Utifrån observationer om blomning och kart blir blåbärsskörden högst medelmåttig och i de flesta regioner dålig. I södra och mellersta Finland kan mogna blåbär i större regioner plockas från och med mitten av juli. Utsikterna för lingonskörden är goda.

I fyra femtedelar av observationsskogarna har antalet blåbärsblommor varit mindre än genomsnittet. Pollineringen lyckades dock bättre än vad som uppskattades utifrån de första observationerna. Ungefär 60 procent av blåbärsblommorna har inte blivit mogna bär.

– Trots att pollineringen har lyckats tämligen bra, har antalet omogna bär på grund av det obetydliga antalet blommor varit i genomsnitt mindre i tre fjärdelar av observationsskogarna. Utifrån dessa observationer blir blåbärsskörden högst medelmåttig och i de flesta regioner även sämre, säger specialforskare Rainer Peltola på Naturresursinstitutet.

Lingon bärsommarens ljusglimt

Hos lingon har huvudblomningen i södra Finland upphört. I nordligare regioner blommar lingon fortfarande. Hittills har antalet blommer på de provrutor som inventerats varit medelmåttigt eller större i tre fjärdedelar av observationsskogarna. Utifrån observationerna blir skörden god om väderförhållandena under blomningen är gynnsamma för pollineringen.

Hjortronblomningen har upphört. Antalet blommar har varit medelmåttigt eller större på två tredjedelar av observationsplatserna.

Naturresursinstitutet och 4H-förbundet i Finland fortsätter samarbetet kring bärorbservationer under 2019. De observationer som gjorts hittills har införts i ett informationssystem som är tillgängligt för alla på marjahavainnot.fi (på finska). Alla som är intresserade av bärskörden och naturobservationer är välkomna att lämna in bärobservationer. Anvisningar om att etablera en observationsskog och om att göra och registrera observationer finns på denna adress (på finska).

Mer information:
Rainer Peltola, specialforskare, tfn 029 532 6429, rainer.peltola@luke.fi
Marjaan! – Aktuellt om bär och bärplockning (på finska)

Metsähallitus aloittaa viikolla 28 Lahnasjoen sillan remontin Kuhmon Vartiuksen Ahvenlammentiellä. Siltaan vaihdetaan kuluneen puukannen tilalle metallinen kansi ja kaiteet. Korjaustyö kestää noin viikon verran ajalla 8-14.7. Silta on rakennettu vuonna 1975. 

Tie on suljettu remontin ajan, kiertotie on Liekinvaarantien kautta.

Kuhmon metsätiimin alueella on 52 siltaa. Näistä 38 siltaa on omalla tiestöllä ja loput osakkuusteillä.
Kuhmossa on hyvä tilanne, koska lähes kaikki omat sillat kestävät täyden 76 tonnin kuorman.
Pyrkimys on pitää kaikki sillat täydellä kuormalla liikennöitävässä kunnossa Metsähallitukselle tärkeällä tiestöllä.
Kuhmossa Metsähallituksella on omia teitä 2540 kilometriä ja osakkuusteitä 1190 kilometriä.

Metsätiet ja sillat rakennetaan pääasiassa palvelemaan metsätalouden tarpeita, mutta niitä käyttävät myös marjastajat, metsästäjät ja muut luonnossa liikkujat. Etenkin Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa Metsähallituksen tiet ovat tärkeitä liikkumisväyliä paikalliselle väestölle. Metsähallitus on tehnyt selvityksiä valtion metsäautoteiden käyttäjistä ja on selvinnyt että metsäteiden käytöstä 85 prosenttia on muuta kuin metsätalouskäyttöä.

Vuoden 2018 kuivan kesän aikana metsätiestö osoitti tarpeellisuutensa metsäpalojen nopeiden sammutustöiden mahdollistajana. Paloja oli paljon, mutta pinta-alaltaan ne jäivät pieniksi.

Metsähallituksella on koko Suomessa omia metsäteitä yhteensä 36 000 kilometriä. Lisäksi se on osakkaana lukuisissa yksityisteissä. Omia siltoja Metsähallituksen tiestöllä on noin 1 000. Teiden rakentaminen ja ylläpito on Metsätalous Oy:n tehtävänä.

Lisätietoja:
Metsähallitus, Metsätalous Oy, tienrakennusesimies Mikko Koistinen, p. 0400-777 132

Cool break guaranteed in summer´s heat

SnowCastle of Kemi is now open every day of the year. This cool experience attracts visitors from all over the world to adrime the bauty of snow and ice but also to escape the heat. 

Finland might be the perfect destination for summer holiday. The temperatures remain around +20 C and the air is the purest in the world. There is plenty of forest to roam and everymans rights let you enjoy outdoor pursuits regardless of who owns the area. Country of thousend lakes offers also unique archipelago and seashore attarctions. Heading up north to the world known winter destination Lapland, you will be surprised what it has to offer in summer and autumn. The sun never sets creating the opportunity to enjoy the midnight sun. From late August you can already admire the Northern Lights. 

Seaside Glass Villas in the small town of Kemi in Sea Lapland are located just by the sea. What makes this hotel unique is that the experience of snow and ice is always included in the stay. The villas are situated in the SnowCastle area with plenty of attractions and services. Meal by the ice tables in the year-round IceRestaurant or Finnish sauna experience with amazing sea view just to name few.

SnowCastle offers the great escape from the heat

Kemi is known for the huge castles made entirely from snow and ice. This attraction has only been available during the winter months but now part of it is open every day of the year. Amazing ice scupltures decorate the fairytale like ice castle with ice bar, restaurant and slide. This SnowExperience365 is located inside the new SnowCastle main building. All services that the travelers can look for are available in this out of the ordinary resort in Finnish Lapland by the sea. In addition to the snow&ice adventures the day spa, saunas, restaurants, coffee shop, ice cream bar, safari companies, water sport centre, souvenir shops, camping and the amazing villas introduce unique experiences in the arctic surroundings. Perfect hideaway for couples, pit stop for bus groups, unique wedding venue and special location for meetings. 

Energy from the sun and earth

It definitely makes one wonder how this grand sized cooler maintains cool in -5 degrees Celsius all-year-round. The city of Kemi follows the guidelines of the environmental standard ISO 14001:2015 and will by the end of this decade have a solid environmental policy and programme. SnowCastle Resort has taken into consideration the sustainability. The resort gets part of it´s energy from the sun, as the biggest solar plant in the area is located on the roof of the main building. Other part comes from the resort´s geothermal heating and cooling systems. This is a sustainable and a cost effective way to produce energy. Main building was designed to recycle as much as possible and the waste heat for example is colllected and used to heat the water.

World Class Awards to the SnowCastle Resort

Seaside Glass Villas is a double World Luxury Hotel Global winner and nominee again this month. The SnowHotel operating during winter months has also gained success in the awards and the IceRestaurant365, operating now year-round, is one of the 3 most extra ordinary restaurants where to dine in 2019 by Forbes. SnowCastle Resort is a great destination to be one with nature surrounded by fresh sea water, the sea that freezes over during the winter months. In summer the sea is explored by the traditional sailing yachts or sup biards and kayaks and in winter with Icebreakers and snowmobiles. Stay many nights and relax or stop for a coffee on your way more up north. 

Suomen ensimmäinen kuluttajille suunnattu nestekaasuautomaatti otettiin käyttöön 14.6.2019 K-Citymarket Vantaa Tammistossa, ja nyt AGAn automaatti löytyy jo kahdeksasta K-ruokakaupasta. Automaatista asiakas voi joko ostaa uuden nestekaasupullon tai vaihtaa tyhjän pullonsa täyteen ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä.

”Olemme erittäin iloisia, että olemme yhdessä K-ryhmän kanssa voineet tuoda nestekaasun käyttäjille uuden ja vaivattoman tavan ostaa kaasua. Kuluttajat ovat ottaneet nestekaasuautomaatit ilolla vastaan ja uudelle itsepalvelulle on selvästi ollut kysyntää, sillä kesäkuussa avattujen ensimmäisten automaattien myynti on ollut odotettuakin parempaa”, iloitsee AGAn nestekaasuliiketoiminnan kehityspäällikkö Juho Luodeslampi.

Ensimmäinen automaatti avattiin kesäkuun puolivälissä K-Citymarket Vantaa Tammistoon ja seuraava viikkoa myöhemmin Lohjan K-Citymarkettiin. Nyt automaatteja on jo kahdeksan, ja ne löytyvät seuraavista K-ruokakaupoista:

• K-Citymarket Tammisto Vantaa
• K-Citymarket Lohja
• K-Citymarket Riihimäki
• K-Citymarket Easton Helsinki
• K-Supermarket Pohjois-Haaga Helsinki
• K-Supermarket Viikki Helsinki
• K-Supermarket Aurora Espoo
• K-Supermarket Tarmola Porvoo

”Automaatit helpottavat nestekaasuasiakkaidemme elämää, kun kaasua on saatavilla ympäri vuorokauden. Tämä on tervetullut asia lukuisille grillaajille kesken kuumimman grillauskauden. AGAlla on jo lähes kaksisataa nestekaasuautomaattia Ruotsissa ja Norjassa, missä ne ovat osoittautuneet erittäin suosituiksi. Automaateilla riittää vilskettä erityisesti perjantaisin ja lauantaisin”, toteaa Suomen Retail-myynnin päällikkö Johan Ginman.

Asiointi AGAn nestekaasuautomaatilla on helppoa ja nopeaa, sillä itsepalvelu ei vaadi asiointiin kaupan henkilökunnan apua. Maksu tapahtuu yleisimmillä pankki- tai luottokorteilla. Automaatista voi ostaa uuden nestekaasupullon tai vaihtaa tyhjän kaasupullon täyteen ja maksaa vain kaasusta. 

AGAn nestekaasuautomaatti lyhyesti:

• Käytettävissä joka päivä ympäri vuorokauden.
• Toimii itsepalveluna.
• Nopea ja helppokäyttöinen, kosketusnäyttö ohjaa käyttäjää.
• Suojattu pankki/luottokorttimaksu, kuitin saa halutessaan sähköpostiin.
• Myynnissä on AGAn 5 kg:n ja 10 kg:n komposiittipulloja. Automaatista voi ostaa kaasupulloja ja vaihtaa tyhjät täysiin pulloihin. Myös teräspulloja voi palauttaa automaatteihin.

http://my.aga.fi/nestekaasuautomaatti

Lisätietoja antavat:

Oy AGA Ab, nestekaasuliiketoiminnan kehityspäällikkö Juho Luodeslampi, puh. 010 242 0367,
 juho.luodeslampi@fi.aga.com

Oy AGA Ab, Retail-myynnin päällikkö Johan Ginman, puh. 010 242 0369, johan.ginman@fi.aga.com 

I slutet av juni var antalet lekvandrande lax i Torne älv och Simo älv större än under de två föregående åren. Det verkar som om det blir ett gott laxår i Simo älv, och läget i Torne älv klarnar inom kort.

Efter tidig vårankomst uppdagades de första laxarna tidigt

Det finns årligen stora variationer i vilken takt laxen vandrar i älvarna. I år var början av lekvandringen i Torne älv och Simo älv lovande och de första laxarna uppdagades genom ekolodsuppföljning så tidigt som i mitten av maj.

Efter den tidiga början har antalet laxar i Torne älv inte ökat lika fort som under de bästa åren. Laxvandringen i Simo älv verkar bli näst bäst någonsin under uppföljningshistorian. Per den 3. juli var antalet observerad uppvandrad lax 31 821  i Torne älv och 2 386 i Simo älv. Laxens lekvandring i älvar som mynnar till Bottniska viken fortsätter åtminstone till augusti. Därför blir det slutliga antalet laxar inte klart förrän efter sommaren.

– Om laxvandringen fortsätter i normal takt i slutet av sommaren, räcker antalet leklaxar troligen till för att säkerställa yngelproduktionen, säger specialforskare Atso Romakkaniemi på Naturresursinstitutet.

– I år förväntas den lekvandrande laxen bestå av ett relativt stort antal medelstora laxar, som har vuxit två år i havet. Den huvudsakliga vandringen sker under veckorna kring månadsskiftet juni–juli. Under första hälften av juli ser vi hur många sådana laxar som har hittats med lod, säger Romakkaniemi.

I havsfisket utanför Torneälv och i älven har fiskare hittat döda laxar och laxar som varit i dålig kondition. För uppföljningen och undersökningen av fisksjukdomar ansvarar veterinärmyndigheterna: Livsmedelsverket i Finland och Statens veterinärmedicinska anstalt (SVA) i Sverige. Fiskarna ombes rapportera sina observationer på SVA:s webbplats på https://rapporterafisk.sva.se/.

Största delen av laxkvoten i havsområdena har fiskats

Under början av sommaren har yrkesfiskarna i Finland fått relativt stora laxfångster i Bottniska viken. Med undantag av terminalfiskeområdena har Sverige stängt laxfisket i Bottenviken från och med den 27 juni.

– I Finland är laxkvoten fördelad efter fiskare. – Yrkesfiskare kan inom ramen för tidsbegränsningarna och begränsningarna för antalet fångstredskap besluta själva när de ska fiska. Utifrån uppföljningen hade cirka 60 procent (15 600 laxar) av kvoten i Bottniska viken fiskats fram till slutet av juni, säger forskare Tapani Pakarinen på Naturresursinstitutet.

Rikligt med vandrande laxyngel i Torne älv

I våras kunde provfisket av vandrande lax- och öringsyngel i Torne älv inledas i god tid och det avbröts inte till följd av översvämningar. Enligt en preliminär uppskattning vandrade över 1,5 miljoner laxyngel från Torne älv ut i havet. Antalet öringsyngel var också glädjande stort. Antalen preciseras i beräkningar som görs senare.

I Simo älv blev antalet vandrande laxyngel betydligt mindre än väntat. Orsaker till det dåliga resultatet utreds under innevarande år.

Följ laxvandringen via webben 24/7

Nu kan du följa hur antalet uppvandrad lax utvecklas via webben (www.luke.fi/nousulohet) fram till slutet av augusti, då uppföljningen upphör. Naturresursinstitutet ger nästan dagligen ny information om hur antalet lax har utvecklats.

Mer information:

Atso Romakkaniemi, specialforskare, tfn 029 532 7416, atso.romakkaniemi@luke.fi
uppskattning av laxbestånden i Östersjön, fiskbestånd i Torne älv och Simo älv och uppföljning av bestånden

Tapani Pakarinen, forskare, tfn 029 532 7224, tapani.pakarinen@luke.fi
uppskattning av laxbestånden i Östersjön, laxfiske i Östersjön

Erkki Jokikokko, forskare, tfn 029 532 7811, erkki.jokikokko@luke.fi
uppföljning av bestånden av vandringsfisk i Bottniska viken

Ville Vähä, expert, tfn 029 532 7878, ville.vaha@luke.fi
uppföljning av lax- och havsöringsbestånden i Bottniska viken

Kesäkuun loppupuolella Tornion- ja Simojokeen on noussut lohia kudulle runsaammin kuin kahtena edellisenä vuonna. Simojoelle näyttäisi tulevan hyvä lohivuosi, Tornionjoen tilanne selviää lähiaikoina.

Aikaisen kevään myötä ensimmäiset lohet havaittiin varhain

Lohen nousurytmissä jokiin on vuosittain huomattavaa vaihtelua. Tänä vuonna kutuvaelluksen alku oli Tornionjoella ja Simojoella lupaava, ensimmäiset lohet havaittiin kaikuluotausseurannoissa jo toukokuun puolivälissä.

Varhaisen alun jälkeen lohimäärät eivät ole runsastuneet Tornionjoella yhtä nopeasti kuin parhaina vuosina. Simojoen lohennoususta näyttää tulevan seurantahistorian toiseksi paras. 3. heinäkuuta mennessä nousulohia on havaittu Tornionjoella 31 821 ja Simojoella 2 386 yksilöä. Lohen kutuvaellus Pohjanlahteen laskeviin jokiin jatkuu ainakin elokuulle asti, minkä vuoksi lopulliset lohimäärät selviävät vasta kesän jälkeen.

− Mikäli lohennousu jatkuu loppukesällä tavanomaista vauhtia, kutulohien määrät luultavasti riittävät turvaamaan poikastuotannon, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

– Kudulle odotetaan tänä vuonna melko runsaasti keskikokoista, kahden merivuoden ikäistä lohta, joiden päävaellus ajoittuu kesä-heinäkuun vaihteen viikoille. Heinäkuun alkupuolella nähdään, minkä verran näitä lohia havaitaan luotaimissa, Romakkaniemi jatkaa.

Tornionjoella ja sen edustan merikalastuksessa on havaittu huonokuntoisia ja kuolleita lohia. Kalatautien seurannasta ja tutkimuksesta vastaavat eläinlääkintäviranomaiset: Suomessa Ruokavirasto ja Ruotsissa Statens veterinärmedicinska anstalt (SVA). Kalastajia pyydetään ilmoittamaan havainnot SVA:n nettisivuille https://rapporterafisk.sva.se/

Pääosa merialueen lohikiintiöstä kalastettu

Suomen ammattikalastajat ovat saaneet alkukesän aikana suhteellisen hyviä lohisaaliita Pohjanlahdella. Ruotsi on sulkenut lohenkalastuksensa Perämerellä 27. kesäkuuta alkaen terminaalikalastusalueita lukuun ottamatta.

− Suomessa lohikiintiö on jaettu kalastajakohtaiseksi. Ammattikalastajat voivat asetettujen pyydysmäärä- ja aikarajoitusten puitteissa itse päättää kalastusajankohdastaan. Seurannan mukaan Pohjanlahden kiintiöstä on kalastettu kesäkuun loppuun mennessä noin 60 prosenttia eli 15 600 lohta, kertoo Luken tutkija Tapani Pakarinen.

Tornionjoella runsaasti lohen vaelluspoikasia

Tornionjoella poikaspyynti päästiin aloittamaan hyvissä ajoin keväällä, eivätkä tulvat aiheuttaneet katkoksia pyyntiin. Alustavan arvion mukaan Tornionjoesta lähti merelle yli 1,5 miljoonaa lohen vaelluspoikasta eli smolttia. Lohien lisäksi myös taimenen poikasia vaelsi merelle ilahduttavan runsaasti. Määrät tarkentuvat myöhemmin tehtävissä tarkasteluissa.

Simojoella lohen vaelluspoikasmäärä jäi huomattavasti odotettua heikommaksi. Syitä heikkoon tulokseen selvitetään kuluvan vuoden aikana.

Seuraa lohennousua 24/7 verkossa

Nousulohimäärien kehitystä voi seurata verkossa (www.luke.fi/nousulohet) elokuun loppuun saakka, jolloin nousukalaseuranta päättyy. Luke julkaisee uusia tietoja lohimäärien kehityksestä lähes päivittäin.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Atso Romakkaniemi, puh. 029 532 7416, atso.romakkaniemi@luke.fi
Itämeren lohikantojen arviointi, Tornion- ja Simojoen kalakannat ja niiden seuranta

Tutkija Tapani Pakarinen, puh. 029 532 7224, tapani.pakarinen@luke.fi
Itämeren lohikantojen arviointi, Itämeren lohenkalastus

Tutkija Erkki Jokikokko, puh. 029 532 7811, erkki.jokikokko@luke.fi
Pohjanlahden vaelluskalakantojen seuranta

Asiantuntija Ville Vähä, puh. 029 532 7878, ville.vaha@luke.fi
Pohjanlahden lohi- ja meritaimenkantojen seurannat

Sukeltajayhteisö ja uusi teknologia auttavat tuomaan vedenalaista kulttuuriperintöä esiin. Hylkyjen tutkimiseen kehitetään uusia yhteistyömalleja Museoviraston, yliopistojen ja harrastajien kesken. Juuri nyt erityisen huomion kohteena ovat poikkeuksellisen harvinainen siipiratashöyrylaivan hylky Diana Sipoon edustalla sekä Porkkalan hylkypuiston tutkimukset.

Vuonna 1854 uponnut siipiratashinaaja Diana löytyi Jussi Rekolan luotauksissa elokuussa 2018. Sen jälkeen Urheilusukeltajat ry sekä kokenut sukelluskouluttaja Sami Paakkarinen työryhmineen ryhtyivät selvittämään omatoimisesti hylyn taustoja ja kuvaamaan sitä vapaa-ajallaan.

Museovirasto haluaa avata siipiratashinaaja Dianalle hylkypuiston eli paikan, jossa harrastajat voivat käydä sukeltamassa. Hylkypuistojen konseptia on hiottu EU-rahoitteisessa Baltacar-projektissa yhteistyössä Viron ja Ruotsin kanssa. Ennen puiston avaamista Dianan dokumentointi jatkuu uudenlaisena yhteisöllisenä hankkeena, jossa osallistetaan kaikkia hylyssä sukeltavia jakamaan havaintonsa yhteisen Facebook-sivuston kautta.

Uudenlaista yhteistyötä testataan Porkkalan suurleirillä

Porkkalan hylkypuistossa on parhaillaan käynnissä yksi suurimmista meriarkeologisista kenttätyöoperaatioista. Leirillä tehdään kartoitustutkimuksia ja otetaan hylkypuusta ajoitusnäytteitä yhdentoista eri sukellusseuran yhteistyönä, lähes neljänkymmenen sukeltajan voimin. Tutkimustyötä johtaa Helsingin yliopiston apulaisprofessori Kristin Ilves yhteistyössä Suomen meriarkeologisen seuran kanssa.

Meriarkeologinen tutkimus on Suomessa alkanut vahvasti kansalaistieteenä jo 1960-luvulla, eli sillä on pitkät perinteet. Museovirastossa on viime aikoina kehitetty uudenlaisia yhteistyömalleja tukemaan kansalaistiedettä vedenalaisen kulttuuriperinnön parissa. Tästä hyvä esimerkki on Helsingin yliopiston Porkkalan hylkypuiston tutkimustyö yhteistyössä Suomen meriarkeologisen seuran kanssa. Museovirasto tukee Porkkalan-tutkimuksia myös taloudellisesti.

Yhteistyöllä ja uudella teknologialla saadaan enemmän tietoa

Itämerestä löytyy jatkuvasti uusia hylkyjä, kun uusi teknologia muuttaa vaikeapääsyisen merenpohjan helpommin lähestyttäväksi. Museovirasto tekee yhteistyötä sukeltavien hylkyjen ystävien kanssa ja kannustaa ihmisiä tutustumaan historiaan veden alla olevan kulttuuriperinnön avulla. Työn hitain vaihe on tuoda tieto merenpohjasta pintaan, ja sukeltavasta yhteisöstä on tässä solmukohdassa merkittävästi apua. Tämä harrastajien tekemä hylkyjen dokumentointi mahdollistaa kaikille uudenlaisia kurkistusikkunoita merelliseen menneisyyteen.

Itämeri säilyttää puulaivat ainutlaatuisen hyvin. Siksi se tarjoaa poikkeukselliset mahdollisuudet laajentaa sukellusharrastusta. Hylkyjen kuvaaminen ja kolmiulotteisten mallien tekeminen vaativat kalustoa ja erityisosaamista, jota on kertynyt taitaville ja omistautuneille sukeltajille.

Museoviraston tavoite on yhteistyöllä kasvattaa sukellusturismia hylyissä. Tutkimus- ja suojelutyö voidaan saada kestävälle pohjalle vain tekemällä yhteistyötä eri asiantuntijaryhmien ja alan harrastajien kanssa. Näin yhä useampi saa tietää Itämeren uskomattoman hienosta vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä.

Info: 

Hylkypuistossa saa sukeltaa ja kuvata

Hylkypuisto on merkitty paikka, jossa on kiinnostava hylky. Hylkypuistoihin on yleensä lisätty sukeltamista helpottavia opasköysiä tai -tauluja sekä kiinnittymispoiju. Puistoissa saa sukeltaa ja kuvata vapaasti, mutta omalla vastuulla. Varsinaisiin tutkimuksiin vaaditaan Museoviraston lupa. Hylkypuistoja ylläpitävät Museovirasto sekä eri yhteistyökumppanit.

Suomen nykyiset hylkypuistot:

• Kronprins Gustav Adolf, Helsinki
• Porkkala, Kirkkonummi
• Keulakuva, Hanko
• Kaapelihylky, Hauensuoli, Hanko
• Garpenin hylky, Kemiö

Lisätietoa ja kuvamateriaalia siipiratashinaaja Dianasta:

https://www.dropbox.com/sh/zdzu55ftevggigx/AADT1ISGwuIqISWV0RKhLqfYa?dl=0

https://www.facebook.com/groups/722171194886852/

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000035423

sami.paakkarinen@gmail.com puhelin +358 40 564 5668

Lisätietoa Porkkalan hylkypuiston tutkimuksista:

info@wreckpark.eu puhelin +358 44 920 1647

Lisätietoa Baltacar-projektista:

https://fi-fi.facebook.com/ProjectBALTACAR/
https://www.museovirasto.fi/fi/tietoa-meista/kansainvalinen-toiminta/kansainvalisia-yhteistyohankkeita

Päivi Pihlanjärvi, FM Meriarkeologi Museovirasto

paivi.pihlanjarvi@museovirasto.fi puhelin 0295 33 6209

Lisätietoa hylyistä:

Minna Koivikko, FT meriarkeologi Museovirasto

minna.koivikko@museovirasto.fi puhelin 0295 33 6215

Kuvatekstit

Diana1: Siipiratashinaaja Dianan hylyssä on kansitasossa näkyvissä ruuman luukku ja ankkuripeli. Kuva Päivi Pihlanjärvi, Museovirasto

Porkkala1: Porkkalan hylkypuistossa on tutkimukset käynnissä haastavissa tuuliolosuhteissa. Kuva Minna Koivikko, Museovirasto.

Porkkala2: Meriarkeologit Kristin Ilves ja Riikka Alvik tutkailevat poraamalla otettua ajoitusnäytettä. Kuva Minna Koivikko, Museovirasto.

Porkkala3: Porkkalan hylkypuiston tutkimuksiin osallistui parhaimmillaan seitsemän eri venettä. Kuva Minna Koivikko, Museovirasto.

Porkkala4: Meriarkeologisen seuran puheenjohtaja Markku Luoto toimii tutkimusleirin koordinaattorina. Kuva Minna Koivikko, Museovirasto.

Porkkala5: Porkkalan hylkypuiston vierailupäivänä meriarkeologi Riikka Tevali valmistautumassa ojentamaan kiinnitysköysiä saavuttaessa tutkimuskohteelle ankkuroituun veneeseen. Kuva Minna Koivikko, Museovirasto.

Hulevedet talteen kotipuutarhoissa!

Heinäkuun sateet tuovat usein kaivattua kosteutta puutarhaan. Kuitenkin vettä tulee ajoittain yli tarpeen ja sen imeyttäminen tontin alueella ei aina ole helppoa. Erityisesti kovat kasvittomat pinnat sitovat huonosti vettä ja saattavat aiheuttaa paikallisia tulvia asuinalueilla. Kasvipeitteisyyden ja kätevien hulevesiratkaisujen avulla vesi voidaan varastoida ja ohjata oman pihan tarpeisiin.

Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta pinnoilta, katetuilta piha-alueilta ja rakennusten katoilta, valuvaa luonnon vettä. Hulevesi voi tulla sateena tai olla lumien sulamisvettä. Lain mukaan tontin omistajan on ohjattava ja imeytettävä tämä vesi omalla tontillaan niin, että sitä ei pääse virtaamaan muiden pihoille tai yleisille alueille. Viime vuosina on huomattu, että hulevesiongelmat ovat lisääntyvät ilmastonmuutoksen ja entistä tiiviimmän rakentamisen myötä.

Parhaiten huleveden saa hyödynnettyä oman pihan kasvien kastelussa. Vanha hyvin toimiva ratkaisu on kerätä sadevettä joko maan alaisiin tai päällisiin varastoihin ja käyttää sitä myöhemmin kuivina jaksoina pihan kasteluun, opastaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Hyvien kokemusten kannustamana hän suosittelee, että sadevettä voi ohjata kasvien käyttöön esimerkiksi automaattisten kotipihaan tarkoitettujen kastelujärjestelmien avulla.

Vesi on arvokas resurssi

Kasvien ja ympäristön kannalta sadevesi on parempaa ja myös edullisempaa kasteluvettä kuin käsitelty vesijohtovesi. Maan alle voi tehdä isojakin vesisäilöjä, joista vettä pumpataan tai imeytetään kasvien käyttöön. Myös imeytyskentät, avo- tai salaojat toimivat hyvinä puskureina silloin, kun vettä sataa reilusti.

Moni haaveilee oman pihan vesiaiheesta. Hulevedet saa hyvin ohjattua pihan omaan kosteikkoon, jonka reunoilla kasvaa esimerkiksi vesikasveja. Imeytysalueen voi tehdä voi tehdä karkeista maa-aineksista ja koristella näyttävien kivien avulla. Pohja voi olla läpäisevä, jolloin se toimii luonnollisena puskurina. Toinen vaihtoehto on tehdä oma vesiaihe, jossa pohja on pääosin läpäisemätön ja vesi vaihtuu altaassa sateiden myötä. Ylivuotava vesi imeytetään pikkuhiljaa reunojen kautta ympäröivään maahan ja kasvien käyttöön.

Kasvit tehokkaita hidastajia ja haihduttajia

Kolmas tapa vähentää hulevesiongelmia on lisätä kasvillisuutta piha-alueella. Mitä runsaampi kasvillisuus on, sitä enemmän se sitoo vettä ja myös haihduttaa sitä ilman, että vesi päätyy hulevedeksi. Täysikasvuinen lehtipuu voi haihduttaa jopa yli sata litraa vettä vuorokaudessa.

Kovien pihakatteiden sijasta kannattaa käyttää vettä imeviä pintoja ja suosia esimerkiksi hulevesikiveytyksiä ajoteillä ja pihoilla asfaltin sijasta. Myös nurmet, hiekka- ja sorapinnat imevät tehokkaammin vettä kuin tiiviisti laatoitetut tai laajat terassimaiset alueet.

Kattopuutarhat ja muun köynnökset ovat tehokkaita veden virtauksien hidastajia. Sadevesi viipyy kasvipeitteisillä alueilla pitempään matkalla maahan kuin paljailla kattopinnoilla. Nankkakin sadekuuro ei aiheuta nopeita tulvia maan ja kasvien hidastaessa veden kulkua. Kasvit lisäksi viilentävät erityisesti helteellä pihoja ja taloa samalla, kun ne haihduttavat ja kosteuttavat kuivaa ilmaa.

Kuva 1. Yksinkertaisimmillaan hulevedet ohjataan tynnyreihin, joista vesi kulkeutuu kasvien käyttöön automaattisen kastelujärjestelmän avulla silloin, kun ruukkujen multa kuivuu. (Timo Taulavuori)

Lisätietoja: Puutarhaliitto ry, toimitusjohtaja Timo Taulavuori, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

Lisätietoja: hulevesi- hakusanalla Youtubesta

Ennakkosuosikit Rantanen ja Hallanoro pitivät pintansa

Speedgolf Sprintin maailman ensi-ilta SM-viikolla oli menestys eivätkä ennustetut sateetkaan kuin hipaisseet Keimola Golfia. Molemmissa sarjoissa ennakkosuosikit pitivät pintansa finaalissa, vaikka eivät kellottaneetkaan parhaita aikoja aamun karsinnoissa.

Miesten sarjan ratkaisu meni sekuntipeliksi. Lopulta lajin maailmanmestari Mikko Rantanen vei SM-kultaa kymmenen sekunnin erolla Jari Pitkälään. Molemmat pelasivat neljän reiän pikamatkan kolme yli parin ja juoksivat reiluun 10 minuuttiin. Pronssia pokkasi neljä sekuntia hitaammalla ajalla Henrik Honkalehto.

”Alotin vähän huonosti kahdella bogilla, mutta ajattelin että painetaan nyt kuitenkin menemään. Kärsivällisyys ja kokemus ehkä auttoivat, kun tietää että jos itsellä on vaikeuksia niin on muillakin”, Mikko Rantanen pohti finaalista.

”Tosi mielenkiintoinen formaatti. Pitää jutella kansainvälisten speedgolf-organisaatioiden kanssa nyt kun sprint-matka on koeponnistettu täällä meillä. Hienoa jos tapahtuma saisi jatkoa Suomessakin ja SM-viikolla.”

Ex-hiihtäjät Jari Isometsä ja Anssi Pentsinen pääsivät molemmat finaaliin sijoittuen lopulta sijoille 8. ja 5. Pentsinen oli tyytyväinen suoritukseensa kun sai parannettua tulostaan finaalissa.

”Mukavaa oli kisailla ja aika omalle tasolleni pelasin muutamaa huonoa lyöntiä lukuun ottamatta. Varmasti tulee kesän mittaan kokeiltua vielä uudestaankin speedgolfia”, Paloheinässä pelaava Pentsinen mietti.

Naisissa ennakkosuosikki Milla Hallanoro otti SM-kultaa selkeällä erolla muihin. Karsinnassa peli vielä kangerteli, mutta finaalissa juoksu parani lähes minuutin ja lyöntejä hän sai karsittua viisi, pelaten kaksi yli parin ja samalla finaalin parhaan tuloksen. Hopeaa otti Iida-Lotta Juura ja pronssia Liisa Soppela.

”Karsinta oli hankala, mutta loistofiilis jäi kun sai parannettua. Finaalissa juoksin vähän hiljempaa ja käytin lyönteihin enemmän aikaa, ja muutaman sekunnin uhraus kannatti”, Milla Hallannoro kertasi taktiikkaansa.

”Sprint-versio on mielestäni kovempi laji kuin 18 reiän speedgolf, en ole näin hengästynyt normaalikisojen jälkeen! Etenkin kun pelataan kahdesti, toinen kierros otti hapoille”, Hallanoro vertaili pikamatkaa tavalliseen speedgolfiin.

Mitalistit ja muutkin pelaajat olivat erittäin tyytyväisiä uuteen formaattiin, ja jatkoa toivottiin kuorossa.

Tapahtuma ylitti odotukset myös Golfliitossa ja Ylellä.

”Loistava kokonaisuus. Uuden tapahtuman järjestelyissä oli paljon mitä emme osanneet odottaa - tulospalvelua jännitimme eniten, mutta grafiikka ja kaikki toimivat hienosti. Iso kiitos kaikille mukana olleille ja tietysti yleisölle!” kilpailukoordinaattori Annika Nykänen tiivisti.

Koostelähetys kilpailusta perjantaina TV klo 18.00. Kisatallenne suorasta lähetyksestä katsottavissa Yle Areenasta 30 päivän ajan.

Tulokset: https://www.tammelanryske.fi/tulokset/050719/finaali.htm

Lisätietoa: https://www.sm-viikko.fi/

Marika Voss
Viestintävastaava | Head of Communications
Suomen Golfliitto | Finnish Golf Union
+358 40 7072281
marika.voss@golf.fi

Järjestyksessään toinen Suomipop Festivaali alkaa Oulun Kuusisaaressa tulevana torstaina 11.7. Kolmen päivän aikana lavalla nähdään liki kolmekymmentä eturivin kotimaista artistia ja yhtyettä muun muassa Bomfunk Mc’s, Lauri Tähkä, SANNI, Ellinoora, Juha Tapio, Vesala, Kaija Koo ja Apulanta.

”Suomipop Festivaali sai viime vuonna loistavan vastaanoton ja olemme siitä erittäin otettuja. Lavalla nähdään tänäkin vuonna kolmen päivän ajan Suomen suurimpia kotimaisia tähtiä. Tällaista tähtikimaraa saadaan samaan aikaan samaan paikkaan vain harvoin!”, kommentoi tapahtuman tuotantopäällikkö Sarianna Matikainen.

Oheisohjelma
Kahden lavan lisäksi ohjelmaa on koko festivaalialueella. Uutuutena tarjolla on skumppajooga by Pop Up Yoga, joka toteutuu Kuusisaaren rantamaisemissa torstaina klo 19 ja perjantaina klo 17. Jooga on kaikille sopiva tasosta riippumatta. Tunnille ei tarvita ennakkoilmoittautumista eikä omaa joogamattoa mukaan. Juoma on vapaavalintainen ja omakustanteinen.
Taikuri-illusionisti Henri Kemppainen on viettänyt viimeisen vuoden kuvaten kansanvälistä tv-sarjaa ja tekee paluun kotikaupunkiinsa Ouluun viihdyttäen poppikansaa Suomipop Festivaalin VIP-alueella.
VIP:ssä voi myös loihtia festarikampauksen, kun Sokoksen Kauneuspiste tarjoaa maksutta palvelujaan sekä tuotenäytteitä.

Saapuminen
Kuusisaareen on helppo saapua kävellen, julkisilla liikennevälineillä tai pyörällä. Pyöräparkki sijaitsee Raatin harjoituskentän kaupungin puoleisessa päädyssä. Pyöräparkki by Special Bike tarjoaa maksuttomia pyörien huoltoja. Pyöräparkissa voi myös tuunata pyörälle Suomipop-lookin. Special Biken pisteellä voit tutustua sähköpyöriin tai kokeilla läskipyörää. Saapumisinfot: https://www.suomipopfestivaali.fi/oulu/info/ 

Juoma- ja ruokavalikoima
Alueella on laaja juoma- ja ruokavalikoima. Erikoisjuomien lisäksi valikoimissa on monipuolinen ruokakattaus eri ruokavaliot huomioiden.
Tänä vuonna tarjolle tulee myös oululaisten perinneherkkua, pitsaa.

”Koska Suomipop Festivaali on täysi-ikäisten tapahtuma, koko alue on anniskelualuetta ja tunnelma tulee olemaan kuin kesäpicnikillä”, Sarianna Matikainen vinkkaa.

Lipunmyynti
Tapahtuman kolmen päivän ja lauantain VIP-liput on loppuunmyyty. Muita lipputyyppejä on vielä saatavissa Tiketissä ja Lippupisteessä. Yli 70-vuotiaat pääsevät tapahtumaan maksutta. Lipun saa portilta henkilöllisyystodistusta vastaan. Lippuja on rajoitettu määrä. 

Liput:
3pv 139e
3pv vip 279e - loppuunmyyty
2 pv 119e
1 pv 79e
1 pv vip 139e – la loppuunmyyty

Lipunmyynti:
www.tiketti.fi ja www.lippu.fi

Ikäraja: K-18

www.suomipopfestivaali.fi
www.facebook.com/suomipopfestivaalioulu
@suomipopfestivaali
#suomipopfestivaali #suomipopoulu 

Lisätiedot:
Nelonen Media Live Oy, tuotantopäällikkö, Sarianna Matikainen, 045 129 2852, sarianna.matikainen@nelonenmedia.fi
Nelonen Media Live Oy, promoottori Timo Isomäki, timo.isomaki@promoter.fi
ProPromotion Oy, tiedottaja Taija Holm, 040 748 3435, taija@propromotion.fi

Oulangan kansallispuistossa tutkitaan koko perheen voimin 10.- 13.7.2019 kansallispuiston upeaa luontoa, taiteillaan komeita käsitöitä ja uppoudutaan Suomen kansallispuistojen mielenkiintoiseen historiaan. Tapahtumapäiviin sisältyy monenlaista mukavaa tekemistä legendaarisen kosken, Kiutakönkään, läheisyydessä ja luontokeskuksen Ravintola Talonpöytä Oulanka tarjoaa villiä ja puolivilliä ruokaa.

Taidenäytöksiä ja -työpajoja

Keskiviikkona 10.7. Kerttu Määtän korttitehtaassa taiteillaan hauskoja ja ihastuttavia eläinkortteja. Korttipajaan on vapaaehtoinen osallistumismaksu. Keskiviikkona yleisö voi seurata vapaasti Oulangan luontokeskuksen pihapiirissä taidemaalari Erkki Tuomisen maalausnäytöstä. Erkki Tuomisen maalauksia voi ihastella Oulangan luontokeskuksella tapahtumapäivien ajan. Tuohitorvinäytöksen Oulangalle tuova Lasse Karjalainen näyttää, miten tuohesta työstetään perinteisesti komeita käsitöitä.

Pikkubiologeja tutkimusretkellä, kansallispuistojen historiaa ja koko perheen kasvibongausbingoa

Kasvi- ja eläinlajistoltaan monipuolinen Oulanka on luonnontutkijan aarreaitta. Lasten luontotutkimusretkellä päästään tutkimaan Oulangan luonnon pieniä ja suuria ihmeitä ympäristökasvattaja Riitta Nykäsen johdolla. Keskiviikkona järjestetään kaksi luontotutkimusretkeä lapsille, joista ensimmäinen klo 11-12:30 ja toinen klo 14-15:30. Retket ovat maksuttomia ja sisällöltään samankaltaisia. Ilmoittaudu retkille ennakkoon oulanka@metsa.fi, sillä osallistujamäärä on rajallinen.

Torstaina 11.7. uppoudutaan Suomen kansallispuistojen kiehtovaan historiaan Juho Niemelän luennolla. Luento on maksuton ja se järjestetään Oulangan luontokeskuksen auditoriossa klo 14-15. Luennon jälkeen voi osallistua maksuttomalle Kiutakönkään opastukselle, jossa luontokeskuksen asiakasneuvoja kertoo lisää Oulangan luonnosta.

Perjantaina 12.7. Oulangan kasveista kiinnostuneet voivat suunnata viiden kilometrin pituiselle Rytikönkään reissu-päiväreitille ja testata osaamistaan ja havainnointikykyään omatoimisessa kasvibongausbingossa. Materiaalin bongausretkelle saa luontokeskuksen palvelutiskiltä. Omatoiminen kasvien bongausretki sopii kaikenikäisille.

Lisäksi tapahtumassa on paikallinen porojulkkis, luonnonkivihemmottelua, joogaa ja paljon muuta! 
Tutustu koko ohjelmaan osoitteessa: https://tapahtumat.luontoon.fi/hae-tapahtumia/225 ja osallistu tapahtumaan Facebookissa: https://www.facebook.com/events/277670999795578/.

Lisätietoja:

Oulangan luontokeskus
Liikasenvaarantie 132, 93900 Kuusamo         
Puh. 020 639 6850
oulanka@metsa.fi
www.luontoon.fi/oulanka

Kräftfiske och kräftskivor hör till många finländares sommar. Kräftfiskesäsongen inleds den 21 juli klockan 12 och pågår fram till sista oktober. Då kräftfisketillstånden är i skick och redskapen märkta samt desinficerade kan man njuta fullt ut av kräftfisket.

Kräftfiske är en spännande hobby. Som fångst kan man få inhemsk flodkräfta eller från Nordamerika härstammande signalkräfta. För kräftfiske behövs alltid vattenägarens tillstånd och 18–64-åringar ska dessutom ha betalat fiskevårdsavgiften. Mjärdarna ska märkas med flöten som når minst 5 centimeter över vattenytan. Därtill ska de förses med kräftfiskarens namn och kontaktuppgifter samt redskapsmärke, om vattenområdets ägare förutsätter ett sådant.

Bekämpa kräftpesten!

Flodkräftan klassificerades i mars som starkt hotad och arten har getts ett skyddsvärde. Det största hotet mod flodkräftan är spridningen av kräftpest. För att förhindra kräftpesten från att spridas måste man alltid komma ihåg att desinficera, torka eller frysa ner kräftfiskeredskapen innan man flyttar dem från en del av ett vattenområde till ett annat, eller mellan sjöar. Kräftor får endast sumpas i den del av vattnet där de fångats. Betesfisken ska alltid komma från det vattenområde i vilket man fiskar kräftorna. Fisk från andra vatten måste frysas ner före användning.

Kräftfisket övervakas intensifierat

Fisket och kräftfisket övervakas intensifierat i år, som en del av en fiskeövervakningskampanj som genomförs av Centralförbundet för Fiskerihushållning och dess medlemsförbund och finansieras av Jord- och skogsbruksministeriet. Man får inte fiska kräftor före kräftsäsongen börjar. Får man en kräfta under fredningstid ska man omedelbart släppa den tillbaka. För olaglig fångst av flodkräfta kan kräftfiskaren bli skyldig att ersätta flodkräftans skyddsvärde som är 50 euro per kräfta.

Tilläggsuppgifter:

Iktyonom Niina Tuuri, tel. 09 6844 5926

Centralförbundet för Fiskerihushållnings Kräftbroschyr

Regionala fiskerihushållningscentraler, se kontaktuppgifter https://ahven.net/sv/centralforbundet/medlemmar/

Ravustus ja ravuilla herkuttelu kuuluu monen suomalaisen kesään. Ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Kun huolehtii tarvittavista luvista, pyydysten oikeasta merkinnästä ja välineiden desinfioinnista, ravustuksesta saa kaiken ilon irti.

Ravustus on jännittävä harrastus. Saaliiksi voi saada sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua.  Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–64 vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään 5 senttimetriä veden pinnasta. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää.

Ehkäise rapuruttoa!

Jokirapu luokiteltiin maaliskuussa erittäin uhanalaiseksi ja lajille on asetettu suojeluarvo. Jokiravun suurin uhka on rapuruton leviäminen. Ruton leviämisen ehkäisemiseksi ravustajan tulee aina muistaa desinfioida, kuivata tai pakastaa kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön. Rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee ne pakastaa ennen käyttöä.

Ravustusta valvotaan tehostetusti

Kalastusta ja ravustusta valvotaan tehostetusti tänä vuonna, osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen toteuttamaa kalastuksenvalvontakampanjaa. Rapuja ei saa pyytää ennen ravustuskauden alkua, ja mikäli saa ravun rauhoitusaikana, tulee se vapauttaa välittömästi pyyntiveteen. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä jokiravun suojeluarvon maksettavaksi. Jokiravun suojeluarvo on 50 euroa ravulta.

Lisätietoja:

Iktyonomi Niina Tuuri, puh. 09 6844 5926

Kalatalouden Keskusliiton Rapuesite

Alueelliset kalatalouskeskukset, katso yhteystiedot www.ahven.net/jasenet

Bauer Median ja NRJ Finlandin nykyisellä toimilupakaudella ansiokkaasti alkanut myyntiyhteistyö jatkuu myös vuodesta 2020 eteenpäin.

 Yhteistyön myötä NRJ Finlandin kanavat, NRJ ja Nostalgia, kuuluvat jatkossakin Bauer Median myymään kanavavalikoimaan. Myyntiyhteistyö tekee radiomainonnan ostamisesta helpompaa ja tehokkaampaa, siksi myös asiakkaiden silmissä kiinnostavampaa.

”NRJ Finlandin kanavat ovat hyvässä kunnossa ja kehittymässä oikeaan suuntaan. Sekä NRJ että Nostalgia sopivat loistavasti Bauer Median kanavaportfolioon ja vahvistavat kohderyhmätavoittavuuksiamme sekä nuorempien että vanhempien kuulijoiden keskuudessa. Olemme olleet yhteistyöhömme tyytyväisiä ja iloitsemme sen jatkumisesta”, sanoo Bauer Median toimitusjohtaja Sami Tenkanen.

Kaupallisten kanavien sisällön monimuotoisuutta vahvistaa se, että yhdessämyytävien kanavien sisältöjä tuottavat eri toimijat. Kaupallisen radioliiketoiminnan markkinajohtajana Bauer Media tekee yhteistyötä monien kumppanien kanssa ja mahdollistaa kunkin toimijan keskittymisen omiin vahvuusalueisiinsa. Nykyisen mallin mukaisesti NRJ Finland tuottaa siis myös jatkossa kanaviensa sisällön itsenäisesti.

”Yhteistyö Bauer Median kanssa on ollut hedelmällistä, ja se antaa meille jatkossakin parhaat mahdollisuudet keskittyä tuottamaan hyvää ja laadukasta sisältöä kanavillemme. Kansainväliset kanavabrändimme, NRJ ja Nostalgia, ovat jo pitkäikäisiä menestystarinoita Suomessa, ja sopimus Bauer Median kanssa mahdollistaa tulevien onnistumisten rakentamisen”, sanoo NRJ Finlandin maajohtaja Esa Lahdenpää.

Lisätietoja:

Sami Tenkanen

Toimitusjohtaja/Bauer Media Oy

+ 358 40 045 5635

sami.tenkanen@bauermedia.fi

Esa Lahdenpää

Maajohtaja/NRJ Finland

+358 44 514 8424

esa.lahdenpaa@nrj.fi

Kokkaatko villivihanneksia, hyödynnätkö hortaa? Etsimme kekseliäitä, herkullisia ja hyödyllisiä villiyrttireseptejä. Luomuksesi voi olla syötävää tai juotavaa, tai muulla tavoin hyvinvointia lisäävää, kuten ihon- tai hiustenhoitoon käytettävää. Tai onko sinulla käytössäsi muita tapoja hyödyntää villiä vihreää?

Lähetä reseptisi 9.9. mennessä osoitteeseen ymparisto@lahti.fi
tai jaa kuva ja reseptisi instagramissa hästägeillä #villiyrttikilpailu #ymparistoviikko #lahti

Osallistujien kesken arvotaan kokkailuun liittyviä paikallisia tuotepalkintoja.

Kutsumme kaikkia kilpailuun osallistuneita maistattamaan tai muuten esittelemään reseptiluomustaan yleisölle Lahden Ympäristökylään lauantaina 22.9.

Reseptejä ja kuvia voidaan nostaa esiin seudullisen Ympäristöviikon some-kanavissa.

Ole villi, osallistu kilpailuun!

www.ymparistoviikko.fi

If you want to explore genuine and tasty Georgian cuisine, head to the Georgian House restaurant which offers a mouth-watering taste experience in a cozy atmosphere.

Restaurateur Nino Tanner runs Georgian House restaurant with her mother. – Surrounded by Caucasian hospitality and love, our customers can enjoy a unique taste experience of the most delicious Georgian receipes and cuisine.

Georgian chefs create traditional home-cooked meals with big heart. – Many people think that Georgian cuisine is hot, but it´s not true. I think it resembles Italian cuisine with spices like walnuts and herbs. Our popular dishes are cold vegetable appetizer Badrizany eggplant roll, Adjaruli, boat-looking bread, eaten by hand, pizza-like Hatsapuri bread, Khinkali dumplings, and Churchkhela dessert, made from grapes and walnuts. Our restaurant is also well-known for its charcoal oven grilled meat. On Sundays, we have a brunch, and in summer you can enjoy food and drink on our terrace, Nino says.

Beverages directly from Georgia

All the beverages come from Georgia aswell. – We import all our beverages from lemonade to beer and wine directly from Georgia. So our customers can also explore  Georgian drinking culture. You can also buy beer as take-away if you wish.

Did you know that you can order Georgian House delicacies to home via Foodora? Hungry for cakes, Baklava or Hatsapuri bread? Go to www.kakkuhouse.fi, order and pick-up the delicacies from Georgian House.

Text Mia Heiskanen

Georgian House: Hämeentie 62, 00500 Helsinki  |  www.georgianhouse.fi

Leppävirran Vesileppiksen Muumijääveistosluola on päättänyt ensimmäisen kautensa 9.7. reilusti ennakoitua parempaan kävijämäärään. 26.12.2018 avattu luola ylitti kesäkuun loppupuolella 35 000 kävijän rajan. Tavoite kävijämääräksi asetettiin 15 000 ja varovaiseksi onnistumiseksi 20 000 kävijää.

 ”Hiihtoareenalla alkavat nyt huoltotyöt koska mennään jo kovasti kohti syksyn hiihtokautta ja ensimmäiset ryhmät painavat jo päälle. Periaatteessa olisi mahdollista pitää näyttelyä pidempäänkin ja aikataulut tulevien vuosien osalta päätetään myöhemmin. ”, kertoo Leppäkerttu Oy:n toimitusjohtaja Esa Salmiheimo.

Seuraavan näyttelyn suunnittelut käynnissä

 Ensi vuoden näyttelyn suunnittelu on jo käynnissä ja avauspäivänä toimii jälleen tapaninpäivä 2019.  ”Uuden näyttelyn kuvasto tulee uuden Muumilaakso -sarjan talvisista tarinoista ja interaktiivisuus tullee olemaan jossain roolissa mukana. Näyttelyn suunnittelu toteutetaan yhteistyössä Fantasia Worksin kanssa, sisällön lopullinen hyväksyntä tulee Muumilaakso-sarjan toteuttaneelta Gutsy Animationsilta sekä tietenkin Moomin Charactersilta.”, kertoo Vesileppiksen hotelliyhtiön toimitusjohtaja Kimmo Rossi. Vesileppis ja Moomin Characters Oy solmivat loppukeväästä seitsemän vuoden jatkosopimuksen Muumijääluolan toteuttamiseksi Leppävirralle.

Lappiin, Aavasaksalle nousemassa uusi revontulimatkailun keskus
- yritys käynnistänyt kansainvälisen joukkorahoituskampanjan

Aavasaksan laskettelukeskuksen kupeeseen Ylitorniolle on nousemassa uudenlainen, lähinnä revontulimatkailuun erikoistuva lomakohde, Northern Lights Igloo Resort. Majoitusyrityksen takana on paramminkin Lapin matkailumarkkinointia tarjoavan LaplandNews Oy:n toimitusjohtaja Tanja Hyväri. Hänen mukaan suunnitelmista on siirrytty hankkeen osalla toteutukseen.

”Olemme avanneet kohteen joukkorahoitukselle ja ennakkomyynnille verkossa, tontti on hankittu ja rakentamista kilpailutetaan parhaillaan", Hyväri kertoo.

Northern Lights Igloo Resort kattaa aluksi ravintolan sekä kymmenen visuaalista, premium-luokan lasimajoitusyksikköä, joiden erikoisuus on niiden liikuteltavuus. Jokaisessa majoitusyksikössä on makuuhuone, keittiö, oleskelutila sekä sauna.

”Ravintolatoimintamme perustuu lähiruoan tarjontaan sekä kansainvälisiin makuihin. Lasimajoitusyksikköjen neliöt on käytetty tehokkaasti ja ne ovat rekisteröity tieliikennekäyttöön. Jos revontulia ei Aavasaksalla vierailun aikana näy, asiakkaallamme on mahdollisuus pyytää meitä siirtämään majoitus sinne, missä revontulien näkyminen on todennäköisempää”, Hyväri paljastaa.

Lisää ohjelmapalvelutarjontaa Aavasaksalle

Majoituksen ja ravintolatoiminnan lisäksi tuleva lomakohde tarjoaa myös kaikki Lapin suositut ohjelmapalvelut sekä kuljetukset lähialueelta. Ensimmäiset vieraat tulevat Aavasaksalle joulukuun puolivälissä.

”Pystymme järjestämään suurimman osan ohjelmapalveluista itse, mutta teemme myös yhteistyötä husky- ja porotilojen sekä Rovaniemen jouluohjelmia tarjoavien yritysten kanssa”, Hyväri kertoo.

”Ensimmäiset majoitusyksiköt ja ravintola tilataan Salvoksen tehtaalta Pyhännältä valmispaketteina. Työtä on vielä paljon, mutta valmistelut ja suunnitelmat tähtäävät lomakeskuksen avaamiseen talvisesonkiin”, Hyväri lisää

Uuden lomakohteen kohderyhmä on lumisena aikana kansainvälinen, mutta lumettomana aikana tarjontaa on myös kotimaan matkailijalle.

”Siirrettävät lasimajoitusyksiköt ovat kesällä viihtyisiä pikkukoteja, jotka voidaan sijoittaa esimerkiksi vesistöjen ääreen tai erämaisemiin. Kesällä tarjoamme Aavasaksalla myös kalastus-, pyöräily-, vaellus- ja marjastuspalveluita, mitkä ovat varmasti myös kotimaisen matkailijan mieleen”, Hyväri painottaa.

Neljäkymmentä henkilöä kerralla majoittava Northern Lights Igloo Resort on tervetullut Aavasaksalle, mikä on Lapin ensimmäinen matkailukohde ja omaa pitkät kansainvälisen matkailun perinteet. Ylitornion kunnan yritysneuvoja Toni Kraatari ottaa uuden yrityksen lämmöllä vastaan. 

”Ajatus näyttävistä panoraamanäkymillä varustetuista majoituksista Aavasaksan rinteessä on kiehtova. Alue on yksi Suomen kansallismaisemista, joten asetelma on herkullinen”, Kraatari kommentoi.

”Ylitornion kunnalla on visio ja halu kehittää Aavasaksan aluetta. Tänne tulevat vieraat saavat hiihto-, pyöräily-, kalastus- ja eräilymahdollisuudet sekä lähes neitseellisen ympäristön”, Kraatari lisää.

Kuvatekstiehdotus:

Yrittäjä Tanja Hyväri katsoo Aavasaksan rakennustontillaan tulevaisuuteen. Joulukuussa tällä sijainnilla on ravintola sekä kymmenen liikuteltavaa lasimajoitusyksikköä

Kuvatekstiehdotus:

Yrittäjä Tanja Hyvärille asiakaspalvelu on kaikki kaikessa. Uuden revontulimatkailukeskuksen lasimajoitusyksiköt ovat liikuteltavissa sinne missä revontulien näkeminen on kyseisellä ajanjaksolla todennäköisintä.

Kuvatekstiehdotus:

Salvoksen tehtaalta tulevat lasimajoitusyksiköt ovat näyttäviä panoraamaikkunoineen. Matkailuajoneuvoiksi luokitellut liikennekäyttöön rekisteröidyt vaunut voidaan siirtää talvella revontulien perässä kauaskin. Kesällä ne voidaan puolestaan siirtää, vaikka vesistöjen varteen kalastajien tai mökkeilijöiden käyttöön.

Lisätietoja:

Tanja Hyväri, toimitusjohtaja
Northern Lights Igloo Resort Oy / LaplandNews Oy
+358 40 507 9441
tanja@northernlightsiglooresort.com

Toni Kraatari, yritysneuvoja
Ylitornion kunta
+358 40 012 6970
toni.kraatari@ylitornio.fi

Mediapankki

https://www.northernlightsiglooresort.com/media-kit/

Verkkosivut

https://www.northernlightsiglooresort.com/

Indiegogo

https://www.indiegogo.com/projects/northern-lights-igloo-resort-lapland-finland/#/

Vaikka verkkokalastajien osuus kalastuksen harrastajista on laskenut, silti yhä noin kolmasosa vapaa-ajankalastajista pyytää verkoilla. Verkkolastus on suosittua erityisesti yli 64-vuotiaiden keskuudessa, nuoret suosivat vapavälineitä. Verkoilla saadaan edelleen valtaosa vapaa-ajankalastuksen muikku-, siika- ja lahnasaaliista. Myös yli puolet harrastajakalastajien pyytämistä mateista ja taimenista pyydetään verkoilla ja kuhistakin lähes puolet.   

Verkkokalastuksen suosion syinä voidaan pitää verkolla pyydettävien kalalajien runsautta sekä verkkolupien edullisuutta. Verkkokalastajan saalismäärät voivat olla moninkertaiset vapakalastajaan verrattuna. Verkot ottavat tehokkaasti talteen kalavesien tuottoa ja ilman verkkopyyntiä jäisi suuri osa kalalajeista kokonaan hyödyntämättä.

Verkkokalastus aiheuttaa kuitenkin ongelmia. Säätelemätön verkkokalastus mitätöi istutukset ja on uhka luontaisesti lisääntyville kalakannoille sekä alentaa saaliin määrää ja arvoa. Verkko ei valikoi saalista lajin, vaan koon mukaan. Verkkokalastaja pyytää tahtomattaan sivusaaliina myös sellaisia kaloja, joiden kuuluisi vielä kasvaa tai lisääntyä. Suurin osa järvilohi-, järvi- ja meritaimenistukkaista jää saaliiksi liian pieninä pääasiassa tiheäsilmäisiin verkkoihin. Useiden vesistöjen kuhasaaliista valtaosa pyydetään verkoilla ennen niiden sukukypsyyttä.

Myös säädettyä alamittaa pienemmät tai rauhoitetut uhanalaiset kalat päätyvät usein verkkokalastuksen sivusaaliiksi. Eikä niiden vapauttaminen paljon tilannetta paranna, sillä verkosta päästetyt kalat selviävät huonosti hengissä.

Verkkokalastus on todellinen uhka myös saimaannorpalle. Erityisesti nuoret norpat takertuvat ja hukkuvat helposti kalaverkkoihin, kuten tänä kesänä on jälleen tapahtunut verkkokalastusrajoitusten päätyttyä norpan suojelualueilla.

Lainsäädäntöön ja kalastusviranomaisten päätöksiin perustuva verkkokalastuksen säätely luo edellytykset kalavarojen monipuoliselle hyödyntämiselle sekä uhanalaisten kalalajien ja -kantojen suojelulle ja hyville verkkosaaliille. Jokainen verkkokalastaja voi kuitenkin myös itse harjoittaa pyyntiä siten, että se kohdistuu mahdollisimman tarkoin juuri haluttuun kalalajiin ja sivusaalis jää mahdollisimman vähäiseksi. Tiheäsilmäisestä verkosta saatu muikku ja harvasta verkosta saatu parikiloinen kuha ovat oikein valikoituneita saaliskaloja. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön juuri julkaisemasta oppaasta Kestävämpää verkkokalastusta löytyvät vinkit tähän.

Opas kertoo muun muassa, millaisilla verkoilla, mistä ja milloin kutakin kalalajia kannattaa pyytää. Siitä löytyvät lisäksi esimerkiksi ohjeet verkkosaaliin käsittelyyn, verkkojen oikeaan merkintään ja säilytykseen sekä verkkokalastusta koskevat kalastussäännökset.           

Kestävämpää verkkokalastusta -oppaan löydät: https://issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/kestavampaa_verkkokalastusta. Linkkiä saa jakaa vapaasti.

Liitteenä kuva oppaan kannesta.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Markku Marttinen puh. 044 7599717, markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi
kalatalousasiantuntija Janne Tarkiainen puh. 044 547 9116, s-posti: janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi