EF Kielimatkat (EF Education First) on nimittänyt Juuso Klemolan (MBA, M.Sc.) uudeksi maajohtajakseen vastaamaan Suomen liiketoiminnasta. Klemola siirtyy kansainvälisen EF-konsernin palvelukseen KILROY-konsernista, jossa hän toimi Suomen liiketoiminnan kaupallisena johtajana sekä osana konsernin johtoryhmää.

EF:llä Klemola vastaa Suomen kuluttajaliiketoiminnasta, Suomen toimipisteestä sekä kansainvälisen digitaalisen liiketoimintamallin kehittämisestä.

EF on Suomen johtava kielimatkoihin, kielikoulutukseen ja kulttuurivaihdantaan erikoistunut yritys. EF järjestää kielimatkoja, kielikursseja ja kielikoulutusta 9 eri kielellä yli 50 kohteessa ympäri maailmaa.

Lisätietoa:

https://www.ef.fi/

finland@ef.com

(09) 6869 23 11

Lappeenrannan kaupunginorkesterin Klassinen ilta –konsertin kapellimestarina ja solistina esiintyy pianotaiteilija Olli Mustonen. Äskettäin arvostetulla saksalaisella Paul Hindemith –palkinnolla palkitun Mustosen ohjelmassa on Mozartia ja Beethovenia. Vuodesta 2000 jaetun palkinnon aiempia saajia ovat muiden muassa Daniel Barenboim, Tabea Zimmermann, Frank Peter Zimmermann, Paavo Järvi ja Christoph Eschenbach.

Torstaina 11.4.2019 klo 19 Lappeenranta-salissa kuullaan W.A. Mozartin Don Giovanni –alkusoitto, Mozartin Pianokonsertto nro 19 F-duuri KV 459 ja Ludwig van Beethovenin Sinfonia nro 2 D-duuri op. 36.

Olli Mustosen persoonassa toiminta pianistina, kapellimestarina ja säveltäjänä yhdistyy kokonaisvaltaiseksi muusikkoudeksi harvinaisella tavalla. Hän aloitti musiikkiopintonsa viisivuotiaana, tärkeimpinä opettajinaan Ralf Gothóni ja Eero Heinonen sekä säveltäjä Einojuhani Rautavaara. Sittemmin työ on vienyt hänet kaikille maailman keskeisille konserttilavoille niin omin soolokonsertein kuin yhdessä huippuorkestereiden kanssa.

Viime kausilla Mustonen on esiintynyt mm. Lontoon sinfoniaorkesterin ja Mariinski-teatterin orkesterin, New Yorkin Filharmonikkojen sekä Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin solistina. Kapellimestarina hän on viime vuosina tehnyt yhteistyötä kotimaisten orkestereiden ohella mm. Jerusalemin sinfoniaorkesterin, Firenzen Orchestra della Toscanan, Genovan oopperaorkesterin, Kölnin WDR-sinfoniaorkesterin, Melbournen sinfoniaorkesterin, Moskovan Tshaikovski-sinfoniaorkesterin, Northern Sinfonian, Tokion NHK-sinfoniaorkesterin, Viron kansallisorkesterin ja Weimar Staatskapellen kanssa. Perustamansa Helsingin Festivaaliorkesterin kanssa hän on tehnyt kiertueita Keski-Euroopassa, Japanissa ja Kiinassa.

Mustosen omassa sävellystyössä keskeisellä sijalla ovat viime vuosina olleet orkesteriteokset. Toukokuussa 2014 kantaesityksensä sai Helsingin kaupunginorkesterin tilaama 2. sinfonia ”Johannes Angelos”.

Mustosen levytystuotanto on laaja ja sisältää useita palkittuja kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi Edison- ja Gramophone-palkinnot saaneen Alkanin ja Shostakovitshin preludien levytyksen. Viime vuosien äänitteistä mainittakoon Beethovenin pianokonserttojen kokonaislevytys Tapiola Sinfoniettan kanssa, Respighin Concerto in modo misolidio RSO:n ja Sakari Oramon kanssa, sekä soololevytyksiä mm. Bachin, Tshaikovskin, Sibeliuksen, Skrjabinin, Rahmaninovin, Prokofjevin ja Shostakovitshin teoksista. Viimeisin levytysprojekti on Radion sinfoniaorkesterin ja kapellimestari Hannu Linnun kanssa toteutettu Sergei Prokofjevin pianokonserttojen kokonaislevytys. Mustonen soitti myös kaikki Prokofjevin pianosonaatit RSO:n sarjassa kahdessa soolokonsertissa kausilla 2016–17. Seuraava projekti RSO:n kanssa käsittää Bartókin konsertot. Kuluvina vuosina Mustonen soittaa soolokonserteissa mm. kaikki Beethovenin pianosonaatit.

Mustonen on palkittu myös Suomen kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla ja hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitali vuonna 2003.

Taiteilijatapaaminen ennen konserttia klo 18.30 lämpiössä – Milko Vesalainen haastattelee illan taiteilijaa.

Milko Vesalainen, intendentti, 040 5478706

Jyväskylän Paviljongissa järjestetään 6.-7.4.2019 tapahtumakokonaisuus, jossa on samanaikaisesti suositut Kädentaitomessut, Hyvinvointimessut ja Antiikkimessut. Mukana on lähes 300 näytteilleasettajaa eri puolilta suomea. Tapahtumaan odotetaan n. 10000 kävijää.

Kädentaitomessuilla suomalaiset käsityöläiset esittelevät osaamistaan. Esillä on kotimaista designia laadukkaista koriste- ja käyttöesineistä yksilöllisiin vaatteisiin ja asusteisiin. Messuilta löytyy myös monipuolisesti tarvikkeita ja materiaaleja käsitöiden ja askartelun harrastajille. Taitotorilla voi ihastella, kun käsityöläiset pitävät työnäytöksiä. Työpajoissa voi itse osallistua tekemiseen ammattilaisten opastuksella. Molempina messupäivinä esiintymislavalla pidetään muotinäytös kaksi kertaa teemalla ” suomalaista suunnittelua ja kädentaitoa”.

Hyvinvointimessuttarjoaa monipuolisesti tietoa ja tuotteita terveydestä, kauneudesta, ravinnosta ja liikunnasta kiinnostuneille. Ohjelmalavalla on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tietoiskuja. Useilla osastoilla voi hemmotella itseään erilaisten hoitojen merkeissä. Hyvinvointimessuille osallistuu 88 näytteilleasettajaa. 

Antiikkimessuton antiikin ystävien ja keräilijöiden aarreaitta. Vuodesta toiseen suosionsa säilyttävien lasi- ja posliiniesineiden lisäksi esillä on mm. antiikkia, taidetta ja huonekaluja. Kävijät voivat tuoda omia antiikki- ja taide-esineitään asiantuntijan arvioitavaksi. Disney-teemainen näyttely kiinnostaa kaikenikäisiä messuvieraita. Esillä on myös upea käsityötaidon mestarinäyte Mercedes 300 SEL 6.3 Waxenberger 1971.

Kädentaitomessut, Hyvinvointimessut ja Antiikkimessut Jyväskylän Paviljongissa 6.-7.4.2019. Tapahtuma on avoinna yleisölle lauantaina klo 10-17 ja sunnuntaina klo 10-16.

Lisätiedot

Sari Kallio, Messutuottaja

Mediapro Messut

050-328883

info@mediapromessut.fi

Ylen kahdeksanosainen komediasarja Melkein totta avaa suomalaisen laitosteatterin kulisseja. Tarinan keskiössä ovat kolme näyttelijätärtä Suvi (Emilia Sinisalo), Eeva (Heli Sutela) ja Juulia (Hannele Lauri), jotka jakavat yhteisen pukuhuoneen. Siellä roolivaatteet riisutaan ja ajatukset puetaan sanoiksi.

Teatterissa mylläävät kaikilta työpaikoilta tutut tilanteet, tunteet ja haasteet; säästöt, talouspaineet, johdon ja työntekijöiden välinen luottamuspula, sukupuolten välinen epätasa-arvo, mutta kuitenkin myös rakkaus työhön, ammattiylpeys, solidaarisuus ja ystävyys.
Uutena talousjohtajana teatteriin astuu Olavi (Ville Tiihonen) ja matkustelevana teatterinjohtajana nähdään Juha (Eppu Salminen). Juhan ja Olavin sihteeri Marja (Anna-Leena Sipilä) tasapainoilee johdon ja työntekijöiden välissä. Pukusuunnittelija Pirjo (Leena Outila) vastaanottaa niin näyttelijöiden tunteen purkaukset kuin talousjohtajan takin korjaukset.
Sarjan keskeisissä rooleissa ovat kulloinkin esitettävät näytelmät. Klassikoiden ja modernien näytelmien yleiset aihepiirit heijastavat aina kunkin jakson teemaa teatterin arjessa.

Rooleissa nähdään Heli Sutela, Emilia Sinisalo ja Hannele Lauri, joka palkittiin juuri Jussi-gaalassa Betoni-Jussilla. Lisäksi sarjassa näyttelevät Anna-Leena Sipilä, Ville Tiihonen, Eppu Salminen, Leena Uotila, Henry Hanikka, Markku Toikka, Marc Gassot ja Matti Onnismaa. Sarjan ovat käsikirjoittaneet Heli Sutela, Riku Suokas ja Heikki Syrjä. Ohjaajina toimivat Petri Kotwica, Kimmo Taavila ja Riku Suokas. Ohjelman tuottaa Aito Media.

”Aihe on ainakin tekijöille tuttu, sillä laskimme, että taustatyöhön on käytetty aikaa yhteensä yli 100 vuotta”, sanoo Heli Sutela.

Melkein totta Yle TV1:llä ja Yle Areenassa la 13.4. alkaen.  

Pyydä katselulinkki: taija@propromotion.fi

Pressikuvat: https://bit.ly/2CRVCgI
Kuvaaja: Annamaria Palsi-Ikonen

Kajaanin kaupunki ja Venäjän Kostamus ovat hypänneet vuoden alusta yhteiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on kaupunkien lähiluontokohteiden tunnettuuden ja arvostuksen nostaminen. Seuraavan kahden vuoden aikana kaupungit nostavat valittuja lähiluontokohteitaan viestinnällisesti enemmän esille. Kajaanissa myös kohennetaan rauniolinnan ja Rantapuiston aluetta.

Urban Parks and Benefits -hankkeessa sekä Kajaani että itänaapuri Kostamus kiillottavat kaupunkilaistensa mielikuvaa heidän lähiluontokohteistaan.

- Selvityksissä on todettu, että vahvan luontosuhteen ja luonnossa virkistäytymisen hyödyt tunnetaan puutteellisesti. Moni myös tuntee ne kaikista lähimmät retkeilykohteensa yllättävän heikosti. Nyt me tuomme Kajaanin vihreät helmet ihmisten tietoisuuteen, kuvailee hankkeen projektipäällikkö Ekaterina Piirainen. 

Kajaanin ympäristöstä valitaan hankkeen piiriin kymmenkunta lähiluontokohdetta. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitkä kohteet valitaan. Kajaanilaiset pääsevät kertomaan mielipiteensä myöhemmin keväällä julkaistavassa sähköisessä kyselyssä.

Paikalliset asukkaat, yritykset ja järjestöt halutaan aktivoida hyödyntämään lähiluontokohteita virkistäytymiseen ja tapahtumiin. Yrittäjien kanssa mietitään, miten vetovoimaisia luontokohteita olisi mahdollista hyödyntää tuotekehityksessä.

Sekä Kajaani että Kostamus ovat myös valinneet hankkeessa niin sanotun kärkikohteensa. Kajaanissa se on rauniolinna ja Rantapuisto. Hankkeessa parannetaan rauniolinnan ja Rantapuiston turvallisuutta, esteettömyyttä, valaistusta, opastusta ja jätehuoltoa. Samoin selvitetään, voisiko rauniolinnan sisäpihalle rakentaa tilapäisen katosrakenteen, joka parantaisi linnan käytettävyyttä.

- Kostamuksen kärkikohde on heidän luonnonsuojelualueensa, joka on jo tällä hetkellä muun muassa koululais- ja päiväkotiryhmien tehokkaassa käytössä.  Koska yhteishankkeen yksi tavoite on vaihtaa tietotaitoa puolin ja toisin, ehkä meillä olisi otettavissa oppia esimerkiksi tästä, kuinka Kostamuksessa käytetään omia lähiluontokohteita oppimisympäristönä, Ekaterina Piirainen pohtii.

Vuoden 2020 loppuun kestävää hankekokonaisuutta hallinnoi Metsähallitus.

- Kajaani nimeää itsensä kaupunkistrategiassaankin luontokaupungiksi. Uskomme, että hankkeen avulla kaupunkikeskustan vihreän ytimen, Linnanvirran alueen, tunnettavuus ja houkuttelevuus kasvaa. Lisäksi Kajaanin muut luontokohteet nousevat houkutteleviksi retkikohteiksi niin kajaanilaisille kuin matkailijoille, kommentoi Kajaanin kaupungininsinööri Matti Nousiainen.

Urban Parks & Benefits on Karelia CBC:n rahoittama hanke. Karelia CBC on rajanylittävän yhteistyön ohjelma, jolla lisätään alueen vetovoimaisuutta. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan Unioni, Suomi ja Venäjä.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Ekaterina Piirainen, Metsähallituksen Luontopalvelut, ekaterina.piirainen@metsa.fi; p. 040 1447567 

Jussi-palkittu näyttelijä Mimosa Willamo on keskeisessä roolissa Viaplayn uudessa alkuperäissarjassa Box 21, joka perustuu suositun ruotsalaisen kirjailijaparin Roslund & Hellströmin rikosromaaniin Lokero 21. Sarjan ensi-iltaa on kaavailtu 2020 alkupuoliskolle.

Mimosa Willamo näyttelee Roslund & Hellströmin rikosromaaniin perustuvassa Viaplayn alkuperäissarjassa Mariana Hermanssonia, nuorta rikostarkastajaa. Kyseessä on viimeksi draamakomedia Auroran pääroolista ylistystä keränneen kaksikielisen näyttelijän ensimmäinen kansainvälinen rooli.

”Mariana Hermansson on skarppi ja nopea tyyppi, joka on hyvä työssään ja joka osaa kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin. Marianaa on hauska näytellä”, kuvailee Mimosa roolihenkilöään ja jatkaa: ”Olen etuoikeutettu, kun saan tehdä tätä työtä ja pääsen kehittämään ammattitaitoani.”

Sarjan pääroolia rikoskomisario Ewert Grensiä näyttelee Leonard Terfelt, joka on suomalaisille katsojille tuttu muun muassa Silta-sarjasta sekä Wallander-elokuvista. Muissa keskeisissä rooleissa  nähdään Simon J. Berger (Hidden – Esikoinen, Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin), Joakim Sällquist (Goliat), Sandra Andreis (Murha Sandhamissa) ja Ellen Jelinek (Neiti Frimannin taistelu).

Box 21 kuvaa ihmiskauppaa ja kertoo tarinan kahdesta itäeurooppalaisesta nuoresta naisesta, Lydiasta ja Alenasta, jotka houkutellaan Ruotsiin lupauksilla paremmasta elämästä, mutta jotka päätyvät ihmiskaupan uhreiksi. Naisten kohtalot kietoutuvat tapahtumiin, joita rikoskomisario Ewert Grens ryhtyy selvittämään.

Sarjan ohjaa iranilais-ruotsalainen Mani Maserrat (Me ei olla enää me, Arne Dahl), ja käsikirjoittajina toimivat Dennis Magnusson (Maan povessa, Helteinen helmikuu), Stefan Thunberg (Wallander, Metsästäjät) ja Anders Roslund. Ruotsissa ja Romaniassa kuvattavan Viaplayn alkuperäissarjan ensi-iltaa on kaavailtu vuoden 2020 alkupuoliskolle. Sarjan kuvaukset pyörähtävät käyntiin huhtikuun puolessa välissä.

Kriitikoiden ylistämän kirjailijakaksikon rikosromaanit ovat saavuttaneet kansainvälisen suosion, ja niitä on käännetty 36 kielelle. Myös kolmesta muusta Roslund & Hellström -rikosromaanista tehdään Viaplayn alkuperäissarja.

Kuvateksti: Anders Roslundin (oik.) käsikirjoittaman Viaplayn alkuperäissarjan pääroolissa nähdään Leonard Terfelt (kesk.). Muissa merkittävissä rooleissa nähdään Mimosa Willamo ja Simon J. Berger (vas.).

Lisätietoja:

Sanna Reunanen, Head of Viaplay Finland, NENT Group Finland Oy

puh. 040 514 5406, sanna.reunanen@nentgroup.com

Tarja Parkkila, Head of PR, NENT Group Finland Oy

puh. 040 030 4032, tarja.parkkila@nentgroup.com

Turun NMKY:n Maahanmuuttajapalvelut tarjoaa palveluohjausta maahanmuuttaja-aikuisille elämän erilaisissa muutoksissa, haasteissa ja yllättävissä tilanteissa. Joskus mm. elämäntilanteiden muutos tai haaste voi olla niin raju, että vaarana on koko elämän lamaantuminen. 

Turun NMKY:n maahanmuuttajapalvelut on toiminut kymmenen vuoden ajan, tarjoten yksilöllistä ohjausta maahanmuuttajataustaisille asiakkaille. Palveluohjaukseen sisältyy myös psykososiaalinen puoli. Asiakkaan mukana kuljetaan ja kaikki perustuu vahvaan luottamukseen, jolloin vaikeistakin asioista puhuminen onnistuu.

”Autamme siinä, ettei elämäntilanteen muutos tai haaste lamaannuta koko elämää Suomessa. Löydämme ratkaisuja arkipäivän asioihin, ja tarvittaessa osaamme ohjata asiakkaan eteenpäin oikeaan paikkaan. Työhömme kuuluu myös laaja-alainen verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden kesken.” Kertoo asiantuntija Olavi Katto Turun NMKY:n maahanmuuttajapalveluista.

Talous- ja velkaongelmat ilmiönä maahanmuuttajaväestön keskuudessa

Maahanmuuttajapalveluissa Olavin työparina työskentelevällä Markku Estalalla on sekä kaupallinen että sosiaali- ja terveysalan koulutus ja pitkä työkokemus liike-elämän puolelta, luotto- ja perintäalalta. Osaamista löytyy myös lasten- ja nuorten kanssa työskentelystä, sekä lastensuojelusta.

”Eri toimijoiden kesken on havaittu ilmiönä myös talous- ja velkaongelmat maahanmuuttajaväestön keskuudessa. Asiasta on keskusteltu monessa yhteydessä. Omat haasteensa maahanmuuttajille tuovat kielelliset haasteet, maksamiseen ja laskutukseen liittyvä tiedonpuute” Markku kertoo.

Maahanmuuttajapalvelut järjestävät yhteistyössä Turun kaupungin kanssa Viisas rahankäyttö -seminaarin 9.4. Tilaisuudessa käsitellään talous- ja velka-asioita ja se on erityisesti suunnattu maahanmuuttajille mutta on avoin kaikille. Talousasioissa auttaminen onkin uusi työn osa-alue, jossa maahanmuuttajapalvelut voi auttaa. Talousasioissa tarjotaan neuvonta ja tarvittaessa ohjataan eteenpäin esimerkiksi velkaneuvonnan piiriin. Tavoitteena helpottaa, ja ratkaista tilannetta asiakkaan kannalta parempaan suuntaan.

Viisas rahankäyttö – puhetta talous- ja velka-asioista 9.4. klo 2019 klo 17-20 Turun Ammatti-instituutin auditoriossa, Lemminkäisenkatu 18 D. Tilaisuus on maksuton.

Lisätietoja:

Sosiaalitoiminnanjohtaja Tommi Kantonen p. 050 344 7790 tommi.kantonen@ymca.fi

Jopa 54 000 Suomen kesämökeistä on sähköttömiä. Uusiutuvan energian sähköyhtiö Enefit lanseeraa nyt Mökkisähköt-tuotteen, joka tuo sähköt sinne, minne sähköverkko ei ulotu. Älykäs järjestelmä sopii kaikille ympäristöystävällisistä valinnoista ja omavaraisuudesta kiinnostuneille vapaa-ajan asujille.

Enefit Mökkisähköt on ympäristöystävällinen ja itsenäinen ratkaisu sähköjen hankintaan kesämökille tai mille tahansa asunnolle ilman sähköverkkoliittymää. Mökkisähköt-paketti koostuu aurinkopaneeleista ja akustoista sekä älykkäästä hallintajärjestelmästä säänkestävässä kaapissa.

Tuotteeseen kuuluu asennuspalvelu asiantuntijoilta, ja käyttöönoton jälkeen Mökkisähköjen seuranta onnistuu helposti omalla älylaitteella. Näet laitteelta mm. aurinkopaneelien tuottomäärät, akkujen varaustason ja järjestelmän tilan.

Enefit Mökkisähköt tuo mukavuutta mökille ja vapauttaa siirtomaksuista

Sähköverkosta riippumaton Mökkisähköt on edelläkävijän omavarainen valinta. Järjestelmän hankkinut maksaa jatkossa vain omasta järjestelmästään sähkösopimuksissa tavallisesti mukana olevien siirtomaksujen sijaan.

– Enefit Mökkisähköt vapauttaa käyttäjänsä sähkön siirtomaksuista ja niiden hintojen muutoksista. Se on siis pidemmällä aikavälillä kustannustehokas tapa hankkia sähköt esimerkiksi vapaa-ajan asunnolle, Enefitin toimitusjohtaja Ville Pentti sanoo.

Enefit Mökkisähköt sopii erityisen hyvin kaikille, jotka haluavat tehdä ympäristöystävällisiä valintoja, mutta kaipaavat sähkön tuomaa mukavuutta. Mökkisähköjen avulla arjen helppoudesta ei tarvitse tinkiä mökkeillessäkään.

– Tehot riittävät mukavaan asumiseen. Mökkisähköt on älykäs uusiutuvan energian ratkaisu, ja se sopii kaikkialle, missä sähköä tarvitaan, kertoo Roland Murakas, Enefitin Off-grid-ratkaisujen tekninen asiantuntija.

Enefit Mökkisähköt on suunniteltu pohjoisen ilmastoon. Valikoimaan kuuluu kaksi järjestelmää: kesäkäyttöön suunniteltu sekä ympärivuotiseen käyttöön soveltuva. Kesämalli toimii täysin aurinkovoimalla eli varastoi aurinkopaneelien keräämän energian talteen. Ympärivuotisen käytön järjestelmään kuuluu lisäksi hiljainen generaattori. Se varmistaa, että sähköä riittää myös talven pimeydessä, kun akustoihin varastoitu aurinkoenergia on jo käytetty.

Tutustu tuotteeseen: www.enefit.fi/mokkisahkot

Enefit on mukana Kevätmessuilla Helsingin Messukeskuksessa 4.–7.4. Löydät meidät osastolta 7f29, OmaMökki -messujen puolelta.

Lisätietoja:

Ville Pentti, toimitusjohtaja, Enefit Oy
040 591 9779
ville.pentti@enefit.fi

Vuonna 2018 Pyhä toi hiihtokeskukseen täysin ennennäkemättömän uutuuden – tunturin kokoisen Escape Pyhä -pakohuonekokemuksen, jossa arvoitukset kuljettivat pelaajia pitkin hiihtokeskuksen rinteitä. Ennen Pyhätunturin ja Escape Room Helsingin yhteistyötä pakopeli-ideaa ei oltu koskaan aikaisemmin yhdistetty tunturiympäristöön ja lasketteluun. Tänä keväänä pakoseikkailu on jälleen pelattavissa Pyhällä, tällä kertaa uudella tarinalla nimeltään The Crystal Quest.

The Crystal Quest -pakoseikkailupeli lähtee liikkeelle ongelmasta, jonka Pakkasakka on huolestuneena pistänyt merkille: Hänen taitavuudestaan huolimatta lumihiutaleet eivät muodostu niin kauniiksi kuin ennen ja Pyhätunturin pukeminen valkoiseen lumipeitteeseen käy joka talvi yhä raskaammaksi. Pakkasakka kysyy neuvoa Pyhätunturin hallitsijalta Huttu-Ukolta, joka muistaa, että jossakin vuorella on Pakkaskristalli, joka säätää tunturin ilmastoa.

Tässä vaiheessa pelaajat astuvat kuvaan – heidän täytyy vihjeiden avulla löytää Pakkaskristalli, jotta talvet pelastuvat.

– Pelin tarinassa on selkeä viittaus ilmastonmuutoksen uhkiin ja talvien lyhentymiseen, ja ihan tarkoituksella. Olemme Pyhällä tehneet pitkään töitä asian kanssa, ja sen seurauksena olemme Suomen ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus. Teemme myös tiivistä yhteistyötä Protect Our Winters Finland -yhdistyksen kanssa. Haluamme herätellä ihmisiä suojelemaan talviamme ja lumeen perustuvia harrastuksia myös näin pelillisin keinoin, kertoo Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtaja Jusu Toivonen, joka vastaa Pyhän ympäristöohjelmasta.

Pelissä liikutaan pääosin laskemalla hiihtokeskuksen rinnealueella. Pelaaminen perustuu ongelmanratkaisukykyyn, hoksaamiseen ja vähän tuuriinkin. Arvoitukset on pähkäiltävä auki, mutta kello tikittää ja luo lisää jännityksen tunnetta, sillä peliaikaa on maksimissaan 3 tuntia.

The Crystal Quest -pakoseikkailu on pelattavissa Pyhän rinnealueella 5.–30.4.2019.  Seikkailu kestää noin 2–3 tuntia ja maksaa 15 €/henkilö. Liikkuminen pelialueella vaatii voimassaolevan hissilipun ja laskuvälineet. Pelaajat lähtevät liikkeelle 15 minuutin välein ja yhteen lähtöön voi kerrallaan osallistua 2–5 henkilöä.  Peli sopii erittäin hyvin myös isommille ryhmille, kuten yrityksille ja kouluille. Pyhätunturin laskukausi jatkuu aina vappuun asti. 

Lisätiedot:

Tapahtumatuottaja Suvi Vuorimäki, Pyhätunturi Oy, puh. 040 010 1686 , suvi.vuorimaki@pyha.fi

Paikallisjohtaja Jusu Toivonen, Pyhätunturi Oy, puh. 040 074 9512, jusu.toivonen@pyha.fi

The Crystal Quest Pyhän sivuilla: https://pyha.fi/tapahtuma/the-crystal-quest

På Åbo stadsbibliotek kan man fr.o.m. början av april låna hem verk av landets främsta fotokonstnärer med bibliotekskort. Pilotprojektet Låna fotokonst (Lainaa valokuvataidetta) är ett försök i samarbete mellan Centret för konstfrämjande (Taike), Fotokonstnärernas förbund och Åbo stadsbibliotek. I försöket ingår verk av åtta fotokonstnärer.

På Åbo huvudbiblioteks musikavdelning kan man fr.o.m. 3.4 låna hem fotokonst med bibliotekskort. Låna fotokonst ingår i ett försök som genomförs i samarbete mellan Centret för konstfrämjande, Fotokonstnärernas förbund och Åbo huvudbibliotek. Idén med försöket är att man utöver försäljningsexemplaren också producerar en upplaga av konstverket till utlåning. Verken kan lånas på biblioteket till slutet av år 2020.

– Vi ville medverka i ett intressant försök och möjliggöra ett lätt sätt för alla att skaffa kvalitetskonst till sitt hem. Fotokonstverken finns på musikavdelningen i huvudbiblioteket och utgör en del av avdelningens förnyelseprocess, berättar direktör för bibliotekstjänster Rebekka Pilppula på Åbo stadsbibliotek.

Från kritisk granskning av världen till poetiskt konstaterande

Det finns sammanlagt 24 lånbara verk ur åtta olika fotokonstnärers produktion. Konstnärerna är Elina Brotherus, Marja Helander, Tiina Itkonen, Timo Kelaranta, Natalie Kopkina, Erica Nyholm, Hannele Rantala och Jari Silomäki. Lånetiden för ett verk är 28 dygn och lånet kan förnyas tre gånger. Det går också bra att reservera ett verk via musikavdelningen.

Fotokonstverken är utvalda av kurator Pirkko Siitari. Deras teman rör sig från kritisk granskning av världen till poetiskt konstaterande.

Intresset för fotokonst växer

Projektet Låna fotokonst koordineras av länskonstnären Hannele Romppanen från Centret för konstfrämjande.

– Varje år vill drygt fyra miljoner finländare uppleva bildkonst. Att skaffa konst hem känns ändå fortfarande främmande för många. Resultaten i Taiteen markkinatutkimus (Ornamo, 2015) visar ändå, att finländare i allt högre grad skulle vilja skaffa konst och att de helst vill göra dessa anskaffningar nära sina vardagliga rutter. För finländare är det också viktigt att se och uppleva konstverket på ort och ställe innan de köper det. Med ett lånbart konstverk är det lätt och tryggt att testa hur konst förändrar hemmet. Med Låna fotokonst får du en konstupplevelse i ditt hem utan att behöva fundera på om soffan matchar konstverket, säger länskonstnär Hannele Romppanen.

– Just nu intresserar fotokonst i synnerhet unga och därför valde vi det i vårt försök. I fortsättningen är det möjligt att vi utvidgar låneverksamheten till andra konstformer eller till fler bibliotek, fortsätter Romppanen.

Nytt sätt att främja konstens tillgänglighet

Fotoverken kan också köpas från Fotokonstnärernas förbunds samlingar via nätet.  
– En samling av konstverk till salu har grundats uttryckligen för att underlätta valet av konstnär och verk, d.v.s. köparen kan tryggt köpa de verk som valts in i samlingen av konstexperter. Köparen får bekanta sig med olika tekniker, genrer och teman genom de kuraterade verken i samlingen. För oss är det mycket viktigt att vara med i det här projektet som främjar tillgängligheten av konst på ett nytt sätt och möjliggör även köp av konst, säger verksamhetschefen för Fotokonstnärernas förbund Henna Harri.

Låna fotokonst med bibliotekskort i ett nötskal:

• Verken kan lånas på huvudbibliotekets musikavdelning
• 24 verk till utlåning
• Åtta konstnärer
• Lånetid 28 dygn
• Lånet kan förnyas 3 gånger
• Verken kan reserveras på musikavdelningen
• Verkens storlek:
  minsta verket: höjd 31 cm x bredd 31 cm
  största verket: höjd 43 cm x bredd 50 cm
• Pilotprojektet pågår till slutet av år 2020

Ytterligare information:
Rebekka Pilppula, direktör för bibliotekstjänster, Åbo stadsbibliotek,
tel. 050 590 7691, rebekka.pilppula@turku.fi
Hannele Romppanen, länskonstnär, Centret för konstfrämjande, Åboenheten,
tel. 02 9 533 0823, hannele.romppanen@taike.fi
Henna Harri, verksamhetschef, Fotokonstnärernas förbund,
tel. 040 591 0770, henna.harri@hippolyte.fi

Länkar:

Fotokonstnärer i nätbiblioteket
De lånbara verken kan också köpas via Fotokonstnärernas förbunds samlingar på nätet: shop.hippolyte.fi.
Turku.fi: Låna konst och kultur
Facebook: Lainaa valokuvataidetta

Turun pääkirjastosta voi huhtikuusta alkaen lainata kirjastokortilla eturivin valokuvataiteilijoiden teoksia kotiin. Lainaa valokuvataidetta on Taiteen edistämiskeskuksen (Taike), Valokuvataiteilijoiden liiton ja Turun kaupunginkirjaston yhteinen kokeilu, jossa on mukana kahdeksan valokuvataiteilijan teoksia.

Turun pääkirjaston musiikkiosastolta voi 3.4. alkaen lainata kirjastokortilla valokuvataidetta kotiin vietäväksi. Lainaa valokuvataidetta on osa Taiteen edistämiskeskuksen, Valokuvataiteilijoiden liiton ja Turun pääkirjaston yhteistä kokeilua, jossa sarjamuotoisesta taiteesta tuotetaan myytävien kappaleiden lisäksi yksi sarja vedoksia lainauskäyttöön. Teokset ovat lainattavissa kirjastossa 2020 vuoden loppuun asti.

– Halusimme mukaan mielenkiintoiseen kokeiluun ja mahdollistaa jokaiselle halukkaalle helpon tavan hankkia laatutaidetta kotiin. Teokset sijoittuvat pääkirjaston musiikkiosastolle ja ovat osa osaston uudistamista, kertoo kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula Turun kaupunginkirjastosta.

Kriittisestä maailman tarkastelusta runolliseen toteavuuteen

Lainattavana on 24 teosta, jotka ovat kahdeksan eri valokuvataiteilijan kokoelmista. Taiteilijoita ovat Elina Brotherus, Marja Helander, Tiina Itkonen, Timo Kelaranta, Natalie Kopkina, Erica Nyholm, Hannele Rantala ja Jari Silomäki. Yhden teoksen laina-aika on 28 vuorokautta ja lainan voi uusia kolme kertaa. Teoksia voi myös varata musiikkiosastolla.

Valokuvateokset ovat kuraattori Pirkko Siitarin valitsemia ja niiden aiheet liikkuvat kriittisestä maailman tarkastelusta runolliseen toteavuuteen.

Kasvava kiinnostus valokuvataiteeseen

Lainaa valokuvataidetta -hanketta koordinoi läänintaiteilija Hannele Romppanen Taiteen edistämiskeskuksesta.
– Kuvataidetta haluaa kokea yli neljä miljoonaa suomalaista vuosittain. Taiteen hankkiminen kotiin on monelle kuitenkin yhä vierasta. Taiteen markkinatutkimuksen (Ornamo, 2015) tulokset osoittavat kuitenkin, että nykyistä useampi suomalainen haluaisi hankkia taidetta kotiin ja mieluisin ostopaikka on lähellä arjen kulkureittejä. Suomalaisille on myös tärkeää nähdä ja kokea teos paikan päällä ennen sen ostamista. Lainattavalla teoksella voi testata turvallisesti, miten taide muuttaa kotia. Lainaa valokuvataidetta tuo taiteen kotiin elämys edellä, eikä teoksen sisältöä tarvitse sävyttää sohvan väriin, sanoo läänintaiteilija Hannele Romppanen.

– Tällä hetkellä valokuvataide kiinnostaa erityisesti nuoria ja juuri siksi otimme ne kirjaston kokeiluun. Taiteen lainaustoimintaa on jatkossa mahdollista laajentaa myös muuhun sarjalliseen taiteeseen tai useampiin kirjastoihin, jatkaa Romppanen.

Uusi tapa edistää taiteen saavutettavuutta

Teokset voi hankkia myös omaksi Valokuvataiteilijoiden liiton myyntikokoelmasta verkossa.
– Valokuvataiteen myyntikokoelma on perustettu nimenomaan helpottamaan taiteilijan ja teoksen valintaa, eli taiteen ostaja voi turvallisesti antautua ostamaan kokoelman esittelemiä teoksia, jotka taiteen asiantuntijat ovat heille tarjolle tuoneet. Valokuvataiteen tekniikat, genret ja aihepiirit tulevat ostajalle tutuksi myyntikokoelmaan kuratoitujen kokonaisuuksien kautta. Meille on erittäin tärkeää olla mukana tässä hankkeessa, jossa taiteen saavutettavuutta edistetään uudella tavalla, ja jossa myös taiteen ostomahdollisuus on läsnä, sanoo Valokuvataiteilijoiden liiton toiminnanjohtaja Henna Harri.

Lainaa valokuvataidetta kirjastokortilla pähkinänkuoressa:

• Teokset ovat lainattavissa pääkirjaston musiikkiosastolta
• Lainattavana on 24 teosta
• Kahdeksan eri valokuvataiteilijan teosta
• Laina-aika on 28 vrk
• Lainan voi uusia 3 kertaa
• Teoksia voi myös varata musiikkiosastolla
• Teosten koot:
  pienin teos: korkeus 31 cm x leveys 31 cm
  suurin teos: korkeus 43 cm x leveys 50 cm
• Pilotti päättyy 2020 vuoden lopussa

Lisätietoja:
Rebekka Pilppula, kirjastopalvelujohtaja, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
p. 050 590 7691, rebekka.pilppula@turku.fi
Hannele Romppanen, läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus, Turun toimipiste
p. 02 9 533 0823, hannele.romppanen@taike.fi
Henna Harri, toiminnanjohtaja, Valokuvataiteilijoiden liitto
p. 040 591 0770, henna.harri@hippolyte.fi

Linkit:
Valokuvateokset verkkokirjastossa
Lainattavat teokset voi ostaa Valokuvataiteilijoiden liiton myyntikokoelmasta verkossa shop.hippolyte.fi.
Turku.fi: Lainaa taidetta ja kulttuuria
Facebook: Lainaa valokuvataidetta

Lähettiläs on henkilö, joka kertoo, kuvaa ja jakaa tarinaa omasta mielenkiinnonkohteestaan muille. Olisiko sinusta lähettilääksi? Lähettilääksi voi hakea kuka tahansa, hakuaika on 3.4.-23.4.2019.

Visit Äänekoski ja Äänekosken kaupunki hakee positiivisia ja aktiivisia äänekoskelaisia tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan tarkoituksena tutustuttaa matkailijoita sekä paikallisia ihmisiä Äänekosken piilotettuihin helmiin.

Valitsemme joukon eri ikäisiä, monesta eri kiinnostuksen kohteesta ja taustasta tulevia henkilöitä, jotka tuottavat lähettilään roolissa sisältöä ja materiaalia kiinnostuksensa kohteesta sosiaaliseen mediaan.

Yhteistyötä tullaan tekemään paikallisten yritysten, kaupungin ja monien muiden toimijoiden kanssa. Jokainen lähettiläs tuottaa sisältöä omasta kiinnostuksen kohteestaan, joita voivat olla esimerkiksi luonto, historia, kulttuuri, liikunta, tiede, taide, valokuvaaminen, musiikki, alue, muoti ja harrastukset sekä kiinnostukset ylipäätään, kaikissa eri muodoissaan! Toivomme myös, että lähettiläät ovat avoimia ja valmiita kokeilemaan kaikkea uutta lähettiläsjaksonsa aikana. Lähettiläsjakso kestää vuoden loppuun asti.

Kevään aikana starttaava lähettilästoiminta rakentaa ympärilleen myös saman aiheisen kuvakilpailun, joka kantaa nimeä #hiddenaanekoski.

Äänekoski - lähettiläiden haku on käynnissä Äänekosken kaupungin nettisivuilla https://www.aanekoski.fi/ .Paikallisille yhteistyöyrityksille kohdistettu haku käynnistyy myös yhtä aikaa. Yritys voi liittyä mukaan lähettämällä sähköpostia saana.peurasaari@aanekoski.fi tai soittamalla numeroon 0401917542.

Hidden Äänekoski lyhyesti

#hiddenaanekoski on Visit Äänekosken ja Äänekosken kaupungin yhteistyössä järjestettävä projekti, jossa etsitään positiivisia äänekoskelaisia vuoden loppuun asti kestävään lähettilästoimintaan. Lähettiläille ei makseta palkkaa, mutta toiminta suoritetaan markkinointiyhteistyönä paikallisten yritysten, kaupungin ja toimijoiden kanssa. Lähettiläs pääsee kokemaan, näkemään ja raportoimaan erilaisia tapahtumia, aktiviteettejä sekä arkisia kokemuksiaan sosiaaliseen mediaan.

Testaa sopivuutesi lähettilääksi.

Oletko?

Aktiivinen, positiivinen sekä avoin persoona, joka on valmis kertomaan kiinnostuksensa kohteista, harrastuksista, yrityselämästä tai vapaa-ajasta sosiaalisessa mediassa.

Olet valmis tuottamaan innostavaa sisältöä kuvien, tekstien tai videoiden muodossa. Haluat inspiroida muita löytämään Äänekosken ”piilotetut” helmet.

Tarjoamme lähettiläälle:

Koulutuksen Äänekoski-lähettilääksi, laajan yhteistyöverkoston ja monia sponsorietuja. Äänekoski-lähettiläänä pääset roolisi puolesta tekemään ja kokemaan tapahtumia Äänekoskella, sekä kertomaan niistä sosiaalisessa mediassa. Lähettiläänä sinulla on myös ainutlaatuinen tilaisuus tuoda Äänekosken hyviä puolia esille. Saat myös merkinnän ansioluetteloosi sekä pääset rakentamaan hienoa yhteistyöverkostoa alueen toimijoiden kanssa. Lähettiläänä saat ympärillesi myös huikean, uuden verkoston muista lähettiläistä.

Laaja käyttövalmis Salvos-mallisto on esillä Espoon Juvanmalmilla perjantaista sunnuntaihin 4.-7.4.

Innovatiivisista vapaa-ajan rakentamisen ratkaisuistaan tunnettu pohjoispohjalainen perheyritys Salvos Finland Oy esittelee tulevan kesäkauden kynnyksellä laajentuneen hirsirakennusmallistonsa. Salvos on erikoistunut toteuttamaan tasokkaasti varusteltuja käyttövalmiita vapaa-ajan hirsirakennuksia, joiden moduulirakenne mahdollistaa niiden räätälöinnin aina mökin kokoa, hirren vahvuutta, värejä ja varustelua sekä ikkunoiden ja ovien paikkoja myöten asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Määrätietoisesti laatuominaisuudet ja asiakaskunnan tarpeet edellä tuotevalikoimansa kehittämiseen panostavan Salvoksen laajentunut mallisto tarjoaa nyt entistäkin enemmän vaihtoehtoja ja erityisesti valmiiden rakennusten sekä suurempien rakennusten moduulien mallisto on kasvanut merkittävästi.

Hirsirakennus pitää pintansa, perinteisen rakennustyylin suosio kasvussa

Hirsirakentaminen on säilyttänyt suosionsa suomalaisten keskuudessa ja monelle laadukas ja aikaa kestävä hirsimökki tai -sauna edustaakin suomalaisia vapaa-ajan perinteitä parhaimmillaan. Modernia tyylisuuntaa edustavien panoraamaikkunaisten vapaa-ajan rakennusten rinnalla myös ulkonäöltään perinteisemmät hirsirakennukset ovat viime aikoina kasvattaneet suosiotaan. Salvos onkin kehittänyt asiakkailtaan saamansa palautteen perusteella myös perinteisempää hirsirakennusmallistoaan. ”Perinteisyys on pitkälti makuasia, yhdelle se voi merkitä terävämpää harjakattoa ja toiselle taas hirsirakentamiselle tyypillisiä ristinurkkia”, Salvos Finland Oy:n myynnin kehityspäällikkö Lasse Jaanu kertoo. ”Yhteisiä piirteitä kaikille mallistomme tuotteille tyylisuunnasta riippumatta ovat korkeatasoinen rakennusosaaminen, laadukkaat ja luonnonmukaiset materiaalit sekä tämän päivän kuluttajien vaatimuksia vastaava moderni varustelutaso”, Jaanu jatkaa.

Salvos mukana Helsingin Kevätmessuilla 4.-7.4. suositulla Lapelland-mallistollaan

Salvos osallistuu jo viidettä kertaa peräkkäin Helsingin Kevätmessuille, jotka järjestetään Messukeskuksessa 4.-7.4. Salvoksen tämänkertaisen messuosaston vetonauloihin lukeutuu talven matkamessuilla lanseerattu mullistava Lapelland Finlandia -mökkivaunu. Finlandia 9000 on ennennäkemätön asumisen konsepti, joka yhdistää ylellisen varustelutason, omakotitalon mukavuudet ja liikuteltavuuden yhteen kokonaisuuteen. Osastolla on myös koko messujen ajan Salvoksen hirsirakentamisen asiantuntijoita kertomassa hirsirakennusmallistosta. Parhaiten Salvoksen kattavaan vapaa-ajan hirsirakennustarjontaan pääsee kuitenkin tutustumaan Espoon Juvanmalmilla samanaikaisesti Kevätmessujen kanssa käynnissä olevassa Salvos Hirsinäyttelyssä, joka esittelee ennennäkemättömän laajan valikoiman valmiita hirsirakennuksia. ”Salvos Hirsinäyttely tarjoaa niin modernin kuin perinteisemmänkin vapaa-ajan rakentamisen ystäville paljon nähtävää ja asiantuntevan henkilökuntamme avulla jokainen kävijä löytää taatusti valikoimastamme oman hirsiunelmansa”, lupaa Salvos Finland Oy;n myynnin kehityspäällikkö Lasse Jaanu. ”Espoon myyntinäyttelyn ohella mökkeilystä ja vapaa-ajan vietosta kiinnostuneita asiakkaita palvelevat Lahdessa, Tampereella ja Jyväskylässä sijaitsevat kiinteät myyntinäyttelymme.”

Salvos Finland Oy:n osastonumero Kevätmessuilla on 7r130.
Salvos Hirsinäyttely järjestetään 4.-7.4. Espoon Juvamalmilla osoitteessa Juvankartanontie 17.

Lisätietoja:

Suomalaisilla on vielä runsaasti ennakkoluuloja ja jopa täysin vääriä uskomuksia aurinkoenergiasta. Sitkeimpänä myyttinä elää vahva uskomus siitä, että aurinkopaneelit toimisivat ainoastaan suorassa auringonpaisteessa. Tiesitkö nämä viisi faktaa aurinkoenergiasta? 

1. Suomessa on sama aurinkoenergian hyödyntämisen potentiaali kuin Pohjois-Saksassa

Yksi aurinkoenergiaan liittyvistä sitkeistä uskomuksista on se, että Suomessa, missä suurimmaksi osaksi vuotta on pimeää, ei aurinkoenergia pääsisi täyteen potentiaaliinsa. Paneelit reagoivat kuitenkin täyden porotuksen sijaan auringon kirkkauteen, joten aurinkopaneelit tuottavat sähköä myös silloin, kun aurinko ei paista täydeltä terältä. 

– Monelle tulee yllätyksenä se, että Suomessa aurinkosähköä voidaan tuottaa saman verran kuin Pohjois-Saksassa. Etenkin keväällä meillä on loistavat olosuhteet aurinkosähkölle. Paneelit itse asiassa tuottavat energiaa sitä paremmin, mitä kylmempi on, energiapalveluyhtiö Väreen aurinkoenergian johtava asiantuntija Petri Valtonen kertoo.

2. Aurinko on ehtymätön energialähde

Tosiasia, mikä usein unohtuu helposti. Muihin energialähteisiin verrattuna aurinko on ehtymätön virtalähde. Se tarjoaa joka päivä enemmän energiaa kuin koko maapallo tarvitsee. Aurinkopaneeleilla tuotettu energia kannattaa ensisijaisesti hyödyntää itse, mutta jos energiaa syntyy yli oman tarpeen, ylijäämäsähkön voi myydä energiapalveluyhtiölle, joka myy sitä lähisähkönä eteenpäin. 

– Aurinkopaneelien hyödyntäminen on teko ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta. Energialähteenä aurinkoa ei voida ylikuluttaa. On kuitenkin kannattavinta, ettei järjestelmää ylimitoiteta liian suureksi. Väreellä räätälöimme paneelit aina yksilöllisesti kohteen ja asiakkaan kulutuksen mukaisesti. Jos tuotantoa kuitenkin tulee yli oman tarpeen, Väre ostaa ylijäämäsähkön. Aikamoista lähituotantoa, Valtonen taustoittaa.

3. Aurinkopaneeleissa minimaaliset kunnossapitokustannukset

Aurinkopaneelit eivät sisällä lainkaan kuluvia osia ja ovat näin ollen lähes täysin huoltovapaita. Suomen ilmastossa paneelien puhdistamiseenkin riittää usein pelkkä sadevesi, eikä pesua tarvita kuin ääritapauksissa.

– Aurinkosähköjärjestelmää valittaessa kannattaa kiinnittää huomio järjestelmän laatuun. Luotettavien toimittajien materiaalien kestävyydessä on huomioitu kotimaamme vaihtelevat vuodenajat ja ajoittain ankarat olosuhteet, jolloin paneelit kestävät hyvin myös talviolosuhteita ja lumikuormaa, Valtonen muistuttaa. 

4. Aurinkopaneelit nostavat kiinteistön tai taloyhtiön arvoa

Kun puhutaan aurinkopaneeleiden kannattavuudesta, ei ole kyse ainoastaan sähkölaskusta. Aurinkosähköjärjestelmien on nimittäin todettu vaikuttavan positiivisesti myös kiinteistön ja asuinalueen imagoon. Joskus pitkäänkin asuntomarkkinoilla roikkuneet kohteet menevät kaupaksi, kun koti päivitetään aurinkoenergiaratkaisulla.

– Tyypillisin aurinkojärjestelmän hankkija on omakotitaloasukas, jonka koti lämpiää sähköllä. Ostopäätöksen takana on usein elämänlaadun ja omavaraisuuden aikaansaama positiivinen tunne, kun käytössä on oma, tehokas voimalaitos, joka tuottaa sähköä perheen tarpeisiin, Valtonen sanoo.

5. Aurinkosähköjärjestelmä on investointina aina kannattava

Kun aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan tarkasti kohteen mukaisesti, on ratkaisu käytännössä riskitön sijoitus. Aurinkoenergian hyödyntämistä tuetaan myös verovähennyksillä: kotitaloudet voivat hyödyntää 50 % kotitalousvähennyksen asennuskustannuksista verotuksessa ja maatiloilla puolestaan on mahdollisuus hakea aurinkosähköinvestoinnilleen tukea ELY-keskukselta. Myös yritykset ja yhteisöt voivat hakea energiatukea.

– Aurinkosähköjärjestelmän avulla säästöä syntyy niin sähkön ostokustannuksista kuin maksettavista siirtomaksuista ja veroista, Valtonen taustoittaa.

Esimerkkejä arkisista tilanteista, mitä 12 aurinkopaneelia mahdollistaa aurinkoisena päivänä (pinta-ala 20 m2, tuotantoarvio 30 kWh/vrk)

• saunomisen sähkösaunassa 6 tuntia
• käyttöveden lämmittämisen 10 henkilölle
• lettujen paistamisen sähkölevyllä 30 tuntia
• ajamisen sähköautolla 215 km

Lisätietoja:
Satu Kuusinen
myyntijohtaja, Väre Energia Oy
satu.kuusinen@vare.fi, puh. 040 732 7447
www.vare.fi

Meahciráđđehus meahccebearráigeahčču ja boles válde mánu molsašumis skohtermáđijaid olggobeale guovlluid beaktilis bearráigehččui. Luottaid olggobealde ledje 60 skohtervuoddji, main oassi lei jođus almmá lobi ja okta oaivvesnaga. Olbmot besse čuovvut bearráigeahču dovdduid Meahciráđđehusa Eräluvat-instagramis @eraluvat.

Beaktilis bearráigeahčču lei Giehtaruohttasis, Pyhä-Luosto guovllus, Davvi-Sámis sihke Giemajávrri ja Roavvenjárgga gaskkas. Giehtaruohttasis bearráigeahččit gárte sáhkohit máŋggaid norgalaččaid lobihis skohtervuodjimis. Davvi-Sámis deive ovtta gárrenvuoddji ja okta skohtervuoddji oaččui sáhku vuodjimis almmá suodjegahpira

Meahccejohtaluslobiid lassin Meahciráđđehusa meahccebearráigeahččit ja boles dárkkistedje guolástanlobiid ja meahcástanlobiid máŋggain rievssatbivdiin.

Bissu mielde skohteris

Eanodagas okta rievssatbivdi oaččui sáhkuid sihke lobihis meahccejohtalusas ja bissofievrridanmearrádusaid rihkkumis meahcis. Su meahcástanlohpi lei ortnegis, muhto meahccejohtalussii luottaid olggobealde ii lean eanaeaiggáda lohpi iige bissu fievrriduvvon áššáigullevaš njuolggadusaid mielde.

Meahccebearráigeahčču lea áican meahcásteaddjiid boastut jurddašit, ahte bissu fievrrideapmi meahccejohtalusas livččii šaddan oalát lobálažžan. Bissu sáhttá fievrridit suoji siste ovdamearkan jieŋa alde, luotta alde, idjadanbáikái sirdašuvadettiin dahje rihtáid dárkkistettiin. Dát meahcásteaddji goittotge fievrridii bissu skohtera mielde meahcástandárkkuhusas, dahjege čuoigalii rievssatluottaid oainnedettiin ja bivdigođii.

Meahciráđđehusa viiddit meahccebearráigeahččoraporta mannan jagiin almmustahtto bearjadaga 5.4. meahccedoaimmaheaddjibeivviin Hämeenlinnas.

Lassidieđut:

Juha Ahonen, 040 6464250 (suomeksi)

Metsähallituksen erävalvonta ja poliisi ottivat kuunvaihteessa kelkkailu-urien ulkopuoliset alueet tehovalvontaan Lapissa. Urien ulkopuolelta löytyi 60 kelkkailijaa, joista osa oli liikkeellä ilman lupaa ja yksi juovuksissa. Yleisö pääsi seuraamaan valvonnan tunnelmia Metsähallituksen Eräluvat-instagramissa @eraluvat.

Tehovalvonta kohdistui käsivarren Lappiin, Pyhä-Luoston alueelle, Ylä-Lappiin sekä Kemijärven ja Rovaniemen välille. Käsivarressa valvojat joutuivat sakottamaan useita norjalaisia luvattomasta kelkkailusta. Ylä-Lapissa tavattiin yksi rattijuoppo kelkan sarvista ja yhtä kelkkailijaa sakotettiin kypärättä ajosta.

Maastoliikennelupien lisäksi Metsähallituksen erätarkastajat ja poliisi tarkastivat kalastuslupia sekä useita riekonpyytäjien metsästyslupia.

Ase mukana kelkassa

Enontekiöllä yksi riekonpyytäjä sai sakkoa sekä luvattomasta maastoliikenteestä että aseenkuljetusmääräysten rikkomisesta maastossa. Hänen metsästyslupansa oli kunnossa, mutta maastoliikenteeseen urien ulkopuolella ei ollut maanomistajan lupaa eikä asetta kuljetettu asianmukaisesti.

Erävalvonta on havainnut monen metsästäjän virheellisesti ajattelevan, että aseen kuljettaminen maastoliikenteessä olisi täysin vapautunut. Asetta voi kuljettaa suojuksessa esimerkiksi jäällä, uralla, majapaikkaan siirryttäessä tai loukkuja tarkastettaessa. Kyseinen metsästäjä kuitenkin kuljetti asetta kelkan mukana metsästystarkoituksessa, eli jalkautui suksille riekonjäljet nähtyään ja oikaisi pyyntiin.

Metsähallituksen laajempi erävalvontaraportti viime vuosista julkaistaan perjantaina 5.4. Erätoimittajapäivillä Hämeenlinnassa.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Juha Ahonen, Metsähallitus, 040 6464250

Petra-keittiöiden kevään uutuuden, Taika-keittiökonseptin, nimikko-ovi on musta, mattapintainen, pystysuuntaan puusyykuvioitu melamiiniovi. Uutuusovi on laadukas ja kestävä ratkaisu pienemmänkin budjetin keittiösuunnitelmiin.

Mustat sävyt ovat edelleen trendikkäitä ja keittiösuunnittelussa toivottuja vaihtoehtoja.

- Musta puhuttelee kuluttajia edelleen, ja yhä useampi myös uskaltaa toteuttaa keittiön mustana, ei vain haaveilla siitä, kertoo sisustusarkkitehti SIO ja Petra- ja A la Carte-keittiöt valmistavan Novart Oy:n tuotepäällikkö Eeva Kokkonen.

- Taika-keittiökonseptin suunnittelussa lähdimme liikkeelle ajatuksesta, että kaikilla on mahdollisuus tyylikkään mustaan keittiöön. Oven hienovarainen puusyykuvio elävöittää pintaa ja tekee ovesta suomalaiseen makuun soveltuvan. Ovi mukautuu yksinkertaisesta ratkaisusta aina mielikuvituksen rajoja rikkoviin kokonaisuuksiin. Puusyykuviointi tuo näyttävyyttä edulliseen ovimalliin.

Taika-keittiökonsepti taipuu asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Ovimalli sopii niin koko keittiön kaapistojen oveksi kuin tehosteoveksi esimerkiksi valkoisen oven rinnalle. Keveyttä voi lisätä yhdistämällä saarekkeeseen Petran Kollaasi-keittiöstä tutun huonekalumaisen jalkaratkaisun.

Petran Taika-keittiökonseptin ovimalli kuuluu Novartin edullisimpaan hintaryhmään. Kestävä ovimateriaali tuo huolettomuutta arkeen erityisesti lapsiperheille ja on houkutteleva valinta myös rakennusliikkeille ja sijoitusasuntoihin. Taikaa myyvät Keittiömaailmat ja Petra-keittiöt.

Petran Taika-keittiö sekä A la Carte -keittiöiden kevään 2019 uutuusmallistot ovat ensimmäisen kerran median nähtävillä Keittiömaailma Vantaan Tammiston uusitun myymälän avajaisissa 3.5.

Lisätietoja:

Eeva Kokkonen Tuotepäällikkö ja sisustusarkkitehti SIO, Novart 040 709 9466, eeva.kokkonen@novart.fi

Finlayson Art Area on kasvanut neljässä vuodessa yhdeksi Suomen suurimmaksi kesätaidetapahtumaksi. Tänäkin vuonna näyttelyt yllättävät kävijän sekä monipuolisuudellaan että visuaalisuudellaan. Kesän tapahtumassa 7.6.-25.8. voi ihailla muun muassa Roland Perssonin elävän kokoista ja elävän näköistä elefanttiveistosta sekä Toini Muonan pelkistettyjä keramiikkateoksia.

Finlayson Art Area (FAA) taidetapahtumassa on nähtävillä taidetta yhteensä 12 huipputaiteilijalta. Näyttelyt sijaitsevat Tampereen historiallisella Finlaysonin tehdasalueella sisägallerioissa ja ulkotiloissa. FAA:n järjestää Grafiikanpaja Himmelblau ja mahdollistaa Finlaysonin alueen kiinteistöt omistava Varma. Tuttuun tapaan kesän kaikki näyttelyt ja oman tuotannon oheistapahtumat ovat kävijöille ilmaisia.

Tapahtumassa esitellään taidetta kuudelta pirkanmaalaiselta taiteilijalta, joiden nimet julkistettiin maaliskuussa. Ensi kesänä nähtävillä on myös nykyvalokuva- ja veistotaidetta, taidegrafiikkaa ja keramiikkataiteen klassista osaamista Anni Kinnuselta, Inari Krohnilta, Toini Muonalta ja Roland Perssonilta. Loput kesän taiteilijat julkistetaan myöhemmin keväällä.

Anni Kinnunen (1978) on oululainen kuvataiteilija, joka työskentelee pääasiassa valokuvan keinoin. Kinnunen tekee myös videoita ja installaatioita. Kinnunen laittaa usein itsensä fyysisesti likoon kuviensa kohteena. Naisen ja luonnon mystiset kohtaamiset lähestyvät fantasiaa ja jopa painajaista. Kinnusen näyttely on esillä Galleria Himmelblaun Puuvillasalissa sekä toinen kokonaisuus Finnpark Plevnan rappukäytävässä ja Itäisenkadun julkisivussa. Yhteistyö Finnpark Plevnan kanssa on konkreettinen esimerkki Finlayson Art Arean pyrkimyksestä tuoda taide lähelle kokijaa.

Inari Krohn (1945) on rakastetuimpia suomalaisia taidegraafikoita. Hänen henkäyksenkepeissä töissään elää Suomen luonto vahvoina tunnelmina. Taiturillinen piirrosviiva luo katsojan silmiin realistisia näkymiä linnuista, metsäkukista ja puista. Samalla kuvissa on läsnä maaginen unenomaisuus. Krohn on saanut taiteeseensa vaikutteita matkoiltaan Kaukoidän ja Intian kulttuureihin. Finlayson Art Arean näyttelyssä nähdään grafiikantöiden lisäksi harvinainen kokoonpano Krohnin maalaustaidetta.

Toini Muona (1904–1987) nousi Suomen eturivin keraamikoksi 1940-luvulla. Hän työskenteli Arabian tehtaiden palveluksessa lähes 40 vuotta. Muonan keramiikka on vähäeleistä ja pelkistettyä. Kesällä nähtävät teokset kuuluvat liikemies, taidekeräilijä Kyösti Kakkosen Collection Kakkonen -kokoelmaan, ja Muonan näyttely kootaan uniikkina Finlayson Art Areaa varten. FAA:n yhteistyö Collection Kakkosen kanssa jatkuu jo kolmatta vuotta.

Roland Persson (1963) on ruotsalainen taiteilija, joka asuu Tukholman lähellä sijaitsevassa Värmdön saarella. Persson tunnetaan maalauksellisista, surrealismia lähentyvistä veistoksistaan. Persson käyttää välineenään alumiinia ja pronssia, mutta silikonista on tullut hänen tunnetuin materiaalinsa. Taiteilijan silikoniveistokset syntyvät oikeista malleista otettujen muottien avulla, ja lopputulos on häkellyttävän elävän näköinen. Perssonin aiheita ovat muun muassa kukat, jättiläislumpeet, vaatekasat ja eläimet. Finlayson Art Arean näyttelyssä Rullaamon tilan valtaa Perssonin elävän kokoinen elefanttiveistos sekä pienempien veistosten kokonaisuus.

Finlayson Art Area 2019:
7.6.–25.8.
avoinna ti–su klo 11–18
www.finlaysonartarea.fi
Facebook ja Instagram: Finlayson Art Area
 

Lisätietoja:
FAA:n tapahtumatoimisto, Grafiikanpaja Himmelblau
Pertti Ketonen, tapahtumajohtaja: 0500 625 564, pertti.ketonen@himmelblau.fi
Katja Villemonteix, projektipäällikkö: 050 366 3822, katja@finlaysonartarea.fi
 

Finlaysonin alue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa Tammerkosken kansallismaisemassa. Alue tunnetaan teollisuuden ja palveluiden innovaattorina, jonka ympärille Tampere rakentui. Vuonna 1820 alueella käynnistynyt Finlaysonin puuvillateollisuus mahdollisti kaupungin nopean kasvun. Nykyään alue on modernisoitu monipuoliseksi liike-elämän, vapaa-ajan sekä kulttuuri- ja ravintolatoiminnan keskittymäksi. Alueella toimii noin 100 yritystä, ja vuokrattua toimitilaa on yhteensä noin 80 000 neliömetriä. Kiinteistöt omistaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Alueella järjestetään myös runsaasti tapahtumia ympäri vuoden. www.finlaysoninalue.fi

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on vastuullinen ja vakavarainen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla noin 900 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2018 Varman maksutulo oli 5,1 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 5,7 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli vuoden 2018 lopussa 44,0 miljardia euroa. 

Some ja nuoret 2019 -kyselyn mukaan nuori viettää sosiaalisen median parissa keskimäärin 15–20 tuntia viikossa. Suosituin ajankohta palvelujen käytölle on illalla klo 18–21. Nuorten käyttämissä palveluissa ykkössijaa pitää hallussaan viestintäpalvelu WhatsApp. Seuraavaksi suosituimpia palveluja ovat YouTube, kuvapalvelu Instagram ja Snapchat. Facebook on kuudenneksi suosituin palvelu. Facebookin käyttö näyttää nyt hiipuvan koko ikäryhmässä. Vuonna 2013 vastaajista 92 % käytti Facebookia. Vielä vuonna 2016 vastaajista 81 % käytti Facebookia, nyt lukema on 57 %.

Facebookin ja Snapchatin käyrät ovat melkein päinvastaiset, eli Snapchatin käyttöaste näyttää romahtavan 23 vuoden jälkeen. Facebookin käyttöaste nousee hiljalleen kärkitiloille 19 vuoden jälkeen. YouTube ja WhatsApp ovat tasaisesti suosituimmat palvelut melkein jokaisen ikävuoden kohdalla. 24 ja 25 vuotiaiden kohdalla Facebook on WhatsAppin jälkeen toiseksi suosituin palvelu. Facebook ei ole kuitenkaan enää suosituin palvelu missään ikäryhmässä.

Nuoret viettävät eniten aikaa kyselyn mukaan palveluissa Snapchat, YouTube, Instagram, WhatsApp, Facebook ja Reddit. Vastaajien mukaan tärkeimmät somepalvelut ovat Snapchat, WhatsApp, Instagram ja YouTube.

Nuoret keskustelevat sosiaalisessa mediassa mieluiten yksityiskeskusteluissa. Kyselyn mukaan reilut 75 % vastaajista ymmärsi täysin, että sisällöt ovat löydettävissä esimerkiksi Googlen haun kautta vuosienkin jälkeen. Luku on pysynyt suurin piirtein samana vuoden 2015 ja 2016 kyselyistä. Toisaalta vapaassa sanassa ja opetukseen liittyvässä kysymyksessä tämä asia koettiin erittäin ajankohtaisena. Kaikki eivät tiedosta, minkälaista vahinkoa epäasialliset sisällöt voivat aiheuttaa joko käyttäjälle itselleen tai sisällön kohteelle.

Vajaa 25 % vastaajista on kokenut ainakin jonkinasteista kiusaamista sosiaalisen median palveluissa. Kasvua vuodesta 2016 on valitettavasti noin 10 %. Edelleen vain reilut kaksi prosenttia tunnustaa kiusanneensa varmuudella toisia. Yli 75 % on sitä mieltä, että ei ole millään tavalla kiusannut toisia. Kuitenkin yli 60 % on nähnyt sosiaalisessa mediassa toisten kiusaamista.

Kyselyssä lähes 70 % kyselyyn vastanneista nuorista haluaisivat sosiaalisen median opetusta kouluihin ja oppilaitoksiin. Myös kodin roolia sosiaalisen median opetuksessa tulisi miettiä entistä tarkemmin.

Some ja nuoret 2019 on koko maan kattava, verkkokyselyyn perustuva 13-29 –vuotiaille suunnattu katsaus nuorten sosiaalisen median käytöstä. Kyselyyn vastasi 6247 nuorta. Tutkimuksen tuottivat yhteistyössä sosiaaliseen mediaan erikoistunut Ebrand Group Oy ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Kysely on tehty aikaisemmin vuosina 2013, 2015 ja 2016.

Linkki katsauksen verkkosivuille: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/ 

http://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/tiivistelma/

Viittaaminen tähän katsaukseen

Suomessa asuvien 13–29-vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2019) jonka tekijä on Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton -lisenssillä.
Teos on muunnelma teoksesta http://www.ebrand.fi/somejanuoret2019.

Tekijät

Ebrand Group on ohjelmistotalo, joka hallitsee myös sosiaaliset mediat. Ebrand tarjoaa asiakkailleen laadukkaat verkkopalvelut, verkkosivustot ja kokonaisvaltaiset sosiaalisen median palvelut.

http://www.ebrand.fi
http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013
http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015
http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016

Lisätietoa

Ebrand Group Oy, info@ebrand.fi
Jukka Weissenfelt, p. 044 5103 700 jukka@ebrand.fi
Matti Liukko p. +358 50 4112 656 matti.liukko@ebrand.fi

Oulun kaupunki
Suunnittelupäällikkö Jarmo Laitinen, p. 044 703 8263 jarmo.laitinen@ouka.fi 
Projektisuunnittelija Marko Seppälä, p. 044 703 8279 marko.seppala@ouka.fi

Kantar TNS:n puutarhatutkimuksen mukaan kiinnostus puutarhaharrastamiseen kasvaa edelleen. Harrastuksena puutarha on yksi suomen yleisimmistä ja suosituimmista. Suomalaisista yli 70 prosenttia harrastaa jossain muodossa puutarhaa  ja noin puolelle se on tärkeä harrastus. Kiinnostus puutarhaa kohtaan kasvaa edelleen erityisesti nuorten ja kaupunkilaisten parissa. Tärkein ryhmä on edelleen kuitenkin yli 35-vuotiaat naiset, jotka kuluttavat eniten euroja tähän harrastukseen.

Suomalaiset käyttivät viime vuonna taloutta kohden keskimäärin 292 euroa puutarhatuotteisiin. Tästä puolet on kasveja, multaa ja lannoitteita. Toinen puoli sisältää puutarhan koneet, työvälineet, kalusteet, kasvihuoneet ja viljelylaatikot. Kokonaisuudessaan puutarhakaupan arvo oli viime vuonna 556 miljoonaa euroa. Parin viime vuoden aikana summa on laskenut, mutta ala odottaa kasvua tulevalle sesongilta.

Nuorten kiinnostus kasvaa

Eniten kiinnostuspuutarhaviljelyyn on kasvanut alle 35-vuotiailla. Vielä vuonna 2013 puolet alle 25-vuotiaista ei ollut lainkaan kiinnostunut puutarhanhoidosta ja nyt vastaava luku on enää 15 prosenttia. Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita syötävien kasvien viljelystä niin kaupungeissa kuin maallakin. 58 % nuorista on joko erittäin tai melko kiinnostuneita. Suhteessa kiinnostus kasvoi viime vuonna eniten miesten parissa. Heistä jopa 45 prosenttia oli kiinnostuneita puutarhanhoidosta.

Viime vuoden kuuma kesä vaikutti siihen, että mullan ja kesäkukkien suosio kasvoi. Näiden tuotteiden hankinnat lisääntyivät ja esimerkiksi puutarhan kasveihin käytettiin jopa kahdeksan miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan puutarhan kalusteisiin ja koneisiin kulutettiin yli 10 miljoonaa euroa vähemmän. Suosion säilyttivät erilaiset kasvatuslaatikot ja kasvihuoneet, joita hankittiin edellisten vuosien tapaan. Kompostorit ja kastelulaitteet olivat lähes ainoita teknisiä tuotteita, joiden myynti kasvoi.

Helle hyydytti viime vuonna

Kaksi edellistä kasvukautta ovat olleet poikkeuksellisia, mikä on vaikuttanut puutarhakauppaan. Vuoden 2017 sateinen ja viileä kesä heikensi tasaisesti kaikkea myyntiä. Seuraavan vuoden päinvastainen ”välimerenkesä” sai ihmiset ostamaan taimia, mutta kuuma kuivuus kesän aikana vähensi halukkuutta puutarhaharrastamiseen. Ruohonleikkurit ja muutkin koneet tekivät huonosti kauppaa sadettimien kustannuksella.

Vuoden 2019 kaudesta toivotaan kahden hyvin erilaisen kesän jälkeen normaalia suomalaista kesää. Harrastamisinto on kasvussa ja kauppa odottaa, että myös hyvän talouskehityksen myötä pihoihin ja puutarhoihin panostetaan entistä enemmän. Ilmastonmuutoksen hidastaminen, puutarhaharrastamisen hyvät terveysvaikutukset, huoli hyönteiskadosta ja kiinnostus lähituotteisiin ovat kaikki tekijöitä, jotka innostavat puutarhatöihin ja vaikuttavat myös hankintoihin.

Luonnonmukaisuus kiinnostaa

Tulevan kevään megatrendi on luonnonmukaisuus. Kiinnostusta on kierrätys- ja luonnonmukaisiin tuotteisiin sekä ympäristöä vaaliviin ratkaisuihin muun muassa kasvinsuojelussa. Myymälöistä etsitään erityisesti perhos- ja mehiläiskasveja, kaikenlaisia hyötykasveja, kasvi-sekä kasvuhuoneita sekä tekniikkaa. Puutarhoissa leikitellään valoilla, siellä hyrräävät robottileikkurit ja kastelujärjestelmät. Parvekeviljelyn toivotaan myös lisääntyvän. Moni arvostaa itsekasvatettuja tuotteita -näin erityisesti kaupunkilaisnuoret. Toisaalta parveke voi olla täynnä viidakkomaisesti kukkivia kasveja tai kuuman lasitetun parvekkeen voi sisustaa kuivaa sietävillä aavikkokasveilla.

Kuva: Hyötykasviviljely kasvilavoilla ja -huoneissa kiinnostaa erityisesti nuoria. Kuva Timo Taulavuori

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, 040 7453005