Julkaisuvapaa 6.4.2017

Suomen Puutarhakauppiaat ry. valitsi kotimaisen ILONA-taimiperheen Vuoden Puutarhatuotteeksi 2017. Puutarha Tahvoset Oy:n ILONA on hyvää tekevä kotimainen taimiperhe. Näyttävät ILONA-taimet edustavat kasvuvoimaa ja kestävyyttä sekä luonnollista tuotantoprosessia. Laadukkaille taimille myönnetään myös kahden kasvukauden takuu.

Hyvää tekevä taimiperhe ILONA tuli markkinoille vuonna 2012. ILONA-taimien idea syntyi ajatuksesta nostaa muutamia, hyväksi koettuja kotimaisia lajikkeita paremmin esille yksityisissä puutarhamyymälöissä.

ILONA-taimille valittiin tavallista kookkaampi 4 litran astia, jossa taimet voivat paremmin ja kasvavat vahvemmiksi. Taimien sinisen astian saa myös palauttaa puutarhakauppiaalle, joka voi toimittaa astiat taimistolle uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.

Kotimainen ILONA-taimi on kasvatettu luonnon kiertokulkua ja tasapainoa kunnioittaen. Kasvatusalueilla on käytössä suljettu automaattinen kastelujärjestelmä ja kasvatuksessa käytetään hallitusti liukenevia lannoitteita.

Jokaisesta myydystä ILONA-taimesta lahjoitetaan 10 senttiä taimien muodossa ns. vihreään kohteeseen. Tahvosten Facebookissa seuraajien ehdotuksista valitaan sopiva lahjoituskohde. Puutarha Tahvoset Oy on toimittanut ILONA-taimia jo kuuteen hyväntekeväisyyskohteeseen. Vuoden 2016 ILONA-kohteiksi on valittu lapsiperheiden parissa toimiva Avoin päiväkoti SoPeVa Kurikassa ja Karjaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton puistokohde. Iloa elinympäristöönsä taimien muodossa ovat saaneet muun muassa päiväkotilaiset, koululaiset ja vanhukset. ILONA-lahjoitukset on otettu lämmöllä vastaan.

Vuoden Puutarhatuote 2017 ILONA on Puutarha Tahvoset Oy:n oma rekisteröity taimituote. ILONA-taimia on saatavilla Suomen Puutarhakauppiaiden jäsenliikkeistä ja monista muista yksityisistä puutarhamyymälöistä, joiden valikoimaan ne kuuluvat. Tällä hetkellä tuoteperheessä on 23 lajiketta. Valikoima kehittyy vuosittain.

Lisätietoja:
Puutarha Tahvoset Oy
myynti@puutarhatahvoset.fi tai 0207 424 570
http://tahvoset.fi

Teerenpeli Jyväskylä on avannut ovensa kävelykadulla, osoitteessa Kauppakatu 32. Yritys on hakenut liikepaikkaa jo parisen vuotta Jyväskylän keskustasta ravintolakonseptilleen. Teerenpeli on tunnettu omista innovatiivisista pienpanimo-oluistaan ja siidereistään sekä Suomen suurimmasta mallasviskitislaamosta. Laadukkaat tuotteet yhdistettynä TeerenDeli-ruokalistan herkkuihin ja ensiluokkaiseen asiakaspalveluun ovat niitä tekijöitä, joita asiakkaat Teerenpelissä arvostavat. Rentoa ja ainutlaatuista tunnelmaa on luvassa myös uudessa Teerenpeli Jyväskylässä tästä eteenpäin.

Ravintolapäällikkönä jatkaa Tomi Hiltunen, joka oli myös samassa tilassa sijainneen ravintola Shakerin ravintolapäällikkö. Henkilöstöstä kaksi työskenteli aiemmin Shakerissä, uusia työntekijöitä on kolme. Ravintolassa on sisällä 100 asiakaspaikkaa, 20 ympärivuotisella terassilla sekä 60 asiakaspaikkaa kesäterassilla.

Ravintolan sisustussuunnittelun on Teerenpeli-konseptin mukaisesti toteuttanut sisustusarkkitehti (SIO) Sebastian Sandelin.

Franchising-yrittäjä haussa

Teerenpeli Jyväskylä aloittaa Teerenpelin omana ravintolana. Parhaillaan Jyväskylään etsitään franchising-yrittäjää. Teerenpelillä on ennestään franchising-yritykset Turussa ja Lappeenrannassa. 

Teerenpeliä jo vuodesta 1994

Ensimmäinen Teerenpeli perustettiin Lahteen 23 vuotta sitten. Teerenpeli Yhtiöt on perheyritys ja siihen kuuluu kahdeksan Teerenpeli-ravintolaa Helsingissä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa sekä nyt Jyväskylässä. Konserniin kuuluu myös Teerenpeli Panimo & Tislaamo, kaksi Taivaanranta á la carte -ravintolaa sekä laivaravintola Teerenranta. Teerenpeli Yhtiöiden liikevaihto on yli 11 miljoonaa euroa ja yritys työllistää yli 80 henkilöä.

Teerenpeli Jyväskylä 
Kauppakatu 32, 40100 Jyväskylä 
Avoinna arkena 12-02, pe-la 12-03.

Lisätietoja:

Anssi Pyysing 
Toimitusjohtaja, CEO, Teerenpeli Yhtiöt Oy  
0500 830 458, anssi.pyysing@teerenpeli.com

Marianne Pyysing 
Kehitysjohtaja, Teerenpeli Yhtiöt Oy 
0500 548 333, marianne.pyysing@teerenpeli.com

teerenpeli.com

Liitteenä olevia kuvia voi vapaasti käyttää juttujen yhteydessä. Kuvat: Noora Kaakko. 

Tyrnävällä kohdataan keskiviikkoisin puutarhanhoidon, liikunnan ja muun yhteisen tekemisen parissa.

Kyseessä ovat Maaseudun Sivistysliiton ESR-rahoitteisen Hyvän mielen paikat -hankkeen ja Tyrnävän kunnan järjestämät Hyvän mielen keskiviikot, jotka pidetään Tyrnävän Hyvän mielen paikassa viikoittain klo 13–15. Tyrnävän kirjaston Kivipirtille ja pappilan pihapiiriin sijoittuva Hyvän mielen paikka on tukikohtana yhteisölliselle tekemiselle, hyvinvoinnin lisäämiselle, rentoutumiselle ja vapaaehtoistoiminnalle.

Toiminta on avointa ja ilmaista kaikille.

Hyvän mielen keskiviikkojen yksi keskeinen tekemisen muoto on puutarhanhoito Tyrnävän pappilan pihapiiriin viime kesänä perustetulla yhteisöviljelypaikalla, jonka syntyvaiheita kerrataan huhtikuun alussa. Yhteisöviljelypaikalle on rakennettu laatikot viljelyä varten, ja jokainen onkin tervetullut viljelemään ammattilaisen opastuksella. Laatikkoviljelyn saloihin tutustutaan hortonomin ja ekologisen puutarhurin Ulla-Maija Takkusen johdolla kevään ja tulevan kesän aikana kerran kuussa. Takkunen on myös permakulttuurisuunnittelija, joka työskentelee monipuolisesti luonnonmukaisen puutarhanhoidon edistämiseksi. Permakulttuuriajattelussa viljellään luontoa kunnioittaen ja kestävästi sekä erilaiset kokeilut sallien. Lisäksi Kesän kynnyksellä kuullaan villiyrtti-infon. Kesäkuussa puutarhanhoidon ohella huolletaan myös omaa kuntoa puistojumpalla.   

Puutarhateema jatkuu yhteisötaideteoksen muodossa, jonka toteutuksesta vastaa tyrnäväläinen kuvataiteilija Piia Hentunen.

5.4. 2017 klo 13-15 Hyvän mielen keskiviikoissa vierailee puutarhuri ja viher- ja kiinteistöhuollon työtoiminnan ohjaaja Satu Mörsäri Oulun Kestävän kehityksen keskuksesta. Hän kertoo Tyrnävän laatikkopuutarhan synnystä ja laatikkoviljelystä yleensä.

Tänä keväänä tapaamme Hyvän mielen keskiviikoissa myös kunnanjohtaja Marjukka Manninen ja aluearkkitehti Helena Illikainen, joka kertoo ja kerää muistoja pappilan pihan historiasta.

Kesäkausi huipentuu 25.8. pidettävään Tyrnävän Taiteiden yöhön ja Suomi100 Syödään yhdessä -tapahtumaan.

Lisätietoja Hyvän mielen paikat -hankkeen projektikoordinaattori Riitta Johanna Laitinen, 040 0449816

JULKAISUVAPAA

F-Musiikin suurmyymälässä Vantaalla 8.4. klo 10-17 järjestettävä SUURI Rumpupäivä tarjoaa nähtävää, kuultavaa ja ennen kaikkea huipputarjouksia kaikille rumpaleille ja rumpalinmielisille.

Rumpupäivän esiintyjinä nähdään todellisia alan huippuja. Lavalle nousevat Deep Purplen legendaarinen brittirumpali Ian Paice ja kanadalainen rumpalisensaatio Emmanuelle Caplette. Kotimaista osaamista tapahtumaan tuo huippurumpali ja -kapellimestari Kalle Torniainen, joka tunnetaan mm. SuomiLOVE-bandistä, The Voice of Finlandista ja Juha Tapion yhtyeestä. Rumpukuiskaajanakin tunnettu Veka Salminen antaa parhaat vinkit vaikkapa rumpujen virittämiseen.

Rumpupäivänä F-Musiikki Vantaan myymälässä on huipputarjouksia rummuista ja rumputarvikkeista. Esimerkiksi erä Sabian-symbaaleja puoleen hintaan. Lisäksi arvontoja rumpupäivän Facebook-tapahtumasivulla ja paikan päällä.

SUURI Rumpupäivä lauantaina 8.4.2017 F-Musiikki Vantaan myymälässä klo 10-17. Tervetuloa!

Lisätietoja: Myymäläpäällikkö Dennis Reinholm, p. 010 3207 404, dennis.reinholm@f-musiikki.fi

www.f-musiikki.fi

Facebook: SUURI Rumpupäivä 2017

Kutsumme tiedotusvälineiden edustajat tutustumaan Nuoret aikuiset mökkiläisinä 2030 -selvityksen tuloksiin raportin luovutustilaisuuteen

perjantaina 7.4.2017 klo 14.00-14.30 Oma Mökki -messuille,
Helsingin Messukeskus, Pasilanaukio 1, tila 103 A.

Tilaisuuden ohjelma:

Raportin luovutus Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja,
kansanedustaja Hanna Kosonen
Raportin vastaanotto Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Tiedotusvälineiden kysymyksiä.

Raportin on teettänyt saaristoasiain neuvottelukunta ja se on saatavissa osoitteesta www.mmm.fi/saaristo.

Lisätiedot:

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, Jorma Leppänen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0400 744 900, jorma.leppanen(at)mmm.fi
Tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen, FCG Finnish Consulting Group, puh.0500-762675, heikki.miettinen(at)fcg.fi

Medierepresentanter är välkomna att ta del av resultaten från studien Unga vuxna som fritidsbor 2030.

fre den 7 april 2017 kl. 14.00 - 14.30 på mässan StugLiv i mässcentret i Helsingfors,
Mässplatsen 1, plats 103 A

Program

Överlämning av rapporten
Skärgårdsdelegationens ordförande, riksdagsledamot Hanna Kosonen

Mottagning av rapporten
jordbruks- och miljöminister Kimmo Tiilikainen

Medierepresentanternas frågor

Rapporten, som är gjord på uppdrag av Skärgårdsdelegationen, finns att få på www.mmm.fi/saaristo.

Mer information:

Jorma Leppänen, Skärgårdsdelegationens generalsekreterare, jord- och skogsbruksministeriet, tfn 0400 744 900, jorma.leppanen(at)mmm.fi
Heikki Miettinen, forskningschef, FCG Finnish Consulting Group, tfn 0500 762675, heikki.miettinen(at)fcg.fi

Trattoria Tammerin puistossa tarjoillaan pääsiäisviikonloppuna 14.–17.4.2017 juhlapyhään sopivaa menua, johon Italian maut tuovat herkullisen twistin.

Pääsiäisateria aloitetaan raikkaalla jättirapu-ahventerriinillä fenkolisalaatin ja savupaprikamajoneesin kera. Pääruoaksi maistellaan karitsaa kahdella tavalla – grillattuna sisäfileenä ja Wallenberg-pihvinä. Lihan lisukkeina tarjoillaan maa-artisokkapyreetä ja timjamikastiketta. Jälkiruokana nautitaan suussa sulavaa sitruunatorttua sitrushedelmäsalaatilla ja paahdetulla valkosuklaalla.

– Perinteisesti pääsiäisenä kokoonnutaan yhteen läheisten ihmisten kanssa nautiskelemaan hyvästä ruuasta. Trattoria tarjoaa mahdollisuuden saapua herkuttelemaan valmiiseen pöytään hyvässä seurassa. Pääsiäismenumme lisäksi tarjoilemme à la carte -listaa, kertoo Executive Chef Eeva Heino Radisson Blu Grand Hotel Tammerista.
 

Kolmen ruokalajin pääsiäismenu 40 €/hlö.
 

Trattoria Tammerin puiston pääsiäisen 2017 aukioloajat:

pe 14.4. klo 12–22
la 15.4. klo 12–22
su 16.4. klo 12–18
ma 17.4. klo 12–18

Lisätietoja kuluttajille:
www.raflaamo.fi/fi/tampere/trattoria-tammerin-puisto
 

Lisätietoja medialle:
Executive Chef Eeva Heino, Radisson Blu Grand Hotel Tammer, p. 050 594 8812, eeva.heino@radissonblu.com

Riossa paralympiapronssin ratakelauksessa voittanut Henry Manni aloittaa yhteistyön Invalidiliiton ja Validia Asumisen kanssa. 24-vuotias Manni toimii tsemppilähettiläänä Validia Asumisen yksiköissä ja Invalidiliiton tapahtumissa ympäri Suomea.

- Olemme todella innostuneita yhteistyöstä Henryn kanssa. Hän on erinomainen esikuva kaikille: Henryn positiivinen energia luo innostavan ilmapiirin ja rohkaisee muun muassa vammaisia henkilöitä heittäytymään uuteen ja uskomaan itseensä, toteaa Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen.

Henry Manni vierailee useissa Validia Asumisen yksiköissä syyskaudella. Sitä ennen hänet näkee mm. Helsingin Narinkkatorilla 17.5. järjestettävässä esteettömyystapahtumassa. Manni toimii myös Invalidiliiton Tsemppikaveri-hankkeen kummina.

- Allekirjoitan täysin Invalidiliiton vision yhdenvertaisesta ja esteettömästä Suomesta. Haluan myös omalta osaltani olla edistämässä fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainosta elämää. Tavoitteenamme on tehdä yhdessä hyvää, kertoo Manni.

Lisätietoja:

Viestintäjohtaja Sinikka Rantala, Invalidiliitto ry, p. 040 7152235, sinikka.rantala@invalidiliitto.fi
Henryn manageri Laura Lepistö, Snou Creative Oy, p. 050 3047878, laura@snou.fi

Kuvateksti: Kuvassa Henry Manni, Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen ja Validia Asumisen toimitusjohtaja Päivi Harmaakorpi

Vuoden 2017 Toimiva partiojohtaja -apurahat on myönnetty Henri Korkeaniemelle Pohjanmaan Partiolaisista ja Aino Pohjanvirralle Järvi-Suomen Partiolaisista. Korkeaniemen kotilippukunta on Ilkan Partiolaiset Ilmajoelta ja Pohjanvirran kotilippukunta Ekin Partio Mikkelistä.

Henri Korkeaniemi, 25, ja Aino Pohjanvirta, 24, vastaanottivat apurahat juhlallisin menoin Partiosäätiön hallintoneuvoston kokouksessa maanantaina. Sekä Korkeaniemi että Pohjanvirta toimivat aktiivisesti kotiseutunsa partiotoiminnassa, vaikka opiskelut ovatkin vieneet heidät asumaan muualle.

Aino Pohjanvirta on nuoresta iästään huolimatta tunnettu vastuunkantaja. Hän tarttui vasta 21-vuotiaana suureen pestiin johtaessaan Järvi-Suomen Partiolaisten piirileiriä. Nyt hän on astunut entistä suurempiin saappaisiin luotsatessaan Suomen Partiolaisten Satahanka-meripartioleiriä leirinjohtajana.

”Satahanka-leirit ovat olleet niin mielettömän ihania kokemuksia, että haluan olla mahdollistamassa niitä hetkiä myös muille - toivottavasti myös maapartiolaisille”, Pohjanvirta toteaa.

Satahanka järjestetään kesällä 2018.

Korkeaniemellä on ollut suuri rooli sekä koko piirin että oman lippukuntansa aluetyön kehittämisessä. Piirissä hän on toiminut alueryhmän puheenjohtajana ja vienyt eteenpäin uutta lippukuntien tukemisen mallia.

Molempia nuoria partiojohtajia motivoi partiossa erityisesti onnistumisen kokemukset.

”Pienet ja suuret partiotehtävät tuovat itselleni iloa. Matkan varrella huomaa myös oppineeni kaikenlaista uutta”, Korkeaniemi toteaa.

Hyvä johtaja osaa mukautua tilanteeseen

Vaikka molempien partiojohtajien opiskelut ovat kuljettaneet heidät pois kotikonnuilta, osallistuvat he aktiivisesti nimenomaan kotipiiriensä- ja lippukuntiensa toimintaan.

Lippukunnassaan Ilkan Partiolaisissa Korkeaniemi on yksi toiminnan tukipilareista. Viime vuodet hän on keskittynyt oman ja lähilippukuntien yhteistyön kehittämiseen.

”Olemme useamman vuoden kestäneellä pitkäjänteisellä työskentelyllä saaneet lippukuntamme alueen toimimaan ja järjestämään esimerkiksi koulutuksia ja muita tapahtumia yhdessä. Tällä tavoin säästämme lippukuntien omia resursseja”, Korkeaniemi kertoo.

Myös Pohjanvirran yhteydet lippukuntaansa Ekin Partioon ovat kiinteät ja hän on myös johtanut lippukuntaa vuodesta 2015 lähtien.

Helppoa kauempaa toimiminen ei aina ole, mutta hyvän johtajan ominaisuuksia pohtiessaan molemmat nostavat esiin mukautumiskyvyn. Korkeaniemen mukaan erilaisia ja yllättäviä tilanteita tulee johtamispolulla aina vastaan.

”Johtajan pitää myös uskaltaa muuttaa suuntaa, jos sen hetkinen tie ei palvele yhteistä visiota tai päämäärää”, Pohjanvirta jatkaa.

Partiosäätiö myöntää kerran vuodessa kahdelle nuorelle partiojohtajalle Toimiva partiojohtaja
-apurahat. 1000 euron arvoisen apurahan jakamisen tarkoituksena on kohottaa nuorten partiojohtajien tekemän vapaaehtoistyön yleistä arvostusta sekä korostaa toiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä. Palkitut valitaan partiopiirien nimeämien ehdokkaiden joukosta, ja apuraha on tarkoitettu käytettäväksi saajan henkilökohtaiseen partiokoulutukseen esimerkiksi jossakin ulkomailla.

Lisätietoja

Aino Pohjanvirta, p. 044 3362 777
Suomen Partiolaisten tiedottaja, Elina Kamppari, elina.kamppari@partio.fi, p. 044 2700609

Kuvia median käyttöön

Kuvia Toimivista partiojohtajista löytyy täältä:
https://partiokuvia.kuvat.fi/kuvat/Henkil%C3%B6kuvat/Toimivat+Partiojohtajat+2017/

Vuoden 2017 Toimiva partiojohtaja -apurahat on myönnetty Henri Korkeaniemelle Pohjanmaan Partiolaisista ja Aino Pohjanvirralle Järvi-Suomen Partiolaisista. Korkeaniemen kotilippukunta on Ilkan Partiolaiset Ilmajoelta ja Pohjanvirran kotilippukunta Ekin Partio Mikkelistä.

Henri Korkeaniemi, 25, ja Aino Pohjanvirta, 24, vastaanottivat apurahat juhlallisin menoin Partiosäätiön hallintoneuvoston kokouksessa maanantaina. Sekä Korkeaniemi että Pohjanvirta toimivat aktiivisesti kotiseutunsa partiotoiminnassa, vaikka opiskelut ovatkin vieneet heidät asumaan muualle.

Aino Pohjanvirta on nuoresta iästään huolimatta tunnettu vastuunkantaja. Hän tarttui vasta 21-vuotiaana suureen pestiin johtaessaan Järvi-Suomen Partiolaisten piirileiriä. Nyt hän on astunut entistä suurempiin saappaisiin luotsatessaan Suomen Partiolaisten Satahanka-meripartioleiriä leirinjohtajana.

”Satahanka-leirit ovat olleet niin mielettömän ihania kokemuksia, että haluan olla mahdollistamassa niitä hetkiä myös muille - toivottavasti myös maapartiolaisille”, Pohjanvirta toteaa.

Satahanka järjestetään kesällä 2018.

Korkeaniemellä on ollut suuri rooli sekä koko piirin että oman lippukuntansa aluetyön kehittämisessä. Piirissä hän on toiminut alueryhmän puheenjohtajana ja vienyt eteenpäin uutta lippukuntien tukemisen mallia.

Molempia nuoria partiojohtajia motivoi partiossa erityisesti onnistumisen kokemukset.

”Pienet ja suuret partiotehtävät tuovat itselleni iloa. Matkan varrella huomaa myös oppineeni kaikenlaista uutta”, Korkeaniemi toteaa.

Hyvä johtaja osaa mukautua tilanteeseen

Vaikka molempien partiojohtajien opiskelut ovat kuljettaneet heidät pois kotikonnuilta, osallistuvat he aktiivisesti nimenomaan kotipiiriensä- ja lippukuntiensa toimintaan.

Lippukunnassaan Ilkan Partiolaisissa Korkeaniemi on yksi toiminnan tukipilareista. Viime vuodet hän on keskittynyt oman ja lähilippukuntien yhteistyön kehittämiseen.

”Olemme useamman vuoden kestäneellä pitkäjänteisellä työskentelyllä saaneet lippukuntamme alueen toimimaan ja järjestämään esimerkiksi koulutuksia ja muita tapahtumia yhdessä. Tällä tavoin säästämme lippukuntien omia resursseja”, Korkeaniemi kertoo.

Myös Pohjanvirran yhteydet lippukuntaansa Ekin Partioon ovat kiinteät ja hän on myös johtanut lippukuntaa vuodesta 2015 lähtien.

Helppoa kauempaa toimiminen ei aina ole, mutta hyvän johtajan ominaisuuksia pohtiessaan molemmat nostavat esiin mukautumiskyvyn. Korkeaniemen mukaan erilaisia ja yllättäviä tilanteita tulee johtamispolulla aina vastaan.

”Johtajan pitää myös uskaltaa muuttaa suuntaa, jos sen hetkinen tie ei palvele yhteistä visiota tai päämäärää”, Pohjanvirta jatkaa.

Partiosäätiö myöntää kerran vuodessa kahdelle nuorelle partiojohtajalle Toimiva partiojohtaja
-apurahat. 1000 euron arvoisen apurahan jakamisen tarkoituksena on kohottaa nuorten partiojohtajien tekemän vapaaehtoistyön yleistä arvostusta sekä korostaa toiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä. Palkitut valitaan partiopiirien nimeämien ehdokkaiden joukosta, ja apuraha on tarkoitettu käytettäväksi saajan henkilökohtaiseen partiokoulutukseen esimerkiksi jossakin ulkomailla.

Lisätietoja

Henri Korkeaniemi, p. 045 6325 025
Suomen Partiolaisten tiedottaja, Elina Kamppari, elina.kamppari@partio.fi, p. 044 2700609

Kuvia median käyttöön

Kuvia Toimivista partiojohtajista löytyy täältä:
https://partiokuvia.kuvat.fi/kuvat/Henkil%C3%B6kuvat/Toimivat+Partiojohtajat+2017/

Sähköpyöräily kasvaa 100 % vuosivauhdilla Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa. Electrobike avaa kasvua kiihdyttämään Vantaan Tammistoon Pohjoismaiden suurimman sähköpyörämyymälän, jonka avajaisia vietetään lauantaina 8.4.2017.

Sähköpyöräbuumi levinnyt Euroopasta vihdoin Suomeen

Suomessa sähköpyörien markkinaosuus on tällä hetkellä alle 1 % koko pyörämarkkinasta, mutta myynnin uskotaan tuplaantuvan kuluvalla kaudella.

– Alkuvuoden aikana olemme myyneet yli neljä kertaa enemmän sähköpyöriä kuin viime vuonna samaan aikaan. Olemme varautuneet kuumentuneeseen kysyntään, joten pyöriä on hyvin saatavilla, Electrobiken yrittäjä Jani Jokinen summaa.

Suomen markkinoilla on paljon potentiaalia, sillä kehitys on laahannut jo vuosia muun Euroopan perässä. Vuonna 2016 sähköpyörien myynti kasvoi Ruotsissa 34 % ja Norjassa 100 % saavuttaen lähes 10 % osuuden koko markkinasta. Saksassa sähköpyörien osuus on jo 15 % kaikista myydyistä pyöristä ja myynti kasvoi 13 %.

Eurooppalaisten valmistajien näkemys on, että tulevaisuudessa tavalliset pyörät jäävät lähinnä urheilu- ja kilpailukäyttöön sähköavusteisten pyörien vallatessa hyötyajot, kuten työmatkapyöräilyn.

Uudessa megamyymälässä Suomen suurin sähköpyörävalikoima

Electrobiken uusi megamyymälä on pinta-alalla ja valikoimalla mitattuna Pohjoismaiden suurin. Valikoimasta löytyy niin kaupunki- ja työmatkapyöriä kuin erikoisrakenteisia maastopyöriä. Omat mallinsa on myös lapsille ja ikääntyneille. Malliston laajuudesta kertoo myös hintahaitari, joka ulottuu noin kahdesta tuhannesta viiteentoistatuhanteen euroon.

– Myymme vain huippulaatuisia sähköpyöriä ja annamme kaikille malleille kahden vuoden takuun. Edullisin sähköpyörämme, Winora Y170, on erinomainen citypyörä hyvin vääntävällä Yamahan koneella, jolla pääsee kevyesti ylös jyrkimmätkin mäet. Mallissa on hydrauliset jarrut ja seitsemän vaihdetta sekä kohtuullisen iso ja kestävä akku. Mallistomme paras pyörä, Haibike XDURO FullSeven Carbon 10.0, on jo keräilyharvinaisuus. Kokonaan hiilikuituinen pyörä painaa vain 17 kg ja siinä on luokkansa tehokkaimmat jarrut sekä täysverinen kilpahaarukka. Liikkeemme lisäksi näitä pyöriä löytyy koko maasta vain yhdeltä asiakkaaltamme, Electrobiken yrittäjä Jani Jokinen kertoo.

Koeaja sähköpyörä maastoreitillä

Tammiston megamyymälässä on näyttävästi esillä yli 60 erilaista sähköpyörää, joista asiakas voi valita haluamansa mallit koeajolle. Suurin osa valikoimasta on varastossa heti toimitusvalmiina.

Avajaisten yhteydessä sähköpyörän voi koeajaa ensi kertaa myös maastopolulle rakennetulla testiradalla. Pyöriä pääsee kokeilemaan myös isolla piha-alueella tai lähistön pyöräteillä. Electrobiken yrittäjä Jani Jokinen kehottaakin aina koeajamaan sähköpyörän ennen ostopäätöstä.

– Sähköpyörien laatuerot ovat huimia, minkä lisäksi ajotuntuma on eri malleissa hyvin erilainen. Koeajamalla huomaa laatuerot ja löytää juuri itselleen sopivan pyörän. Hintoja vertaillessa kannattaa kiinnittää huomiota ajomukavuuteen ja sähköavustuksen säätömahdollisuuksiin, akun kestoon sekä huollon ja varaosion saatavuuteen, Jani Jokinen vinkkaa.

Avajaiset pidetään lauantaina 8.4.2017 kello 11–18 ja ne jatkuvat sunnuntaina 9.4.2017 kello 11–18. Tammiston myymälän osoite on Sähkötie 1, 01510 Vantaa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Jani Jokinen, yrittäjä, Electrobike Oy, jani@electrobike.fi, puh. 0400 955 673

Sikmete är populärt längs kusten på våren. Fisket sker på hårdbottnade stränder, genast efter att isarna gått. På de bästa fiskeplatserna kan det då råda trängsel.

På våren efter att isarna gått är bottenmete ett utmärkt sikfiskeredskap. Ändan av linan föres med en stor tyngd och en sidolina förses med en liten vass krok. Bästa bete är en vanlig daggmask.  Bottenmetet kastas ut till en lämplig plats där man låter det sjunka till bottnen. Därefter spänns linan åt aningen. Sedan är det bara att vänta på att det rycker till i spöet. 

Efter att fisken tagit på betet lönar det sig att vänta en stund innan man gör sitt mothugg. Siken tar betet väldigt försiktigt och har inte hunnit svälja masken om fiskaren gör sitt mothugg för tidigt. Då fisken börjar föra linan är det dags för fiskaren att agera.

Siken rör sig i stim och då man lyckas hitta ett stim kan man få flera fiskar på en kort stund. Man kan meta sik hela dagen, men bästa tiden för sikmete är ofta på morgonen.  

Kom ihåg fisketillstånden!

För sikmete ska 18–64-åriga fiskare ha avlagt den statliga fiskevårdsavgiften. Fiskevårdsavgiften berättigar till fiske med ett spö. Med vattenägarens tillstånd kan man använda fler spön.

Om marken ännu är frusen kan det löna sig att höra sig för om mask i butiker specialiserade på fiske.

Sikmete och vårutflykt

Ta dina barn och kompisar med på fisketur. Fyll termosen med varm saft,  packa en god matsäck och ta sikte på en solig strand. Av dessa element föds en trevlig familje- eller kompisutflykt. Och i bästa fall kan ni ta med hem en smaskig sik till kvällsmat. Kom ihåg att städa upp efter er på stranden innan ni åker hem! 

Tilläggsuppgifter:

Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel (09) 6844 5914

Konkurssin seurauksena Erätukku sulkee myymälänsä Porissa. Myymälän viimeinen myyntipäivä on lauantaina 8.4.2017. Siihen asti toiminta jatkuu normaalisti ja myymälä on avoinna arkisin 10-18 ja viimeisenä lauantaina 10-16. Muut jäljellä olevat neljätoista Erätukun myymälää sekä verkkokauppa palvelevat vielä toistaiseksi. Näiden sulkemisesta tiedotetaan lisää myöhemmin.

”Verkkokauppamme palvelee kuitenkin loppuun asti myös Porin alueen vanhoja asiakkaita,” kertoo Erätukun kenttäjohtaja Heikki-Pekka Alakärppä.

Erätukku hakeutui konkurssiin 14.3.2017 jonka jälkeen myymälöitä alettiin sulkea nopealla aikataululla. 

Konkurssin seurauksena Erätukku sulkee myymälänsä Lappeenrannassa. Myymälän viimeinen myyntipäivä on lauantaina 8.4.2017. Siihen asti toiminta jatkuu normaalisti ja myymälä on avoinna arkisin 10-18 ja viimeisenä lauantaina 10-16. Muut jäljellä olevat neljätoista Erätukun myymälää sekä verkkokauppa palvelevat vielä toistaiseksi. Näiden sulkemisesta tiedotetaan lisää myöhemmin.

”Verkkokauppamme palvelee kuitenkin loppuun asti myös Lappeenrannan alueen vanhoja asiakkaita,” kertoo Erätukun kenttäjohtaja Heikki-Pekka Alakärppä.

Erätukku hakeutui konkurssiin 14.3.2017 jonka jälkeen myymälöitä alettiin sulkea nopealla aikataululla.

Kotimainen Kirami Oy asettaa Kevätmessuille näytteille kaksi uutta kylpytynnyrimallia: Cozy L -paljun ja Family-perhepaljun. Family-palju on jo myynnissä hyvinvarustelluissa kivijalkamyymälöissä ja nettikaupoissa. Cozy L ilmestyy kauppoihin huhtikuun aikana. Kiramin tuotteet ovat esillä Helsingin Messukeskuksessa OmaMökki ja Ulkoaltaat -osastolla 7p100 torstaista lauantaihin 6.–9.4.2017.

”Suomalaisten panostaminen pihojen viihtyisyyteen jatkuu tänäkin vuonna. Nyt pinnalla olevia sisustustrendejä ovat suuret kalusteryhmät ja reilummat paljut, rouhea teollisuusromantiikka, kierrätysmateriaalit sekä helppohoitoiset puumuovikomposiitit”, kertoo Kirami Oy:n toimitusjohtaja Mika Rantanen.

Cozy L – reilusti tilaa rentoutua

Comfort-sarjan toivottu tulokas on entistä kookkaampi Cozy L. Halkaisijaltaan kaksimetrisessä paljussa rentoutuvat useammatkin leveät hartiat. Paljussa on samettisen sileä, hippusävytetty, turkoosinsininen sisäpinta. Ulkoverhoiluun on saatavilla useita eri väri- ja materiaalivaihtoehtoja kuten Profiline-puumuovikomposiitti ja kierrätysmuovista valmistettu EcoPlank-paneeli.

Family – turvallisuutta lapsille, ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille

Family-perhepaljussa on altaaseen kulkua ja poisnousua helpottava korotettu porras. Lisäksi kylpytynnyriin on saatavilla käsijohteella varustettu puurappu. Kiramin eriste- ja muovikannet sopivat myös Familyyn. Lapsiperheille suositellaan erillistä kannen lukitusta. Pienen vesimäärän ansioista palju lämpenee kylpykuntoon ketterästi ja muovinen sisus on helppo pitää puhtaana Kiramin hoitotuotteilla.

Lisätietoa: Toimitusjohtaja Mika Rantanen, mika.rantanen@kirami.fi, 045 676 9954.

Konkurssin seurauksena Erätukku sulkee myymälänsä Porvoossa. Myymälän viimeinen myyntipäivä on lauantaina 8.4.2017. Siihen asti toiminta jatkuu normaalisti ja myymälä on avoinna arkisin 10-18 ja viimeisenä lauantaina 10-16. Muut jäljellä olevat neljätoista Erätukun myymälää sekä verkkokauppa palvelevat vielä toistaiseksi. Näiden sulkemisesta tiedotetaan lisää myöhemmin.

”Verkkokauppamme palvelee kuitenkin loppuun asti myös Porvoon alueen vanhoja asiakkaita,” kertoo Erätukun kenttäjohtaja Heikki-Pekka Alakärppä.

Erätukku hakeutui konkurssiin 14.3.2017 jonka jälkeen myymälöitä alettiin sulkea nopealla aikataululla.

KUTSU MEDIALLE

Tervetuloa uuden Sähkölä-näyttelyn ennakkoesittelyyn
tiedekeskus Heurekaan keskiviikkona 12.4.2017 klo 10.00.

Tilaisuuden ohjelma, Café Einsteinin kabinetti:
klo 10.00 Tervetuloa, toiminnanjohtaja Tapio Koivu, Heureka
klo 10.05 Heurekan ja STEK:in yhteistyöstä, toimitusjohtaja Timo Kekkonen, STEK ry
klo 10.15 Näyttelyn taustaa, projektipäällikkö Sami Pihkala, Heureka
klo 10.25 Näyttelyyn tutustuminen

Ilmoittautuminen esittelytilaisuuteen viimeistään ma 10.4. sähköpostitse: heli.ainoa@heureka.fi

Heurekan Sähkölä-näyttelyn pakohuoneessa selviydytään sähkökatkosta

Jaksaisitko tuottaa itse kännykkäsi akun sisältämän energiamäärän? Voiko kahvinkeittimesi tehdä kyberhyökkäyksen? Selviäisitkö sinä kolmen päivän sähkökatkosta?

Heurekassa 13. huhtikuuta 2017 yleisölle avautuvassa Sähkölä-näyttelyssä voit syventyä älykkääseen sähköön arjessasi. Näyttelyssä selviää, miten sähkö kulkee voimalasta kotiisi, minkälainen on älykoti ja miten voit itse käyttää sähköä älykkäästi. Näyttelyn pakohuonemaisessa kohteessa voit testata, selviäisitkö kolmen päivän sähkökatkosta. Sähkölässä voit kokea, kuinka paljon energiaa voi varastoida nykyisen älykännykän akkuun, ja miten nopeasti sähkökiuas sen kuluttaisi. Näyttelyssä voit myös oppia, mikä on hakkereiden hyökkäyksen kohteeksi viritettävä hunajapurkkiansa.

Sähkölä-näyttely on toteutettu osana Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n ja Heurekan monivuotista yhteistyöhanketta. Hankkeessa on toteutettu aiemmin viisi sähköisistä ilmiöistä kertovaa näyttelykohdetta osaksi Heureka-klassikot -näyttelyä. Liikkuvan Heureka Pop-up shown ohjelmistoon tuotettiin sähköä käsittelevä tiedeshow, joka kiersi STEK:in valitsemassa kahdeksassa kohteessa vuonna 2016. Show on osa Heurekassa vieraileville ryhmille varattavaa ohjelmistoa.

Muita näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK ja Brammer Oy.

Sähkölä tulee olemaan osa Heurekan päänäyttelyä noin kolmen vuoden ajan.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Sami Pihkala, sami.pihkala@heureka.fi, puh. 040 9015 367
Elämysjohtaja Mikko Myllykoski, mikko.myllykoski@heureka.fi, puh. 040 9015 244

www.heureka.fi/nayttely/sahkola/

Sanna Saastamoinen-Barrois’n valokuvanäyttely Kasken kierto saapuu Helsinkiin kesällä. Näyttely nähdään 4.5.-31.8.2017 villissä Vallisaaressa, jonka oma historia on mielenkiintoinen sekoitus Suomen venäläistä aikakautta ja aitoa suomalaista saaristoelämää.

Sanna Saastamoinen-Barrois (s. 1975) on monipuolinen taiteen tekijä, joka on syntynyt Iisalmessa. Hän työskentelee kuvataiteilijana, valokuvaajana ja suunnittelijana, ja on pitänyt lukuisia näyttelyitä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Kasken kierto koostuu Kaavin Telkkämäen luonnonsuojelualueella vuonna 2012 kuvatusta sarjasta valokuvia. Ennen kuvauksia Saastamoinen-Barrois oli juuri palannut Suomeen 17 Pariisin vuoden jälkeen. Vuodet ulkomailla olivat saaneet hänet pohtimaan omia juuriaan ja kotiseutuaan, mikä puolestaan herätti taiteilijan kiinnostuksen suomalaisen luonnon kiertokulun kuvaamiseen.

Luonnon kiertokulku on etusijalla myös kaskenpolton vaiheita kuvaavassa teossarjassa. Kuvauksen aikana Saastamoinen-Barrois liikuttui luonnon pyhyydestä ja kauneudesta  Näyttelykokonaisuuden on kuratoinut Marjatta Levanto.

Kaskeaminen on osa Suomen metsienkäytön ja maatalouden historiaa. Sen juuret ulottuvat Suomessa esihistorialliselle ajalle saakka. Kaskeaminen liittyy myös Pohjois-Savon asuttamiseen 1400-luvulta lähtien, ja kaskenviljelymuodoista erityisesti huuhtakaski eli havumetsään tehty kaski on ollut edellytyksenä savolaiselle uudisasutukselle. Kun muualla Suomessa siirryttiin peltoviljelyyn, säilyi kaskeaminen Karjalassa ja Savossa 1800-luvun loppupuolelle saakka merkittävänä maanviljelysmuotona. Siitä luovuttiin vasta metsien arvon nousun ja metsäteollisuuden kehittymisen myötä. Viimeiset perinteiset kasket poltettiin Savossa 1940-luvulla.

Kaskikulttuuri ehti kadota lähes kokonaan. Sitä on elvytetty viime vuosikymmeninä mm. Kolin ja Linnansaaren kansallispuistoissa sekä Telkkämäen luonnonsuojelualueella Kaavilla. Metsähallitus on polttanut siellä perinteisiä menetelmiä käyttäen kaskia vuodesta 1993 lähtien.

Lisätiedot:

Sanna Saastamoinen-Barrois, puh. 045 890 4856
Petra Niskanen, asiakaspalvelupäällikkö, Metsähallituksen luontopalvelut, puh. 0400 530 560

                                                                                                                                                        5.4.2017

Suomen Sotaveteraaniliitolta sotahistoriakirja   

Selviytymistarina
Suomi 1939-1945 

Suomen Sotaveteraaniliitto julkaisee 60-vuotisjuhlavuotenaan sota-aikoja 1939-1945 käsittelevän kirjan. Kirjassa on yli 20 arvostetun suomalaisen sotahistorioitsijan kirjoittamaa artikkelia. Ne käsittelevät sotiin valmistautumista, sotavuosien politiikkaa ja poliittisia uhkapelejä sekä sotavuosien erilaisia ilmiöitä sotalapsista sotilaiden puhdetyöharrastuksiin. Kirjassa on myös veteraanien muisteluja. Artikkelit on julkaistu Sotaveteraani-lehdissä. 

Kirjoittajina ovat mm. Antti Hannula, Marianne Junila, Olli Kleemola, Mika Kulju, Jari Leskinen, Ohto Manninen, Timo Soikkanen, Ari Uino, Esko Vuorisjärvi ja Anssi Vuorenmaa.

Kirja julkistetaan Helsingissä 10. huhtikuuta 2017. 

Arvostelukappale on saatavissa Suomen Sotaveteraaniliitosta, marja.riukka@sotaveteraaniliitto.fi
puh. 09 6126 2016. Toimitukset viikolla 15. 

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja
Markku Seppä
markku.seppa@sotaveteraaniliitto.fi
puh 09 6126 2012

The Tall Ships Races -tapahtuman pääjärjestäjänä toimii kansainvälinen järjestö Sail Training International (STI www.sailtraininginternational.org). Englannissa päämajaansa pitävä järjestö koostuu kansallisista purjelaivasäätiöistä, Suomea STI:ssa edustaa Suomen purjelaivasäätiö (www.staf.fi).

STI:n edustajat kiertävät osana tapahtumien valmistautumista jokaisessa isäntäkaupungissa tarkistamassa tapahtumapaikkoja sekä muita lukuisia järjestelyihin liittyviä seikkoja.

STIn delegaatio vierailee Turussa 5. – 6.4.2017. Medialla on mahdollisuus tavata ja haastatella STI:n edustajia torstaina 6.4. klo 12.30 Sigyn Cafessa (Linnankatu 60).

Delegaatioon kuuluvat Knut Western (Race Chairman), Mike Bowles (Race Director), Paul Thompson (Commercial Director) ja Sarah Pavey (Media Manager).

STI on suurelle yleisölle melko tuntematon järjestö, joten nyt on mahdollisuus kertoa tärkeästä tekijästä kaikkien The Tall Ships Races -tapahtumien taustalla. Järjestö tekee myös merkittävää ympäristönsuojelutyötä, nuorisotyötä ja ottaa kaikessa toiminnoissaan huomioon kestävän kehityksen näkökulman.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Kimmo Hyyppä, p. 050 5590 180.