Kesäkuussa tiedekeskus Heurekan ulkonäyttelyalueelle tiedepuisto Galileihin avataan Invalidiliiton kanssa yhteistyössä suunniteltu pyörätuolirata.

Kaupunkiympäristöä mukulakivineen ja kiveyksineen muistuttavalla radalla kuka tahansa pääsee kokeilemaan pyörätuolilla liikkumista. Radalla voi testata muun muassa, miten näppärästi suoriutuu pyörätuolin kanssa arkipäiväisistä haasteista, kuten tasoeroista, ovista ja kynnyksistä.

Rata auttaa ymmärtämään esteettömyyden tärkeyttä ja pyörätuolilla liikkuvien haasteita arjen ympäristössä. Parinkymmenen metrin mittaisella radalla voi liikkua kaksi pyörätuolia yhtä aikaa.

- Radan kautta pystymme antamaan kävijöille kokemuksen siitä, että joissakin tilanteissa saavutettavuus voi olla aito ongelma. Pyörätuoliradalla liikkuminen voi olla monelle silmiä avaavaa, Heurekan toiminnanjohtaja Tapio Koivu sanoo.

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat tiedekeskuksessa tärkeitä suunnittelukriteerejä.

- Heurekassa kokemusten tarjoaminen kaikille on hyvin tärkeä asia. Kun tiedekeskuksessa on helppo liikkua, vierailijat ovat pykälän lähempänä kokemuksellisuutta, Koivu toteaa.

Pyörätuoliradan avajaisten yhteydessä julkaistaan tuoreita tutkimustuloksia suomalaisten asenteista esteettömyyttä kohtaan. Invalidiliiton tilaamasta tutkimuksesta selviää, että suomalaiset suhtautuvat esteettömyyteen ja sen edistämiseen erittäin myönteisesti. Kyselyyn vastasi 1 356 suomalaista, ja otos edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna.

- On äärimmäisen hienoa nähdä, että suomalaiset pitävät esteettömyyttä näin tärkeänä. Kun väestö ikääntyy, tarvitsemme huomattavasti enemmän esteettömiä asuntoja kuin mitä nyt on tarjolla. Tutkimuksesta käy ilmi, että esteettömyyttä pidetään tulevaisuutta ennakoivana ja kaikkia hyödyttävänä asiana, toteaa Marika Nordlund, vt. johtaja Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEstä.

Pyörätuoliradan avajaisia vietetään ma 20.6. klo 13–15 Tiedekeskus Heurekan ulkonäyttelyalueella. Tervetuloa!

Lisätietoja:

Mikko Myllykoski
Elämysjohtaja
+358 40 9015 244
mikko.myllykoski@heureka.fi

Marika Nordlund
vt. johtaja Invalidiliiton Esteettömyyskeskus
+358 50 4923020.
marika.nordlund@invalidiliitto.fi

Sotilaskotiliiton hallinnassa olevista rahastoista palkitaan vuosittain yhteensä yli 100 kotiutuvaa varusmiestä, kaikissa puolustusvoimien joukko-osastoissa ja rajavartiostojen rajajääkärikomppanjoissa.

Ylämyllyn Sotilaskotiyhdistys ry:n –rahasto perustettiin niillä varoilla, jotka jäivät jäljelle yhdistyksen purkautuessa 2005. Stipendeillä palkitaan Karjalan prikaatin, Kainuun prikaatin, Maasotakoulun (Lappeenranta ja Hamina), Utin jääkärirykmentin, Karjalan lennoston, Pohjois- Karjalan rajavartioston ja Raja- ja merivartiokoulun varusmiehiä. Stipendi voidaan myöntää 255 vuorokautta palveleville varusmiehille ja AUK:n suorittaneille ryhmänjohtajille.

Ulla Mustakallio – rahastosta palkitaan miehistötehtävistä kotiutuvia varusmiehiä. Rahasto perustettiin 1984 Sotilaskotiliiton silloisen puheenjohtajan Ulla Mustakallion täyttäessä 60 vuotta.

Sotilaskotiliiton Stipendirahastosta palkitaan reserviupseerikoulun suorittaneita varusmiehiä. Stipendirahasto on muodostettu 1.11.1971 ”Asepalveluksessa Olleitten Ammattiopintorahasto” – nimisen säätiön purkaannuttua ja rahaston varojen tultua luovutetuksi Sotilaskotiliitolle.

Palkitsemiset tapahtuvat joukko-osastojen esitysten pohjalta. Stipendit luovuttaa sotilaskotijärjestön edustaja. Stipendejä jakavat varusmiehille myös joukko – osastoissa toimivat paikalliset sotilaskotiyhdistykset ja ns. kodittomat sotilaskotiyhdistykset.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja

Satu Mustalahti

puh. 045 1203368

Kuvassa Elina Lindin voittoisa tulkinta patalapusta, "Joutsenlammen pinkit siskot"

Kässäövereitten Facebook-sivuilla maaliskuussa lanseeratun Suuren patalappukisan viisi parasta on palkittu.  Määräaikaan (31.5.) mennessä Facebookiin ladattiin kuvia 81 kappaletta toinen toistaan erilaisemmasta patalapusta, joiden tekninen toteutus vaihteli perinteisestä virkkauksesta ja kutomisesta kirjontaan, kanavatöihin ja kierrätysmateriaaleihin. Myös aiheiden käsittely noudatti samaa monimuotoisuutta. Keittiön arkisesta käyttöesineestä oli tullut kilpailijoiden käsissä hauska, ilotteleva, leikkisä, haaveileva, kaunis ja muodoiltaan harmoninen. Osalla patalappu oli miellyttävä aitoihin käyttötarpeisiin, ja osalla suorastaan mahdoton käytettäväksi.

Osallistujista suuri osa oli naisia, mukana myös yksi 8-vuotias. Somessa tapahtuneen kilpailun luonteen vuoksi on vaikea arvioida kilpailun valtakunnallista laajuutta, mutta voittajien kotipaikat huomioiden osallistujat tulivat ympäri Suomea. Kilpailuun osallistui myös kuvataiteen ja käsityön ammattilaisia.

Kilpailun tuomaristo päätti antaa pääpalkinnon nokialaiselle Elina Lindille, jonka patalapussa yhdistyivät perinteinen kädentaito aiheineen ja vapaa irrottelu. Joutsenlammen pinkeissä siskoissa kanavatyötekniikka on saanut rinnalleen pinkit höyhenet. Työ sai tuomaristolta hersyvät naurut: ”Aivan mielettömän hauska, eikä todellakaan käyttötuote.”

Seuraavat sijat menivät Sirkka Hiitolalle Raaheen, Anniina Koivurovalle Rovaniemelle, Marika Sarhalle Helsinkiin ja Suski Öystille Nastolaan. Heidän töissään toteutuivat myös villiintyneet kädentaidot ja aiheen vapaa käsittely. Hiitolan hienostuneen visuaalisista linnuista olisi taideteoksiksi ja Sarhan Valkosipulipatalappu oli puolestaan ”oivallus materiaalin luonteesta suhteessa esittävään aiheeseen”. Koivurovan patalappu Pilvessä on kultareuna oli tekijänsä ensimmäinen virkkaustyö, jossa arkinen patalappu on muuntautunut joka keittiön käyttäjän unelmaksi. Öystin hauskan naivistisessa, taloaiheisessa patalapussa kaikki on iloisesti vinksallaan.

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat Taito Keski-Pohjanmaa ry:n va. toiminnanjohtaja Tuija Isopahkala, taidekriitikko Veikko Halmetoja ja ITE-amanuenssi Elina Vuorimies K.H.Renlundin museosta.

Patalapuilta toivottiin perinteistä irrottautumista, villiä luovuutta ja mielikuvituksen rajattomuutta. Toteuttamistapa ja materiaalit olivat vapaasti valittavissa. Patalappu sai olla käytännöllinen tai vaikka virkaa, kunhan se oli rohkeasti omannäköisensä. Pääpalkintona on 200 euron lahjakortti voittajan valitsemaan käsityöliikkeeseen. Kilpailun seuraavalle neljälle annetaan kirjapalkinto, Minna Haverin kirjoittama Pehmeä taide, joka julkaistaan myös tänään.

Suuri patalappukisa liittyy ITE-museossa Kokkolassa 12.5.–16.10.2016 järjestettävään ITE käsillä -näyttelyyn. Näyttelyn ja kilpailun järjestäjinä ovat Maaseudun Sivistysliitto ja K.H.Renlundin museo.

Lisätiedot:

Elina Vuorimies
ITE-amanuenssi, kilpailun tuomariston jäsen
p. 044 7809 478

Eurooppalaisia reservinaliupseerijärjestöjä yhdistävän CISOR-järjestön puheenjohtajuus on siirtynyt Reserviläisliiton vastuulle. Liiton kaksivuotisen puheenjohtajakauden aikana Suomessa järjestetään maamme puolustusratkaisua esittelevä kongressi, sotilasmoniottelu sekä kuusi hallituksen kokousta, joissa tutustutaan eri puolustushaaroihin sekä rajavalvontaan. Näihin tapahtumiin osallistuu satoja reserviläisiä eri puolilta Eurooppaa.

CISOR-järjestö (Confédération Interalliée des Sous-Officiers de Réserve ) on perustettu vuonna 1963 lisäämään yhteistyötä eurooppalaisten reservinaliupseerien välillä. Taustalla oli EU:n perustamisen tapaan toinen maailmansota sekä tarve purkaa historiallista vastakkainasettelua Saksan ja Ranskan välillä. Järjestössä on nykyisin mukana Reserviläisliiton lisäksi reservinaliupseerijärjestöjä Belgiasta, Espanjasta, Hollannista, Italiasta, Itävallasta, Puolasta, Ranskasta, Saksasta, Sloveniasta, Sveitsistä ja Tanskasta.

Suomalaisilla maanpuolustusjärjestöillä on paljon kansainvälistä yhteistoimintaa mutta Reserviläisliiton puheenjohtajuus 2016-2018 on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Liiton tavoitteena on uudistaa CISOR-järjestön kokous- ja hallintokäytäntöjä, aloittaa säännöllinen tiedottaminen tavoitteista ja toiminnasta sekä lisätä yhteistyötä reserviupseereja edustavien järjestöjen kanssa. Lisäksi järjestön toimintaa pyritään laajentamaan Euroopassa.

CISOR-järjestön puheenjohtajana toimii vuosien 2016-2018 ajan Reserviläisliiton entinen varapuheenjohtaja, sotilasmestari Ilpo Pohjola Liperistä. Muita keskeisiä henkilöitä ovat pääsihteerinä toimiva sotilasmestari Osmo Suominen Piikkiöstä sekä CISOR-järjestön valiokuntien puheenjohtajina toimivat ylivääpeli Annukka Jokipii Seinäjoelta ja ylivääpeli Minna Nenonen Oripäästä. Puheenjohtajakauden kaikki tapahtumat järjestetään yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kanssa.

Lisätietoja asiasta antavat CISOR-järjestön puheenjohtaja Ilpo Pohjola, puh 0400 182700 tai Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh 0400 640 755. Lisätietoa myös osoitteesta http://cisor.info.

Liitteenä oleva, Reserviläisliiton CISOR-puheenjohtajuuden tunnus on median vapaasti käytettävissä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta Pyhä-Häkin kansallispuiston perustamisesta. Alueen arvo tosin tunnistettiin jo paljon aikaisemmin, mistä kertovat maisemaa ylväästi jo yli puoli vuosituhatta vartioineet mahtavat petäjät. Lauantaina 2.7. klo 11-15 kaikki puiston ystävät ovat tervetulleita viettämään aarnimetsän juhlaa luontotiedon ja retkeilyn parissa.

Juhlatapahtumassa on ohjelmaa kaiken ikäisille: opastuskatoksella voi tutustua eläinnäyttelyyn, Kotajärvellä pääsee tekemään oman kaarnaveneen ja tietoa tarjoillaan pettuleivän teosta soiden salaisuuksiin ja ikihonkien tarinoihin. Tapahtuma alkaa puiston portilla (Viitasaarentie 2119, Saarijärvi) kello 11 ja opastettu retki lähtee klo 12. Puiston hyvin merkityillä reiteillä voi retkeillä toki myös omaan tahtiin. Juhlapäivän kunniaksi opastuskatoksella palvelee kotakahvila klo 11-15. Puiston vuonna 1956 syntyneitä ikätovereita muistetaan myös pienellä lahjalla.

Tapahtuman järjestelyissä on Metsähallituksen ja yrittäjien lisäksi mukana Keski-Suomen luontomuseo sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston opiskelijat ja opettajat. Toivotamme kaikki tervetulleiksi nauttimaan luonnonmetsän rauhasta, kilpikaarnaisten mäntyjen voimasta, suon tuoksuista ja tupasvillojen valkoisesta pumpulimerestä.

Liitteet:

• Pyhä-Häkin kilpikaarnainen mänty. Kuva: Maija Mikkola
• Pyhä-Häkki 60-vuotta - logo

Lisätiedot:

• Puiston opas Risto Pynnönen, puh. 0206 395274
• Erikoissuunnittelija Maija Mikkola, puh. 0400 423 476, maija.mikkola@metsa.fi
• www.luontoon.fi/pyha-hakki
• Katsaus historiaan: http://www.luontoon.fi/pyha-hakki/historia/kansallispuistonayli60vuotta

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) hallitus on valinnut Markku Marttisen keskusjärjestön uudeksi toiminnanjohtajaksi kokouksessaan Helsingissä. Uusi toiminnanjohtaja aloittaa työnsä 15. syyskuuta.

Marttinen on työskennellyt aikaisemmin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksissa hoitaen kalataloushallinnolle kuuluvia asiantuntija- ja johtotehtäviä sekä ollut kehittämässä kalavarojen kestävää käyttöä ja hoitoa osallistumalla MMM:n ja YM:n työryhmiin ja laatimalla vapaa-ajankalastusstrategioita. Lisäksi hän on edistänyt aktiivisesti uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä. Koulutukseltaan Marttinen on hydrobiologi (FK).

“Olen vaikuttunut SVK:n panostuksesta uuden ja varsin modernin kalastuslain ja -asetuksen aikaansaamiseksi sekä järjestön kenttäväen työstä lasten ja nuorten kalastusharrastuksen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tämä näyttää myös kantavan hedelmää, sillä Luonnonvarakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan kalastusharrastus on selvästi lisääntynyt alle 10 -vuotiaiden keskuudessa", Marttinen sanoo.

Uusi toiminnanjohtaja haluaa lähteä vahvistamaan tiedon lisäämistä vapaa-ajankalastuksen sosioekonomisista vaikutuksista, nopeuttaa kalatiestrategian toteutumista ja edistää kestävää kalastusta.

”Vapaa-ajankalastuksen hyvinvointivaikutuksia ei Suomessa vieläkään ymmärretä riittävästi. Työtä riittää vielä myös kovasti vaelluskalakantojemme nykyisen alennustilan kohentamisessa”, Marttinen kertoo.

Liitteenä on tuoreen toiminnanjohtajan kuva. Kuva: Hanna Marttinen.

Lisätietoja:
hallituksen puheenjohtaja Stina Koivisto, p. 045 232 0110
tiedottaja Jaana Vetikko puh. 050 525 7806

Kansainvälisen OnBoard-Med -hankkeen tavoitteena on lisätä merenkulun turvallisuutta Itämeren alueella.  Tähän pyritään harmonisoimalla, kehittämällä ja uudistamalla Itämeren alueen laivojen ja merenkulun terveydenhuoltoon, työturvallisuuteen liittyvää koulutusta Itämeren alueella. Turun ammattikorkeakoulu toteuttaa kaksivuotista hanketta yhteistyössä Ahvenanmaan, Viron ja Latvian kanssa. Partnerina ovat Högskolan på Åland, Estonian Nautical School, Riga Stradins University ja Latvian Maritime Academy.

Merenkulkuun yleisesti liittyvät hätätilanteet ovat keskeisenä osana projektia. Henkilöstön osaamisvaatimukset ovat kasvaneet ja ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä on tullut entistä tärkeämpää. Rahti- ja matkustajalaivaliikenne Itämerellä kasvaa ja öljykuljetukset lisääntyvät. Rahtilaivoilla henkilöstömäärät vähenevät ja matkustajalaivoilla ikääntyneiden matkustajien osuudet kasvavat.

Samanaikaisesti mahdollisuudet uuden teknologian hyödyntämiseen hätätilanteissa ovat lisääntyneet, kuten etäkonsultaatiomahdollisuudet ja defibrillaattorien ja muiden teknisten apuvälineiden hyödyntäminen. Tarve rajat ylittävälle yhteistyölle ja koulutuksen harmonisoinnille kansainvälisillä työmarkkinoilla on ilmeinen. Hankkeessa kartoitetaan Itämeren alueen laivojen matkustajien ja henkilökunnan sairastumisia, loukkaantumisia ja niiden hoitomenetelmiä sekä laivatyön turvallisuutta hätätilanteissa sekä kehitetään koulutusta vastaamaan näihin tarpeisiin.

Hankkeessa suunniteltavat opintokokonaisuudet koskevat mm. laivoilla työskentelevien sairaanhoitajien ja perämiesten lääkinnällisiä valmiuksia, ensihoitoa, potilasturvallisuutta, työturvallisuutta ja meriturvallisuutta. Meritekniikan opetuksen kehittämisen avulla tilanteiden riskitilanteiden hallinta paranee ja niitä voidaan välttää.

Lopputuloksena saadaan näyttöön perustuvia opintokokonaisuuksia sairaanhoidon, ensihoidon, merenkulun ja meritekniikan opetukseen alueen oppilaitosten ja korkeakoulujen käyttöön ja parannetaan potilas- ja merenkulun turvallisuutta Itämeren alueella.   

Lisätietoja

Suvi Kivelä, hankeasiantuntija

suvi.kivela@turkuamk.fi

p. 040 3550525                                                                                                                                                                                                   

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimalle DefenceArch-hankkeelle on myönnetty 2,5 vuoden rahoitus EU:n Central Baltic-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on kehittää lähes hyödyntämättömistä Turun, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoalueella sijaitsevista puolustushistoriallisista jäänteistä vetovoimaisia, kestävän kehityksen mukaisia matkailukohteita.

Maailman suurin saaristo, sen luonto, kulttuuriperintö sekä saaristolainen elämäntapa kiinnostavat matkailijoita, mutta varsinkin aluetta tuntemattomat kokevat, että saaristosta on vaikea valita itseä kiinnostavat kohteet. Ulkomaalaisia matkailijoita haittaa erityisesti vieraskielisen informaation vähäisyys niin tiedonhaun kuin vierailunkin aikana.   

Puolustushistoriasta matkailuelämyksiä

Hankkeen pilottikohteina ovat Gålön vanha Ruotsin armeijan hylkeiden koulutuskeskus, Ahvenanmaan Bomarsundin linnoitusraunioiden alue sekä Turun saaristossa Örön saaren eteläkärjen puolustusrakenteet ja Korpoströmin sotahistorialliset vaiheet. Hankkeen päätavoite on lisätä kohteiden tunnettuutta, kasvattaa elämysarvoa ja matkailutuloa. Käytännössä hanke tulee näkymään useammalla kielellä toteutettavina tarinallisina digitaalisina sisältöinä markkinointiviestinnässä ja kohteissa, opasteiden ja kulkureittien rakentamisena sekä vanhojen puolustusrakenteiden korjaamisena.

Turun ammattikorkeakoulu tuo kehittämiseen monialaista osaamista mm. matkailun, sisältömarkkinoinnin, digitaalisen markkinoinnin, historian, palvelumuotoilun, kestävän kehityksen, saavutettavuuden ja korjausrakentamisen osaamisalueilta.

─ Partnereina saaristomatkailukohteiden osalta ovat Metsähallitus, Visit Åland, Skärgårdssiftelse Stockholm sekä Åbolands Skärgårdssiftelse, kertoo matkailupalveluiden lehtori Telle Tuominen

Työpajoissa, testauksissa ja markkinointitilaisuuksissa osallistetaan matkailijoita, paikallisia asukkaita ja yrittäjiä, sekä matkailualan eri toimijoita lähimaakunnista.

Maanalaisilla bunkkereilla ja tarinoilla lisäarvoa matkailijalle

Kohteiden tarpeet vaihtelevat ja siten myös kehittämisen painopisteet. Örö kätkee sisäänsä runsaasti puolustusrakenteita, joita matkailijat eivät tänä päivänä vielä näe.

─ Hankkeessa tullaan avaamaan matkailijoille eteläkärjen maanalaisia bunkkereita ja käytäviä, toteaa Esko Sorakunnas Metsähallituksesta

Alueen kokemista tulevat helpottamaan näköalatorni sekä uudet, turvalliset reitit. Hankkeessa panostetaan myös nuorisoryhmien leiripalveluiden parantamiseen.

­─ Monikieliset videot ja äänitteet alueen historiasta tulevat palvelemaan eri maista tulevia matkailijoita ja vahvistavat Korpoströmin vetovoimaa niin kulttuuri- kuin luontomatkailukohteenakin, toteaa Åbolands Skärgårsstiftelsenin Micaela Jansson

Lisätietoja

lehtori Telle Tuominen

telle.tuominen@turkuamk.fi

p. 044 9074960

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 17. kesäkuuta järjestöneuvoksen arvonimen Eläkeliiton toiminnanjohtajalle Jukka Salmiselle.

Helsinkiläinen Jukka Salminen on suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1979 ja johtamisen erikoistutkinnon vuonna 2009. Vuodesta 1989 lähtien hän on toiminut Eläkeliiton toiminnanjohtajana ja panostanut järjestötoiminnan kehittämiseen.

Hän on toiminut jäsenenä mm. sosiaali- ja terveysministeriön Suomen vanhuspoliittisessa tavoite- ja strategiatoimikunnassa vuosina 1993-95, Vanhus- ja eläkeasioiden neuvottelukunnassa vuosina 2007-16 ja Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa -kärkihankkeen ohjaus- ja projektiryhmässä vuosina 2015-19.

Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jäsen hän oli vuosina 1995-2000, Kelan Eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen vuosina 2014-16, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2006- ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n hallituksen jäsen vuosina 2013-14.

Salminen on ollut Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2001-, Maaseudun Sivistysliiton opintokeskuksen hallituksen jäsen vuosina 1988-91 ja 1997-98, Filoksenia ry:n hallituksen jäsen vuosina 2001-05 ja Helsingin ortodoksisen metropoliittakunnan Säätiön hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2010-.

Finlandia-hiihdon pitkäaikainen puheenjohtaja Juha Viljamaa on valittu maratonhiihtojen kansainvälisen kattojärjestön Worldloppetin johtoon seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Valinnan teki järjestön yleiskokous Messilässä lauantaina. Lahtelainen Viljamaa valittiin tehtävään yksimielisesti.

”Valintani on tunnustus Suomelle ja Lahdelle sekä pitkäaikaiselle suomalaiselle hiihtoperinteelle. Lisäksi pidän hyvänä asiana, että puheenjohtajuus on pohjoismaissa, josta maastohiihto on kotoisin. Työkenttäni on tietenkin globaali, mutta uskon, että pystyn myös vahvasti vaikuttamaan suomalaisten massahiihtotapahtumien laatuun ja kasvamiseen”, Viljamaa sanoi.

Yhteistyötä ja ammattimaista tekemistä painottava Viljamaa pääsee aloittamaan Worldloppetin johdossa aikana, jolloin järjestö on vahvassa muutoksessa.

”Ensimmäiseksi haluamme kasvattaa Worldloppetin tunnettuutta kansainvälisesti ja lisätä hiihtäjien määrää tapahtumissamme ympäri maailmaa. Keskiössä tulee olemaan tapahtumien kehittäminen rennompaan suuntaan. Haluamme myös alentaa kynnystä osallistua maratonhiihtoihin.”

Seuraava Worldloppetin yleiskokous järjestetään Kiinan Changchunissa kesäkuussa 2017.

Finlandia-hiihto järjestetään tulevana vuonna 4.-5. helmikuuta. Uutena matkana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on 100 kilometriä, joka hiihdetään kahtena 50 kilometrin lenkkinä. Hiihtoviikko alkaa tiistaina Lasten Finlandialla ja jatkuu perjantaina Finlandia-Sprintillä ennen viikonlopun tapahtumia. Viime vuoden tapaan Finlandiasta tehdään lauantain tapahtumapäivänä nettitv-lähetys.

Lisää Worldloppetista: www.worldloppet.com

Liitteenä kaksi kuvaa. Toisessa Juha Viljamaa ja toisessa Juha Viljamaasta (vas.) ja Angelo Corradinista (edellinen puheenjohtaja) vapaasti käytettäväksi. Kuva: Finlandia-hiihto / Heidi Lehikoinen

www.finlandiahiihto.fi
Seuraa Finlandia-hiihtoa:
Instagramissa ja Twitterissä: @finlandiahiihto
Facebookissa: https://www.facebook.com/finlandiahiihto/?fref=ts

Muotoilija ja puuseppä Petteri Häkkinen suunnitteli Sulo-lastenistuimen Iskun Suomi100-kalustemuotoilukilpailuun. Käyttäjänsä mukana kasvava ja muuntuva tuoli valittiin yhdeksi 10 finalistista 133 ehdotuksen joukosta. Sulo on esillä Iskun uudessa myymälässä Helsingin Stockmannin kirjatalossa aina 9.7.2016 saakka. Yleisöäänestyksen sekä koko kilpailun voittaja ratkeaa syyskuussa. 

Pitkäikäinen ja muuntuva Sulo

Sulo-lastenistuimeen on saatu runsaasti lisäarvoa hyvällä ja oivaltavalla suunnittelulla. Suunnittelija Petteri Häkkinen kuvailee tuoliaan seuraavasti:

- Isoisäni nimeä kantava Sulo-lastentuoli on lapsen mukana kasvava ja muuntuva istuinkaluste. Sen toiminta perustuu innovatiiviseen selkänojaan, jota kääntämällä tai säätämällä tuoli muuntuu käyttäjälleen sopivan kokoiseksi. Yksi tuoli palvelee käyttäjäänsä koko lapsuuden ajan, kertoo Petteri Häkkinen. 

Sulo haastaa vihdoin kotimaisena vaihtoehtona Stokken Tripp Trappin. Sulo-tuoli on valmistettu massiivikoivusta ja Grada® -vanerista. Materiaalivalinnoilla on pyritty pitkäikäisyyteen ja kestävyyteen. Tuolin muotoilu pohjaa vahvasti skandinaaviseen muotokieleen. 

Suunnittelijasta

Lahtelainen, Sysmästä kotoisin oleva Petteri Häkkinen on 31-vuotias muotoilija ja artesaanipuuseppä. Puuseppä-tausta näkyy vahvasti hänen työssään. Petterin yritys Studio Haekkinen on toiminut vuodesta 2012. Muotoilukilpailun näyttelyn lisäksi Petterin töitä on esillä Pinnalla-näyttelyssä Kokkolassa. Lisäksi Studio Haekkinen osallistuu Habitaren protoshopiin 7.-11.9. 

Lyhyesti Suomi100 -muotoilukilpailusta

Sulo-lastenistuin valittiin 133:sta ehdokkaasta Iskun järjestämän Suomi 100 –kalustesuunnittelukilpailun 10 finalistin joukkoon. Yleisöäänestys ja finaalitöiden näyttely on 16.6.-9.7.2016 on Stockmann kirjatalossa, -1 kerros, Aleksanterinkatu 52, Helsinki. Yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan kilpailun sivuilla. Voittaja julkistetaan syyskuussa. Lue lisää kilpailusta: suomi100muotoilukilpailu.fi

Lisätiedot:

Studio Haekkinen 
Muotoilija Petteri Häkkinen 
puh. +358 443 721 659, petteri@studiohaekkinen.fi
studiohaekkinen.fi

Liitteenä olevia kuvia voi vapaasti käyttää jutuissa. Kuviin maininta: Studio Haekkinen

Kuntokeskus Anabella, Tampereen Kaukajärvellä, avaa ovensa 21.6.2016.

Monikulttuurinen Anabella on viihtyisä ja värikäs kohtauspiste jokaiselle naiselle. Tyylikäs ja valoisa kuntosali on kooltaan 400m2 ja se on varustettu Technogymin laitteilla. Jäsenet voivat harjoitella kuntosalilla joka päivä, klo 05–24 välillä. Kuntosalin ja sen Personal Trainer –palveluiden lisäksi Anabella tarjoaa myös monia kauneuden- ja hyvinvoinnin palveluita. Palvelutarjoamasta löytyy suositut LPG- ja IPL-valoimpulssihoidot sekä infrapunasauna.

Kuntokeskus Anabella tarjoaa ainoana Tampereella uusinta teknologiaa edustavat huipputehokkaat LPG ENDERMOLIFT™ -kasvohoidot, Lipomassage-vartalohoidot sekä IPL-valoimpulssihoidot pysyvään karvanpoistoon. LPG on kivuton, riskitön ja luonnollinen vaihtoehto rasvaimulle ja kasvojenkohotukselle.

Yhteystiedot:
Anabella Kuntokeskus
Juvankatu 6
33710 Tampere 

www.anabella.fi
midiaburhan@gmail.com
p. 045 210 0527

Ruusuja ja Totoro-hahmoja Kasarmitorin työmaa-aidassa
– Katutaitelija Jani Tolinilta tilattu työ kuvaa rakennustyömaan vaiheita

Jani Tolinin urbaania nykytaidetta ja graffitia yhdistävä teos levittäytyy noin 45 metriä pitkään työmaa-aitaan Helsingin Kasarmitorilla.  Työmaa-aita kiertää Kaartinkaupungista Kasarmitorin laidalta puretun kaupungin entisen rakennusviraston tilalle valmistuvan Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistön rakennustyömaata.

– Työmaa-aidan kuvitusta voidaan lukea vasemmalta oikealla, kuten kirjaa. Teokseni kuvaa työmaan vaiheita. Alussa työmaalla on  yksinkertaisia muotoja, jotka alkavat hahmottua ja muuttuvat vähitellen ihmisiksi. Myös rakennustyömaa etenee yksittäisistä rakennusmateriaaleista valmiiseen kokonaisuuteen ja toimistorakennukseen, jonne muuttavat ihmiset ja heidän myötään elämä, kertoo katutaitelija Jani Tolin.

Taidetyön tilaaminen työmaa-aitaan on harvinaista Suomessa, erityisesti katutaiteen.

– Kasarmikatu 21 sijaitsee paraatipaikalla keskellä Helsinkiä. Taidetyömaa-aidalla voimme elävöittää keskeneräistä rakennustyömaata ja tuoda iloa ja väriä ihmisten arkeen, korostaa viestintäjohtaja Hanna Malmivaara YIT:ltä.

– Yhtenä suurimmista tavoitteistamme toimistokiinteistön rakennushankkeessa on Kasarmitorin ja Kaartinkaupungin visuaalisen ilmeen merkittävä parannus. Päätimme aloittaa alueen ilmeen parantamisen jo rakennusvaiheessa ja tuoda arvokkaaseen ympäristöön taidetta. Katutaide symbolisoi mielestämme parhaiten muuttuvaa ja elävää kaupunkia, sanoo sijoitusjohtaja Marianne Luojola HGR Property Partnersista.

Työmaa-aidassa huomioitu myös lapset
Kasarmikatu 21:n tilaustyö koostuu abstrakteista tekstuureista ja rakeisista viime vuosisadan ja tämän päivän ihmishahmoista, kuten abstraktin taiteen uranuurtaja Hilma af Klint. Tolin on huomioinut teoksessa myös lapset.

– Koska rakennustyömaan koneet kiinnostavat usein lapsia, halusin aitataiteeseeni jotain myös heille. Totoro-elokuvan hahmot edustavat korkeaa moraalia, joten siksi valitsin ne, Tolin sanoo.

Jani Tolin on itseoppinut helsinkiläinen katutaitelija (s. 1974). Hän on maalannut graffiteja 1980-luvulta lähtien ja voittanut graffitin SM-kilpailut vuonna 1990. Hän on osallistunut kansainvälisiin näyttelyihin Tukholmassa, Barcelonassa ja New Yorkissa, ja hänen töitään on ollut esillä mm. Kiasmassa.

Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistö valmistuu loppuvuodesta 2017. Siihen tulee seitsemän kerrosta ja 16 000 kerrosneliömetriä toimistotilaa.  Hankkeen työllistämisvaikutus on arviolta jopa 400 henkilötyövuotta, kun se työllistää 40–50 YIT:läistä ja merkittävän joukon alihankkijoita ja konsultteja seuraavien kahden vuoden aikana.  Toimistotaloon tulee työpisteet jopa tuhannelle liike-elämän työntekijälle. Ensimmäinen muuttopäätöksen tehnyt vuokralainen on Roschier Asianajotoimisto.

LISÄTIEDOT
HGR Property Partners, Marianne Luojola, marianne.luojola@hgrpp.fi / 040 570 5183
YIT, Hanna Malmivaara, hanna.malmivaara@yit.fi / 040 561 6568
Jani Tolin, tolin@alfonshelsinki.com / 050 541 6676
Kuva- ja muut taustatiedustelut: HGR Property Partners, Riitta Heikkuri, riitta.heikkuri@hgrpp.fi  / 040 521 5179

Ruusuja ja Totoro-hahmoja. Totorot alavasemmalla. 

Jani Tolin työn ääressä. 

Mansikan säilöntäkausi alkaa jo juhannuksesta Etelä-Suomessa

Mansikka kypsyy tänä vuonna aikaisin. Tällä viikolla on alkanut tulla avomaalta mansikkaa myyntiin ajankohtaan nähden jo runsaita määriä. Mansikan pääsatokausi alkaa juhannuksesta lähes koko Etelä-Suomen alueella. Keski-Suomen korkeudella pääsatokausi alkaa kesäkuun lopussa. Aikaisen kesäntulon takia ollaan vajaat kaksi viikkoa etuajassa normaalista aikataulusta. Viime vuoteen verrattuna satokausi alkaa lähes kolme viikkoa aikaisemmin.

Mansikan satokaudesta tulee viimevuotista lyhyempi. Pakastusta ja säilöntää varten on oltava ajoissa liikkeellä, jos mielii saada mansikkaa talven varalle.

Ongelmista huolimatta mansikkasadosta tulossa lähes normaali

Tammikuun kovista pakkasista johtuen kasvustovaurioita on jonkin verran talvenaroissa mansikkalajikkeissa sekä vanhemmissa Polka -lajikkeen kasvustoissa. Alkukesän hallat eivät ole juuri haitanneet, sillä ne on torjuttu sadettamalla. Tällä hetkellä edellytykset sadon onnistumiselle vaihtelevista sääolosuhteista huolimatta ovat kohtalaisen hyvät. Mansikan kokonaissatomääräksi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ennustaa 11–12 miljoonaa kiloa, kun se normaalisti on 12–13 miljoonaa kiloa. Ennustetta tarkennetaan juhannuksen jälkeisten sääolojen mukaan.

Kiinnostus lähiruokaan on lisännyt mansikan myyntiä

Suomalaiset ovat yhä tarkempia ruokansa alkuperästä. Mansikka on lähiruokaa parhaimmillaan. Sitä tuotetaan tasaisesti ympäri maata, jolloin kuljetusaika on lyhyt ja mansikat ovat tuoreita. Oman seudun mansikan suoramyynti- ja itsepoimintatilat löytyvät nettisivuilta www.marjat.fi.

__________________________________________________________________

Lisätietoja: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto 

Valtakunnallinen

- toiminnanjohtaja Hannu Salo (09) 5841 6536, 0400 405 599

- erityisasiantuntija Tuija Tanska (09) 5841 6534, 040 838 4228 (23.6. saakka)

- puheenjohtaja Ismo Ruutiainen 0400 377 876

Alueellinen:

Lounais-Suomi
- marjanviljelijä Antti Alanne, 0400 224 694
- marjanviljelyn asiantuntija Fredrik Björklund, Suomen talousseura 050 520 5350
Häme
- marjanviljelijä Vesa Tuloisela, 0445567675

- marjanviljelyn asiantuntija Marja Kallela, ProAgria 0405133118

Pirkanmaa
- marjanviljelijä Merita Tasanen, 041-507 4448
Satakunta
- marjanviljelijä Merja Peltonen 040 4163279
- marjanviljelyn asiantuntija Marja Tuononen, ProAgria 040 591 9489

Kymenlaakso
- marjanviljelijä Juha Poikela, 0500 652 936
Etelä-Karjala
- marjanviljelijä Simo Rasimus, 040 829 6757
Keski-Suomi
- marjanviljelijä Paavo Hienola, 040 7280 325
- marjanviljelyn asiantuntija Marjo Marttinen, ProAgria 020 747 3322
Pohjois-Savo
- marjanviljelijä Seppo Helminen, 040 586 3046

- marjanviljelyn asiantuntija Heikki Inkeroinen, ProAgria 0400 375 584
Pohjois-Karjala
- marjanviljelijä Ismo Ruutiainen, 0400 377 876
- marjanviljelyn Pauli Sinkkonen, 0400 678 078
Etelä-Savo
- marjanviljelijä Mikko Ruottinen, 0400942860
- marjanviljelyn asiantuntija Mirja Tiihonen, ProAgria 0400 638 138
Pohjanmaa
- marjanviljelijä Anders Lång, 040 760 0978
Pohjois-Suomi
- marjanviljelijä Paavo Runtti, 040 5518 893

- marjanviljelyn asiantuntija Kirsti Voho, ProAgria 0400 387 406
Ahvenanmaa
- marjanviljelijä Harry Söderberg, 045 731 35 850
- marjanviljelyn asiantuntija Pernilla Gabrielsson, ProAgria 018 329 647

Kuvia toimitusten käyttöön: www.marjat.fi

Suomalaisten kesämökkimatkan kipuraja kulkee tyypillisimmin yhdessä tunnissa, ja uusi vapaa-ajankoti halutaan mieluiten avaimet käteen -periaatteella, käy ilmi Kiinteistömaailman tuoreesta kyselystä. Danske Bankin mukaan sijainti- ja kuntovaatimukset näkyvät myös pankin lainatiskillä. Vapaa-ajanasuntoihin otettujen lainojen koko on kasvanut tasaisesti jo useamman vuoden ajan, ja keskimääräinen mökkilaina on nyt noin 80 000 euroa.

Maan isoimpiin kiinteistönvälittäjiin lukeutuvan Kiinteistömaailma-ketjun toimitusjohtaja Erkki Heikkinen kuvaa vapaa-ajan asuntojen ja muun kiinteistökaupan sujuneen alkukesästä valtakunnantasolla viime vuoden tahdissa.

- Iso osa mökkikaupasta tehdään kesäkuukausina, joten lähiviikon kertovat, vilkastuuko mökkikauppa tänä sesonkina samassa tahdissa kuin selvästi kiihtynyt asunto-osakekauppa. Positiivisia signaaleja on runsaasti ilmassa, Heikkinen sanoo.

Mökki toivotaan avaimet käteen -periaatteella

Kiinteistömaailman toukokuussa tekemään vapaa-ajanasuntokyselyyn vastanneista ketjun 133 välittäjistä liki kaksi kolmesta (62 %) kertoo ostajien haluavan ennen muuta valmiin mökin, avaimet käteen -periaatteella. Kunnostaminen itselle mieluisaksi tai uuden rakentaminen houkuttaa harvempaa. 

Varustetasoltaan kysyntää on monenlaisille vapaa-ajan asunnoille. Äänet jakautuvat jokseenkin tasan kysyttäessä tyypillisempää toivetta perinteisen kesämökin ja omakotitasoisten vapaa-ajanasuntojen välillä. 54 prosenttia välittäjistä kuvaa omakotitasoista varustelua toivotummaksi vapaa-ajanasunnoksi; 46 prosenttia perinteistä mökkiä. 

- Hyvin varustellun vapaa-ajanasunnon hinta liikkuu eri tasolla kuin perinteisen mummonmökin. Kysyntää on siksi monenlaisille vapaa-ajanviettopaikoille, kunhan oma paikka vain on kohtuumatkan päässä, Erkki Heikkinen sanoo.

Avaimet käteen -ajattelu näkyy myös lainatiskillä

Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Kenneth Kaarnimon mukaan avaimet käteen -ajattelu näkyy myös vapaa-ajanasuntoihin otetuissa lainoissa, joiden koko on kasvanut tasaisesti jo useamman vuoden ajan.

- Vuodesta 2011 vuoteen 2014 keskimääräinen mökkilaina kasvoi 4 000 eurolla 70 000 euroon ja viime vuonna alettiin lähestyä jo 80 000 euroa. Kuluva vuosi on menty pitkälti samoissa lukemissa, mutta esimerkiksi toukokuussa keskimääräinen mökkilaina kipusi jo yli 80 000 euron. Tämä kuvastaa vaatimustason nousua niin kunnon, varustetason kuin sijainninkin suhteen, Kaarnimo sanoo.

Pelkällä lainarahalla vapaa-ajanasunto ostetaan Kaarnimon mukaan vain harvoin.

- Mökki on monelle unelma, jota varten on saatettu säästää pitkäänkin ja me sitten rahoitamme loput. Keskimäärin mökkilaina otetaan 12 vuodeksi ja sidotaan tyypillisimmin 12 kk euriboriin. Kuukausittaiset maksuerät liikkuvat tavallisimmin 200 - 500 euron tietämillä, Kaarnimo sanoo.

Rentoutuminen on mökkipuuhien aatelia

Kiinteistömaailman tekemän kyselyn mukaan suomalaiselle on tärkeää päästä mökille kohtuuajassa. 52 prosenttia välittäjistä pitää tyypillisimpänä mökkimatkan kipurajana asiakaskunnassaan yhtä tuntia. Kaksi tuntia on tyypillisin kipuraja 35 prosentin asiakaskunnassa ja puoli tuntia 8 prosentin asiakaskunnassa. Yli kahden tunnin kipurajaa pitää tyypillisenä asiakkaillaan vain muutama kyselyyn vastannut välittäjä.

Kauppaan halutaan päästä välittäjien mukaan tyypillisimmin korkeintaan parinkymmenen kilometrin autoajelulla, arvioi 43 prosenttia välittäjistä. Lähes yhtä iso osuus vastanneista (35 %) pitää sitäkin lyhempää matkaa – vain kymmentä kilometriä – tyypillisimpänä toiveena.

Mökkiharrasteista ylivoimaisesti suosituinta on silkka rentoutuminen. Se ohittaa selvästi kakkoseksi yltävän perinteisen mökkipuuhan eli saunomisen sekä sitä seuraavat veneilyn & kalastuksen sekä ystävien tapaamisen. Luonnossa liikkuminen ja pihatyöt löytyvät mökkiläisten vapaa-ajanviettotapoina sijoilta neljä ja viisi, arvioivat asuntokaupan ammattilaiset asiakkaittensa toiveita.


Lisätiedot Kiinteistömaailman osalta:

toimitusjohtaja Erkki Heikkinen, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 433 2080
viestintäjohtaja Taina Mustamo, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 424 0045

Lisätiedot Danske Bankin osalta:

henkilöasiakkaista vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo, Danske Bank, puh. 010 546 8319


Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, ja haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme. Danske Bank Oyj on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi

Tamperelaiset ohjelmistotalot mukana PuICTokonsertin hengessä 

Tampere Filharmonian ja Tampere-talon toteuttama Sorsapuiston ilmaiskonsertti saavutti elokuussa 2015 huippusuosion. Ihmisten ja innostuksen määrä yllätti järjestäjätkin. Paikalle odotettiin noin 3000-päistä yleisöä, mutta väkeä oli arvioiden mukaan lopulta jopa 10 000. Tunnelma puiston nurmella oli huikea ja yleisö nautti kesäillasta ja orkesterimusiikista. Sosiaalisessa mediassa kävi kova kuhina konsertin aikana ja sen jälkeen, kun yleisö toivoi tapahtumasta jokavuotista perinnettä. Toiveet on kuultu ja lauantaina 13.8.2016 Tampere Filharmonia ja ylikapellimestarinsa Santtu-Matias Rouvali nousevat taas Sorsapuistoon rakennettavalle lavalle.

Orkesteri soittaa viime vuoden tapaan klassisen musiikin helmiä ja rakastetuimpia viihdesävelmiä. Solistina on elokuvista ja musikaaleistakin tuttu lumoavaääninen Maria Ylipää. Lämppärinä kuullaan viime vuoden tapaan Lucretia and the Dumb Stuff Bandiä, jonka soittajistossa on useita Tampere Filharmonian muusikoita ja ohjelmassa svengaavimpia soul- ja funk-klassikoita. Lämppäribändin solistivieraaksi saapuu Sami Saari. Yleisöä viihdyttää lisäksi radiostakin tuttu pitkän linjan tiskijukka Juha Koivunen eli DJ Juissi, joka loihtii tunnelmaa orkesterin ja bändin roudausten aikana.

Yleisön viime vuonna antama palaute ja parannusehdotukset on pyritty huomioimaan järjestelyissä. Ruokaa ja juomaa voi ostaa kojuista ja ravintola- ja anniskelualueelta. Tunnelmaan voi virittäytyä etukäteen osallistumalla Facebook-tapahtumaan, jossa keskustelua käydään jo nyt ahkerasti. Moni muistelee viime kesän konsertti-iltaa ilolla ja odottaa jo elokuuta. "Täytyy varmaan jo alkuviikosta perustaa leiri puistoon, että varmasti mahtuu yleisöön mukaan", arvioi jo yksi innokas Facebookissa. "Kesän huikein juttu", tiivistää toinen.

- Toivottavasti vaan keli on hyvä ja aurinko paistaa, pohtii ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali, joka on innoissaan iloisesta ja kevyestä kauden avauksesta.

Orkesterille tuleva kausi tuo tullessaan jotakin, mitä ei ole tehty vuosiin, nimittäin ulkomaankiertueen. Keväällä 2017 Rouvali ja Tampere Filharmonia suuntaavat Japaniin. Myös yleisön toivotaan lähtevän innolla mukaan kiertueelle, ja niinpä Tampere Filharmonia onkin juuri solminut uuden pääyhteistyökumppanisopimuksen Lomalinja Oy:n kanssa. Lomalinja Oy osallistuu elokuun konserttiin keräämällä matkasta kiinnostuneita ihmisiä yhteen ‒ Japanista alustavasti innostuneet voivat jättää yhteystietonsa puistossa, ja Lomalinjat palaa asiaan tarkemmilla suunnitelmilla myöhemmin.

Tamperelaiset ICT-talot sponssaavat

Tampere-talon puistokonserttikumppaneina on tänä vuonna mukana neljä kovassa kasvussa olevaa tamperelaista ohjelmistotaloa Gofore, M-Files, Solita ja Vincit. Hyvästä yrityskulttuuristaan monin tavoin palkitut yritykset innostuivat lähtemään sponsoreiksi tärkeäksi kokemaansa tapahtumaan. Yhteistyön myötä konserttia saa kutsua nyt myös PuICTokonsertiksi.

- Tapahtuma on esimerkki siitä, kuinka tekijöiden ilo, intohimo ja rakkaus työtään kohtaan tuottavat tyytyväisiä asiakkaita. Ja kun Sorsapuisto elokuussa täyttyy suuresta ja kirjavasta joukosta kaupunkilaisia, syntyy joukossa varmasti myös uusia kokemuksia ja maailmaa muuttavia ajatuksia. Siksi halusimme olla mukana juuri tässä tapahtumassa, joka ilmentää myös näitä meille kaikille toiminnassamme tärkeitä arvoja. Filharmonian konsertti, kesä, puisto – mikä sen hienompi yhdistelmä. Olemme mielellämme tukemassa tällaista tapahtumaa, ohjelmistotalot kertovat.

Tapahtuman aikataulu
Klo 12-14 Tampere Filharmonian soundcheck
Klo 14.30 Lämppäribändin Lucretia and the Dumb Stuff Bandin soundcheck
Klo 17-18 Lucretia and the Dumb Stuff Band feat. Sami Saari 
Klo 19-20.30 Tampere Filharmonia; Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari; Maria Ylipää, solisti 
Väliajoilla levyjä pyörittää DJ Juissi.

Lisätietoja 

Maija Leino, tiedottaja, Tampere Filharmonia, 050 388 7144

Anne Sivula, tiedottaja, Tampere-talo, 0407174873

#puistokonsertti

www.facebook.com/events/1535715930058409/

www.tampere-talo.fi/puistokonsertti

www.tamperefilharmonia.fi/konsertit/puistokonsertti2016/ 

Oulangan luontofestareilla 2.-9.7.2016 pääset kokemaan, näkemään, tekemään ja olemaan tekemättä!  Valitse viikon kattavasta ohjelmistosta itsellesi sopivimmat tapahtumat tai vieraile vaikka kaikissa. 

Kuusikymmenvuotiaan Oulangan kansallispuiston juhlinta huipentuu Luontofestareilla kun juhlat jatkuvat koko viikon, kellon ympäri, pitkin poikin Kuusamoa, Sallaa, Posiota ja Rukaa. Juhlinta alkaa ja päättyy veden äärelle. Juhlaviikko starttaa lauantaina 2.7. Oulanka SUP Maratonilla ja päättyy 9.7. Käylän tukkilaiskisoihin. 

Ohjelmaa on myös lapsille. Sunnuntaina 3.7. Oulangan luontokeskuksella voi tulla istahtamaan hetkeksi kuuntelemaan peikkotarinaa, joka pohjustaa retkeä Kiutakönkäälle. Kiutakönkään tulentekopaikalla odottaakin herkkuhetki sillä halukkaat pääsevät kokeilemaan tikkupullanpaistoa sekä tietysti syömään valmistamansa leivonnaisen. Tikkupullatuokion jälkeen voi osallistua muskariin luontokeskuksen piha-alueella soittamaan luonnosta löytyvillä välineillä. Sunnuntain 3.7. ohjelma on täysin maksuton. 

Keskiviikkona 6.7. ammennetaan hyvinvointia ja hyvää mieltä luonnosta. Oulangan luontokeskuksella 13.30 alkaen on mahdollisuus kokeilla metsäkellintää, kuulla mielenkiintoisia puheenvuoroja luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista sekä valmistaa helppotekoisia taide-esineitä luonnon materiaaleista. Päivän päätteeksi osallistujat pääsevät itsekin ääneen yhteislaulutuokion aikana ja naiskuoro esittää Oulankaan ja luontoon liittyviä lauluja. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. 

Torstaina 7.7. juhlinta keskittyy puiston pohjoisosiin kun aamukymmeneltä alkaa Hautajärvi Häppeninki. Aamu aloitetaan metsäkellien ja tanssinäytöksestä nauttien Karhunkierroksen luontokeskuksen piha-alueella. Siitä siirrytään eräkokkaamaan Rytinivan hienolle, uudelle tulentekopaikalle eräkokin johdolla. Osallistujilla, jotka eivät mahdu mukaan kokkaamaan, on mahdollisuus lähteä opastetulle vaellukselle Karhunkierroksen ensikilometreille ja kuulemaan reitin ja alueen historiasta sekä lajistosta. Hautajärvi Häppeningin ohjelma on maksuton.Hyvin alkanutta Häppeninkipäivää voi jatkaa tutustumalla Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museoon. Museokierroksen jälkeen voi nauttia keittolounaan historiallisessa ympäristössä. Museoretki on maksullinen ja vaatii ennakkoilmoittautumisen. 

Koko luontofestariviikon ohjelman tarkempine tietoineen ja ilmoittautumisohjeineen löydät osoitteesta www.oulankanaturefest.net 
Tietoa Oulangasta ja koko juhlavuoden tapahtumista löytyy kansallispuiston verkkosivuilta www.luontoon.fi/oulanka 

Oulangan kansallispuiston juhlahumua ja fiiliksiä voi jakaa sosiaalisessa mediassa käyttämällä hashtageja #Oulanka60 #OulankaLuontofestarit2016 #OulankaNationalPark60 #OulankaNatureFest2016
Kuvat voivat olla Oulangan kansallispuiston upeista maisemista tai jostakin juhlavuoden tapahtumasta. Voit jakaa myös muistoja postaamalla vanhoja valokuvia Oulangan kansallispuistosta. Parhaimpia otoksia palkitaan Oulanka60v-tuotteilla ja kuvat jaetaan Oulangan kansallispuiston Facebook-sivuilla (www.facebook.com/oulangankansallispuisto). 

Lisätietoja:

Marjo Kämäräinen, suunnittelija, Metsähallitus Luontopalvelut, puh. 040 640 2187, marjo.kamarainen@metsa.fi

Kurkkaa puutarhoihin elokuussa!

Jälleen on mahdollista tutustua suomalaisiin puutarhoihin Avoimet Puutarhat –tapahtuman yhteydessä. Elokuun ensimmäisenä sunnuntaina (7.8.) klo 12 – 18 yhteensä 450 puutarhaa avaa porttinsa kaikkien ihailtaviksi.  Vierailukohteita on ympäri Suomea ja niihin pääsee tutustumaan jo ennakkoon www.avoimetpuutarhat.fi - sivuston kautta. 

Mukana on tuttuja puutarhoja aikaisemmilta vuosilta ja aivan uusia mielenkiintoisia kohteita. Jokainen puutarha on täynnä eläviä vinkkejä puutarhanhoidosta, kasveista ja niiden käytöstä puutarhassa. Puutarhat ovat erilaisia ja omistajiensa näköisiä. Joukossa on niin mökkipuutarhoja, kerrostalopihoja kuin siirtolapuutarhoja omakotitalojen puutarhojen ohella. Yhteistä kaikille näille on niiden omistajien aito innostus ja halu jakaa kokemuksia toisten samanhenkisten kanssa.

Viime vuonna kesäkuussa järjestetty Avoimet puutarhat houkutteli ennätysyleisön, silloin puutarhoissa vierailtiin yli 65 000 kertaa ja liikkeellä oli ainakin 20 000 puutarhaharrastajaa. Moni vierailijoista laati jo etukäteen reitin sivuston hakupalvelujen avulla ja suuntasi useaan kohteeseen päivän aikana. 

Tänä vuonna puutarhat näyttäytyvät loppukesän tunnelmissa. Monessa puutarhassa on jo sadonkorjuuaika käsillä näyttävän kukkaloiston lisäksi. Viidessäkymmenessä puutarhassa on lisäksi työnäytöksiä, joiden yhteistyökumppanina on Oy Fiskars Ab. Niissä on mahdollisuus saada vinkkejä esimerkiksi nurmikon hoitoon, kanttausrautojen käyttöön tai pensaiden ja puiden leikkaamiseen.

Avoimet puutarhat –tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden, Svenska Trädgårdsförbundetin ja Fiskars Oy:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa.

Lisätietoja: tapahtumakoordinaattori  Jaana Ojanen, Puutarhaliitto ry – Trädgårdsförbundet rf,  jaana.ojanen@puutarhaliitto.fi p. 044-743 95 74 tai puutarha-agronomi Timo Taulavuori, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040-745 30 05.

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

Liitteenä

Kuva 1. Hedelmäpuun hoitoleikkaus, Fiskars

Kuva 2. Sirpa ja Juhani Mikkolan puutarhasta Hattulasta, kuvaaja Teija Tuisku

Suomen Ladun vinkeillä saa perinneleikkeihin juhannuksen taikaa, joka ei jätä ketään kylmäksi!

Keskikesän juhla on jo ovella. Erilaiset taiat, joilla vahvistettiin muun muassa satoa ja naimaonnea olivat olennainen osa vanhoja juhannusperinteitä. Juhannus on loistava hetki kerääntyä perheen ja ystävien kanssa yhteen ja heittäytyä tekemään hauskoja taikoja erilaisten leikkien muodossa. Katso Suomen Ladun vinkit alta.

Juhannuksen liikuttavimmat leikit

Yöttömän yön parinetsintä

Muodostetaan kaivon ympärille kaksi piiriä: sisäpiiri ja ulkopiiri. Leikkijät ovat pareittain vastakkain piirissä, niin että toinen parista on sisäpiirissä ja toinen ulkopiirissä. Leikinjohtaja jää piirien ulkopuolelle.

Ulkopiiriläiset kulkevat myötäpäivään ja sisäpiiriläiset vastapäivään. Pelinjohtaja antaa merkin (huutamalla esim. UKKO tai KOKKO), jolloin parien pitää etsiä toisensa, ottaa käsistä kiinni ja mennä yhdessä kyykkyyn. Viimeisenä parinsa löytäneet putoavat pelistä. Peli jatkuu kunnes vain yksi pari on jäljellä. Vaihtakaa välillä pyörimissuuntaa, jotta ei mene pää pyörälle. Leikki toimii parhaiten isommalla porukalla. Voittajat voivat kurkata leikin päätteeksi kaivoon, josta he näkevät tulevan leikkitoverinsa kasvot.

Sydänkäpygolf

Leikkijät valitsevat itselleen sopivan kokoisen kepin mailaksi, ja mahdollisimman ison kävyn palloksi. Valitaan aloituspaikka ja maali johon kävyn pitää osua, esim. puu tai kivi. Jokainen lyö vuorollaan käpyään tavoitteenaan osua maaliin. Lyöntiä jatketaan joka kierroksella siitä, mihin oma käpy jäi edellisellä lyönnillä, kunnes käpy osuu maaliin. Vähiten lyöntejä käyttänyt voittaa. Kierroksen päätyttyä voi valita uuden aloituspaikan ja maalin. Jos voittajan lyöntimäärä on parillinen luku, saa hän kanssapelaajia halaamalla lisää rakkautta elämäänsä.

Metsänhengen taikaseppele

Etsitään yhdeksän eri lajia rauhoittamattomia kukkakasveja. Tunnistetaan lajit, ja tehdään niistä kaunis seppele!* Kokeile kuinka pitkään pystyt seisomaan yhdellä jalalla seppele toisen jalkapöydän ympärillä tasapainoillen. Jos laitat vielä seppeleen yöksi tyynyn alle, Metsänhenki tuo tasapainoa elämääsi.

*Katso ohje

Taikavoimaviesti

Muodostetaan vähintään kaksi joukkuetta ja päätetään juoksureitti. Viestikapulana toimii edellä mainittu Metsänhengen taikaseppele. Lähtö- ja maalialue toimii myös vaihtoalueena, jossa taikaseppele luovutetaan seuraavalle juoksijalle. Ensimmäisenä koko viestin kirmannut joukkue saa muilta juoksijoilta hartiahieronnan ja heidät kruunataan Metsänhengen taikaseppeleillä, jotka antavat energiaa koko vuodeksi.

Jälki - mitä jää taiteesta?

Jälki-esitys ylittää taiteen rajapintoja ja luo vuoropuhelun kuvataiteen ja tanssin välille EMMAn Kosketus-näyttelyssä. Tanssitaiteilija Minna Tervamäen ja kuvataiteilija Hannaleena Heiskan teos on esitys, joka on syntynyt prosessissa, yhteisen työskentelyn kautta. Kahden erilaisen taiteilijan yhteisteos mahdollistaa yleisölle erityislaatuisia kohtaamisia taiteen kanssa, herättää keskustelua taiteesta ja taiteen tekemisestä sekä tuo esiin taiteilijoiden luomisprosessia.

Esitys rakentuu neljästä kohtauksesta, jotka ovat toisaalta itsenäisiä esityksiä, mutta joita voi myös seurata prosessina ja jatkumona. Kukin esitys on n. 30 min. Katsojat voivat palata joka viikko katsomaan teoksen etenemistä.

Esitys on osa EMMAn 10-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa ja se tukee EMMAn tavoitetta olla museokentän edelläkävijä, joka luo uusia keskustelunavauksia ja keinoja nauttia taiteesta.

Aikataulu:

Perjantai 11.11 klo 17.30
Perjantai 18.11 klo 17.30
Lauantai 26.11 klo 14.00
Sunnuntai 27.11 klo 14.00

Yhden esitysten kesto noin 30 min.

EMMA - Espoon modernin taiteen museo
Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola
www.emma.museum

www.minnatervamaki.com
www.hannaleenaheiska.com

Kuvamateriaali:http://bit.ly/jalki_emmassa
Salasana: emmamuseum

Tiedustelut:

Ingrid Orman, tuottaja, EMMA 
ingrid.orman@espoo.fi
043 8268 724