. Toimittajat ovat tervetulleita kuulemaan valaistuskisasta ja osallistumaan esittelykierrokselle tiistaina 14.6. klo 10-12, osoitteessa Raaseporin linnantie 110, 10710 Snappertuna.  Tilaisuudessa kuulet myös valaistusfestivaalien ja tapahtumien kasvavasta suosiosta sekä Raaseporin linnan ajankohtaisista asioista.

Paikalla ovat puistonjohtaja, arkeologi Henrik Jansson ja projektipäällikkö Aino von Boehm Metsähallituksesta, asiantuntija Nina Luostarinen Humanistisesta ammattikorkeakoulusta sekä juryn jäsenistä taiteellinen johtaja Ilkka Paloniemi LUX Helsingistä ja valaistussuunnittelija Tarja Ervasti.

Kaikille avoimen valaistussuunnittelukilpailun toteuttavat Metsähallitus  ja Humanistiinen ammattikorkeakoulu osana Lights On! -hanketta.

 
”Kilpailu on herättänyt jo ennakkoon kiinnostusta ja toivommekin mukaan mahdollisimman paljon osallistujia. Nyt on mahdollisuus yhdistää Raaseporin tapahtumarikas historia, rauniolinnan rosoiset muurit ja valoteoksen tekniset mahdollisuudet. Valoteokset kasvattavat suosiotaan ja haluamme tarjota yleisölle voimakkaan ja kauniin visuaalisen elämyksen ainutlaatuisessa ympäristössä”, toteaa puistonjohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Projektipäällikkö Aino von Boehm, Metsähallituksen luontopalvelut, puh. 040 7634318, aino.vonboehm@metsa.fi

Kilpailun verkkosivut: http://lightson.humak.fi/lighting-design-competition/

Lisätietoa hankkeesta: www.metsa.fi/cblightson

Mökin varustelutasoon kuuluvat yleensä sähköt ja takka, selviää Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksesta. Suurimmat erot mökkien varustelutasossa ja suomalaisten mökkeilijöiden toiveissa liittyvätkin erilaisiin mökkielämän mukavuustekijöihin. Huomattavimmat erot mökkien nyky- ja unelmatason välillä kohdistuvat vesi- ja viemärijärjestelmiin, astianpesukoneeseen ja katettuun kesäkeittiöön.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksen mukaan suurimmat erot mökkien varustelutasossa ja mökkeilijöiden toiveissa koskevat vesi- ja viemäriliittymiä, suihkua ja sisävessaa monen mökki-ihmisen suosikkina olevaa paljua unohtamatta. Korkeimmat odotukset mökin varustelutason suhteen on niillä, jotka viettävät mökillä yli 100 vuorokautta vuodessa. Toisaalta myös ne vastaajat, jotka eivät ole mökillä viettäneet yhtään vuorokautta, asettavat mökin varustustasolle korkeita odotuksia.

– Mökkeilijät odottavat mökeiltään yhä enemmän ja niiden varustustasoon kiinnitetään paljon huomiota. Tulevaisuudessa panostus mökin viihtyisyyteen tulee erityisesti kasvamaan, kertoo projektipäällikkö Merja Mantila Suomalaisen Työn Liitosta. – Suomalaisista tuotteista löytyy onneksi valinnanvaraa mökin varustamiseen ja samalla tulee tilaisuus tärkeisiin työllistämistekoihin, Mantila lisää.

– Myös ruoanlaittoon ja ulkoilmaruokailuun panostetaan entistä enemmän, jatkaa Rautia- ja K-rauta-ketjujen valikoimapäällikkö Pauliina Partanen. Aikaisemmin kesäkeittiö saattoi tarkoittaa kotaa, mutta nykyisin tarjolla on monenlaisia kesäkeittiö-vaihtoehtoja.

– Nykyaikaisessa kesäkeittiössä ruokaa laitetaan useilla välineillä eikä yksi tulisija enää riitä. Tilaa tarvitaan esimerkiksi savustimelle ja käytössä voivat olla lisäksi kaasu- ja hiiligrillit. Kesäkeittiössä laitetaan ruokaa ja nautitaan yhdessäolosta tarvittaessa myös säänsuojassa. Kesäkeittiöitä ostetaan helposti pystytettävinä valmispaketteina, Partanen kertoo.  

Rautia on mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, joka muistuttaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista maamme työllisyystilanteeseen. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan Suomalainen mökkikulttuuri -tutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2016 ja 18–79-vuotiaista suomalaisista siihen vastasi 2222 kuluttajaa.

Mökin varustelutaso (suluissa oleva luku varustetaso ihanteellisessa mökissä):

1)      sähkö 83 % (87 %)
2)      takka 80 % (85 %)
3)      grilli 68 % (69 %)
4)      jätevesijärjestelmä (ei kunnallinen) 37 % (38 %)
5)      juokseva kylmä- ja lämminvesi 30 % (58 %)
6)      suihku 26 % (47 %)
7)      sisä-wc 26 % (56 %)
8)      juokseva kylmävesi 24 % (30 %)
9)      katettu kesäkeittiö 23 % (41 %)
10)   pyykinpesukone 20 % (24 %)
11)   astianpesukone 15 % (24 %)
12)   laajakaista internetyhteys 15 % (28 %)
13)   kunnallinen vesi- ja viemäriverkko 10 % (30 %)
14)   palju 5 % (19 %)

Lisätietoja:

Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 330 3640, merja.mantila@avainlippu.fi
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 374 7410, jokke.eljala@avainlippu.fi
Pauliina Partanen, valikoimapäällikkö, Rautakeskon Piha ja puutarhayksikkö, p. 050 347 7924, pauliina.partanen@kesko.fi

Kestämätön taloudellinen toiminta uhkaa Amazonin aluetta enemmän kuin koskaan aikaisemmin, selviää WWF:n tuoreesta raportista. Laajoja osia suojelualueista halutaan purkaa karjankasvatuksen, viljelysmaiden, patojen ja teiden tieltä. WWF painottaa koko alueen kattavaa yhteistyötä ja lähestymistapaa, jossa yhdistyvät suojelutoimenpiteet ja kestävä kehitys. 

Tänään julkistettu WWF:n Living Amazon 2016 -raportti kiinnittää huomiota lukuisiin viimeaikaisiin lainsäädännöllisiin muutoksiin, jotka mahdollistaisivat Amazonin suojelualueiden pienentämisen ja alasajon. Toteutuessaan toimenpiteet vaikuttaisivat yli 6,5 miljoonaan hehtaariin suojeltuja alueita. Tämä vastaa Latvian kokoista aluetta.

Tuore raportti osoittaa, että tällaiset toimenpiteet ovat lisääntyneet Brasiliassa voimakkaasti vuoden 2005 jälkeen. Lisääntyneen lihankulutuksen seurauksena suojelualueita puretaan erityisesti viljelysmaiden ja karjankasvatuksen tieltä: viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 80 prosenttia on lihakarjan laidunmaana ja loput rehun viljelymaana.

”Esimerkiksi soijapapuviljelmien tieltä raivataan koskematonta luontoa muun muassa Brasiliassa, Argentiinassa, Boliviassa ja Paraguayssa. Soijassa konkretisoituvat ongelman globaalit mittasuhteet, sillä Etelä-Amerikassa viljeltyä soijaa syövät myös suomalaiset siat ja broilerit”, kertoo WWF Suomen ekologisen jalanjäljen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Suojeltuja alueita puretaan myös patojen- ja teidenrakennuksen tieltä. Parhaillaan alueella on suunnitteilla yli 250 padonrakennusprojektia, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat merkittävästi Amazonin makean veden ekosysteemeihin. Lisäksi kehitteillä on yli 20 tienrakennusprojektia, joiden alta kaatuisi valtavia määriä sademetsiä ja jotka mahdollistaisivat alueiden laajamittaisemman hyödyntämisen. WWF:n raportissa on tunnistettu 31 merkittävää metsäkatorintamaa Amazonin alueella.

Metsäkadolla on peruuttamattomat vaikutukset alueen ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Amazonin alueella elää kymmenesosa kaikista maailman lajeista, ja lisää löydetään jatkuvasti. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana uusia lajeja on kirjattu yli 2000. Myös metsäkadon ilmastovaikutukset ovat valtaisat: Amazonian kasvit ja maaperä sitovat suuria määriä hiilidioksidia ja hidastavat siten ilmastonmuutosta. Lisäksi sademetsät vapauttavat ilmakehään vesihöyryä ja vaikuttavat siten sateiden muodostumiseen eri puolilla Etelä-Amerikkaa.

Living Planet 2016 -raportti esittää ratkaisuksi valtioiden rajat ylittävää lähestymistapaa, jossa yhdistyvät suojelutoimenpiteet ja kestävä kehitys. Esimerkiksi Zero Net Deforestation and Degradation (ZNDD) -periaatteen tavoitteena on pysäyttää metsäkato vuoteen 2020 mennessä. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on vastuullisen tuotannon edistäminen. Tästä on esimerkkinä tuore soijapisteytys, jossa on arvioitu yritysten vastuullisuutta soijan käytössä.

”Suomalaiset yritykset voivat lisäksi tehdä soijasitoumuksen, jossa ne sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua RTRS- tai ProTerra-sertifioitua soijaa”, kertoo Jussi Nikula.

Lisätietoja:

Living Amazon 2016 -raportti (englanniksi): http://wwf.fi/mediabank/8578.pdf 
WWF:n soijapisteytys (englanniksi): http://soyscorecard.panda.org/check-the-scores/filter/country/finland
WWF Suomen soijasitoumus: http://wwf.fi/soijasitoumus/
Ekologisen jalanjäljen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF Suomi, 040 595 9002, jussi.nikula@wwf.fi

Monikulttuurisessa musiikki-illassa Brinkkalan pihalla Vanhalla Suurtorilla on tarjolla torstaina 16. kesäkuuta länsiafrikkalaisia ja afganistanilaisia rytmejä.

Yksi illan esiintyjistä on 27-vuotias afganistanilainen Ajmal Parsa, joka tuli Suomeen syksyllä ja odottaa nyt päätöstä turvapaikasta.

-Olen kasvanut musiikin kanssa. En voi lopettaa laulamista, vaikka olenkin joutunut vaihtamaan maata, sanoo Parsa.

Hän on tunnettu pop-muusikko kotimaassaan.

- Parsa on tehnyt paljon musiikkivideoita ja hän on keikkaillut myös Afganistanin naapurimaissa. Hän on nuorten idoli, mutta myös minä tykkään hänen musiikistaan, sanoo kotouttamisohjaaja Lailuma Hazrat.

Parsan lisäksi Brinkkalan pihan musiikki-illassa 16. kesäkuuta kuullaan Beninistä kotoisin olevan rumpalin Akim Colorin länsiafrikkalaisia rytmejä sekä groovaavia biisejä Michael Jacksonilta ja Princeltä Maija & Nader Aflatunin tulkitsemina. 

Konsertti alkaa klo 17.30 ja päättyy noin klo 19. Tapahtuma on maksuton.

Tapahtuman järjestää Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala yhteistyössä SPR:n kanssa.

Tarkemmat ohjelmatiedot Turun seudun tapahtumakalenterista

Löydät tapahtuman myös Facebookista

Lisätietoja sekä haastattelu- ja kuvapyynnöt:

Kati Leskinen
Koordinaattori
Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuspalvelut
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
p. 040 642 8465
kati.leskinen@turku.fi

Tiistaina 14.6. Kemiin saapuu valtameriristeilijä MS Albatrossi. 205 metriä pitkä alus saapuu Ajoksen satamaan aamulla klo 07.00 ja jatkaa matkaansa jo samaisena iltapäivänä klo 14.00. Alus on lähtenyt matkaan 1.6. Bremerhavenista ja risteilee muun muassa Maarianhaminan, Tukholman ja Luleån kautta Kemiin ja palaa yhteensä 16 päivää kestävältä risteilyltä esimerkiksi Helsingin, Tallinnan ja Wismarin kautta lähtösatamaansa. Albatrossi on neljän tähden alus, jolle mahtuu yli 800 asiakasta. Pääosin saksalaisista koostuvien asiakkaiden viihtyvyydestä huolehtii 340 hengen miehistö.

”Tavoitteenamme on kehittää ympärivuotista matkailua Kemissä ja Meri-Lapissa, ja tulemme panostamaan siihen, että useampi valtameriristeilijä saapuu tulevina vuosina Kemiin. Näemme myös tässä hyvän mahdollisuuden liiketoiminnan kehittämiseen ja haluamme kehittää risteilyasiakkaille suunnattujen palveluiden tuotteistamista ”, toteaa Kemin Matkailun myyntipäällikkö Tomi Sipola.  

Alus ei viivy Kemissä pitkään, mutta moni valtameriristeilyasiakas lähtee bussiretkelle tutustumaan Meri-Lappiin tai Rovaniemelle. Matkustajat voivat myös saapua sukkulabussilla tutustumaan Kemin keskustaan ja sisäsatamaan. Bussit kulkevat Ajoksen satamasta Kemin Sisäsatamaan useaan kertaan aamu- ja iltapäivällä. Jalokivigallerian edustalla, Meritorilla, on myyjiä myymässä tuotteitaan. Jalokivigalleria ja LumiLinna- näyttely ja -myymälä ovat avoinna, samoin Joulupukin Satamakonttori, jossa myös Joulupukki tänä tiistaina tavattavissa klo 09.30 – 13.30. Kemi on Joulupukin virallinen satama ja nyt Joulupukki on myös tavattavissa Satamakonttorissaan Kemin Sisäsatamassa.

Lisätietoa laivasta ja ohjelmasta englannin kielellä:

http://www.cruiseshipschedule.com/phoenix-reisen/ms-albatros-schedule/

Lisätietoa:  

Noora Barria, tiedottaja, Kemin Matkailu Oy, p.040 149 6306                  

Muusajuhlat tuo Oulun seudulle jälleen runoilijoita, kirjailijoita, muusikoita ja muita taiteilijoita eri puolilta Suomea. Yli kuusikymmentä sanataiteellista tapahtumaa kutsuvat kävijöitä kuuden päivän ajan, 9.–14. elokuuta.

Poikkitaiteellisen sanataidefestivaalin tähtivieraiksi on kutsuttu kirjailija-kuvataiteilija Hannu Väisänen ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja yhteistyössä Oulunsalo Soi -kamarimusiikkifestivaalin kanssa. Lisäksi Muusajuhlilla esiintyvät mm. Markus Leikola, Ville Pirinen, Teemu Mäki, Tuula Amberla, Pauliina Vanhatalo, Kari Tykkyläinen ja Mieskuoro Huutajat.

Oulun Muusajuhlilla kuullaan tuttuun tapaan runoesityksiä, kirjailijahaastatte­luja ja kirjallisuuskeskusteluja, mutta mukana on myös muun muassa sarjakuvaa, elokuvaa, mu­siikkia, stand up -komiikkaa ja kirjoittaja-koulu­tusta. Päätapahtumapaikkoina toimivat kirjastot Haukiputaalla, Kempeleessä, Kiimingissä, Oulunsalossa ja kaupunginkirjasto Oulun keskustassa. Tilaisuuksia järjestetään lisäksi mm. kelluvalla Kesän Saunalla Tuirassa, kulttuuritalo Valveella, ravintola Tubassa ja galleria koomassa.

Oulun Muusajuhlista on kehittynyt Oulun seudun merkittävin kirjallinen kulttuuritapahtuma, jonka monipuolisesta ja laadukkaasta ohjelmatarjonnasta riittää valinnanvaraa kaikenikäisille sanataiteen ystäville. Tapahtumia järjestetään laajalla alueella Oulun seudulla, ja suurin osa niistä on pääsymaksuttomia. Ohjelmisto esitellään sivustolla www.huutomerkki.fi/muusajuhlat/2016. Oulun juhlaviikkojen ohjelmistoon lukeutuvan festivaalin tuottaa kirjoittajayhdistys Huutomerkki ry.

Nuuksion kansallispuistoon perustetaan uusi jalopuumetsä

Nuuksion kansallispuiston Velskolan aluetta hoidetaan istuttamalla sinne tammia ja lehmuksia. Luonnonhoitotyöt parantavat ajan myötä jalopuilla esiintyvien lajien elinoloja.  Pellonraivaus ja viimeisen sadan vuoden aikana etenkin metsätalous ja muu ihmistoiminta ovat pirstoneet jalopuumetsät pienialaisiksi ja toisistaan eristyneiksi eikä uusia metsiköitä synny kuin lähinnä istutustoimin. Suomen jalopuumetsät on arvioitu erittäin uhanalaisiksi. Jalopuiden vähentymisen myötä myös jalopuista riippuvaiset eliöt ovat harvinaistuneet.

– Tulevan jalopuumetsän alue on entistä peltoa, joka oli aikoinaan istutettu kuuselle ja männylle. Istutetut havupuut on nyt poistettu ja tilalle laitetaan tammia ja lehmuksia. Muutoin alue saa kehittyä luontaisesti. Jalopuista hyötyvät tulevat aikanaan hyötymään hyvin monet lajit muun muassa lehmuslude, kertoo suunnittelija Helena Lundén Metsähallituksesta.

Istutettujen havupuiden poistolla taataan pitkäksi aikaa valoisat olosuhteet jalopuiden taimille. Hirvi- ja jäniseläimein vuoksi alue on aidattu melko korkealla verkkoaidalla, etteivät eläimet mene syömään taimia. Lisäksi myyrien varalta lehmusten taimet on suojattu putkisuojilla, tammentaimilla on tyvellään matalampi suoja. Näillä toimilla pyritään takaaman että mahdollisimman moni taimista selviää isoiksi puiksi Nuuksion luontoa rikastuttamaan.

Työt kohdistuvat yhteensä 1,2 hehtaarin alueelle, ja ne koskevat vain ihmisen jo aiemmin muokkaamaa aluetta. Alueelta kaadetut havupuut käytetään polttopuuksi kansallispuiston tulipaikoille.

Suomen Natura-alueiden hoitoa rahoitetaan EU:n Life Luonto -hankerahoituksella. Nuuksion Velskolan jalopuumetsän perustaminen on osa Luonnonhoito-Life -hanketta 2011–2016, jonka tavoitteena on parantaa lajistollisesti arvokkaimpien luontotyyppiemme tilaa.

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan jalopuiden istutusta keskiviikkona 15.6. ja istuttamaan oman nimikkopuun.  Ilmoittautumiset ja lisätietoja:
suunnittelija Helena Lundén, Metsähallituksen luontopalvelut, helena.lunden(at)metsa.fi, puh. 0205 64 4898

Udmurtilainen Buranovski babuskat esiintyy yllättäen Laula kanssain -juhlilla, Joensuussa. Babuskat laulavat 5.8. klo 19 Karjala laulaa, tanssii ja soi -juhlailtamissa, Joensuu Areenalla, sekä 6.8. klo 13 Pääjuhlassa, Joensuun Laulurinteellä.

"Buranovon mummot" saivat toisen sijan Euroviisufinaalissa vuonna 2012. He ovat esimerkki siitä, että iäkkäänäkin pystyy vaikka mihin.  He elävät udmurttikylässä, noin 50 km Udmurtian pääkaupungista Izhevskistä.

Ohjelma on folklorea, mutta he voivat intoutua esittämään udmurtin kielellä hittejä ja rockiakin. Mummot rakastavat esiintymistä, tosin keikkailu kuulemma häiritsee joskus puutarhatöitä. 

Pääjuhlassa lauletaan 6.8. entisten nuorten Lauantain toivotuissa levyissä ja Sävelradiossa kuultuja rakkaita ja muistoja herättäviä ikivihreitä. Laulujuhlat on oiva tilaisuus kutsua mukaan entisiä ja nykyisiä ystäviä tapaamaan ja tunnelmoimaan yhdessä. 

Suurkuoroon voi vieläkin ilmoittautua. Kuorojen harjoituksia on ollut ympäri maan, ja ne huipentuvat kuoroharjoitukseen 5.8. klo 16 ja 6.8. klo 9. Mukaan pääsevät myös yksittäiset laulajat.

Iloisissa tunnelmissa juhlille valmistuu Laitakaupungin laulajat -kuoro, johon kuuluu 53 laulajaa Jaalasta, Elimäeltä ja Kuusankoskelta. He olivat mukana jo ensimmäisillä, vuoden 2013 Laula kanssain -laulujuhlilla, joiden osallistujamäärä oli 5 500. - Laitakaupungin laulajien hittikappale on tänä kesänä Rantatie, kuoronjohtaja Heli Taipalus kertoo.

Laulujuhlat ovat monimuotoinen musiikkifestivaali: Avajaiset ovat Joensuun torilla 4.8. klo 14. Ohjelmassa on mm. maakuntien lauluja, toivevirsien ilta, marssilaulutuokio, Karjalaisen kansan messu, Kuplettiklubi, karaokea, tanssi-iltamat, pelimannimusiikkia jne. Tietoa löytyy netistä: www.laulakanssain.fi. Pääsyliput, rannekkeet, ruokailut, majoitukset, retket ja tuotteet myy VisitKarelia Sales Oy, www.visitkarelia.fi, puh. 0207 434 660, sales@visitkarelia.fi.

TURPPI GROUP / TURPPI GAMES 82-83 / 15^th June-4^th September 2016

EMMA – Espoo Museum of Modern Art is to highlight the first ever piece of Finnish performance art video as part of the Turppi Group exhibition, which opens this Wednesday the 15^th of June. Known as pioneers of video and performance art, the Turppi Group has received a solo exhibition entitled Turppi Games 82-83, presenting videos, documentary photographs, land art pieces and written documentation on the influential group of artists that was active during 1982 and 1983. The exhibition will run in EMMA’s Areena space until 4^th September 2016.

Turppi Games 82-83 is part of EMMA’s exhibition programme focusing on the early phenomena of contemporary art history. Stemming from an intrigue in rituals and ritualistic spaces, the activities of the Turppi Group in their own right paved the way for Finnish contemporary art. As is distinctive of contemporary art, the group combined various art forms to create environmental artworks, land art, installations, performance pieces and video artworks.

The Turppi Group was founded in 1982 at the Experimental Environment III Symposium in Lehtimäki, where a group of Nordic artists gathered together to realise environmental and land art pieces. The symposium was the first of its kind arranged in Finland, an environmental art event in an experimental environment itself. The Turppi Group was founded by Finnish Academy of Fine Arts students Marikki Hakola (b. 1960), Lea Kantonen (b. 1956), Jarmo Vellonen (b. 1958) and theatre critic Pekka Kantonen (b. 1955).

The group’s interests were in the natural environment, in our relationship to the materiality of nature and a person’s sensory world of experience. The Turppi Group realised several land artworks during the Lehtimäki symposioum, of which the environmental performance art video Earth Contacts (1982, 30 min) shot in the Lehtimäki sandpit, as well as the documentary photography series behind environmental artworks Resting Place and Ant Queen will all be seen at EMMA. Lehtimäki also marked the first time the Turppi Group used a video camera to record their work. This resulted in Earth Contacts, the first piece of Finnish performance art video. EMMA has been involved in the digitising and restoration of the works seen in the exhibition.

Prior to founding the Turppi Group, its members Lea Kantonen and Marikki Hakola were both interested in dance, corporeal movement and contact improvisation. In 1982 they had created the installation and performance Intermediate Space in the Ateneum Art Museum, as part of the spring exhibition for the Finnish Academy of Fine Arts. A documentary photography series on Intermediate Space is part of the exhibition at EMMA. The installation consisted of a dark space lit only by a UV light, which the performers painted with black and white stripes using their hands and bodies. At the same time, a work by Jarmo Vellonen was also being exhibited in the cellar of the Ateneum Art Museum. Vellonen’s installation was comprised of sand, water and stone, and it acted as the precursor to the land artwork Resting Place, which the Turppi Group created at Lehtimäki. The exhibition at EMMA includes a replica entitled Resting Place II.

Another video seen at EMMA, Deadline (1983, 17 min), was recorded at the dilapidated Sea Barracks building in Helsinki’s Katajanokka neighbourhood, which had served as workrooms for painting students at the Finnish Academy of Fine Arts. Deadline contemplates two opposing world views – nature’s constant renewal and the ideology of urban growth. It was recorded in the old execution yard of the Marine Barracks as well as in the Greenhouse installation which had been constructed inside the building. Around this time Martti Kukkonen (b. 1958) joined the Turppi Group and he can be seen in the video’s execution yard scene.

A deeper exploration of the human self, ethics, social responsibility and physicality are evocative of the brief yet productive activity of the Turppi Group. They disbanded when the interests of its members shifted in different directions after finishing their studies. However, the artistic work of each of its former members is still indicative of the “conceptual, philosophical and aesthetic influences” developed during the Turppi Group era (Pekka Kantonen and Marikki Hakola, Turppi Games 82-83, exhibition pamphlet, EMMA, 2016). Photo prints in the exhibition are by Sakari Viika.

Press kit: http://bit.ly/Turppi_Group
Password: emmamuseum

Links:

http://www.emma.museum/en/turppigroup

http://www.kroma.fi/productions/turppi/

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/26/turppi-ryhman-taidegalleriana-oli-hylatty-hiekkakuoppa

https://www.facebook.com/TurppiGroup/

Further information:

Päivi Talasmaa, Chief Curator, EMMA
paivi.talasmaa@emma.museum, +358 50 511 4206

Marikki Hakola, Media Artist, Kroma Productions
marikki@kroma.fi, +358 (0)40 546 4165

Pekka Kantonen, Visual Artist
pekka.kantonen@uniarts.fi, +358 (0)40 562 0751

TURPPI-RYHMÄ / TURPPI LEIKIT 82-83 / 15.6.–4.9.2016

EMMA - Espoon modernin taiteen museo tuo esille Suomen ensimmäisen performanssivideoteoksen osana 15.6. avautuvaa Turppi-ryhmän näyttelyä. Video- ja performanssitaiteen pioneereina tunnetun Turppi-ryhmän Turppi Leikit 82-83 -näyttely esittelee 1982-83 vaikuttaneen taiteilijaryhmän videoita, valokuvadokumentteja, maataideteoksen sekä kirjallista dokumenttiaineistoa. Näyttely on esillä EMMAn Areena-tilassa 4.9.2016 asti.

Näyttely sijoittuu EMMAn näyttelytoiminnassa osaksi suomalaisen nykytaiteen varhaisten ilmiöiden kokonaisuutta. Rituaaleista ja ritualistisista tiloista kiinnostuneen Turppi-ryhmän toiminta oli omalta osaltaan avaamassa tietä Suomen nykytaiteelle. Ryhmä yhdisti nykytaiteelle ominaisesti taiteen eri lajeja ja toteutti ympäristötaideteoksia, tilateoksia, performansseja ja videoteoksia.

Turppi-ryhmä perustettiin Lehtimäellä vuonna 1982 pidetyssä symposiumissa Experimental Environmental III, jonne joukko pohjoismaisia taiteilijoita kokoontui toteuttamaan ympäristötaideteoksia. Symposium oli ensimmäinen Suomessa järjestetty kokeellisen ympäristön ympäristötaidetapahtuma. Turppi-ryhmän perustivat Taideakatemian koulun opiskelijat Marikki Hakola (s. 1960), Lea Kantonen (s.1956), Jarmo Vellonen (s. 1958) ja teatterikriitikko Pekka Kantonen (s.1955).

Ryhmän kiinnostus kohdistui luontoympäristöön, ihmisen suhteeseen luonnon materiaalisuuteen ja ihmisen keholliseen kokemusmaailmaan. Lehtimäen symposiumin aikana Turppi-ryhmä toteutti useita maataideteoksia, joista EMMAssa nähdään Lehtimäen hiekkakuopalla syntynyt ympäristö-performanssivideo Earth Contacts (1982, 30 min) ja valokuvadokumentaatiot ympäristöteoksista Lepopaikka ja Muurahaiskuningatar. Lehtimäellä ryhmä käytti ensimmäistä kertaa taltioimisvälineenä videokameraa: video Earth Contacts on Suomen ensimmäinen performanssivideoteos. EMMA on osallistunut näyttelyssä esillä olevien teosten digitointiin ja restaurointiin.

Ennen Turppi-ryhmän perustamista Lea Kantonen ja Marikki Hakola, jotka olivat kumpikin kiinnostuneita tanssista, liikekielestä ja kontakti-improvisaatiosta, tekivät Ateneumissa pidetyn Taideakatemian koulun kevätnäyttelyyn 1982 Välitila installaation ja performanssin, josta EMMAn näyttelyssä on valokuvadokumentteja. Teos toteutettiin keholla ja käsillä maalaten mustavalkoraidallisessa pimennetyssä tilassa, jota valaisi UV-valo. Samaan aikaan Ateneumin kellarissa oli esillä Jarmo Vellosen hiekasta, vedestä ja kivestä rakentunut installaatio, joka toimi alkusysäyksenä Lehtimäellä toteutetulle Lepopaikka-maataideteokselle. EMMAn näyttelyssä tästä on esillä toisinto, Lepopaikka II.

Toinen EMMAssa nähtävä video Deadline (1983, 17 min) kuvattiin Katajanokalla Merikasarmin tiloissa, jotka toimivat Taideakatemian maalauksen opiskelijoiden työtiloina. Uusiutuvaa luontoa ja urbaania kasvun ideologiaa - kahta erilaista maailmankuvaa - pohtiva teos kuvattiin Merikasarmin vanhalla teloituspihalla sekä sen sisätiloihin rakennetussa Kasvihuone-installaatiossa. Martti Kukkonen (s. 1958) liittyi tässä vaiheessa ryhmään ja esiintyy videon teloituspihakohtauksessa.

Syvyyssukellus ihmisen minuuteen, eettisyys, yhteiskunnallinen vastuu ja kehollisuus leimaavat Turppi-ryhmän lyhyttä, mutta tuotteliasta toimintaa. Ryhmä hajosi sen jäsenten kiinnostuksen kohdistuessa opintojen päättymisen myötä eri suuntiin. Turppi-ryhmän taiteilijoiden taiteellisessa työskentelyssä on kuitenkin edelleen nähtävissä ryhmän olemassaolon aikana ”syntyneitä ja kehittyneitä sisällöllisiä, filosofisia ja esteettisiä lähtökohtia.” (Pekka Kantonen ja Marikki Hakola, Turppi leikit 82-83, näyttelyesite, EMMA, 2016). Näyttelyn valokuvat on vedostanut Sakari Viika.

Kuvamateriaali: http://bit.ly/Turppi_Group
salasana: emmamuseum

Linkit:

http://www.emma.museum/turppiryhma
http://www.kroma.fi/productions/turppi/
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/26/turppi-ryhman-taidegalleriana-oli-hylatty-hiekkakuoppa
https://www.facebook.com/TurppiGroup/

Lisätietoja:

Päivi Talasmaa, näyttelyintendentti, EMMA
paivi.talasmaa@emma.museum, +358 50 511 4206

Marikki Hakola, mediataiteilija, Kroma
marikki@kroma.fi, +358 (0)40 546 4165

Pekka Kantonen, kuvataiteilija
pekka.kantonen@uniarts.fi, +358 (0)40 562 0751