Quantcast
Channel: Vapaa-aika - ePressi
Viewing all 18599 articles
Browse latest View live

Kortvariga fisketillstånd har blivit populärare

$
0
0

Det har redan sålts cirka 172 000 stycken fiskevårdsavgifter för närmare sju miljoner euro. Inkomsterna har sedan början av försäljningsåret varit större än någon gång i fiskevårdsavgiftens historia. Dock finns det fortfarande utrymme för tillväxt. 

I slutet av juni var intäkterna på fiskevårdsavgifterna 6 974 000 euro. I fjol var den motsvarande summan 6 591 000 euro. Under de senaste åren har den totala försäljningen varit lite under nio miljoner euro, men nu finns det hopp om att den slutligen går över den magiska gränsen.

Man har sålt 150 000 årsavgifter, 11 000 veckoavgifter och 11 000 dagsavgifter. Sedan Riksdagen höjde fiskevårdsavgiftens priser har de kortvariga tillståndens popularitet växt på bekostnad av årsavgifterna. För såväl vecko- som dagstillstånd ser det ut som att man i år sätter nya rekord: till exempel i fjol var antalet vid den här tiden tusen tillstånd färre.

Det förväntas att försäljningen av korta tillstånd under sensommaren alltjämt ökar. Årsavgiften är dock fortfarande ett alternativ att ta i beaktande, eftersom den är bekymmerfri för den som fiskar ibland och inbegriper Suomi-tidskriften som kommer hem med posten. Avgiften kan också ses som en investering i naturen.

Med fiskeavgifter tar man hand om ansvarsfullheten

Enligt lagen om fiske ska man betala fiskevårdsavgift om man är mellan 18–64 år och fiskar med drag eller bete eller fångar kräftor. På basis av olika undersökningar har man uppskattat att en stor del av de betalningsskyldiga av en eller annan anledning inte betalar fiskevårdsavgiften. Nu verkar dock riktningen vara mot det bättre, även om budskapet om fiskeavgiftens betydelse för fiskets framtid fortfarande inte ser ut att ha nått alla.

Vanligtvis betalas fiskevårdsavgiften eftersom man vet att den är en förutsättning för lagligt fiske. Över en tredjedel betalar fiskevårdsavgiften därför att dess intäkter går till ett gott ändamål, dvs. utvecklingen av fiskevatten och fiskebestånd samt rådgivning och övervakning av fiskare. I år har det blivit särskilt populärt att köpa fiskevårdsavgifter som present.

Fiskevårdsavgiften kan betalas i Eräluvat.fi-webbutiken, på tjänstenumret 020 69 2424, i Fortstyrelsens försäljningsställen av tillstånd och i R-kiosker. Fiskekortet är personligt, så i samband med betalning efterfrågas namn, kontaktuppgifter och födelsedatum. Fiskevårdsavgiften är 45 euro för hela året, 15 euro för en vecka och 6 euro för en dag.  

Tilläggsuppgifter

eräluvat.fi/fiskevårdsavgift

Laura Ticklén, specialplanerare, Fortstyrelsen Naturtjänster
040 480 6832, laura.ticklen@metsa.fi

Jord- och skogsbruksministeriet 
Närings-, trafik- och miljöcentralerna
Naturresursinstitutet 
Finlands Fritidsfiskares Centralförbund rf
Centralförbundet för fiskerihushållning 
Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry 
Finlands Yrkesfiskarförbund r.f


HOKU’s Asian cuisine is natural fusion

$
0
0

HOKU serves Asian fusion cuisine with a Hawaiian twist. Hawaiian cuisine is a natural blend of various ingredients and cultural influences resulting in a perfect harmony, says HOKU’s Chef and founder, Ryan Shibuya, a local Hawaiian with Japanese roots.

"The Hawaiian islands are a mix of several cultures, as over the decades people from all around the world have found their way there. Different cultures have molded Hawaiian cuisine into a natural fusion culture. This means that dishes or combinations are not thought out or carefully planned. In Hawaii, different ingredients and influences are naturally combined, and the result is perfect harmony,” says Ryan. 

QUALITY MADE THE HOKU WAY

On HOKU’s menu, visitors can find dishes that show influences from Japanese, Korean, and Filipino cuisine, among others. – We always prepare our dishes with an emphasis on the quality of the fresh ingredients, valuing the original culture. Even Western influences can be discerned with a twist of its own, in the way that we use a lot of salmon as well as Finnish whitefish and pike-perch. Salmon teriyaki is our most popular dish. It represents one of the fundamental pillars in our kitchen philosophy: you either do things well or not at all. Salmon Teriyaki is a good example of a simple dish that everybody in principle is able to prepare. We prepare it in the HOKU way, which leaves customers with such a powerful memory that they want to return. 

Hoku: Korkeavuorenkatu 4, 00150 Helsinki | Kamppi Shopping center 5th Floor 00100 Helsinki | www.hoku.fi

Kansainvälisen luisteluliiton taito- ja pikaluistelukilpailut siirtyvät NENT Groupille

$
0
0

 

 

  • NENT Group on hankkinut neljäksi seuraavaksi kaudeksi mediaoikeudet kansainvälisen luisteluliiton (ISU) taito- ja pikaluistelun kilpailutapahtumiin. Oikeudet alkavat syksystä 2019.
  • Luistelu täydentää NENT Groupin jo aiemmin tänä vuonna hankkimia laajoja talviurheiluoikeuksia 
  • NENT Group näyttää vuosittain yli 50 000 tuntia maailman parasta liveurheilua

Nordic Entertainment Group (NENT Group), Pohjoismaiden johtava viihdepalveluiden tarjoaja, on hankkinut Pohjoismaiset mediaoikeudet tärkeimpiin Kansainvälisen luisteluliiton (ISU) kilpailuihin. Yksinoikeus kattaa neljä kautta, alkaen tästä syksystä kauden 2022/2023 loppuun asti ja sisältää kaudessa lähes 400 tuntia taito- ja pikaluistelulähetyksiä maailman huipulta. Kisoja tullaan näyttämään NENT Groupin eri palveluissa, kuten Viaplayssa, Viasatin urheilukanavilla ja Viafree-palvelussa.

NENT Groupin oikeuksiin kuuluvat jatkossa yksinoikeudella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa seuraavat ISU:n järjestämät kilpailut: 

  • Taitoluistelun MM-kilpailut
  • Taitoluistelun Grand Prix
  • Muodostelmaluistelun MM-kilpailut
  • Pikaluistelun MM-kilpailut
  • Pikaluistelun World Cup
  • Short track eli kaukalopikaluistelun MM-kilpailut
  • Short track eli kaukalopikaluistelun World Cup

Luistelulla on Pohjoismaissa vahvat juuret sekä intohimoinen ja kasvava seuraajakunta. Täältä löytyvät myös lajin kirkkaimmat tähdet kuten mm. Suomen Viveca Lindfors ja Emmi Peltonen sekä muodostelmaluistelujoukkueet Marigold IceUnity ja Rockettes.

“Juuri hankitut oikeudet täydentävät loistavasti huhtikuussa hankkimiamme uusia talviurheiluoikeuksia. Maailman taitavimmat ja nopeimmat luistelijat yhdistettynä NENT Groupin huipputuotantoihin tarjoavat katsojillemme ensi kaudesta lähtien vieläkin upeampia hetkiä maailman parhaiden urheilutapahtumien parissa”, sanoo Anders Jensen, NENT Group President & CEO.

“Tämä on yksi ensimmäisiä sopimuksia uudessa yhteistyössämme ISU:n kanssa. On kunnia saada NENT Group mukaan yhteistyöhön, sillä heidän sitoutumisensa talviurheilulajeihin sekä laaja tarjonta eri palveluita ja alustoja tulee varmasti vaikuttamaan positiivisesti lajin seuraajamääriin Pohjoismaissa,” sanoo Bruno Marty, Senior Vice President of Winter Sports, Infront.

 

Korjattu tiedote: RYSKE’19

$
0
0

Järvi-Suomen Partiolaisten neljäs piirileiri kokoaa lähes 2400 lasta, nuorta ja aikuista partiolaista Nurmekseen viettämään viikon mittaista partioleiriä, nauttimaan kesästä ja partiosta sekä yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä.

Tiedote julkaistu korjattuna 18.7.2019.

Ryske’19 on Järvi-Suomen Partiolaisten neljäs piirileiri, joka järjestetään 24.7.-31.7.2019. Leiri rakentuu Nurmekseen Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen kauniiseen ympäristöön. Piirileiri on suuri neljän vuoden välein järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa saman alueen partiolaiset yhteen. Leirille osallistuu partiolaisia myös mm. Uudenmaan ja Lounais-Suomen Partiopiiristä sekä ulkomailta mm. Venäjältä, Ghanasta ja Israelista.

Leirin monipuolinen ohjelma koostuu päivän mittaisista ohjelmalaaksoista sekä useista pienistä Pop Up -ohjelmapisteistä. Leiriohjelma on rakennettu vastaamaan eri-ikäisten lasten ja nuorten mielenkiinnon kohteita niin, että samalla osallistujat oppivat hyödyllisiä taitoja. Yli 15-vuotiaat ovat leiripestissä 20 tuntia viikon aikana. Pestissä harjoitellaan työelämätaitoja, johtamista ja vastuunkantoa sekä opitaan ymmärtämään suuren organisaation toimintaa. Kaikki yli 18-vuotiaat ovat pestissä koko leirin ajan.

Ryskeen erityispiirteenä on yhteiskuntalaakso niminen ohjelma. Ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa on tehty merkittävää yhteistyössä useiden tahojen mm. Metsämiestensäätiön ja Pohjois-Karjalan koulutuskunta-yhtymä Riverian kanssa. Laaksossa opetetaan yhteiskunnallisia taitoja, yhteiskunnan toimintaa sekä yrittäjyyttä partioaatteen mukaisesti osallistujan ikä huomioiden.

Ryskettä eivät tee paitsi aikuiset, vaan myös nuoret partiolaiset. Partion kasvatustavoitteiden mukaisesti osallistuja harjoittelee ikäkaudelleen sopivalla tasolla työskentelyä, johtamista ja päätöksentekoa. Suuret partioleirit tarjoavat sekä osallistujille että tekijöille jopa elämäinmittaisia ystävyyssuhteita, kokemuksia ja mahdollisuuden kehittyä paitsi ihmisenä myös partiolaisena. Monituhatpäisen partiolaisjoukon keskellä istuminen iltaohjelmasta nauttien, partiolauluja laulujen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja torjuu yksinäisyyttä.

Tervetuloa tutustumaan leirille. Mediavierailun aikana leirin viestintä esittelee teille leiriä ja toivomianne asioita. Suunnittelemme myös valmiiksi haastateltavia henkilöitä ja leirin päivittäisiä kärkiä.


Pyydämme, että ilmoittaudutte etukäteen.

Ryske’19 median yhteyshenkilö
Noora Rautio
Viestintä- ja markkinointijohtaja Ryske’19
044 970 6266, noora.rautio@partio.fi

Leiripaikan osoite: Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus, Lomatie 12, 75500 Nurmes.
Kerro leiriportilla olevasi Median edustaja.


Kuvavaihtoehtoja uutisen yhteydessä käytettäväksi, kuvaaja mainittava kuvan yhteydessä:


Nuoria partiolaisia
https://jarvisuomenpartiolaiset.kuvat.fi/kuvat/2015/Kosmos'15/20150818_Kosmos15_popup_ElsaM%C3%A4kel%C3%A4_1.JPG Kuvaaja: Elsa Mäkelä


Leirirakennelmia ja yhteistyötä
https://jarvisuomenpartiolaiset.kuvat.fi/kuvat/2015/Kosmos'15/20150818_Kosmos15_rakentelu_PinjaKyll%C3%B6nen_3.JPG Kuvaaja: Pinja Kyllönen


Rakentelua
https://jarvisuomenpartiolaiset.kuvat.fi/kuvat/2015/Kosmos'15/20150818_Kosmos15_rakentelu_TuomasPuurtinen_18.jpg Kuva: Tuomas Puurtinen


Hauskaa yhdessä tekemistä
https://jarvisuomenpartiolaiset.kuvat.fi/kuvat/2015/Kosmos'15/20150818_Kosmos15_vesilaakso_ElsaM%C3%A4kel%C3%A4_3.JPG Kuva: Elsa Mäkelä


Vauhdikasta menoa vesilaaksossa:
https://jarvisuomenpartiolaiset.kuvat.fi/kuvat/2015/Kosmos'15/20150818_Kosmos15_vesilaakso_ElsaM%C3%A4kel%C3%A4_19.JPG Kuva: Elsa Mäkelä


Järvi-Suomen Partiolaiset ry on n. 140 partiolippukunnan muodostama piirijärjestö, jonka toiminta-alue ulottuu Etelä-Savosta Pohjois-Savon kautta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalasta Keski-Suomeen. Järvi-Suomen Partiolaisiin kuuluvat mm. Jyväskylä, Kajaani, Kuopio, Mikkeli ja Joensuu.

Lisätietoa löydät netistä jarvisuomi.partio.fi. Mukaan partioon voi tulla milloin vain ja minkä ikäisenä tahansa – myös aikuisena, sillä partio on avointa kaikille! Tutustu järvisuomalaiseen partiotoimintaan ja tule osaksi 36 miljoonan partiolaisen maailmanlaajuista kaveripiiriä!

Partion kattojärjestö on Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry. Lisätietoa partiosta suomessa partio.fi.

Mattilaan rakentuu uusi frisbeegolfrata asukkaiden ja kaupungin yhteistyönä

$
0
0

Mattilanlammen ympäristöön tulee uusi 9-korinen frisbeegolfrata. Rata rakennetaan alueen asukkaiden, asukasyhdistyksen ja Lappeenrannan kaupungin yhteistyönä. Kaupunki on ostanut tarvittavat frisbeegolfkorit sekä muut rakennustarvikkeet ja asukkaat ovat osallistuneet ratasuunnitteluun yhdessä Willimiehen Disc Golf ry:n kanssa ja asukkaat rakentavat itse talkoilla uuden radan.

- Ajatus Mattilaan rakennettavasta frisbeegolfradasta tuli Eteläisen alueraadin, Asukkaiden Lappeenranta -toiminta, kokouksessa esiin ja alueraati päätti kutsua Mattila-Mäntylä-Kuusela alueen asukkaat koolle yhdessä keskustelemaan asiasta ja pohtimaan parasta mahdollista paikkaa radalle, kertoo Pia Pulliainen (os.Haakana) kaupungin asukasyhteyshenkilö radan alkuvaiheen toiminnoista.

- Asukastilaisuus pidettiin lokakuussa 2018 ja sopiva paikka löytyi, radan suunnitteluun lupautui Willimiehen Disc Golf ry ja asukkailta löytyi talkoohenkeä rakentamiseen ja liikuntatoimen budjetista saatiin vielä hankittua tarvittavat tarvikkeetkin joten ei muuta kuin hanke liikkeelle, toteaa Pasi Koistinen, liikuntatoimenjohtaja.

Sijoittumispaikka tarkkaan pohdittu

Radan sijoittumispaikan valinnassa otettiin huomioon Mattilanlammen lähellä sijaitseva päiväkoti sekä päiväkodin lähellä oleva kaavaan merkitty luonnonsuojelu-alue, Ihalaisenvuori. Uusi rata-alue sijoittuu aivan toiseen suuntaan eli Mattilanlammen ympäristöön, myös Puolusvoimien maa-alueen puolelle. Rata alkaa kaupungin maalta kiertäen Mattilanlammen takaosan kautta vältellen suosittua uimarannan kohtaa, kohti jääkiekkokenttää ja luistelualuetta Puolustusvoimien alueelle.

Radan suunnittelussa pyrittiin huomioimaan myös alueella oleva kuntopolku, ja turvaamaan sen esteetön käyttö jatkossakin.

Mattilanlammen alueella kasvaa harvinaisia kämmekkäkasveja sekä valkovuokkoja päiväkodin ja Ihalaisenvuoren alueella. Kaupunki teetti tulevan uuden radan alueella luontoselvityksen, jossa todettiin, ettei tulevalla frisbeegolfrata- alueella ollut merkittäviä luontoarvoja, jotka estäisivät radan rakentamisen. Samassa katselmuksessa sovittujen puiden poisto ei myöskään vaadi erillistä lupaa niiden vähäisen määrän takia.

Uuden fribeegolfradan suunnitelman esittely asukkaille 23.7.

- Uuteen frisbeegolfrata -suunnitelmaan pääsee tutustumaan jo ennen rakennustöiden alkua. Torstaina 23.7.2019 klo 18 kokoonnumme Mattilan ulkoilualueen luistelukopeille ja siitä lähdemme yhdessä kiertämään ratasuunnitelmaa läpi. Asukkaat ehtivät vielä tuolloin jonkin verran vaikuttamaan rataan. Samalla suunnitellaan tulevia rakennustalkoita, lähinnä aloituspäivämäärää, kertoo Arto Tielinen, hankkeen puuhamies, alueella asuva ja lajia harrastava asukas.

- Tavoitteenamme on ollut myös suunnitella uudelle radalle esteettömiä heittopaikkoja. Väylät 1, 2 ja 5 ovat esteettömiä, esteettömyys tarkentuu töiden alkamisen ja etenemisen rinnalla, toteaa Tielinen.

Uuden frisbeegolfradan talkoiden aloittamista ja muuta tiedottamista voi seurata Facebookin sivustolta Mattila-Mäntylä-Kuusela. Radan valmistuttua radan yllä- ja kunnossapitovastuu kuuluu alueen asukasyhdistykselle, kaupunki käy tyhjentämässä roska-astiat.

Lisätietoja:

Pia Pulliainen (os. Haakana), asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 5494 740
Uudesta sukunimestä: Viime vuoden syyskuussa valat vannottiin ja nyt heinäkuun alussa vanheni passi entisellä nimellä - joten on aika tunnustaa "aviollista" väriä eli ottaa käyttöön sukunimi Pulliainen.

Arto Tielinen, frisbeegolfradan puuhamies, Mattila-Mäntylä-Kuusela asukasyhdistys, puh. 050 336 0118

Viikonlopun tärpit: Nähdäänkö motocrossissa uusi nuori osakilpailuvoittaja?

$
0
0

VIIKONLOPUN MOOTTORIURHEILUTÄRPIT: NÄHDÄÄNKÖ MOTOCROSSISSA UUSI NUORI OSAKILPAILUVOITTAJA?

Motocrossin SM-kausi käynnistettiin Hyvinkäällä toukokuussa. Kuva: SM-Motocross tiedotus

Moottoriurheiluviikko päättyy Seinäjoen Vauhtiajoihin ja speedwayn SM-liigan otteluun. Myös crosskartissa ja rallicrossissa kilpaillaan.

20.-21.07. Motocross, SML Motonet SM Motocross Imatra, SM, Suomen Cup, Kans., Kurkvuoren motocrossrata

Motocrossin SM-sarjan neljäs osakilpailu järjestetään Imatralla viikonloppuna. Nuoren sukupolven kuljettajat ovat olleet koko kauden ajan ensimmäisen SM-osakilpailuvoittonsa kimpussa. Kenties yksi heistä pääsee pokkaamaan ykkössijan Kurkvuoren hienolla hiekkaradalla, vaikka kokeneemmat ovatkin vahvoilla.

Imatralla kilpaillaan motocrossin SM-sarjan pisteistä aikuisten MX1- ja MX2-luokissa sekä alle 15-vuotiaiden MXC/A-luokassa sunnuntaina. Kilpaileminen kuitenkin käynnistyy noin 15 kilometriä Imatran keskustasta pohjoiseen sijaitsevalla Kurkvuoren radalla jo lauantaina. Silloin radalla ovat nelipyöräiset ATV:t SM-osakilpailunsa ja veteraanien Suomen Cup -osakilpailunsa merkeissä. Päivän aikana ajetaan myös kaksipyöräisillä alle 18-vuotiaiden MXJ- sekä 35-, 45- ja 55-vuotiaiden veteraanien neljännet osakilpailut. Alle 15-vuotiaat kilpailet kansallisen koitoksen MXC-luokassa.

Lauantain kilpaerät käynnistyvät kello 12:00 ja sunnuntain kello 11:30.

Lue lisää:

https://www.moottoriurheilu.tv/motocrossin-neljas-sm-osakilpailu-viikonloppuna-imatralla-nuoret-janoavat-ensimmaista-osakilpailuvoittoaan/

https://www.moottoriurheilu.tv/atv-motocrossin-sm-sarja-jatkuu-lauantaina-niko-laakso-lahtee-taistelemaan-karkisijoista/

21.07. Speedway, SM-Liiga Ottelu 5, SM, Kauniskankaan moottoriurheilualue, speedwayrata

Speedwayn SM-liigan puoliväli ohitetaan, kun sunnuntaina starttaa kauden viides ottelu Haapajärven Kauniskankaalla. Kotijoukkue Kojootit saa vieraakseen Mad-Crocin ja RTC Racingin lisäksi Sand Blowersin ja Kotkien joukkueet.

Sunnuntain ottelu alkaa ajajaesittelyllä kello 14.00. SM-liiga jatkuu maanantai-iltana Hyvinkäällä ja lauantaina 27. päivä ajetaan Haapajärvellä pariajon Suomenmestaruudesta.

Lue lisää:

https://www.moottoriurheilu.tv/speedwayn-sm-liigaa-sunnuntaina-ja-maanantaina/

20.07. Crosskart, Lähitapiola FinRX Crosskart Joensuu, SM, Kans., Ylämyllyn Moottoriurheilukeskus, Ylämylly

Crosskartien FinRX-sarja jatkuu lauantaina Joensuussa. Xtrem-luokassa on mukana yllätysnimi, kun kokenut moottoriurheilumies Mathias Hertén osallistuu historian ensimmäiseen crosskart-kilpailuunsa.

Lue lisää:

https://www.moottoriurheilu.tv/yllatysnimi-lahtoviivalla-joensuun-crosskart-osakilpailussa/

Viikonlopun muut kilpailut:

17.-19.07. Ralli, Harjoituskilpailu, Kuhmoinen, Jämsä
20.07. Trial, 2. SM Trial 2019, SM, Suomen Cup, Kans., Kirkkonummi
20.07. Watercross, SM-Watercross Tahko 2019, SM, Kans., Tahkolahti
20.07. Rallicross, Lähitapiola FinRX Rallicross Joensuu, Kans., Ylämyllyn Moottoriurheilukeskus, Ylämylly
20.07. Ralli, Harjoituskilpailu, Lammi
20.07. Pienoisautoilu, M8 SM III, SM, Fullspeed RC Arena, Vantaa
21.07. Karting, North Cup, Harjoituskilpailu, Ouluzone
21.07. Karting, Kuikka FK Savo Cup, Harjoituskilpailu, Savonlinna
21.07. Karting, L-S Cup IV-osakilpailu Ulvila, Harjoituskilpailu, Ulvilan FK-kerho
20.-21.07. Rata-ajo, Vauhtiajot, Kans., Seinäjoki
20.-21.07. Jokamiehenluokka, Kardaanikunkku XXXIV, Kans., Kutsukilpailu, Kaanaa
20.-21.07. Karting, RMC Vantaa, Kans., Vantaa Circuit 

Maastopyöräily nosteessa Urho Kekkosen kansallispuistossa

$
0
0

Maastopyöräilijät ovat löytäneet Urho Kekkosen kansallispuiston reitit. Lieveilmiönä mukaan on tullut pyöräily niille tarkoitettujen reittien ulkopuolella ja poluilla, jotka eivät ole sallittuja pyöräilijöille. Sallitut reitit löytyvät Saariselän-Kiilopään lähialueen merkityltä reitistöltä sekä muutama reitti niiden ulkopuolelta.

Pyöräily merkittyjen reittien ulkopuolella ei ole sallittua, jos sitä ei ole erikseen mainittu esimerkiksi maastopyöräilijöille tarkoitetussa maastopyöräoppaassa. Myöskään sallittujen reittien ympäristössä ei ole luvallista poiketa houkuttelevaan tunturimaastoon reitin ulkopuolelle. Luonnonsuojelualueella poikkeaminen luvallisilta reiteiltä on luonnonsuojelurikkomus.

Saariselän ja Urho Kekkosen kansallispuiston luonto on herkkää kulumiselle. Sen jälkeen, kun maastopyöräily tuli luvalliseksi Urho Kekkosen kansallispuiston merkityillä reiteillä, on jo jouduttu Kiirunapolku Kiilopäällä sulkemaan pyöräilijöiltä kulumisen vuoksi.

Maastopyöräily on tuonut oivan lisän Urho Kekkosen kansallispuiston aktiviteetteihin kesäkaudella. Hyvä reitistö avaa mahdollisuudet saavuttaa maastokohteita monipuolisemmin. Myös useat yritykset Saariselän alueella vuokraavat maastopyöriä halukkaille.

- Ehdottomasti haluamme, että maastopyöräily on myös tulevaisuudessa mahdollista kansallispuistossa. UK-puisto ei ehkä kuitenkaan ole se kohde, jonne kannattaa tulla hakemaan extreme-kokemuksia. Varsinkaan, kun niiden hakeminen ei ole nykyisen järjestyssäännön mukaan sallittua polkujen ulkopuolelta, sanoo asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen Metsähallitukselta

Luvallisiin reitteihin kannattaa tutustua etukäteen ja hankkia taskuun mahtuva maastopyöräopas.

Lisätietoja:

Asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen, Metsähallitus, p. 040 756 9337, tarja.tuovinen@metsa.fi

Lue lisää:

https://www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto/ohjeetjasaannot

https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/saariselka-maastopyorailyopas.pdf

Lähes 1750 leiriläistä valmistautuu Pieksämäen Pisara-suurleiriä varten!

$
0
0

Lähes 1750 leiriläistä pakkailee jo reppujaan ja suuntaa pian 24.–29.7.2019 pidettävälle telttaleirille luonnonkauniiseen Partaharjun leirikylään Pieksämäelle. Pisara-suurleiri koostuu viidestä leiristä, joista suurin on 1300 osanottajan junnuleiri. 

Leirin runsas ohjelma muodostuu kylien omista ohjelmista sekä koko leirin yhteisistä iltanuotioista. Tarjolla on “ilonpisaroita”, “rantapisaroita” ja ollaanpa välillä "pisarana valtameressäkin".

"Toivotaan kuitenkin, ettei vesipisaroita tulisi kovin paljon taivaalta päivisin", naurahtaa Pisaran projektipäällikkö Maara Kosonen.

Partaharjulla joka neljäs vuosi järjestettävä, nyt jo 18. suurleiri muodostuu perinteisesti junnuleiristä 10–14-vuotiaille varhaisnuorille. Uutuutena on pienille lapsille perheineen suunnattu perheleiri ja yli 15-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettu nuorten leiri. Lisäksi Pisaralta löytyvät myös kuoro- ja medialeirit.

Leiriläiset asettuvat seitsemään eri kylään Salvos-järven ympärille.  Kansainvälisyyttä tuovat 100 vierasta Belgiasta, Kiinasta, Unkarista, Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista.

Leirin tavoitteena on yhdessä kokea iloa, kohdata pyhä ja rakentaa rauhaa”, kertoo leirinjohtaja Eija Kallinen. “Riemullisen yhdessä tekemisen kautta jokainen osallistuja voi kohdata Jumalan niin luonnossa, muissa ihmisissä kuin itsessäänkin. Yhdessä toimimalla ja muita huomioimalla leirillä opitaan, että rauhan rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia.

Leirin monipuolinen ohjelmatarjonta koostuu koko leirin yhteisistä isoista iltanuotioista sekä keskusleirin ja kylien järjestämästä monipuolisesta tekemisestä, rakentelusta, askartelusta, liikunnasta ja musiikista. RantaPisarassa pulahdetaan uimaan ja laskemalla juuri rakennettua vesiliukumäkeä pitkin Salvos-järveen. Vetten päällä liikkumista varten rannassa leiriläisiä odottavat myös kirkkovene ja sup-laudat.

Leiri on kirkon varhaisnuorisotyön satavuotistaipaleen eli “100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa” -teemavuoden päätapahtuma. Perjantai-iltana tätä juhlistetaan suurella iltanuotiopaikalla järjestettävässä leirijumalanpalveluksessa, joka televisioidaan ja lähetetään TV1:stä sunnuntaina 4.8. klo 10.00 alkaen.

Leirin suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja leirikummina puolestaan toimii arkkipiispa Tapio Luoma. Leiriä kipparoivat 15-vuotias juniorijohtaja Taru Tuominen Hausjärveltä ja leirinjohtajana toimii Nuoren kirkon  kehittämisestä ja palveluista vastaava johtaja Eija Kallinen.

Leiri-iloa ja -kokemusta tukemaan on saatu todella paljon lahjoituksia paitsi leiriohjelman toteuttamiseen, mutta myös ilmaisten leiripaikkojen tarjoamiseen vähävaraisille perheille ja yksittäisille leiriläisille.

Leirin pääjärjestäjä on Nuori kirkko ry yhdessä Nuoren kirkon piirien, Kirkon kasvatus ja perheasiain yksikön, hiippakuntien ja paikallisseurakuntien, Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkoston kanssa.

Tutustu lisää: www.pisaraleiri.fi, youtube-kanava: ttila.fi ja @pisaraleiri sekä #pisaraleiri

 

Tervetuloa jutuntekoon Pisara-leirille Partaharjulle! 

(os. Partaharjuntie 361, 76280 Partaharju) 

 

Lisätietoja:

Alaleirit:

Mikäli haluatte tehdä juttua oman paikkakuntanne leiriläisistä, löydätte alta listan eri paikkakunnilta saapuvista ryhmistä. Yhteystiedot kunkin seurakunnan ryhmästä vastaavalle työntekijälle saatte meiltä.

 

Hiippakunnat ja seurakunnat, joista tulossa ryhmiä Pisara-leirille:

Espoon hiippakunta:

Vihdin seurakunta

Tuusulan seurakunta

Leppävaaran seurakunta

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

Hyvinkään seurakunta

Hangon suomalainen seurakunta

Lohjan seurakunta

Olarin seurakunta

Tapiolan seurakunta

Mäntsälän seurakunta

Nurmijärven seurakunta

Espoon seurakuntayhtymä

 

Helsingin hiippakunta:

Kallion seurakunta (~ Helsingin tuomiorovastikunta eli Kallio, Lauttasaari, Paavali, Tuomiokirkko, Töölö)

Askolan seurakunta

Mikaelin seurakunta

Pukkilan seurakunta

Vantaan seurakuntayhtymä

Vuosaaren seurakunta

Snellu / Helsingin seurakuntayhtymä

Pakilan seurakunta

Vartiokylän seurakunta

Malmin seurakunta

Helsingin seurakuntayhtymä

Herttoniemen seurakunta

 

Kuopion hiippakunta:

Siilinjärven seurakunta

Kuopion Tuomiokirkkoseurakunta

Eno/Vaara-Karjala

Vesannon seurakunta

Pieksämäen seurakunta

Varkauden seurakunta

Leppävirran seurakunta

 

Lapuan hiippakunta:

Ähtärin seurakunta

Äänekosken seurakunta

Lapuan tuomiokirkkoseurakunta

Seinäjoen seurakunta

Kangasniemen ev.lut. seurakunta

Kauhajoen seurakunta

Laihian seurakunta

Keuruun seurakunta

Vähänkyrön seurakunta

Isonkyrön seurakunta

Jyväskylän seurakunta

 

Mikkelin hiippakunta:

Kotka-Kymin seurakunta

Savonlinnan seurakunta

Lappeenrannan seurakuntayhtymä

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta

Heinolan seurakunta

Kouvolan seurakunta

 

Oulun hiippakunta:

Oulun tuomiokirkkoseurakunta

Raahen seurakunta

Kemin seurakunta

 

Tampereen hiippakunta:

Lahden seurakuntayhtymä

Lopen seurakunta

Hausjärven seurakunta

Janakkalan seurakunta

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta

Lempäälän seurakunta

Orimattilan seurakunta

Lopen seurakunta

 

Turun arkkihiippakunta:

Laitilan seurakunta

Salon seurakunta

Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta

Rauman seurakunta

Kankaanpään seurakunta

Pöytyän seurakunta

Liedon seurakunta

Uudenkaupungin seurakunta

Naantalin seurakunta

Auran seurakunta

Porin ev.lut. seurakuntayhtymä

Paimion seurakunta

Sastamalan seurakunta

 


Tammerfestin pääareenalla 25-vuotisjuhlavuonna yleisöennätys, paikalla 30 000 juhlijaa

$
0
0


Kuva: Jarkko Laine

Aurinkoisessa säässä 25-vuotisjuhlaansa viettänyt Tammerfest teki pääareenallaan Ratinanniemessä yleisöennätyksen. Pääareenalla vieraili kolmen päivän aikana yhteensä 30 000 juhlijaa. Kaikkiaan Tammerfestissä vieraili yleisöä 80 000.
Pääareenan kaksi tapahtumapäivää perjantai ja lauantai olivat loppuunmyydyt. Lisäksi kaikkien tapahtumapäivien VIP-liput myytiin loppuun jo ennakosta.

”Tämä oli kaikkien aikojen Tammerfest. Tapahtuma keräsi pääareenalle ennätysyleisön, säät suosivat, artistivalinnat miellyttivät festarivieraita sekä alue koettiin viihtyisäksi ja toimivaksi”, kommentoi tuotantopäällikkö Sarianna Matikainen

Pääareenalla esiintyi yli 20 kotimaista artistia ja yhtyettä muun muassa SANNI, Ville Valo & Agents, Kaija Koo, JVG, Juha Tapio ja Eppu Normaali. Kansainvälisenä tähtenä ohjelmassa oli ruotsalainen The Cardigans. Lisäksi ohjelmaa oli 20 eri klubilla sekä Laikunlavalla Keskustorin kupeessa.

Vielä tänään lauantaina Ratinanniemen lavalle nousee Lauri Tähkä. Koko Tammerfestin päättää itseoikeutetusti kaupungin oma rock-moottori Popeda

Tammerfest jälleen ensi vuonna 16.-18.7.2020. Erikoiserä kolmen päivän festivaali- ja VIP-lippuja on myynnissä Tiketissä rajoitetun ajan 22.-31.7.2019. Varsinainen lipunmyynti alkaa myöhemmin. 

Kuvia median käyttöön: http://tammerfest.fi/info/media/
Kuvaaja Jarkko Laine 

http://www.tammerfest.fi/
www.facebook.com/Tammerfest/
@Tammerfest #tammerfest 

Lisätiedot:
Nelonen Media Live Oy, promoottori Timo Isomäki, timo.isomaki@promoter.fi
Nelonen Media Live Oy, tuotantopäällikkö Sarianna Matikainen, sarianna.matikainen@nelonenmedia.fi
ProPromotion Oy, tiedottaja Taija Holm, 040 748 3435, taija@propromotion.fi

Santeri Alkio -mitali ITE-taiteilija Alpo Koivumäelle

$
0
0

Maaseudun Sivistysliitto on myöntänyt kauhajokelaiselle ITE-taiteilija Alpo Koivumäelle ison Santeri Alkio -mitalin. Mitalin perusteena on henkilön ansioitunut ja pitkäaikainen, valtakunnallisesti merkittävä elämäntyö, jossa alkiolaiset arvot ovat toteutuneet ja niitä on edistetty merkittävällä tavalla.

 

MSL:n toiminnanjohtaja Paula Yliselä ja kulttuurituottaja Raija Kallioinen luovuttivat mitalin Koivumäelle hänen 80-vuotisjuhlissaan Alpon Savanni -veistospuistossa Kauhajoen Nummijärvellä 21.7.2019. Alpo Koivumäki on ensimmäinen ITE-taiteilija, jolle MSL myöntää tunnustusmitalin.

Maaseudun Sivistysliitto aloitti ITE-taiteilijoiden kartoittamisen vuonna 1998. Alpo Koivumäki oli ensimmäisiä etsinnöissä löytyneitä taiteilijoita. Vihjekirjeen hänestä lähetti Risto Kautiainen.

Näin Kautiainen kirjoitti: ”Eläkkeelle jäänyt maanviljelijä Alpo Koivumäki ei ole käynyt mitään kouluja eikä opiskellut taidetta. Kuitenkin hän tekee upeita eläinveistoksia. Ne ovat tekotavaltaan karkeita, mutta aidon oloisia. --- Koivumäen koko elämäntapa on maanläheinen. Hän on myös aidosti nöyrä ihminen. PS. Lisäksi hän käyttää veistoksiin muiden poisheittämää romua!!!”

Alpo Koivumäen taide lumosi ITE-taiteen etsintäpartiot. Siitä alkoi tie, jossa Koivumäen veistoksia on viety lukuisiin näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Hänen taidettaan on nähty kotimaisten museoiden lisäksi ainakin Pariisissa, Berliinissä, Moskovassa, Hampurissa, Amsterdamissa ja Pohjoismaissa. Ranskaan La Fabuloserien taidepuistoon Alpo Koivumäki kävi paikan päällä toteuttamassa komean ”Hirvi Suomen saloilta” -veistoksen, joka edelleenkin ilahduttaa kansainvälistä yleisöä.

Alpo Koivumäki on yksi tunnetuimmista, rakastetuimmista ja ihailluimmista ITE-taiteen tekijöistä. Hänen kekseliäisyytensä ja taidokkuutensa herättää ihmetystä ja hurmaa katsojansa. Myös media on esitellyt Koivumäen taidetta laajasti. Kauhajoella sijaitseva Alpon Savanni saa joka vuosi bussilasteittain vieraita. Pihapiiri on nyt kohennettu uuteen uskoon, ja Savanni on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimatkailun kohde.

Alpo Koivumäki teki elämäntyönsä maanviljelijänä. Luovuus, herkkyys, mielikuvitus ja näkemisen lahja ovat asuneet hänen mielessään varmaan aina. Ammatti on puolestaan kasvattanut taidot työkalujen käyttöön ja monenlaisten materiaalien työstämiseen. Taiteilijuus näkyy hänen taidoissaan ja ilmaisussaan, mutta myös hänen syvällisessä persoonassaan ja luonteenlaadussaan.



Alpo Koivumäen esittely ITEnet-sivustolla.

Santeri Alkio -mitali on Maaseudun Sivistysliiton ansiomerkki. Santeri Alkion elämäntyötä kunnioittaakseen MSL teetti hänelle omistetun mitalin liiton täyttäessä 20 vuotta. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Liisa Neuvo. Suunnittelutyön aikana Neuvo oli yhteydessä Santeri Alkion poikaan Paavo Alkioon, joka piti lopputulosta erittäin onnistuneena. Mitalin aiheena on Santeri Alkion profiilikuva. Mitali on pronssiin lyöty ja yksisivuinen. Sitä on kahta kokoa, pienemmän halkaisija 56 mm ja suuremman 120 mm.

 

 

Bistros by the sea

$
0
0

A perfect summer retreat to one of Helsinki’s islands includes a visit to a proper island restaurant. For Theron Bistros, running a summer bistro is all about the relaxed atmosphere, delicious food and thinking of the sea as something more than just a pretty landscape.

The Helsinki summer is off to a beautiful, warm start. For seasoned professionals of the restaurant scene, summer is, most of all, a state of mind. – Helsinki summer is all about the sea, says Timmy Blom, Chef of Theron Group.

Founded by Timmy’s father, Tero Blom, Theron Catering works as a full-service caterer for groups and events. During the summer, it’s time for Theron’s famous summer bistros to wake up. All of them are located either right on the coastline or in the Helsinki archipelago.

The five Theron Bistros – with one space reserved for private events – are different yet the same. – For example, our Bistro Badenbaden is in the actual city and, thus, has a more urban twist to it. The menu focuses on burgers and the beat is slightly more modern. The island menus rely more on classical, Finnish dishes as well as enjoying the surrounding views, says Timmy Blom. – No matter the location, we always try to have fun. This is how everyone can enjoy their day. The patrons and the staff.

For the people of Theron, the sea is not just the glistening waterfront, a chill ambience and fish delicacies on the menu. Working and thriving by the sea requires taking care of The Big Blue too. This is why Theron regularly supports the environmental work for the Baltic Sea. –The sea is the livelihood of our restaurants but also the planet. Getting so much from the sea, it’s our duty to take care of it. 

Theron summer bistros:

  • Bistro Badenbaden, Hietaniemi

Time to hit the beach! Badenbaden is located on the mainland within a walking distance from downtown. The bistro’s large terrace offers refreshing drinks, good food and a panoramic view to the sandy beach and its visitors.

  • Restaurant Pihlajasaari, Pihlajasaari

Ask a Helsinkian and they will name Pihlajasaari as one of the most essential islands around. The charming Restaurant Pihlajasaari lives up to the island’s reputation with a terrace overlooking the sea. Make sure to try the traditional Finnish salmon soup!

  • Upseerikerho, Isosaari

At ease, soldier! Ready to escape the hustle and bustle of the city? Well grab a ferry to the furthest one of the islands in front of Helsinki. Upseerikerho is an old officers’ club and the atmosphere of military staff members enjoying their leave lingers in the air. Stop for a drink or go all the way with an unforgettable dinner.

  • Bistro Svartholm, Loviisa

The beautiful coastal town of Loviisa is situated 80 kilometres east from Helsinki. When in Loviisa, do as the Loviisa people do. Enjoy a meal at a unique bistro located in a historic Sea Fortress Svartholm. Recommended especially for families. 

Text Joonas Ranta

theronbistro.fi

Tornion Panimo laajentaa hallitustaan kovan luokan osaajilla

$
0
0

Kotimaisten pienpanimoiden kolmanneksi kovin kasvaja (Kauppalehti 27.6.2019) Tornion Panimo laajentaa hallituspohjaansa kahdella kovatasoisella osaajalla. Kotipizza Groupin kaupallinen johtaja Markus Kaatranen sekä Pohjolan Perunan toimitusjohtaja Pekka Sarlund valittiin yhtiön hallitukseen viime viikolla pidetyssä yhtiökokouksessa.

– Olemme kasvaneet parissa vuodessa merkittäväksi kansallisen tason toimijaksi ja tahdomme jatkaa kasvun tiellä, Tornion Panimon toimitusjohtaja Kaj Kostiander sanoo. Pekan ja Markuksen näytöt puhuvat puolestaan ja heidän osaamisensa tukee vahvasti yrityksemme kehitystä, Kostiander uskoo.

Markus Kaatrasella on pitkä ura myynnin kehittämisestä ja johtamisesta elintarvike- ja kuluttajatuotealalla. Ennen Kotipizzaa Kaatranen on työskennellyt myynnin johtotehtävissä mm. Kraft Foodsilla ja Lidlissä. Tulosvastuullinen myynnin strateginen johtaminen sekä konseptien kehittäminen ovat hänen vahvuuksiaan.

– On ilo ja kunnia saada olla kirjottamassa hienoa tarinaa arvokkaan brändin parissa. Kotimaisuus ja laadukkaat raaka-aineet yhdistettynä intohimoiseen artesaanihenkeen on ollut aina lähellä sydäntäni, Kaatranen perustelee kiinnostustaan Tornion Panimoon. Osaltani pyrin vaikuttamaan siihen, että yhä useammalla suomalaisella kuluttajalla on mahdollisuus aistia ja maistaa nostalgista panimohistoriaa laadukkaiden Tornion Panimon tuotteiden parissa, Kaatranen sanoo.

Pekka Sarlund puolestaan on Nokian johtotehtävissä kannuksensa ansainnut raskaan sarjan yrittäjä. Nokian entinen Vice President ja nykyinen Pohjolan Perunan omistaja ja toimitusjohtaja on myös perustajaosakas QuietOn-teknologiayrityksessä, jonka aktiivisia vastamelukorvatulppia on myyty yli 120 maahan.

– Tornion Panimo on ripeästi kasvava, aitoa yrittämistä vahvasti henkivä panimo, jonka kasvutarinassa haluan olla mukana ja tuoda siihen oman panokseni, Sarlund kommentoi. 

Torniossa uskotaan Lappi-brändin, aitojen makujen sekä kotimaisten raaka-aineiden voimaan. Viime vuonna liikevaihtonsa kaksinkertaistanut ja tisleisiin toimintaansa laajentanut Tornion Panimo tahtoo nousta yhdeksi maamme arvostetuimmista pienpanimobrändeistä. Ruotsiin viennin viime vuonna avannut panimo tähyilee myös kansainvälisille markkinoille.

– Tinkimättömällä ammattitaidolla aidoista raaka-aineista valmistetuille lappilaisille tuotteille on kysyntää myös maailmalla. Markus ja Pekka tuovat yritykseemme vahvaa strategista osaamista, sekä suunnitelmallisuutta myyntiin ja markkinointiin. Niitä tarvitaan seuraaviin edistysaskeliimme niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, Kostiander summaa.

 

Lisätietoja:

Kaj Kostiander, toimitusjohtaja, Tornion Panimo Oy

Puhelin: 0400 419902 / email: kaj.kostiander@tornionpanimo.fi 

 

 

Onginnan Suomen mestaruudet ratkotaan Saimaan kanavalla

$
0
0

Saimaan kanavalla kisataan sunnuntaina 28.7. onginnan Suomen mestaruuksista. Odotettu kilpailu on eräänlainen onkikauden huipentuma ja kisapaikalle odotetaankin yli 800 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsentä ja onkijaa.

SM-ongen kovimmista titteleistä kamppaillaan henkilökohtaisella tasolla seitsemässä eri sarjassa. Lisäksi kultamitaleista käydään taistoa seitsemässä joukkuesarjassa. Kilpailuaika on klo 10-14, paitsi nuorten alle 12 -vuotiaiden sarjassa, jossa kisa päättyy klo 13.

Saimaan kanava tiedetään olevan monipuolinen mutta oikukas. Pärjätäkseen kilpailijalla tulee olla sekä taitoa että tuuria. Särjet ja salakat kuuluvat yleisimpiin lajeihin, mutta kanavassa uiskentelee myös hieman eksoottisempia kaloja, kuten miekkasärkiä. Mitalisijoitukset on monesti ratkaistu grammapelillä, joten jokainen saaliskala on arvokas. Bonuskala esimerkiksi lahnan muodossa nostaisi saajan sijoituksia roppakaupalla.

Kilpailupaikka ja kisakeskus sijaitsevat molemmat Kansolan sillan välittömässä läheisyydessä. Kilpailualue sijaitsee tuttuun tapaan molemmin puolin kanavaa sekä ylä- että alavirtaan kilpailukeskuksesta.

Kilpailu on avoin kaikille Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenille. Jäsenyyteen ja samalla myös SM-onkeen pääset helposti mukaan. Mene osoitteeseen https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ ja skrollaa sivua hieman alas. Oikeasta reunasta löytyy alaotsikko ”Liity jäseneksi” vaihtoehtoineen. Nappaa mieleisesi suora- tai seurajäsenyys ja nähdään SM-ongessa!

Tiedotusvälineet ovat tervetulleita seuraamaan tätä kesäonginnan suurtapahtumaa.

Liitteenä kuva, joka on vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä.
Kuva: Marcus Wikström, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

 

Lisätietoja:
SM-ongen kilpailunjohtaja Sami Kainulainen, p. 050 559 3357
SVK:n kalatalousasiantuntija Marcus Wikström p. 045 110 2126

CupOfTherapy-kirjalle sydämellinen vastaanotto Hong Kongin kirjamessuilla

$
0
0

Suomalaisen kansainvälisesti vauhdilla kasvavan CupOfTherapy:n kirja julkaistiin Hong Kongin kirjamessuilla viime viikon keskiviikkona. Kustannusyhtiö Popular:in kustannuspäällikkö Sharmon Choy kertoo kirjan kuluttajamyynnin saavuttaneen bestseller-listan ensimmäisen sijan ja 1000 kappaleen myyntirajan rikkoutuneen muutamassa päivässä.

Messuille osallistuneet kirjan tekijät psykoterapeutti Antti Ervasti ja kuvittaja Matti Pikkujämsä kertoivat messujen olleen jälleen loistava avaus josta on hyvä jatkaa CupOfTherapy:n syksyn yhteistyökuvioihin: ”Jatkuva virta ihmisiä ja signeerauksia, kohtaamisia hyvin erilaisten ja eri ikäisten ihmisten kanssa. Jännittävää ja koskettavaa huomata miten ihmiset nopeasti oivalsivat kuvien ja tekstien ydinsisällön.”

CupOfTherapy on terapeuttisilla kuvituksillaan ja viesteillään löytänyt uniikin ihmisten hyvinvointia ja mielenterveyttä konkreettisesti edistävän välineen, joka toimii lukijan kulttuuritaustasta riippumatta. Jokainen kuva muodostaa tarkkaan harkitun kokonaisuuden tarjoten yhtymäkohtia ihmisten todelliseen arkeen ja yhteiskuntaan kytkeytyvistä ajankohtaisista kysymyksistä.

 

Lisätiedot:

Elina Rehmonen

0409012971

info@cupoftherapy.net

Suomen parhaat savusaunalöylyt Kuopion Saanassa!

$
0
0

Kansainvälinen Savusaunaklubi ry valitsi Ikaalisissa 20.7.2019 pidetyillä savusaunafestivaaleilla yrityssaunojen sarjan Suomen parhaaksi savusaunaksi Matkailukeskus Kuopion Saanan pellettilämmitteisen saunan. Festivaali järjestettiin nyt 24. kerran.

Palkinnon myöntäneiden – Kansainvälisen Savusaunaklubin saunamestari Pentti Hakalan ja Löylynlyöjät ry:n räppänämestari Seppo Leskisen - allekirjoittamassa saatekirjeessä sanottiin seuraavaa: ”Kansainvälinen savusaunaklubi on myöntänyt yritykselle Matkailukeskus Kuopion Saana Oy suosituslaatan numero 68, jota voitte käyttää perusteluna ylistäessänne suomalaista savusaunaa. Ja omaa savusaunaanne erityisesti. Kiinnittäkää laatta arvonsa mukaiselle paikalle muistuttamaan siitä, että se on myönnetty koesaunomisen ja perusteellisen harkinnan jälkeen sillä kokemuksella, jonka olemme saaneet testattuamme 215 savusaunaa ja tutkittuamme saunastanne 196 yksityiskohtaa.”

Saanan savusaunan on suunnitellut arkkitehti Reijo Mitrunen ja sen kiuastekniikasta vastaa Kojonkulman Hake Oy:n Konsta Heinonen. Pellettilämmitteisen kiukaan etuina ovat mm. erittäin puhdas palaminen sekä vähäinen palamisesta aiheutuva savuntuotto. Pelletin syöttöä tulipesään ohjaa tietokone, jolloin kiukaan lämpötila saadaan pidettyä optimaalisena läpi päivän. Saanan savusaunan lauteet sijaitsevat aivan saunarakennuksen yläosassa, selvästi kiuasta ylempänä. Näin löylyjen lämpö leviää miellyttävästi ja kokonaisvaltaisesti kaikkialle.

Kuopion Saanan savusauna on osa matkailukeskuksen kylpyläpalvelua ja se lämmitetään päivittäin. Savusaunaan mahtuu kerrallaan noin viisitoista kylpijää. Valinnan merkiksi Saanan savusaunan seinään kiinnitettävä laatta ruuvataan savusaunan seinään juhlallisin menoin elokuussa. Tilaisuuteen kutsutaan myös Kansainvälisen Savusaunaklubin ja Löylynlyöjät ry:n edustajat.

Matkailukeskus Kuopion Saana avattiin vappuna luonnonkauniille paikalle Siikarantaan, aivan kaupungin keskustan tuntumaan. Matkailukeskuksen palveluihin kuuluu sauna- ja kylpyläpalvelujen lisäksi ravintola-, terassi- ja vierasvenetoiminta.

 

Lisätietoja

Matkailukeskus Kuopion Saana Oy

  • toimitusjohtaja Pekka Laasonen puh. 044 7240 941

Matkailukeskus Kuopion Saana Oy

  • hallituksen pj Raimo Sonninen puh. 0400 672 414

Kojonkulman Hake Oy

  • Konsta Heinonen puh. 050 366 9913

 

 


Pisara-suurleiri alkaa huomenna keskiviikkona 24.7.2019 Partaharjun leirikylässä!

$
0
0

Nyt jo 18. kertaa järjestettävä suurleiri alkaa huomenna keskiviikkona 24.7. Pieksämäellä. Kuusi päivää kestävän Pisara-leirin aikana lähes 1750 leiriläistä pääsee nauttimaan Partaharjun luonnosta, tutustumaan uusiin kasvoihin ja rakentamaan yhdessä rauhaa. Leirin kantavana teemana on ilo, ja tarinankertoja Kiisi Isotalo on kirjoittanut leirin tarinalliseksi punaiseksi langaksi oman taustatarinan, johon leiriläiset pääsevät tutustumaan leirin aikana. 

Leiri koostuu keskusleiristä sekä seitsemästä eri alaleiristä, joihin on jakautunut väkeä yhteensä kahdeksan eri hiippakunnan alueelta. Eniten osallistujia, noin 1300 varhaisnuorta ohjaajineen, on 10–14-vuotiaiden junnuleirillä, mutta myös 15–28-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille sekä perheille tarkoitetuille leireille on tulossa mukavasti väkeä. 

Leirillä järjestettävällä medialeirillä leiriläiset pääsevät tutustumaan toimittajan arkeen kiertäessään kylissä ja valmistellessaan uutislähetystä, joka ilmestyy joka ilta klo 22.00 Ttila-youtubekanavassa. 

Keskiviikkoiltana koko leiriväki kokoontuu yhteen “ilonpisaroiksi” avajaisnuotion äärelle Salvosjärven rantaan. Avajaisissa puolestaan pääsevät ääneen kuoroleiriläiset, jotka vastaavat omalta osaltaan avajaisten ohjelmasta. Kuoroleiriläisistä osa esiintyy myös perjantain leirijumalanpalveluksessa osana “100 vuotta iloa” -kuoroa. 

Leirin pääjärjestäjä on Nuori kirkko ry yhdessä Nuoren kirkon piirien, Kirkon kasvatus ja perheasiain yksikön, hiippakuntien ja paikallisseurakuntien, Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-nuorisoverkosto kanssa. Leirin suunnittelutyö on aloitettu jo kesällä 2017, ja se on kirkon varhaisnuorisotyön satavuotistaipaleen eli ”100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa” -teemavuoden päätapahtuma. 

“Tämä on ollut opettavainen ja antoisa Pisara-matka alusta kohti loppuhuipennusta eli itse leiriaikaa. Upeinta on ollut se, että leiriä on valmisteltu näin valtavan laajalla yhteistyöllä”, iloitsee Pisara-leirin projektipäällikkö Maara Kosonen.

 

Lue lisää: www.pisaraleiri.fi, youtube-kanava: ttila.fi ja @pisaraleiri sekä #pisaraleiri

Leirin kuva-arkistoon pääset osoitteessa https://www.flickr.com/photos/pisaraleiri/ 

Lisätiedot medialle löytyvät osoitteesta www.pisaraleirifi/media. Sivulle on koottu kaikki aiemmat mediatiedotteet, taustatietoja suurleirien historiasta sekä mm. tiedot eri seurakuntaryhmistä, mikäli haluatte jututtaa myös oman paikkakuntanne leiriläisiä.

Lisätietoja: 

  • Leirinjohtaja Eija Kallinen, 0400 105 073, eija.kallinen@nuorikirkko.fi 

  • Leirin projektipäällikkö Maara Kosonen, 0400 541 957, maara.kosonen@nuorikirkko.fi

  • Vs. viestintäjohtaja Johanna Pietiläinen, 044 545 6592, johanna.pietilainen@nuorikirkko.fi

  • Nuorten leiri: Tarja Liljendahl 0400 279 376, tarja.liljendahl@nuorikirkko.fi 

  • Perheleiri ja kuoroleiri: Mari Torri-Tuominen, 050 5851 071, mari.torri- tuominen@nuorikirkko.fi

  • Medialeiri: Juha Kinanen, 0400 304 490, juha.kinanen@nuorikirkko.fi

Kesän suurin partioleiri käynnistyy tänään

$
0
0

Hämeen Partiopiirin piirileiri käynnistyy tänään Evon leirialueella Hämeenlinnassa. Ilves19 on kesän suurin partioleiri, jonne saapuu lähes 5000 partiolaista Suomesta ja ulkomailta. Leirin teemana on tulevaisuus ja leirin ohjelmissa tutustutaan tulevaisuuden maailmaan ja kehitetään tulevaisuudessa tarvittavia taitoja. Jokainen leiriläinen pääsee leirin aikana pohtimaan tulevaisuutta ja sitä, miten me voimme tehdä maailmasta paremman.

Ilves19 on kuin kaupunki pienoiskoossa, mistä löytyy sairaala, palokunta, työvoimatoimisto, maauimala, kahviloita ja disco. Ilves19 leiriä vietetään Evon metsissä 24.7-1.8.2019. Pienimmät partiolaiset eli sudenpennut ovat leirillä 24.-27.7.

Ilves loikkaa tulevaisuuteen

Leirin teema näkyy ohjelmassa monin eri tavoin. Partiolaiset tutustuvat dronekoodaukseen, seikkailevat virtuaalitodellisuudessa, pelaavat Itämeren Tietäjät -peliä, vierailevat myrskytunnelissa sekä rakentavat hyönteishotelleja.

− Pureudumme teemaan kullekin ikäkaudella sopivalla tavalla muun muassa globaaliuden ja teknologian näkökulmasta. Olemme lisänneet ohjelmien toiminnallisuutta teknologiaa hyödyntämällä, mutta korostamme samalla vahvasti ryhmätyöskentelyä ja yhteistyötä, jotka myös ovat tärkeitä tulevaisuuden taitoja. Haluamme antaa myös lippukunnille esimerkkejä ja vinkkejä ikäkausitapahtumien järjestämiseen, kertoo leirinjohtaja Jaakko Honkala.

Piirileirejä 1950-luvulta alkaen

Piirileireillä on Hämeen partiopiirin alueella pitkät perinteet; niitä on järjestetty lukuisia eri vuosikymmenillä. Piirileirit tarjoavat partiohauskaa, jollaisia päästään kokemaan vain suurleireillä. Useat näistä elämyksistä ovat mahdollisia vain suurleirien tarjoamien resurssien ja tekijämäärien myötä. Leirin tekemiseen osallistuu sadoittain vapaaehtoisia, jotka kuljettavat tavaraa, valmistavat ruokaa ja järjestävät ohjelmaa. Leirin aikana osallistujat pääsevät tutustumaan uusiin ihmisiin yli lippukunta- ja aluerajojen, muodostaen elinikäisiä ystävyyssuhteita.

 

Lisätietoa leiristä antaa leirin johtaja Jaakko Honkala, p. 040 5800 615, jaakko.honkala@partio.fi.
Leirin mediamestarina toimii Sari Rautio, p. 040 522 0933.

 

Partio on täynnä ystävyyttä, naurua ja unohtumattomia elämyksiä. Partio on kaikille avoin harrastus, joka vaalii vastuuntuntoisuutta, ympäristön ja toisten ihmisten huomioimista sekä johtajuustaitoja. Vapaaehtoisemme antavat vuosittain yli 3 miljoonaa tuntia aikaansa lasten ja nuorten partioharrastamisen mahdollistamiseksi. Tämä vastaa yli 1800 nuorisotyöntekijän työpanosta. 

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorisojärjestö, jonka toiminnassa on vuosittain mukana yli 65 000 jäsentä. Maailmanlaajuisesti partiolaisia on noin 45 miljoonaa yli 200 maassa. Meillä olet osa maailmanlaajuista yhteisöä, jonka avulla maailmasta voi tehdä paremman paikan. Lähde mukaan seikkailuun osoitteessa partio.fi/liity 

 

SÖDER creates a taste palette from Starters & Desserts

$
0
0

Why order a main course when small portions from the SÖDER menu bring together the best of modern Nordic cuisine?

Restaurant founder, Lotten Lindborg-Suhonen, often found herself ordering several appetisers while eating out, skipping the main course completely. She also found that she was not alone in doing this. A main course is often too filling and flavours can be a bit one dimensional. Lotten had more fun ordering three different starters to taste the different flavours. This discovery was the inspiration for SÖDER.

SÖDER Chef Oliver Lauronen’s culinary philosophy is based on tasty variations of Scandinavian cuisine. – We use a lot of local ingredients and emphasise their amazing flavours. So at SÖDER you can tuck into Finnish tastes with a modern twist.

The main components of the SÖDER menu change at least four times a year. – From June 17th we’ll bring out summer flavours with Finnish new potatoes, carrots, and radish in various forms, and of course, well-sourced meat and fish. 

A ticket to a Finnish movie

Attentive service and great food comes first, but the interior design, lighting and music are also well thought out at SÖDER. On the right as you enter, there´s a fresh market hall feeling with white tiles, and on the left a more bohemian atmosphere with a bold green wallpaper. It’s almost like watching a Finnish retro movie. – We wanted to create a milieu like a movie, so our guests always want to see what happens next!

Södra

Lotten describes the drinks list as a carefully chosen selection of basics and natural wines. – Our speciality is Södra beer, produced by a Swedish micro brewery. You will not find it anywhere else in Finland.

Text Mia Heiskanen

 

Söder: Uudenmaankatu 9, 00120 Helsinki | www.restaurantsoder.fi

Hyfsad fångst av småvilt – fångsten av sjöfågel minskade

$
0
0

I fjol fångade jägarna mera småvilt än under de senaste åren. Speciellt fångsten av skogshönsfåglar var rikligare. Fångsten av sjöfåglar var dock något mindre än under tidigare år.

Cirka 202 000 jägare jagade i de finska skogarna i fjol. Dryga 80 procent av dessa jagade småvilt och 60 procent jagade hjortdjur.

– Cirka 125 000 småviltjägare fick fångst. Under detta årtionde har cirka 75 procent av småviltjägarna fått fångst årligen, men under de senaste åren har andelen minskat något. I och med att bara två av tre småviltjägare fick fångst var 2017 ett exceptionellt år. I fjol återgick situationen till det normala, berättar Leena Forsman, forskare vid Naturresursinstitutet. 

Fångsten av skogshönsfågel ökade

I jämförelse med 2017, som var ett exceptionellt svagt år vad gäller fågelbeståndet och fångstmängden, fördubblades skogshönsfångsten 2018.

– Triangelinventeringarna sommaren 2019 visade att fågelbestånden har ökat och på många områden tilläts en längre jaktsäsong. Framför allt dessa faktorer ökade jakten på och jägare av skogshönsfågel i jämförelse med året innan. Ungefär hälften av dem som jagade i fjol jagade skogshönsfågel, berättar Jani Pellikka, specialforskare vid Naturresursinstitutet.

Fångsten av sjöfågel minskade

Från och med 2013 har fångsten av sjöfågel minskat år för år och i fjol var den på den lägsta nivån på hela 2000-talet. Sedan början av årtiondet har även antalet jägare minskat med en tredjedel.

– I fjol jagade cirka 70 000 personer sjöfågel.  Mest fångade man gräsand. Krickan kom på andra plats – ungefär hälften så många krickor som gräsänder. Den tredje vanligaste sjöfågelfångsten var knipan. Under de senaste åren har fångsterna av dessa vanligaste fångstarter minskat, konstaterar Forsman.

Av villebrådsarterna fångades mest ringduva och mårdhund

Fångsten av små rovdjur var lite större än året innan. Av de småvilt som är däggdjur fångades mest mårdhund och skogsharen kom på andra plats. Under de tre senaste åren har fångsten av skogshare varit betydligt mindre än under tidigare år. Cirka 30 000 jägare fångade mårdhund och lika många fångade skogshare. Fångsten av mink och räv kom på tredje plats, knappt 20 000 jägare fångade dessa. Av alla villebrådsarter var fångsten av ringduva störst. Cirka 30 000 jägare fångade ringduvor.

Bakgrund till statistiken

Naturresursinstitutets jaktstatistik grundar sig på en enkät som skickas ut till de jägare som har betalat jaktvårdsavgiften under statistikåret. Statistiken för 2018 sammanställdes utifrån svaren på enkäten som skickades ut till 7 500 jägare per post. Enkäten skickades ut i början av 2019. Cirka hälften av de som fick enkäten svarade på den. Enkäten har genomförts i sin nuvarande form från och med 1996. Informationen om fångsterna av tillståndspliktiga villebråd som omfattas av rapporteringsskyldighet har lämnats av Finlands viltcentral.

Bilder: 

Fångsten av skogshönsfågel 1996−2018.

Fångstmängdena av de vanligaste sjöfåglarna 1996−2018.

Statistik: Jakten och småviltsbyte 2018

Ytterligare information:
Leena Forsman, forskare, Naturresursinstitutet, tfn 029 532 7228, fornamn.efternamn@luke.fi

Pienriistasta kelpo saalis – vesilintusaalis väheni

$
0
0

Metsästäjät saivat viime vuonna enemmän pienriistasaalista kuin muutamana edellisvuonna. Etenkin metsäkanalintuja saatiin saaliiksi runsaammin. Vesilintusaalis jäi kuitenkin hieman pienemmäksi kuin aiempina vuosina.

Suomessa noin 202 000 metsästäjää kävi viime vuonna metsällä. Heistä runsas 80 prosenttia metsästi pienriistaa ja 60 prosenttia jahtasi hirvieläimiä.

– Pienriistaa pyytäneistä noin 125 000 metsästäjää sai pienriistasaalista. Tällä vuosikymmenellä noin 75 prosenttia pienriistanmetsästäjistä on saanut saalista vuosittain, tosin viime vuosina heidän osuutensa on ollut hieman pienempi. Vuosi 2017 oli poikkeuksellinen ja saalista sai vain kaksi kolmesta pienriistanmetsästäjästä. Viime vuonna tilanne palautui ennalleen, kertoo tutkija Leena Forsman Luonnonvarakeskuksesta (Luke). 

Metsäkanalintusaalis kasvoi

Vuoden 2018 metsäkanalintusaalis kaksinkertaistui vuodesta 2017, joka oli lintukannoiltaan ja saalismäärältään poikkeuksellisen heikko.

– Kolmiolaskennat kesällä 2018 osoittivat lintukantojen kasvaneen, ja monilla alueilla sallittiin pitempi metsästyskausi. Ennen muuta nämä tekijät lisäsivät metsäkanalinnustusta ja -linnustajia edellisvuodesta. Noin puolet viime vuonna metsällä käyneistä kävi metsäkanalintujahdissa, kertoo erikoistutkija Jani Pellikka Lukesta.

Vesilintusaalis pieneni

Vesilintusaaliin määrä on vuosi vuodelta vähentynyt vuodesta 2013 ja oli viime vuonna 2000-luvun pienin. Myös pyytäjien määrä on vähentynyt vuosikymmenen alusta lähes kolmanneksen.

– Viime vuonna noin 70 000 metsästäjää kävi vesilinnustamassa.  Eniten saaliiksi saatiin sinisorsia ja toiseksi eniten taveja, joita pyydettään noin puolet vähemmän kuin sinisorsia. Kolmanneksi yleisin vesilintusaalis on telkkä. Näiden yleisimpien saalislajien saaliit ovat vähentyneet aivan viime vuosina, Forsman toteaa.

Sepelkyyhky ja supikoira pyydetyimmät riistalajit

Pienpetoja saatiin saaliiksi hieman enemmän kuin edellisvuonna. Pienriistanisäkkäistä eniten saatiin saaliiksi supikoiria ja toiseksi eniten metsäjäniksiä. Kolmen viime vuoden aikana metsäjäniksiä on saatu saaliiksi selkeästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Noin 30 000 metsästäjää sai saaliiksi supikoiria ja yhtä moni sai saaliiksi metsäjäniksiä. Kolmanneksi eniten saatiin saaliiksi minkkejä ja kettuja, joita vajaa 20 000 metsästäjää sai saaliiksi. Kaikista riistalajeista sepelkyyhkysaalis oli suurin. Niitä sai saaliiksi vajaa 30 000 metsästäjää.

Tilaston taustaa

Luken metsästystilasto perustuu tilastovuonna riistanhoitomaksun suorittaneille metsästäjille lähetettyyn kyselyyn. Vuotta 2018 koskeva tilasto laadittiin 7500 metsästäjälle postitse lähetetyn kyselyn vastausten perusteella. Kysely lähetettiin alkuvuodesta 2019. Siihen vastasi noin puolet kyselyn saaneista. Kysely on nykymuotoisena toteutettu vuosittain vuodesta 1996 lähtien. Tiedot luvanvaraisten sekä ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien riistaeläinten saalismääristä ovat Suomen riistakeskuksen keräämiä. 

Kuvat:

Metsäkanalintusaalis vuosina 1996−2018.

Yleisimpien vesilintujen saalismäärät vuosina 1996−2018.

Tilasto: Metsästys 2018

Lisätietoja: Tutkija Leena Forsman, Luke, puh. 029 532 7228, etunimi.sukunimi@luke.fi

 

 

Viewing all 18599 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>