Maastohiihdon maailmancup jatkui Norjan Lillehammerissa minitourin viimeisellä osuudella. Naiset hiihtivät perinteisellä 10 kilometriä ja miehet 15 kilometriä takaa-ajokilpailuina. Suomen Krista Pärmäkoski ja Matti Heikkinen nostivat upeilla hiihdoillaan itsensä palkintopallille, kolmansiksi.

Pärmäkoski lähti takaa-ajoon viidenneltä sijalta 38 sekuntia touria johtanutta Norjan Heidi Wengiä perässä. Myös Laura Mononen lähti hyvistä asemista, sijalta 14., tavoittelemaan paikkaa kymmenen joukkoon. Pärmäkoski nosti itsensä pian kolmanneksi, mutta jahtasi nälkäisena kisan kakkosen Astrid Uhrenholt Jacobsenin selkää. 

”Hiihto oli rento ja hyvä, rauhallinen, sellainen, että se oli kontrollissa koko ajan. Itellä oli tosi rento ja hyvä fiilis hiihtää, kun näin koko ajan siihen eteen. Niillä ei ollut ihan niin rentoa niillä hiihtoa, joita napsi siinä kiinni. Päätin, että pitää pitää se koko ajan rentona ja sillä omalla hyvällä liu’ulla saa niitä kiinni”, mietti Pärmäkoski kisan jälkeen.

Pärmäkosken hiihtäessä ohi Jacobsenista viimeisessä laskussa, suksi lähti alta ja Pärmäkoski kaatui. Minitourin tavoiteltu toinen sija karkasi. 

”Toki siinä viimeisessä laskussa sitten kaaduin, mutta mä ajattelin, että riskejä on otettava, jos joskus haluaa voittaa kisoja. Tänään en pysynyt pystyssä, mutta oon tosi tyytyväinen suoritukseen. Sukset olivat ihan mielettömän hyvät, pito oli loistava, luisto oli loistava. Oma kroppakin toimi tosi hyvin”, analysoi Pärmäkoski.

Pärmäkoski pääsi myös yhteen tavoitteeseensa ollessaan kymmenen kilometrin perinteisellä osuusaikojen nopein. Tämä vahvistaa Lahteen asetettua tavoitetta perinteisen kympin mitalista. 

Laura Mononen onnistui nousemaan yhdeksannäksi. Alkukauden vauhtinsa kanssa tuskaillut Kerttu Niskanen oli 14:s ja Anne Kyllönen 17:s. Molemmilla oli tänään hieman parempi päivä ladulla. Pärmäkoski jatkaa maailmancupin kolmantena.

Miehissä Matti Heikkinen hiihti alkutahmeuden jälkeen hienon toisen puoliskon kilpailusta iskien viimeiseen mäkeen ja karaten kakkoseksi Martin Johnsrud Sundbyn perään. Nuori norjalainen Johannes Hösflot Kläbo kiri kuitenkin maalisuoralla Heikkisen ohi.

”Alku oli erittäin raju ja raaka ja siinä mentiin ihan limitillä, että kestääkö siinä vauhdissa. Mutta kestin kuitenkin. Tiesin sen, että jos selviän siihen viimeisen nousun alle porukan mukana, niin kaikki on auki”, Heikkinen kertoi alkuvauhdistaan letkassa. 

Ratkaisun paikka oli viimeisessä stadionin nousussa, jossa Heikkinen pisti ”urun auki”.  

"Sen jälkeen kun sä teet sen päätöksen, et sä voi muuta miettiä, kuin sitä että maaliin asti niin kovaa kuin lähtee. Jos joku tulee ohi, niin sitten tulee, yksi nuori hurja sieltä tuli. Mutta kolmassija on erittäin hyvä, kaikki on tasapainossa”, jatkoi Heikkinen. 

Pärmäkosken tapaan Heikkinen oli viimeisellä minitourin osuudella nopein.

Iivo Niskanen hiihti pitkään samassa letkassa Heikkisen kanssa, mutta ei pystynyt vastaamaan lopulta muiden vauhtiin. Myös kaatuminen rikkoi Niskasen hiihdon, vaikka mies itse ei olisi uskonut parempaan sijaan ilman kaatumista. Niskanen oli lopulta kymmenes. 

”Lähdin kyllä täysillä tänään yrittämään. Alkuvauhti oli liian kova ja koko ajan olin letkassa jojossa, äärirajoilla mentiin. 

Lisäksi viimeisellä kierroksella kaaduin tuohon stadionin mäkeen, mutta luulen, vaikka sitä ei olisi tullutkaan, niin en silti olisi kymmentä sijaa parempaan tänään pystynyt”, sanoi Niskanen.

Niskan jää Lillehammeriin hiihtämäään, eikä kilpaile ensi viikonloppuna Davosissa. Suomalaismiesten joukkuepanos perinteisen matkalla oli erinomainen. Sijoitukset nousivat huimasti. Lari Lehtonen oli tourin 15:s, Perttu Hyvärinen 21:s ja Sami Jauhojärvi 32:s. 

Krista Pärmäkosken ja Matti Heikkisen haastattelut videoina https://www.facebook.com/xcteamfinland/ 

Muiden suomalaisten kommentit (lukuun ottamatta Iivo Niskasta) Hiihtoliiton Soundcloudissa 

Tulokset, naiset 10 km perinteinen takaa-ajo 

Tulokset, naisten minitour 

Maailmancupin tilanne, naiset 

Tulokset, miehet 10 km perinteinen 

Tulokset, miesten minitour 

Maailmancupin tilanne, miehet

Liitteenä olevat kuvat SHL/Touho Häkkinen. 

Yhdistetyn maailmancupin tiivis viikonloppu päättyi Lillehammerissa suurmäen kisaan. Mäessä tuulet eivät vielä kääntyneet suomalaisten eduksi, mutta hiihto-osuudella Eero Hirvonen nosti itsensä seitsemänneksi ja llkka Herola 14:nneksi.

Mäkiosuus ei suomalaisittain sujunut suurmäessä positiivisesti. Eero Hirvonen oli mäen jälkeen parhaana suomalaisena 14:ntenä. Ilkka Herola oli 36:s, Arttu Mäkiaho 46:s ja Leevi Mutru 55:s. Ladulle nelikko lähti parantamaan reilusti.  

”Uskoisin, että oli uran paras hiihto. Taas jäi hampaankoloon siitä hyppäämisestä, siellä tuli pieni moka, mutta lopputulos kuitenkin tosi hyvä, niin tyytyväinen on pakko olla”, Hirvonen sanoi.

Lillehammerin reitti oli rankka maastohiihtäjien tapaan myös yhdistetyn miehille.

”Hiihto tuntui kyllä pahalta. Aika kovaa lähettiin, toisella kierroksella kävi kyllä jo vähän mielessä, että mitähän siitä tulee. Mutta yllättävän hyvin sitä aksoi loppuun asti, vaikka pahalta tuntuikin”, jatkoi Hirvonen. 

Ilkka Herolan viikonloppu sujui joukkuekilpailua lukuun ottamatta mollivoittoisesti. Eilinen hylkäys ja sunnuntain epäonniset tuuliolot rikkoivat ennakkoon positiiviset odotukset. 

”Päivä oli pilalla sen mäkiosuuden jälkeen, että ei sitä meinaa kunnon tulosta saada aikaan. Hiihtohan ei tuolta paikalta enää ihan hirveästi parempi voi olla, niin siihen homman voi kyllä luottaa. Kun nyt vaan jollakin kirveellä sais osumaan sen mäen edes silleen, että ees jonkinlaiselta paikalta pääsis lähtemään”, Herola kommentoi.

Herola on vilpittömästi nostanut alkukaudesta Hirvosen saavutuksia esille. Joukkuevahvuuden leventyminen on myös aikaisemmin ainoalle top10-urheilijalle tärkeä asia.

”Niin kuin tuloslista näyttää siellä on suomalaisia 15-parhaan joukossa kaks. Ei ole tapahtunut, ties mitenkä pitkään aikaan. Edellisen kerran varmaan Anssi ja Janne tehnyt sen, että ihan hieno tilanne sinänsä”, mietti Herola.

Hirvonen on maailmancupissa neljän osakilpailun jälkeen yhdeksäntenä ja Herola 19:ntenä. Arttu Mäkiaho (38:s) ja Leevi Mutru (53:s), jäivät vielä tänään pisteiden ulkopuolelle.

Eero Hirvosen haastattelu 
Ilkka Herolan haastattelu https://soundcloud.com/hiihtoliitto-1/lillehammer-hs138-10km-ilkka 

Kilpailun tulokset, HS138/10KM
Maailmancupin tilanne 

Liitteenä kuvia uutisen yhteyteen. Kuvat: SHL/Touho Häkkinen
Hyppykuvassa Ilkka Herola, hiihtokuvassa Eeri Hirvonen

TEATIAMO on suomalaisen Taiteen Maisterin, Tea Latvalan  vuosi sitten perustama design-brändi. Startup-yritys keskittyy seksilelujen suunnitteluun, tuotantoon sekä myyntiin lippulaivatuotteenaan puudildo. Yritys on saanut laajasti mediahuomiota niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yhdysvaltalainen ketju Good Vibes lupautui juuri ottamaan TEATIAMO:n puudildoja myyntiin muutamaan lippulaivamyymäläänsä. Viime päivinä puudildonäytteitä on lähtenyt myös Kiinaan ja Singaporeen. Pohjanmaan lakeuksilla varttuneen muotoilijan suunnittelua nähdään nyt korkealuokkaisina aikuisten design-tuotteina.

Puutuotteet valmistetaan pienerinä puusepäntehtaalla ja jokainen viimeistellään yksitellen käsityönä Latvalan piirustusten mukaan. Puumateriaalit ovat tarkkaan valittuja puulaatuja, kuten loimusaarni, tervaleppä, pähkinä, pyökki sekä koivu. ”Tikuista ei ole pelkoa, jos ei ole halko hanurissa jo valmiiksi” lausahtaa osuvasti yrityksen perustaja Tea Latvala. Puutuotteet viimeistellään E71/3 sertifioidulla, myrkyttömällä akryylilakalla. Samaa lakkaa käytetään pinnoitteena mm. lasten leluissa. Puun pinta on näin sileä ja lasimainen. Hyvin hoidettuna puu on materiaalina elinikäinen. 

Latvala on pyrkinyt muotokielellään siihen, että jokainen suunniteltu tuote sopii yhtälailla kirjahyllyyn, keittiön pöydälle kuin omaan henkilökohtaiseen käyttöön. Hän toteaa, että “kaikki riippuu lopulta käyttäjän omasta design-mausta, mutta myös rohkeudesta”.

Latvalalle yritys on kääntynyt harrastuksesta työksi. ”Nykyään sosiaalisen median, omien verkostojen avulla on helppoa lähteä testaamaan markkinoille omia tuotteita. Mielestäni on tärkeää yrittää” toteaa Latvala. Suomessa Latvala on jo onnistunut saamaan yritykselleen kaksi sijoittajaa sekä Tekesiltä projektirahoitusta konseptin kansainvälistymisen valmisteluhankkeeseen. Viron televisio uutisoi leikkisästi jopa “Suomen uudesta Nokiasta”.

Suomessa TEATIAMO on saanut partnerikseen alan isoimman toimijan Kaalimadon ja tähtäimenä on etsiä vastaavanlaisia kumppaneita ja jälleenmyyjiä ympäri maailman. TEATIAMO:n korkealuokkaisia tuotteita pystyy ostamaan myös yrityksen omasta verkkokaupasta www.teatiamo.com. Logistiikkasopimus on allekirjoitettu nettivarasto.fi kanssa, mikä mahdollistaa kuljetukset ympäri maailman kahden työpäivän sisään. Tällä hetkellä merkittävin käynnissä oleva joulukampanja keskittyy pyökkiin ja löytyy osoittesta: https://offerilla.com/tuote/teatiamo-pyokkinen-design-puudildo/. Ainakin tässä olisi tarjolla kovempaa pakettia konttiin kuin konttiin!

Medialinkkejä:

http://uudised.tv3.ee/valismaa/uudis/2016/08/30/soome-uus-nokia-soome-skulptor-sai-puust-dildode-valmistamiseks-ettevotlustoetust/

http://www.radiorock.fi/#!/post/579ef1dd7e77c003000710f8

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2016071421904753_tb.shtml

http://nyt.fi/a1468291530494

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/199443-dildo-yrittaja-vastaa-ihmettelyyn-dildot-tehdaan-pian-suomalaisesta-puusta

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/maailmalla-miljardien-suuruinen-ala-lahdossa-kasvuun-myos-suomessa-helsingissa-sorvataan-puisia-designdildoja-6565010#

Turun AMK:n ensimmäisen vuoden tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelijat ovat syksyn kuluessa kehitelleet tuotteita ja ideoita, joilla olisi tuotekehitykseen asti päästessään mahdollista helpottaa ihmisiä erilaisissa arkeen liittyvissä ongelmissa. Tuotekehitysmessuilla voi tutustua vaikkapa polkupyörien suuntavilkkuihin tai uudenlaiseen opetusympäristöön, jossa puhelin ja kirja on yhdistetty interaktiiviseksi kokonaisuudeksi.

Perinteikkäässä tilaisuudessa kaikki tuotteet ja innovaatiot esitellään yleisölle, joka pääsee tutustumaan ideoihin ICT-Cityn alakäytävällä. Lopuksi tuomaristo, joka koostuu lähiseudun elinkeinoelämän edustajista, palkitsee voittajat. Myös kilpailua seuraava yleisö saa äänestää omaa suosikkiaan.

Kilpailussa opiskelijaryhmät kisaavat toisiaan vastaan itse suunnittelemillaan laitteilla tai palveluilla. Oppilasryhmän tehtävänä on ollut suunnitella sellainen laite tai palvelu, joka soveltuu mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. Lisäksi tuotteen/laitteen tulisi olla kohtuuhintainen.

– Suuntavilkkujen ja uudenlaisen opetusympäristön lisäksi tarjolla on esimerkiksi kompakti ja modulaarinen viherkasvien kasvatusalusta sisätilakäyttöön, karttasovellus suunnistukseen sisätiloissa, älypuhelimeen saatava kuvakirjasto, jota voi käyttää puheterapian apuna sekä automaattinen polkupyörän valo, joka syttyy aina, kun on hämärää ja pyörä liikkuu, kertoo lehtori Mauri Suhonen Turun AMK:sta.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN KEHITETTYIHIN SOVELLUKSIIN

torstaina 8.12.2016 klo 13–15 Turun ammattikorkeakouluun

osoitteessa Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku, ICT-Cityn ala-aula

Tuotekehitysprosessi haltuun, vuorovaikutustaidot testiin

Ideat ja tuotteet on kokonaisuudessaan toteutettu pienryhmissä, ja projektin aikana on käyty läpi jokainen tuotekehitysprojektin vaihe. Tavoitteena on tuotekehitysprosessiin tutustuminen, sillä hyvin suuri osa insinööreistä aloittaa oman uransa elinkeinoelämän parissa jonkinlaisessa tuotekehitystehtävässä.

Tekniikan perusaineet antavatkin hyvää pohjaa ryhmän tuotesuunnitteluun, mutta tuotekehitysprojektin ja tuotteen tai palvelujen suunnittelun ja toteutuksen lisäksi syksyn mittaisessa projektissa on ollut muitakin tavoitteita:

– Opintojakso mahdollistaa yhdessä tekemisen ja edesauttaa opiskelijoiden ryhmäytymisessä. Samalla kehittyvät myös vuorovaikutustaidot. Erilaisten ihmisten kanssa pitää tulla toimeen ja tiimeissä pitää osata käyttäytyä erilaisissa rooleissa, toteaa Suhonen.

Vuorovaikutustaitoja pääsee harjoittelemaan etenkin kilpailutilanteessa, kun oma tuote tai palvelu pitää osata myydä hyvin kuulijoille.

Lisätietoja:

Mauri Suhonen, lehtori, Turun AMK

p. 044 9072 871

mauri.suhonen@turkuamk.fi

Jo useita vuosia jyllännyt tavaroidenkarsimisen trendi vaikuttaa myös joulukauppaan. Yhä useampi lahjan saaja ja antaja valitsee mieluiten lahjakortin. Hyväntekeväisyysjärjestöt ovat jo huomanneet trendin vaikutukset, ja niistä veikataan yhtä joulukaupan voittajista.

Kaupan liiton kokoama kulutusindikaattori povaa kauppiaille hyvää joulusesonkia. Silti yhä useampi haluaa lahjoittaa tilaa viemättömän paketin: elämyksen tai aineettoman lahjan.

”Nyt jo joka kolmas suomalainen suunnittelee hankkivansa lahjakortin joululahjaksi”, sanoo ekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta Talouselämän haastattelussa joulukuussa.

Palveluntarjoajien lisäksi joulukaupan voittajia ovat hyväntekeväisyysjärjestöt. Ammattijärjestäjänä kodeissa tavararemontteja tekevä Maria Laitinen Tavararemontti Oy:stä vahvistaa trendin olevan totta:

”Monien kodit ovat jo aivan täynnä tavaraa. Edellisten vuosien lahjat saattavat olla edelleen sellofaaneissaan kaapin perukoilla. Yhä useammat haluavat antaa lahjaksi satunaisen tavaran sijaan täsmälahjan, jonka varmasti tietää tulevan tarpeeseen, kuten lahjakortin.”

Myös joulukorttien kirjoittamisesta ollaan luopumassa useissa perheissä: ”Tänä jouluna olen kuullut monien suunnittelevan, että jättävät joulukorttien kirjoittamisen, ja käyttävät siitä säästyvät lahjat hyväntekeväisyyteen. Aiemmin näin on jo tehty yrityksissä, mutta tänä jouluna myös ihan tavalliset perheet tekevät samoin”, kertoo ammattijärjestäjä Laitinen.

Myös moni Suomen World Visionin lahjakaupan vakiasiakas kertoo, ettei halua antaa lahjaksi jotakin sellaista, joka jäisi tarpeettomana tuttavan hyllynkulmalle.

”Olen itsekin saanut eettisen lahjan: pienen lauman keltaisia piipittäviä kananpoikia, sellaisen tipulauman. Sitä korttia katsellessa tuli välittömästi hyvä mieli: Joku perhe sai varmasti tarvitsemansa lahjan. Itse asiassa siitä lahjasta tuli suurempi ilo, kuin jos olisin saanut kynttilän itselleni,” Laitinen kommentoi.

”Tämän joulun myyntilistojen kärjessä komeilevat lahjat, jotka sisältävät ruokaa ja puhdasta vettä, mutta myös toimeentuloa antava vuohi säilyttänee paikkansa suosikkilahjojen joukossa, toteaa eettisten lahjojen kaupasta vastaava Maria Paassola Suomen World Visionista.

Kulutustutkijat muistuttavat, että lahjan antajat haluavat yhä enemmän ilmaista lahjavalinnallaan sitä, millaisia arvoja itse haluaa olla edistämässä. Toisaalta yksilöllisellä lahjavalinnalla vahvistetaan antajan ja saajan välistä suhdetta. Hyväntekeväisyyteen lahjoittava miettii tarkkaan, halutaanko yhdessä tukea terveydenhoitoa, koulutusta vai esimerkiksi afrikkalaisia naisyrittäjiä.

Eettisen lahjan etuna on se, että sen saa käsiinsä myös nopeasti:

”Lahja on vastaanottajalla heti maksun suorittamisen jälkeen. Suurin ryntäys lahjakauppaan tapahtuukin vasta joulunalusviikolla. Ja kuhinaa on vielä väliviikollakin, kun moni huomaa, että jollekin yllätysvieraalle tai vaikka naapurille on jäänyt lahja hankkimatta”, paljastaa Paassola.

Lisätiedot ja valokuvat:

Maria Paassola, Suomen World Vision

044 041 2730
maria.paassola@worldvision.fi
https://worldvision.fi/eettiset-lahjat

Maastohiihdon maailmancup siirtyy kahden pohjoismaissa vietetyn viikonlopun jälkeen Sveitsin Davosiin. Naisten mäkihyppy suuntaa Venäjälle ja miesten turnee jatkuu puolestaan Norjan Lillehammerissa, missä kilpaillaan myös maastohiihdon Skandinavia Cupissa. Maastohiihdon paracup avataan Vuokatissa ja miesten mäkihypyn Continental Cup Norjan Vikersundissa. Yhdistetyssä pidetään vapaa viikonloppu.

Maastohiihto

Maastohiihdon maailmancup 

Davos, Sveitsi 10.-11.12.2016 

Naiset
Anne Kyllönen, Laura Mononen, Kerttu Niskanen, Krista Pärmäkoski, Riitta-Liisa Roponen, Aino-Kaisa Saarinen

Miehet
Ristomatti Hakola, Matti Heikkinen, Perttu Hyvärinen, Martti Jylhä, Lari Lehtonen, Juho Mikkonen, Ville Nousiainen, Anssi Pentsinen, Matias Strandvall, Lauri Vuorinen

Median yhteyshenkilö päävalmentaja Reijo Jylhä +358 40 168 0553

Skandinavia Cup

Lillehammer, Norja 9.-11.12.2016 

Maajoukkueessa hiihtävät urheilijat on valittu seuraavasti:

Naiset
Andrea Julin, Katri Lylynperä, Johanna Matintalo, Marjaana Pitkänen, Susanna Saapunki

Miehet
Karri Hakala, Joni Mäki, Lauri Lepistö, Antti Ojansivu, Joonas Sarkkinen, Waltteri Vinkanharju, Markus Vuorela

Median yhteyshenkilö, haastajaryhmän valmentaja Ville Oksanen +358 40 773 6782

Maastohiihdon urheilijabiot 

Para Cup, maastohiihto 

Vuokatti 9.-16.12.2016 

Naiset
Sini Pyy

Miehet
Juha Hanhimäki, Juha Härkönen, Inkki Inola, Kalervo Pieksamäki, Ilkka Tuomisto

Median yhteyshenkilönä toimii Heidi Lehikoinen +358 40 664 3093

Mäkihyppy

Mäkihypyn maailmancup 

Lillehammer, Norja 9.-11.12.2016 

Miehet
Janne Ahonen, Jarkko Määttä

Median yhteyshenkilö päävalmentaja Andreas Mitter +358 40 183 8845

Nizhny Tagil, Venäjä 9.-11.12.2016 

Naiset
Julia Kykkänen

Median yhteyshenkilö päävalmentaja Kimmo Kykkänen +358 44 513 9194

Continental Cup

Vikersund, Norja 9.-11.12.2016 

Miehet
Lauri Asikainen, Janne Korhonen, Ville Larinto

Median yhteyshenkilö Jani Klinga +358 50 522 3639

Mäkihypyn urheilijabiot

Videoita LUMISPORT TV (YouTube)

Kommentteja ja lyhyitä haastatteluja Soundcloudissa 

Joulun ja uuden vuoden aikaan liittyy iloisen juhlamielen ja yhdessäolon lisäksi tiettyjä riskejä ja yksinäisyyttä. Millaisilla turvallisuusasioilla varmistat läheisillesi turvallisen joulun entä mitä tapahtuukaan, kun paloauto kaartaa vanhainkodin pihaan Tonttupartio mukanaan?

Tule mukaan mediatilaisuuteen, jossa pääset näkemään, kokemaan ja kuvaamaan!

Turvallisuusalan toimijat sekä Jyränkölän setlementti ry järjestävät yhteistyössä mediatilaisuuden, jossa havaintoesitysten avulla kerrotaan joulun aikaan liittyvistä turvallisuusriskeistä ja vaaratilanteista. Jouluna sattuu keskimäärin 30 tulipaloa päivässä ja uudenvuodenaattona määrä jopa kolminkertaistuu. Turvallisuuden tunne on tärkeä hyvän joulumielen rakennusaine.

Tilaisuudessa:

klo 09.00       Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ja Suomen Palopäällystöliiton ”Tonttupartio”

                     Huom! Näytös osoitteessa Siltakatu 13, Heinola (sisäpiha) – käynti Kaivokatu 16 kohdalta.

                     Mahdollisuus kokeilla alkusammuttamista

                     käsisammuttimella & sammutuspeitteellä (n. 30 min)

                     Turvallisuustoimijoiden turvainfo – joulu & kodin paloturvallisuus (n. 30 min)

                     Lopuksi yhteinen glögihetki, aikaa ajatusten vaihdolle ja haastatteluille

Tilausuuden aikana on oiva mahdollisuus kerätä juttuvinkkejä ja aineistoa tulevaa juhlakautta sekä myöhempää käyttöä varten.

Lisätietoja tilaisuudesta antavat mielellään:

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä:

Suomen Palopäällystöliitto, Päijät-Hämeen pelastuslaitos & Jyränkölän setlementti ry

Joulusilta-näyttely Luostarinmäen käsityöläismuseossa
9.12.2016–6.1.2017

Mitä saadaan, kun yhdistetään yli 50 eri puolilta maailmaa saapunutta lasta ja 200 vuotta vanhat suomalaiset jouluperinteet? Syntyy kulttuurierojenkin yli kantava Joulusilta!

Luostarinmäen käsityöläismuseo on syksyn aikana toteuttanut Joulusilta-projektin yhdessä Turun kaupungin
perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmien kanssa. Maahanmuuttajalapset ovat vierailleet museossa
tutustuen 200 vuoden takaiseen arkeen sekä juhlatapoihin. Projektiin ovat osallistuneet kaikki turkulaiset
valmistavan opetuksen seitsemän alakoululuokkaa eli yhteensä yli 50 lasta.

Joulusilta-projektin tavoitteena on ollut rakentaa siltoja maahanmuuttajaoppilaan omien kokemusten ja sekä
suomalaisen perinteiden välille. Keskiössä on ollut maahanmuuttajaoppilaiden kotoutumisen ja oman
kulttuuriidentiteetin tukeminen sekä suomalaiseen ja lasten omaan kulttuuriperintöön syventyminen. Samalla on tutustuttu kieleen, kulttuuriin ja historiaan etsien yhtymäkohtia myös tämän päivän elämään ja
ympäristöön.

Oppilaat ovat työskennelleet teemojen parissa myös koulussa. Hankkeen tuloksena Luostarinmäelle
rakennetaan joulukauden ajaksi Joulusilta-näyttely lasten omista tuotoksista. Lisäksi ryhmät koristelevat oman kuusensa museon alueelle osaksi näyttelyä. Lasten omien töiden kautta näyttelyssä voi tutusta siihen, miltä Suomen talvi ja joulu näyttäytyvät uusien turkulaisten silmin.

Median edustajat ovat tervetulleita näyttelyn avajaisiin Luostarinmäen käsityöläismuseoon (Vartiovuorenkatu 2) perjantaina 9.12. klo 12. Näyttelyn avaa monikulttuurisuuden edistämisestä palkittu, vuoden uusturkulainen Berhan Ahmadi.

Lisätiedot
Maiju Tuisku, museolehtori
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
puh. 040 702 0813, maiju.tuisku@turku.fi

Annika Rae, monikulttuurisen opetuksen suunnittelija
Perusopetus, Turun kaupungin sivistytoimiala
puh. 040 196 4874, annika.rae@turku.fi

Ahlmanin joulunalusaikaan kuuluu Perinteinen Joulutori, joka järjestetään Kartanon miljöössä lauantaina 10.12.2016 klo 10-16.

Paikalliset ja lähialueen tuottajat myyvät suolaisia ja makeita herkkuja ja käsityötuotteita. Paikalla on yli 40 myyjää! Joulutorin arvonnassa on luvassa upeita palkintoja. Perheen pienimmät pääsevät nauttimaan poniajelusta ja suoraan Korvatunturilta saapuva joulupukki kuuntelee kuulumiset ja lahjatoiveet.

Ahlmanin uusitussa Tilapuodissa on omalla tilalla tuotettuja tuotteita ja myös muita paikallisia elintarvikkeita ja kädentaidontöitä. Viihtyisässä kahvilassa voi hetken hengähtää ja nauttia herkkuhetkestä. Ahlmanin Opetusravintola Annassa on tarjolla perinteinen joulupöytä klo 11-14.

Joulutorille kannattaa tulla nauttimaan joulun tunnelmasta koko perhe tai ystävät yhdessä!

Itsenäisyyden juhlavuoden vaikuttavimman tasa-arvotyön tekevät WOW Finland -festivaali ja ISOT-hanke

Tampere-talossa 11.–12.3.2017 järjestettävä WOW – Women of the World Finland -festivaali, 8.3. järjestettävä Suuri tasa-arvon juhla sekä peruskouluissa toteutettava ISOT-hanke nostavat tasa-arvokeskustelun kaikkien huulille. Nämä tahot tuovat Suomeen kansainvälisiä vaikuttajia ja kampanjoijia, keräävät ihmisiä koko Suomesta tematiikan äärelle ja tekevät tasa-arvokeskustelun tutuksi kaikille Suomen yhdeksäsluokkalaisille.

Maailmanlaajuinen WOW-konsepti ensi kertaa Pohjoismaissa

WOW Finland on Tampere-talossa 11.–12.3.2017 järjestettävä festivaali, joka juhlii tasa-arvoa ja tuo esiin naisten ja tyttöjen tekoja ja kokemuksia. Festivaalin keskeisin sanoma on vahvistaa ihmisten vapautta valita. Tapahtuma järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa.

‒ WOW Finlandissa yhdistyvät rohkea ja avoin keskustelu vakavista aiheista sekä positiivinen ratkaisujen ja mahdollisuuksien etsintä, monesti naurun ja riemun kautta. Samalla esiin nostetaan suomalaisen yhteiskunnan menestystarinaa, sukupuolista tasa-arvoa. Laaja ilmaisohjelma ja lapsille suunnattu ohjattu toiminta madaltaa osallistumiskynnystä ja tuo tapahtuman kaikkien saataville, sanoo Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas, yksi festivaalin johtajista.

WOW Finlandin ohjelmistossa korostuvat osallistavuus ja erilaisten ihmisten omat äänet 

WOW Finlandin festivaaliohjelmisto sisältää monipuolista keskustelua, yhdessä tekemistä ja taide-esityksiä. Ohjelmasisällöt on suunniteltu ympäri maata järjestetyissä avoimissa Think In -tilaisuuksissa, joihin on osallistunut n. 700 ihmistä. Varsinainen toteutus tehdään erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa – mm. Trendi-, Demi-lehdet ja Lily-verkkoyhteisö, Lunette, Tampereen ensi- ja turvakoti ry sekä Zonta International osallistuvat paneelien ja puheohjelman toteutukseen. Tampereen Elokuvajuhlien kautta festivaaleille saadaan kaksi mielenkiintoista lyhytelokuvakokonaisuutta.

Festivaalin vahvistuneita esiintyjiä ja puhujia ovat mm. Islannin entinen pääministeri Jóhanna Sigurðardóttir ja hänen puolisonsa, näytelmäkirjailija Jónína Leósdóttir, Viron vuoden kansalainen 2015 Helen Sildna, some-aktivisti Fatima Anttonen, kirjailijaJenni Pääskysaari, päätoimittaja Maria Veitola, taiteilijat Maarit Hurmerinta, näyttelijä Seela Sella, balettitanssija sekä koreografi Minna Tervamäki, kirjailija Johanna Sinisalo, näyttelijä-kirjailija Sanna Stellan, professorit Kaija Holli ja Pirkko Moisala, toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, piispa Irja Askola ja monet muut. Tapahtumassa on runsaasti ilmaisohjelmaa, lapsille suunnattua ohjelmaa sekä osallistavaa toimintaa, mm. tanssi-, komiikka ja itsepuolustustyöpajoja. (Kts. liiten WOW Finland -festivaalin ohjelmanostot)

WOW Finland on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa, ja sen toteuttavat yhdessä Feministinen ajatushautomo Hattu, Tampere-talo Oy ja Suomen Lontoon Instituutti. Tapahtuma on osa kansainvälistä WOW-festivaalien verkostoa ja se järjestetään yhteistyössä Euroopan suurimman kulttuurikeskuksen, Lontoon Southbank Centren kanssa.

ISOT-hanke - ITSENÄ OLEMISEN TÄRKEYDESTÄ – tasa-arvotyö Suomen yläkoululaisten kanssa 2017

WOW Finlandin kanssa yhteistyössä toteutettava ISOT-hanke lahjoittaa ensi vuonna kaikille 9.-luokkalaisille palkitun nigerialaiskirjailijan Chimamanda Ngozi Adichien teoksen Meidän kaikkien tulisi olla feministejä. Kirja käsittelee sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä, opettaa empatiaa ja edistää kulttuurista moninaisuutta sekä nostaa esiin tärkeitä yhteiskunnallisia asioita eriarvoisuudesta.

Teksti avaa globaalin ja monikulttuurisen näkökulman tarkastella tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä tarjoaa välineitä pohtia ja edistää niitä. Kustannusosakeyhtiö Otavan ensi vuonna julkaiseman teoksen suomentaa Sari Karhulahti.

‒ Hankkeen tavoitteina on synnyttää monimuotoista keskustelua tasa-arvosta ja itsenä olemisen tärkeydestä, aktivoida nuoria käymään rakentavaa, tietoon ja faktoihin perustuvaa keskustelua, kuulla ja kerätä nuorten ajatuksia, tukea nuoria kasvamaan aktiivisiksi kansalaisiksi sekä lisätä opettajien valmiuksia koulussa käytävälle tasa-arvokeskustelulle, sanoo ISOT-hankkeen koordinaattori Janina Ahlfors.

Lisää näkökulmia keskusteluun tuovat kirjan käsittelyn ja keskustelun tueksi tuotettava sähköinen oppimateriaali, nuorten kirjoituksia tasa-arvosta keräävä ja julkaiseva, valtakunnallinen kirjoituskatselmus sekä WOW Finlandin Suuri tasa-arvon juhla -tilaisuudesta 8.3.2017 tuotettava suora, interaktiivinen lähetys, jota koulut voivat seurata ja kommentoida reaaliaikaisen chatin kautta.

WOW Finlandin lisäksi hankkeen rahoittajina ja yhteistyökumppaneina ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Otavan Kirjasäätiö ja Kustannusosakeyhtiö Otava, Jyväskylän yliopisto, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Suomen PEN sekä Kulttuurikeskus PiiPoo, joka koordinoi hanketta. Hanketta tukevat OAJ, Suomen rehtorit ry (SURE) ja Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat ry (OPSIA).

Suuri tasa-arvon juhla järjestetään Tampere-talossa keskiviikkona 8.3.2017 yhteistyössä Suomi 100 -pääsihteeristön ja Tampereen kaupungin kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Naistenjärjestöjen keskusliiton kanssa.

Lisätietoja

www.wowfinland.fi

Liitteenä lisätietoja ohjelmasta: WOW Finland -festivaalin ohjelmanostot (tilanne 8.12.2016)

Lisätietoja WOW Finlandista 

• Projektipäällikkö Outi Sippo-Purma, WOW – Women of the World Finland -festivaali, p. 050 326 0930, outi.sippo-purma@tampere-talo.fi 
• Tampere-talo Oy toimitusjohtaja Paulina Ahokas, p. 040 5511 551, paulina.ahokas@tampere-talo.fi
• Ajatushautomo Hattu johtaja Rosa Meriläinen, p. 050 432 6679 rosa.merilainen@kolumbus.fi
• Suomen Lontoon Instituutti johtaja Pauliina Ståhlberg, puh. + 44 7711008792, pauliina.stahlberg@finnish-institute.org.uk

Lisätietoja ISOT-hankkeesta:

• ISOT-hankekoordinaattorit Janina Ahlfors ja Kirsi Karvonen, p. 040 772 6730, isot@kulttuuripiipoo.fi
• Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu, p. 0400 433 722, pilvi.kuitu@kulttuuripiipoo.fi
• Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos FT, YTM Mari-Anne Okkolin, p. 050 305 8815, mari-anne.okkolin@jyu.fi 

Taksi Helsinki on valinnut uudeksi välitysjärjestelmätoimittajakseen MTDatan. Kyseessä on tiiviiseen ja vuorovaikutteiseen kumppanuuteen tähtäävän yhteistyön aloittaminen. Järjestelmätoimittajana MTData tuo Taksi Helsingin noin 1400 taksin välityspalveluun merkittävää kilpailuetua tuottaen uusia palveluita niin asiakkaille kuin autoilijoillekin.

Taksi Helsinki (Helsingin Taksi-Data Oy) on yksi Pohjoismaiden suurimmista taksien välityspalveluita tarjoavista yhtiöistä. Sen omistaa 1249 helsinkiläistä taksiyrittäjää sekä Helsingin Taksiautoilijat ry. Yhtiö on perustettu vuonna 1989. Taksi Helsinki tuottaa ja markkinoi taksiliikenteen välitystoimintaa ja siihen liittyviä palveluita. Yhtiö myös myy, markkinoi, huoltaa ja tuo maahan taksilaitteita.

Viime aikoina Taksi Helsingissä on panostettu vahvasti palveluiden kehittämiseen ja niiden markkinointiin, myös erilaisten asiakaslähtöisten kokeilujen avulla. MTDatan toimittama uusi järjestelmä mahdollistaa nykyaikaisten ja uusien palveluiden tehokkaan tuottamisen asiakkaan muuttuvat tarpeet huomioiden. Taksi Helsingin ja MTDatan yhteistyö alkaa heti ja uuden järjestelmän käyttöönotto tapahtuu kesällä 2017. Projektin aikana yhtiöt työskentelevät tiiviisti yhdessä Taksi Helsingin toimitiloissa Helsingissä, jotta järjestelmien käyttöönotto ja integraatio tapahtuvat sujuvasti ja tehokkaasti.

Taksi Helsingin valitsema uusi järjestelmä on edistyksellinen, monipuolinen ja joustava. Teknologia on rakennettu tämän päivän ja tulevaisuuden käyttäjätarpeisiin. Kehitystyö on nopeaa ja tähtää kilpailukyvyn varmistamiseen. Asiakashyötyjen ohella järjestelmän uusimisen tavoitteena on tehostaa Taksi Helsingin välityksessä olevien autojen käyttöä. Järjestelmä tuottaa myös erittäin kattavaa tietoa autoilijoiden, kuljettajien sekä koko ajovuorosuunnittelun tehokkaampaan ja tarkoituksenmukaiseen ohjaukseen.

MTData on yksi maailman suurimpia taksivälitysjärjestelmien toimittajia. Yhtiö toimittaa ratkaisuja taksitoimialan lisäksi myös joukkoliikenteen ja teollisuuden alan logistiikkatarpeisiin. MTData toimii Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Lähi-idässä. Taksi Helsingin kanssa aloitettavalla yhteistyöllä MTData vahvistaa asemaansa Euroopassa ja Pohjoismaissa.

MTDatan toimitusjohtaja, Matthew Bellizia, sanoo: ”Olemme ylpeitä yhteistyön aloittamisesta Suomen suurimman taksiyhtiön, Taksi Helsingin kanssa. Odotan yhteistyötä, joka tähtää pitkään ja menestyksekkääseen kumppanuuteen. Tekniikkamme on rakennettu tulevaisuutta varten ja sen avulla avaamme mahdollisuuden lisätä taksitoimialan kannattavuutta ja työn tehokkuutta. MTData luottaa kumppanuuteen Taksi Helsingin kanssa ja olen varma, että yhteistyöllä saadaan aikaan hyviä tuloksia.”

Taksi Helsingin toimitusjohtaja Monna Huvilinna tiivistää järjestelmäprojektin tavoitteet ja perustelut: ”Nykyisin käytössämme oleva välitysjärjestelmä on tekniikaltaan jo vanhentunut. Sinällään varsin vakaasti toimiva järjestelmää ei enää vastaa asiakkaiden palvelutarpeisiin, eikä tuo lisäarvoa taksiyrittäjille tai kuljettajille. Aloitimme järjestelmätoimittajien kartoittamisen keväällä. Jo ensimmäisellä tarjouskierroksella MTDatan tuottama järjestelmäideologia erottui muista vaihtoehdoista edistyksellisimpänä ja innovatiivisimpana. Uskomme, että heidän ratkaisussaan on toteutettu kaikki, mitä nykyaikaiselta järjestelmältä voi toivoa.”

Taksi Helsinki odottaa MTDatan kanssa pitkäaikaista kumppanuutta, johon sisältyy teknologiaratkaisujen ohella liiketoiminnan edistämiseen tähtäävä kehitystyö. Molempien yhtiöiden vahvuus on pitkäaikainen ja ainutlaatuinen kokemus taksitoimialalta.

Lisätietoja:

MTData Ltd, mediayhteydet (englanniksi) Linda Rizkallah, marketing@mtdata-uk.com

Taksi Helsinki, toimitusjohtaja Monna Huvilinna, p. 050 392 5555, monna.huvilinna@taksihelsinki.fi

Taksi Helsinki, hallituksen puheenjohtaja Jukka Kuusisto, p. 050 392 2660,

jukka.kuusisto@taksihelsinki.fi

Lappeenrannan kaupunginteatteri ilahduttaa kaupunkilaisia uudella pop-up joululaulutapahtumalla Toiseksi kauneimmat joululaulut. Hyvän joulumielen yhteislaulutilaisuus järjestetään yleisölämpiössä torstaina 15.12.2016 klo 19–20 (kauppakeskus IsoKristiina, 3. krs). 

Teatterin yleisölämpiössä voi kuunnella tai laulaa yhteislauluja kaupunginteatterin näyttelijöiden ja säestäjä Lea Kaijansinkon kanssa. Joululaulutapahtuman on ideoinut kaupunginteatterin ohjaaja Iiris Rannio. 

– Tervetuloa kolmanteen kerrokseen hengähtämään hetkeksi jouluostosten lomassa. Piipahda laulamaan kanssamme muutama laulu tai viihdy seurassamme koko tunti, Rannio kehottaa. 

Toiseksi kauneimmat joululaulut on maksuton tapahtuma. Teatteriravintolassa on tarjolla glögiä ja pipareita. 

Lisätietoja: 

Kaupunginteatterin ohjaaja Iiris Rannio, puh. 040 130 9159
iiris.rannio@lappeenranta.fi

Lehdistötiedote
8. joulukuuta 2016

Suomalaiset toimistotyöntekijät käyttävät 6,6 tuntia eli lähes yhden päivän viikosta hallinnollisiin paperitöihin, kuten dokumenttien tulostamiseen ja lähettämiseen sähköpostitse. Jos aikaa säästyisi enemmän, käyttäisivät suomalaiset sen kaikkein mieluiten yhdessäoloon oman kumppanin ja perheen kanssa. Tiedot käyvät ilmi Adoben tekemästä kyselytutkimuksesta.

Kyselyn mukaan dokumenttien tulostamisen ja sähköpostin lähettämisen koetaan syövän kaikkein eniten aikaa toimistotyössä. Yli kolmasosa (34 %) suomalaisista vastaajista koki, että ainakin puolet tulostustöistä vie enemmän aikaa kuin alun perin oli ajatellut. 36 prosenttia vastaajista sanoi samaa dokumenttien lähettämisestä sähköpostitse. 

”Dokumenttien käsittelyyn tuntuu menevän jatkuvasti enemmän aikaa. Lähtökohdin yksinkertaisista töistä on tullut monimutkaisia ja aikaa vieviä ja ne aiheuttavat työntekijöille paineita. Samaan aikaan on nähtävissä, että niin fyysisten kuin digitaalisten dokumenttien etsimiseen menee liikaa aikaa ja resursseja. Pahimmassa tapauksessa dokumenttien kanssa sählääminen on voinut johtaa jopa sopimuksen menettämiseen asiakkaan kanssa”, sanoo Adobe Document Cloudin Pohjoismaiden markkinointipäällikkö Klara Lundquist.

Kyselyn mukaan paperitöiden tökkiminen on johtanut siihen, että 43 prosenttia suomalaisista vastaajista on joutunut tekemään ylitöitä työajan ulkopuolella tai viikonloppuisin ja loma-aikoina viimeisen 12 kuukauden aikana. Euroopan tasolla keskimäärin 64 prosenttia vastaajista on tehnyt ylitöitä työajan ulkopuolella, ja 49 prosenttia on työskennellyt viikonloppuisin ja loma-aikoina tehottoman toimistotyön seurauksena.

Digitalisaatio vaatii strukturoidumpaa työskentelyä

Modernissa työympäristössä työpöydälle kertyvät fyysiset dokumentit eivät välttämättä aiheuta työn tukkoisuutta. Sen sijaan sähköpostiin, vanhoihin kansioihin ja pilvipalveluihin kasaantuvat virtuaaliset tiedostot saattavat tuottaa työssä hankaluuksia. Lundquistin mukaan ongelmana ei ole tiedostojen digitoiminen vaan digitalisaation mahdollistamien työprosessien strukturointi.

“Ei riitä, että sähköpostilla korvataan postikorttien lähettäminen. Kyse on työprosessien parantamisesta ja siitä, että työntekijöillä on mahdollisuuus työskennellä missä ja milloin tahansa. Kyselyssämme kolme viidestä vastaajasta sanoo, että sähköinen allekirjoitus helpottaisi sopimusten tekoa ja on mahdollista silloinkin, kun ei istu tietokoneen ääressä.” 

Ratkaisuna ongelmiin nähdään paitsi parempien dokumenttikirjastojen luominen myös uusien aplikaatioiden ja sovellusten käyttöönotto.

”Suomalaiset vastaajat kokivat dokumentinhallintaratkaisujen entistä monipuolisemmat ja tehokkaammat toiminnot parhaiksi keinoiksi yksinkertaistaa monimutkaista työnkulkua. Suomessa ollaan myös avoimia uusille ratkaisuille. Lähes kolmasosa on valmis kokeilemaan ääniohjauksella toimivaa hakutoimintoa dokumenteille, ja neljäsosa pitää synkronoitavien mobiiliaplikaatioiden roolia tärkeänä. Haasteena onkin kehittää entistä parempia ratkaisuja, joilla työntekijät pääsevät tiedostoihin käsiksi muutamalla klikkauksella ilman tarvetta istua koneen ääressä. Automaattitäydennystoiminnot ja käyttäjäkokemuksen suunnittelu nousevat tällöin avainrooliin, jotta työn tuottavuutta saadaan parannettua”, Lundquist sanoo.

Vapaa-aikaa halutaan viettää kumppanin ja perheen kanssa

Tehottoman paperityön sijaan suomalaiset viettäisivät aikaa mieluiten oman kumppanin (56 % vastaajista) ja oman perheen kanssa (44 % vastaajista). Myös muissa Pohjoismaissa aikaa vietettäisiin mieluiten perheen ja kumppanin kanssa. Sen sijaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa vastaajat tekisivät mieluummin projektityötä tai muita työtehtäviä (44 % vastaajista), ja ranskalaiset puolestaan käyttäisivät ajan treenaamiseen (44 % vastaajista).

Tietoja kyselystä

Kyselytutkimus toteutettiin Euroopassa syys-lokakuun aikana ja siihen osallistui 7 000 kokoaikaista toimistotyöntekijää, jotka käyttivät tietokonetta työssään päivittäin. Kyselyn toteutti Golin Adoben toimeksiannosta. Vastaajien jakauma oli seuraava: 2 000 vastaajaa Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Saksasta ja Hollannista 1 000 vastaajaa per maa sekä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta 500 vastaajaa per maa.

Lehdistömateriaalit:

• Tutkimusraportti (myös liitetiedostona)    
• Infograafi tuloksista (myös liitetiedostona)
• Peli: http://adobe-bingo.architectstage.com/

Lisätietoja antavat:

Adobe Systems Nordic
Jes Schyum
+45 26 70 46 70
jes.schyum@adobe.com

Hill+Knowlton Strategies
Anitta Pirnes
+358 40 4869 436
anitta.pirnes@hkstrategies.com

Lappeenrannan kaupunki juhlistaa Suomi 100 -juhlavuotta koko merkkivuoden 2017 ajan toimialojensa tuottamien palvelujen ja tapahtumien yhteydessä. Kukin toimiala tarjoaa vuoden aikana myös erityistä juhlavuoteen liittyvää, kaupunkilaisille tarkoitettua ohjelmaa. Esimerkiksi liikuntatoimi järjestää 100 päivää kestävän Satavarma liikkuja -kampanjan ja tekninen toimi toteuttaa Tulevaisuuden kuusi -istutuskampanjoita eri puolilla kaupunkia. 

Juhlavuosi on näyttävästi esillä Lappeenrannan museoiden, maakuntakirjaston, kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin ohjelmatarjonnassa. Kaikissa maakunnan kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa satavuotiasta isänmaata juhlitaan 6. huhtikuuta. 

Suomi 100 -juhlavuotta Lappeenrannassa valmistelleen toimikunnan puheenjohtaja, viestintäjohtaja Alina Kujansivu kertoo, että kuntalaisille halutaan tarjota mahdollisuus osallistua juhlavuoden viettoon samalla, kun he osallistuvat kaupungin järjestämiin tapahtumiin ja kampanjoihin tai käyttävät kulttuuripalveluja. 

– Tarkoituksena on, että juhlavuosi sävyttää palvelujamme kullakin toimialalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että juhlavuosi näkyy aina liikuntapalveluista kukkaistutuksiin asti. Valtakunnallinen teema yhdessä tekeminen ja maakunnallinen teema karjalaisuus tulevat myös korostetusti esille kaupungin palveluissa ja tapahtumissa, Kujansivu kertoo. 

Suomen merkkivuosi nousee esille jo juhlavuoden kynnyksellä, kun uudenvuoden juhlassa 31.12. Lappeenrannan satamatorilla paljastetaan Suomi 100 -jääkirjaimet. Heti vuodenvaihteen jälkeen nähtävän ilotulituksen koreografia on toteutettu samanaikaisesti esitettävän Sibeliuksen Finlandian mukaisesti. 

Kesän koittaessa kaupungin merkittävien kohteiden kukkaistutukset ovat sinivalkoisia. Juhlaliputus sata päivää sataan toteutetaan keskikaupungilla 26.8.–6.12. 

Satavarmasti liikkeelle 

Muiden liikuntapalveluidensa rinnalla Lappeenrannan liikuntatoimi käynnistää 1. helmikuuta 100 päivää kestävän Satavarma liikkuja -kampanjan, jonka aikana aktivoidaan asukkaita liikkumaan.

Toinen kampanja, LiikuntaGrilli – syttyy vaikka sataa, toteutetaan kesällä. Kampanjan aikana 2.5.–27.8.2017 liikuntatoimen 50 euron hintaisen älykortin hankkija voi käyttää uimahalleja, urheilutaloa ja Joutsenohallia rajattomasti talojen aukioloaikojen mukaisesti. 

Uimahalleissa järjestetään äitienpäivänä Suomineidon uinnit ja isänpäivänä Willimies-uinnit.
 

Museo paljastaa Karjalan kasvot 

Lappeenrannan taidemuseon näyttely- ja ohjelmatarjontaan sisältyy muun muassa Karjalan kasvot -näyttely 3.6.–10.9.2017. Näyttelyssä Karjalaa ja sen eri kasvoja, metsiä, maisemia, kaupunkeja, kyliä ja ihmisiä esitellään niin vanhempien kuin joidenkin uudempienkin teosten välityksellä. Näyttelyn Karjala kattaa sekä rajan taakse jääneet alueet että Etelä- ja Pohjois-Karjalan. 

Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) kiertää Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi viidessä suomalaisessa taidemuseossa. Lappeenrannassa kiertue on elo-syyskuussa. 

Etelä-Karjalan museossa avautuu 22. huhtikuuta Sodan värit – Värivalokuvia talvi- ja jatkosodasta -näyttely, jossa tutustutaan harvinaisiin värivalokuviin toisen maailmansodan ajalta.
 

Teatterissa Me suomalaiset 

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Lappeenrannan kaupunginteatteri on valinnut kevätkauden 2017 ohjelmistoonsa pääasiassa suomalaisia tekstejä eri ikäryhmille. Suomalaisuus korostuu myös teatterin vierailuesityksissä. 

Teatterin ensi-iltavuosi 2017 alkaa 12. tammikuuta H.C. Andersenin satuklassikolla Keisarin uudet vaatteet. Hella Wuolijoen Niskavuoren nuori emäntä jatkaa juhlintaa suurella näyttämöllä tammikuun lopulla. Maaliskuussa kantaesitykseksi valmistuu Helena Anttosen Terijoella, näytelmä täysihoitolan työntekijöistä ja asukkaista vuonna 1933. 

Meneillään olevat näytelmät Kuin ensimmäistä päivää sekä Jonni ovat myös molemmat kotimaisia tekstejä, ja Halua mut hiukan –revyyn tekstit ovat Juice Leskisen suomentamia.

Toukokuussa suurella näyttämöllä nautitaan suomalaisesta musiikista: musikaali Nahkatakkinen tyttö toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan lukioteatterin kanssa. Näytelmä perustuu Dingon musiikkiin.

Maakuntakirjastossa kerrotaan Suomen ja Etelä-Karjalan historiasta ja nykypäivästä 

Maakuntakirjaston juhlavuoden tapahtumissa nostetaan esiin kirjailijoita ja esiintyjiä, jotka kertovat Suomen ja Etelä-Karjalan historiasta ja nykypäivästä. Asioita tarkastellaan kaunokirjallisuudessa yksittäisen pienen ihmisen näkökulmasta tai nostetaan esiin suuria linjoja tietokirjallisuuden ja asiantuntijoiden avulla. 

Kirjaston lukupiireissä luetaan suomalaista kirjallisuutta ja myös lapsille on luvassa suomalaisuuteen liittyvää ohjelmaa.

Suomalaisuus esille kaupunginorkesterin ohjelmistossa 

Kaupunginorkesteri saavuttaa 107 vuoden iän vuonna 2017 ja on maamme vanhimpia orkestereita. Kaupunginorkesterin kevätkaudella Suomi 100 vuotta näkyy orkesterin konserttitarjonnassa. 

Kuljettaessa kohti itsenäisyyspäivää suomalaisuus lisääntyy ohjelmistossa, jonka huipennuksena soi kaupunginorkesterin ja Rakuunasoittokunnan yhteinen Suomi 100 vuotta -juhlakonsertti.

Lasten ja nuorten juhlavuosi 

6.4.2017 kaikissa Etelä-Karjalan maakunnan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa juhlitaan satavuotiasta Suomea. Kyseisenä päivänä järjestetään samaan kellonaikaan maakunnan yhteistä ohjelmaa, ja loppupäiväksi koulut voivat suunnitella omaa Suomi 100 -ohjelmaansa. 

Lappeenrannan peruskoulut on ilmoitettu mukaan HundrED – 100 Koulua -hankkeeseen, jonka tavoitteena on auttaa Suomea pysymään opetuksen mallimaana myös tulevaisuudessa. 

Kouluissa Suomen juhlavuosi on esillä oppimiskokonaisuuksien ohella eri teematapahtumissa ja teemaviikoissa, esimerkiksi Suomen itsenäisyyden ajan historiaan perehdytään niin, että oppilaat valmistelevat aiheesta sisältöjä. 

Kasvatus- ja opetustoimen Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumiin liitetään Pontuksen uuden päiväkodin ja koulun vihkiäisjuhla syksyllä 2017. 

Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun lasten ja nuorten suurkonsertti Metkuillaan juhlistaa Suomen juhlavuotta 21.2.2017.

Suomi 100 teemana tapahtumissa ja juhlissa 

Lappeenranta Eventin vuosittain tuottamissa Kalevalan päivän juhlassa, Kesäkonserteissa, Lappeenrannan linnoituksen Vanhankaupungin päivillä, Sataman Valoissa sekä Ja Kitara Soi -festivaaleilla juhlavuosi on läpileikkaavana teemana. Samoin kaatuneitten muistopäivän, kansallisen veteraanipäivän, talvisodan päättymisen juhlapäivän, itsenäisyyspäivän sekä uudenvuoden juhlan teemana. 

Lappeenrannan kesä avataan 4. päivä kesäkuuta ja silloin kesäkonserttien avajaisten lisäksi avataan myös Lappeenrannan hiekkalinna. Kesäkonserttisarjassa tuotetaan 100 kesäistä konserttia ympäri Lappeenrantaa: toreilla, linnoituksessa, puistoissa ja kesäteatterilla. 

Sataman Valot -tapahtumassa 25.–26.8. juhlitaan teemalla vielä jäljellä 100 päivää Suomen satavuotissynttäreihin. 

Vuoden 2017 itsenäisyyspäivän pääjuhla toteutetaan Lappeenrannan jäähallissa yhteistyössä Maasotakoulun, Rakuunasoittokunnan, Lappeenrannan kaupunginorkesterin sekä lappeenrantalaisten kuorojen kanssa.

Tekninen toimi tuo esille luontoa, puistoja ja istutuksia 

Lappeenrannan tekninen toimi kunnioittaa ja huomioi Itsenäisyyden juhlavuotta kasvillisuuden keinoilla ja monipuolisen Suomen luonnon esittelyllä. 

Kaupungin kesäkukkaistutuksissa, merkittävissä kohteissa, kukkien väri on sinivalkoinen. Kaupunki ja Lappeenrannan seudun puutarhaseura tekevät kesäkukista kookkaan 100-logon Valtakadun puoleiselle vesitornin rinteelle. 

Tulevaisuuden kuusi -istutuskampanjalla jatketaan juhlakuusiperinnettä. Kuusia istutetaan perinteen mukaisesti yksittäin ja metsiköksi. Yksittäisiä istutustapahtumia järjestetään eri puolilla kaupunkia koulujen ja päiväkotien pihoilla ja läheisyydessä. 

Suomi 100 -juhlametsikkö istutetaan luonnon päivänä 26.8.2017 Veteraanipuiston viereen. Myös yhdistykset, järjestöt, yritykset ja yksittäiset henkilöt voivat istuttaa Tulevaisuuden kuusen kaupungin osoittamalle paikalle.
 

Liite: Suomi 100 Lappeenrannan palveluissa ja tapahtumissa
Liite: kuva Suomi 100_Leena Koskela
 

Lisätietoja 

Lappeenrannan kaupunki
Viestintäjohtaja Alina Kujansivu
puh. 040 724 8776
alina.kujansivu@lappeenranta.fi 

suomifinland100.fi

Korjattu tiedotetta 8.12. klo 16: ...asukkaita laulattaa kanttori Maria Kuusiniemi  (ei Timo Tuikkanen)

Lauritsalassa lauletaan yhteislauluja ja kahvitellaan jouluisissa merkeissä tulevana tiistaina. Lauritsalan alueen toimijat ja Lappeenrannan kaupungin Elinvoimaa ja osallisuutta -hanke ”Myö tehään porukalla” toteuttavat yhteistyössä joululaulutapahtuman, jonka jälkeen osallistujille tarjotaan joulukahvit. Hanketta tukee Euroopan sosiaalirahasto. 

Joululaulutapahtuma alkaa klo 13 Lauritsalan kirkossa, jossa asukkaita laulattaa kanttori Maria Kuusiniemi. Joululaulujen jälkeen osallistujille tarjotaan joulukahvit  ja -mehut leivoksen kera Lauritsalan seurakuntakeskuksella. Tarjoilut on varattu 100 ensimmäiselle. 

Seurakuntakeskuksella on myös mahdollisuus tavata Lauritsalan alueen eri toimijoita sekä keskustella alueen toiminnasta ja tapahtumista. Lisäksi ohjelmassa on joulukuusen koristelua ja vapaata seurustelua. 

Järjestäjät toivottavat kaikki alueen asukkaat lämpimästi tervetulleiksi yhteisölliseen joululaulutapahtumaan. Vapaaehtoiset asukkaat ovat lupautuneet toimimaan liikuntarajoitteisten ja ikääntyvien apuna tarvittaessa tapahtuman aikana. 

Lisätiedot: 

Raija Suuronen
Lauritsalan alueen asukasyhdistys
p. 040 7434 956

Timo Tuikkanen
Diakoni, Lauritsalan srk
p.040 3126 422

Suomalaisen tietokirjallisuuden merkittäviä teoksia esittelevä näyttely on esillä Pudasjärven kirjastossa (Tuulimyllyntie 4) ajalla 13.12.2016–5.1.2017. Avajaisissa tiistaina 13. joulukuuta vieraana on tietokirjailija Katariina Vuori. Näyttelyn esittelee Jukka-Pekka Pietiäinen.

Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen teokseen 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa – Abckiriasta Mustaan orkideaan pohjautuva näyttely esittelee tietokirjallisuuden eri lajit ja kunkin lajin merkittävät suomalaiset teokset. Roll-up-näyttely on kiertänyt Suomea jo yli kaksi vuotta.

100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttely ei pyri muodostamaan tietokirjakaanonia. Niin näyttelyn kuin sen pohjana olevan teoksen tarkoitus on haastaa katsoja ja lukija pohtimaan, ovatko juuri mukaan valitut teokset ansainneet paikkansa sadan joukossa. Entä mitä listalta puuttuu? Roll-up-näyttely on toteutettu Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen tuella.

Avajaisten ohjelma tiistaina 13.12.2016

klo 17.00–17.30
NÄYTTELYN AVAJAISET
Jukka-Pekka Pietiäinen esittelee 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttelyn.

klo 17.30–18.15
TIETOKIRJAILIJAVIERAANA KATARIINA VUORI
Jukka-Pekka Pietiäinen haastattelee tietokirjailija Katariina Vuorta.

Vuori ja Pietiäinen ovat haastateltavissa ennen näyttelyn avajaisia.

Katariina Vuori on oululainen toimittaja ja tietokirjailija, jonka teoksessa Joulumerkkikodin lapset (2016) palataan tuberkuloosin aikaan 1930-luvun Suomeen. Vuori on kirjoittanut myös teoksen Kourallinen tabuja – Kertomuksia itsemurhasta (2014, yhdessä Jonna Pulkkisen kanssa) sekä useita erilaisia ruoka- ja keittokirjoja.

Jukka-Pekka Pietiäinen on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti ja Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut 13 kirjaa Suomen historian eri aloilta.

100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttely
Pudasjärven kaupunginkirjasto, Tuulimyllyntie 4, Pudasjärvi
13.12.2016–5.1.2017
Aukioloajat: ma-ti ja to klo 10–19, ke ja pe klo 10–16

Vapaa pääsy.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistön ravintoloitsijaksi ravintola Juuren perustajat
– Ravintoloitsijoiden yritys Zipuli vastaa myös kohtaamis- ja kokoustilan vuokraustoiminnasta

Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistön pienoismalli piparkakkuversiona.

Kasarmitorin laidalta purettavan Helsingin rakennusviraston tilalle valmistuvan uuden toimistokiinteistön ravintolatoiminnan ylläpitäjäksi lähtee ravintola Juuren emoyhtiö Zipuli Oy. Zipulin pääomistajat ovat Ilja Björs ja Jarkko Myllymäki.

– Kaartinkaupungissa 12 vuotta sitten toimintansa aloittanut ravintola Juuri ja sen ravintoloitsijat  ovat Kasarmikatu 21 -kiinteistöhankkeen arvolle ja arvoihin sopiva kumppani. Myllymäen ja Björsin ravintoloissa tarjotaan ravintolapalveluita samalla pieteetillä kuin toimistokiinteistöäkin toteutetaan eli käyttämällä ensiluokkaisia raaka-aineita ja keskittymällä ajattomaan laatuun, kertoo HGR Property Partnersin sijoitusjohtaja Marianne Luojola.

– Jos keittiö on kodin sydän, niin miksei myös toimistotalon! Kasarmikatu 21:n  tiloissa tullaan tarjoamaan ravintolatoimintamme perustan mukaisesti intohimolla valmistettuja maukkaita lounaita sekä toteutetaan ruokailuun liittyviä talon toimintoja, kertoo ravintoloitsija Ilja Björs.

– Olemme olleet ravintola-alan edelläkävijä, ja olemme jo pitkään etsineet sopivaa tilaa, jossa voimme jatkaa uusien mahdollisuuksien luomista ja kehittämistä saman henkisen kumppanin kanssa, jatkaa Björs.

Kaartinkaupungin uusi kohtaamis- ja juhlatila 
Zipuli Oy on vuokrannut Kasarmikatu 21 -kiinteistön ravintolatilojen lisäksi pohjakerroksen kokoustilakokonaisuuden ja tulee vastaamaan näiden vuokraustoiminnasta. Ravintola- ja tapahtumatilan pinta-ala on yhteensä lähes 1600 neliömetriä.

Kasarmikatu 21 -kiinteistössä on lounasravintolatila, jonka yhteyteen tulee myös päivisin toimiva kahvila ja salaattibaari. Kiinteistön toinen ravintola sijaitsee Pohjoisen Makasiinikadun puolella. Ravintoloitsijat suunnittelevat siihen bistro-tyylistä kortteliravintolaa, joka on lounasajan lisäksi auki myös iltaisin.

– Kasarmikatu 21 -kiinteistön yhtenä lähtöajatuksena on ollut elävöittää Kaartinkaupungin ympäristöä. Pääsemme nyt luomaan ravintolakentän moniosaajien Björsin ja Myllymäen kanssa lämminhenkisen kohtaamispaikan alueen asukkaille ja yrityksille. Kiinteistön tapahtuma-auditorio on iso muunneltava tila,  joka soveltuu esimerkiksi yritysten kokouskäyttöön, mutta on helposti muokattavissa myös iltatilaisuuksiin ja juhliin, kertoo Luojola.

–  Kasarmikatu 21:n tilat taipuvat vaikkapa viikonlopun viininmaisteluillan, stand up -keikan tai häiden ja erilaisten bankettien estradiksi, täydentää Björs.

Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistöhanke etenee aikataulun mukaisesti. Kellarikerrokset on saatu rakennettua ja ensimmäiset varsinaiset kerrokset ovat alkaneet jo kohota Kasarmitorin laidalla.  Uudet kerrokset valmistuvat noin kuukausi ja kerros -tahtia. Tammikuussa alkaa luonnonkivisen julkisivuverhoilun asentaminen. Uusi toimistotalo on valmis vuoden kuluttua, vuoden 2017 loppuun mennessä.

Juuri on vuonna 2004 perustettu ruokaravintola Helsingissä. Suomen gastronomien seura on nimennyt sen vuoden 2010 ravintolaksi. Juuri on mainittu Michelin oppaassa vuodesta 2008 lähtien.  Juuren toiminnan kulmakiviä ovat kotimaiset ja paikalliset laadukkaat sesongin raaka-aineet yhdistettynä suomalaiseen ruokaperinteeseen uudella tavalla. Emoyhtiö Zipuli Oy:n alla toimivat ravintola Juuren lisäksi viinibaari Latva, Pihka-lounasravintolat sekä Juuri Tapahtumat. Juuri Tapahtumat on erikoistunut tapahtumiin ja catering-palveluihin ja vastannut muun muassa Helsingin Juhlaviikkojen Huvila-teltan tarjoilusta jo neljän vuoden ajan ja hoitanut tänä vuonna Jussi-gaalan tarjoiluja.Pihka-lounasravintolat toimii kolmessa keskustakohteessa: Ruoholahdessa, Lintulahdessa ja Mechelininkadulla. Lisäksi Marimekon pääkonttorissa Herttoniemessä toimii lounasravintola Maritori. Kesällä alakertaan laajentunut ravintola Juuri sekä viini- ja cocktailbaari Latva jatkavat toimintaansa Korkeavuorenkadulla. Yritysrypäs työllistää vakituisesti yli 60 henkeä. 

LISÄTIEDOT
Marianne Luojola, sijoitusjohtaja, HGR Property Partners
040 570 5183 / marianne.luojola@hgrpp.fi
Ilja Björs, ravintoloitsija, Zipuli Oy
040 585 2100 / ilja.bjors@juuri.fi
Kuva- ja muut taustatiedustelut
HGR Property Partners Oy, Riitta Heikkuri, riitta.heikkuri@hgrpp.fi  / 040 521 5179

Lappeenrannan Vuoden asukastoimija -tunnustus jaettiin nyt seitsemännen kerran. Tänä vuonna kaupunkiraadin esityksestä Lappeenrannan kaupungin lähiötoimikunta vahvisti vuoden 2016 asukastoimijaksi Sulo Tuuliaisen, Saimaan Ladun hallituksen puheenjohtajan.

Kaupunkiraati halusi myös nostaa esiin kahdella kunniamaininnalla vapaaehtoisesti senioreiden hyväksi tehtävää toimintaa. Vuoden 2016 asukastoimija kunniamaininnan saavat Saara Pulli ja Ahti Nuottimäki.

Vapaaehtoista toimintaa suurella sydämellä

- Sulo Tuuliainen ei kovin paljon esittelyjä kaipaa, toteaa Pia Haakana, kaupungin asukasyhteyshenkilö. – Hänet tunnetaan suurella sydämellä tekemästään työstä etenkin Saimaan Ladun toiminnassa, mutta myös monesta muusta toiminnasta. Hänen mottonsa tuntuu olevan ”Aina valmis”, Haakana jatkaa.

Sulo Tuuliainen on aktiivinen vapaaehtoistoimija, joka on ollut jo vuosia ja on edelleenkin monessa mukana. Tuuliainen on vahva pyöräilyn, hiihdon, arkiliikunnan sekä perhe- ja ulkoliikunnan puolestapuhuja.

Sulon kanssa toimintaa toteuttaneet ovat todenneet miehen olevan aikaansaava henkilö, joka on monessa mukana. Yhdistystoiminnassa hänet tunnetaan henkilönä, joka ottaa huomioon toisten mielipiteet, on tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Ennen kaikkea hän on omistautunut asialleen, yhteisen hyvän eteen.

- Maailma ja myös Lappeenranta tarvitsee tällaisia yhteisen hyvän eteen tekeviä aktiivisia asukkaita, perustelee Jari Harju, kaupunkiraadin puheenjohtaja, kaupunkiraadin tekemää esitystä vuoden asukastoimijaksi.

Kaksi kunniamainintaa senioreiden eteen tehdystä toiminnasta

Poikkeuksellisesti Kaupunkiraati päätti esittää kahta vuoden asukastoimija kunniamainintaa annettavaksi henkilöille, jotka tekevät vapaaehtoista toimintaa senioreiden hyväksi.

Saara Pulli vetää talkoovoimin joka viikko Haapajärven kylätalolla senioritapaamisia. Seniorikerho kokoontuu kylätalolla keskiviikkoisin päiväkahvin merkeissä. Kerhossa käy luennoitsijoita kaupungilta ja seurakunnalta sekä yksityisiä henkilöitä. Pihapiirissä pysähtyy myös Mallu-auto, jossa vastaanottoa pitää sairaanhoitaja. Toiminta on arvokasta etenkin haja-asutusseudulla, sillä se kerää kokoon alueen seniorit ja pitää heidän sosiaalista elämäänsä virkeänä ja ehkäisee eristäytymistä.

Ahti Nuottimäki on Kuusimäki-Kourula-Lavola asukasyhdistyksen perustajajäsen ja aktiivinen läntisen alueraadin jäsen. Ahti on valveutunut oman asuinalueen asioiden eteenpäin viejä niin aloitteiden kun muunkin toiminnan puitteissa.  Hän on ideoinut ja itse vapaaehtoisesti vetää Tapaamisiin – senioreiden viikoittaisia tapaamisia. Viikoittaiset tapaamiset toteutetaan Kesämäenrinteen kahvilassa ja kerran kuussa kokoonnutaan kuulemaan senioreille ajankohtaisia alustuksia Kuusiemän koulun ruokalaan. Nuottimäki on vahva alueellisen toimija ja vaikuttaja.

Vuoden Asukastoimija 2016 -tunnustus ja kunniakirjat luovutettiin Lappeenrannan kaupungintalolla torstaina 8.12.2016. Palkintoa olivat luovuttamassa Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, kaupunkiraadin puheenjohtaja Jari Harju, lähiötoimikunnan puheenjohtaja Kalevi Ikonen, asukasyhteyshenkilö Pia Haakana sekä kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen.

Vuoden asukastoimija palkinto kannustaa

Vuoden asukastoimija valitaan vuosittain Asukkaiden Lappeenranta -toiminnan piirissä olevien alueraatien tekemistä ehdotuksista. Kaupunkiraati käsittelee vuosittain kymmenkunta ehdotusta ja tekee niistä esityksen kaupungin lähiötoimikunnalla joka virallistaa asukkaiden tekemän valinnan vuoden asukastoimijaksi.

Tunnustus voidaan myöntää asukasyhdistykselle tai muulle vastaavalle yhdistykselle, alueraadille tai yksittäiselle asukkaalle. Ensimmäisen kerran tunnustus jaettiin vuonna 2010 Lauritsalan alueraadille. Seuraavat palkinnon saajat ovat; maaseutuasiamies Terttu Kivinen, joutsenolainen Kontufolk ry, asukasaktiivi Juhani Sirkiä, asukasaktiivi Martta Toiviaiselle ja vuoden 2015 vuoden asukastoimijoiksi valittiin Ylämaan alueraati ja ylämaalaiset talkoolaiset.

- Vuosittain jaettavalla tunnustuksella halutaan kiinnittää huomiota eri toimijoiden merkitykseen kaupungin kehittämisessä. Yhteisöllisyyttä ei voida luoda pelkällä virkatoiminnalla vaan tarvitaan vapaaehtoisia asukastoimijoita ja eri yhdistyksiä toiminnallaan luomaan osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ympäröivään omaan yhteiskuntaan, kaupungin asukasyhteyshenkilö kiteyttää Vuoden asukastoimija palkinnon merkityksen kaupungille.

Lisätietoja:

Sulo Tuuliainen – lyhyt cv vapaaehtoistoiminnan puitteissa

Saimaan Latu ry, Lappeenranta  
Yhdistyksen tiedot www.saimaanlatu.fi
Jäsenmäärä: 1.000 jäsentä

• Saimaan Ladun hallituksen varajäsen v-99. Varapuheenjohtaja -00, -01,-02.
• Saimaan Ladun puheenjohtaja vuodesta 2003 lähtien - - -
• Toiminut viikkopyöräilyjen ke/la vetäjänä useita vuosia
• Kymmenien pyöräilymatkojen järjestäjä
• Saimaan hiihdon vastuuhenkilönä toiminta
• Karhusjärven majaisäntä vuodesta 2002 lähtien
• Saimaan Latu ry majapaikkojen isäntä
• Suomen Ladun talviuintikisat Lappeenrannassa 2006. Järjestelyvastuuhenkilö
• Suomen Ladun leiripäivät Lappeenrannassa 2009.  Järjestelyvastuuhenkilö
• Talkotapahtumien järjestelyt eri tilanteisiin
• Puuhuollot laavuille
• Perhe- ja ulkoliikunnan puolestapuhuja
• Suomen Latu ry:n edustaja
• Lappeenrannan pyöräilyn edistämisryhmän jäsen www.icyclelpr.fi
• LUM:in ptkäaikainen jäsen ja toimija
• Lappeenrannan kaupunki, liikunta-ja vapaa-aikalautakunnan varajäsen

 Lisätietoja:

Asukasyhteyshenkilö Pia Haakana, puh 040 5494 740, email: pia.haakana@lappeenranta.fi

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys juhlii 65-vuotispäiviään ja muistaa syövänvastaisessa työssä ansioituneita keskiviikkona 14.12.2016. Juhlassa jaetaan tunnustuksena ansiokkaasta vapaaehtoistyöstä Syöpäjärjestöjen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehty Voimapuu-sarjan taulu.

Lisäksi tilaisuudessa jaetaan Osmo Järvi -mitali, Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen yhteinen vapaaehtoistyön mitali, Suomen Syöpäyhdistyksen hopeinen ansiomitali, Matti Koivurinta -mitali sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viirejä.

Juhla on samalla Lounaissuomalainen Syöväntorjuntapäivä, jossa Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt jakavat 80 000 euroa alueelliseen syöpätutkimukseen. Apurahoja myönnetään 12 tutkijalle syöpätauteja koskevaan tutkimustyöhön.

Median edustajat ovat tervetulleita Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 65-vuotisjuhlaan keskiviikkona 14.12.2016 Meri-Karinan hyvinvointikeskukseen, Seiskarinkatu 35, Turku. Tilaisuus alkaa Meri-Karinan vieressä sijaitsevassa Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa klo 18.

Ohjelma:

18:00 Aili Ikosen konsertti, Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli

18:45 Kahvitarjoilu, Meri-Karinan ruokasali

19:30 Tervehdykset, Meri-Karinan Airisto-sali

hallituksen puheenjohtaja Risto Korpela, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
pääsihteeri Sakari Karjalainen, Syöpäjärjestöt
aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen Liitto

Munasarjasyövän tutkimus Tyksin Naistenklinikalla, Osmo Järvi -esitelmä, professori Seija Grénman

Apurahojen sekä vapaaehtoispalkinnon ja muiden huomionosoitusten jako

21:00 Aili Ikosen konsertti jatkuu

22:00 Varsinaissuomalaisten laulu

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Ville Viitanen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, puh. 02 2657 601, ville.viitanen@lssy.fi

tiedottaja Mirja Karlsson, puh. 050 463 5260, mirja.karlsson@cancer.fi

#SSY80 

Kalastonhoitomaksuja voi ostaa vuodelle 2017 jo joulukuun ajan. Kuluva vuosi osoitti uuden kalastonhoitomaksun suosion: Maksuja lunastettiin 266 000 kappaletta, mistä kertyi 8,7 miljoonaa euroa kalojen ja kalavesien hyväksi. Kertymässä oli pientä kasvua edellisvuoteen.

Maa- ja metsätalousministeriö jakaa kertyneet 8,7 miljoonaa euroa kalavesien kunnostukseen, valvontaan, kalatalousalueiden toimintaan, kalastuksen neuvontaan, vesialueiden omistajien korvauksiin ja kalastusmaksujen keräämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Varojen käyttö perustuu kalastuslain 82 §:ään.

Kalastonhoitomaksu on pakollinen kaikille 18–64-vuotiaille kalastajille, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Vuoden 2016 alusta laki muuttui siten, että vanha kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut yhdistyivät yhdeksi kalastonhoitomaksuksi.

Muutos osoitti suosionsa, sillä maksettujen kalastusmaksujen määrä oli laskenut tasaisesti vuoteen 2015 saakka. Lakimuutoksen jälkeen lasku siis taittui, mutta vielä on matkaa 15 vuoden takaisiin lukuihin, jolloin kalastusmaksun suoritti yli 300 000 kalastajaa vuosittain.

Uusi lupa on kattava,
muttei kata koko Suomea

Kalastonhoitomaksun myynti vuodelle 2017 alkoi heti joulukuun alussa. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Koko vuoden kalastonhoitomaksu maksaa 39 euroa, seitsemän vuorokauden maksu 12 euroa ja yhden vuorokauden maksu 5 euroa. R-Kioskilla maksuun tulee päälle palvelumaksu.

Kun kalastaja maksaa kalastonhoitomaksun, hän voi jo kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata, lähinnä järvi-, lampi- ja merialueilla. Vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikoille kalastaja tarvitsee erillisen luvan. Samoin kaikille ELY-keskuksen päätöksellä rajoitetuille vesialueille tarvitaan erillinen lupa. Kalastaja näkee rajoitetut, erillisen luvan vaativat alueet Kalastusrajoitus.fi-karttapalvelusta.

”Kaikkialla ei saa vapakalastaa kalastonhoitomaksulla, eikä kaikkialla voi pilkkiä tai onkia ilmaiseksi. Tällaista väärää tietoa kalastajien keskuudessa on vielä jonkin verran”, ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksesta kertoo.

Myös pilkille tai ongelle aikovat kalastajat pystyvät tarkistamaan Kalastusrajoitus.fi-sivuilta, missä vesistössä se on kiellettyä tai vaatii erillisen luvan.

Lisää aiheesta

Kalastusrajoitus.fi, mmm.fi/kalastuslaki, eräluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Lisätietoja

Palvelupäällikkö Jari Haarala, Metsähallitus, 040 8052414

Erikoissuunnittelija Pasi Korhonen, Metsähallitus, 040 1589412

Etunimi.sukunimi@metsa.fi