Quantcast
Channel: Vapaa-aika - ePressi
Viewing all 18969 articles
Browse latest View live

Tutkimus: Suurempi osa suomalaisista haluaa pysyvän kesäajan valoisat illat kuin talviajan valoisat aamut

$
0
0

Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan 81 prosentille suomalaisista pysyvän kesäajan valoisammat iltapäivät ja illat on joko mieluisin tai sopiva vaihtoehto.

Jos Suomessa siirryttäisiin yhteen kiinteään aikajärjestelmään, niin 43 % suomalaisista valitsisi vaihtoehdon, joka toisi mukanaan valoisammat iltapäivät ja illat, selviää Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.

Vain joka viides suosii valoisampia aamuja ja aamupäiviä. Runsaalle kolmannekselle sopisivat molemmat vaihtoehdot. Näin ollen valoisammat iltapäivät ja illat olisivat suurimmalle (81%) osalle suomalaisista sopiva vaihtoehto.

Kyselyn tulos poikkeaa muun muassa oikeusministeriön Otakantaa-palvelussa järjestetystä kyselystä, jossa 52 prosenttia kannatti talviaikaan ja 48 prosenttia kesäaikaan siirtymistä.

“Kun puhutaan vain pysyvästä kesä- ja talviajasta, niin sen käytännön vaikutuksia päivittäiseen elämäämme on hankala ymmärtää. Siksi halusimme viedä kysymyksen käytännön tasolle”, Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson kertoo.

“Teettämämme tutkimus osoittaa, että kysymyksenasettelulla on väliä. Pysyvä kesäaika tarkoittaa jopa 130 valoisampaa tuntia iltapäiviin ja iltaan vuodessa, ja niillä on vastaajille selkeästi väliä.”   

Kysely tehtiin viikoilla 43 ja 44, joiden välisenä viikonloppuna siirryttiin kesäajasta talviaikaan.

Suomen Latu on huolissaan pysyvän talviajan vaikutuksesta suomalaisten ulkoiluun ja liikunnalliseen aktiivisuuteen. Erityisesti siksi, että liikunta painottuu iltapäiviin ja alkuiltaan.

“Ottamatta kantaa pysyvän talvi- tai kesäajan puolesta, niin meidän laitteidemme käyttäjät liikkuvat selkeästi eniten arkisin kello 1620 välillä”, tiedejohtaja Raija Laukkanen Polar Electro Oy:lta kertoo.

Tutkimuksessa esitettiin vastaajille kysymys: Suomi harkitsee siirtymistä keväisistä ja syksyisistä kellonaikojen siirtelyistä yhteen kiinteään aikajärjestelmään. Jos näin päätetään, niin haluaisitko kiinteän aikajärjestelmän tuovan lisää valoa iltapäiviin ja iltoihin vai aamupäiviin ja aamuihin vai onko asialla sinulle väliä?

Suomen Ladun Taloustutkimukselta tilaamassa tutkimuksessa haastateltiin 1 000 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ±2,2 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla. Haastattelut tehtiin 21.10–23.10.2019 ja  28.10-29.10.2019 Taloustutkimus Oy:n puhelinhaastattelukeskuksesta Helsingistä. 

Lisätietoja:
Eki Karlsson, Suomen Latu, toiminnanjohtaja, eki.karlsson@suomenlatu.fi, puh. 044 328 3286.

 


DIMENSIO -näyttelyn avajaiset pe 15.11. klo 18 Lappeenrannan taidemuseolla

$
0
0

Tervetuloa DIMENSIO -näyttelyn avajaisiin perjantaina 15.11.2019 klo 18.00
Lappeenrannan taidemuseolle, Kristiinankatu 8-10, Lappeenrannan Linnoitukseen!

Avajaiskutsu on liitteenä. Avajaiset ovat kaikille avoimet.

Dimensio ry järjesti ensimmäisen näyttelynsä Tampereella vuonna 1972. Uusin tavoin muun muassa tekniikkaa, teknologiaa ja luonnonilmiöitä taiteessaan käsittelevän ryhmän näyttelyitä on siitä lähtien järjestetty useita eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Lappeenrannassa esillä on ryhmän taiteilijoiden uusimpia teoksia.

DIMENSIO on esillä Lappeenrannan taidemuseossa 16.11.2019–9.2.2020.

 

Lisätietoja: 

Sinikka Myyrä
amanuenssi
Lappeenrannan museot
sinikka.myyra@lappeenranta.fi
040 522 6280
 
Lappeenrannan taidemuseo
Kristiinankatu 8-10
PL 239
53101 Lappeenranta

 

 

Etälenkkeillen lisää sosiaalisuutta arkeen

$
0
0

Yhdessä Ovesta Ulos (YOU) on käynnistänyt uudenlaisen etälenkkeilyryhmiä tarjoavan palvelun. Etälenkillä osallistujat kokoontuvat vetäjän johdolla liikkumaan yhdessä ryhmäpuhelun kautta keskustellen. Osallistujat ulkoilevat omassa ympäristössään haluamallaan tavalla ja omalla kuntotasollaan. Lenkkien keskustelusisältöjä ohjaavat ryhmien teemat, joita on moneen makuun ja tarpeeseen ja lisää valmistellaan. 

Etälenkkeilyryhmien yhtenä tarkoituksena on mataloittaa ulos ja liikkumaan lähtemisen kynnystä niillä, joille on haastavaa toteuttaa sitä oma-aloitteisesti. Etälenkkeilyssä on ryhmäliikunnan hyödyt, mutta jokainen osallistuja liikkuu valitsemallaan tavalla ja itselleen sopivalla tahdilla.

– Osalla ihmisiä on kynnys lähteä mukaan esimerkiksi jumppatunneille, koska oma kuntotaso koetaan liian heikoksi niihin. Toisaalta etälenkkeilyssä ei tarvitse myöskään miettiä, että miltä näyttää tai millaisilla vaatteilla sitä kehtaa lähteä mukaan ryhmään, YOU:n perustaja Katariina Sampinen kertoo. Palvelu tuo säännöllisyyttä ulkoiluun ja liikkumiseen ja rytmittää elämää laajemminkin.

Yhdessä Ovesta Ulos -lenkit ovat ratkaisu myös niille, joilla on niukasti aikaa ja mahdollisuuksia lähteä erikseen jonnekin harrastamaan, mutta joilta kuitenkin löytyy halua liikkua ryhmässä. Ryhmään pääsee mukaan suoraan kotiovelta, mikä tehostaa ajankäyttöä.

– Arjen palapeliä rakentaessa oman ajan löytäminen voi tuntua vaikealta. Etälenkkeilyssä saa kätevästi yhdistettyä sosiaaliset tarpeet liikunnan tuomiin hyvinvointivaikutuksiin, kuvailee etälenkkeilyryhmän vetäjä Annika Pöyhtäri.

Motivaationa etälenkkeilyryhmään osallistumisessa voi yhtä hyvin olla liikunnan harrastamisen sijaan yksinäisyyden torjuminen. Ryhmät tarjoavat ihmisten välisiä kohtaamisia, seuraa ja yhteisöllisyyttä, joita moni on nykypäivänä vailla. Yksinäiseksi itsensä kokevien määrä on Suomessa merkittävä, ja yksinäisiä löytyy kaikista ikäluokista.

Sampinen ja Pöyhtäri rohkaisevat kaikkia ulkoilua ja keskusteluseuraa kaipaavia kokeilemaan rohkeasti etälenkkeilyä. Se tarjoaa helpotusta ja hyvää mieltä arkeen, mahdollisuuksia uuden oppimiseen sekä liikunnan riemua. Ryhmissä on mahdollista saada vertaistukea sekä uusia tuttavuuksia omassa turvallisessa ympäristössä. 

– Ja lenkille tulee lähdettyä varmemmin, kun aika on merkattuna kalenteriin ja seura odottaa langan päässä, vinkkaa Sampinen.

 

Lisätietoja:

Katariina Sampinen
etälenkittäjä, hyvinvointiyrittäjä
(0400) 675 627 | katariina@yhdessaovestaulos.fi

Annika Pöyhtäri
etälenkittäjä, Metsämieli -ohjaaja
(040) 5484 338 | annika@yhdessaovestaulos.fi

www.yhdessaovestaulos.fi | www.facebook.com/yhdessaovestaulos | www.instagram.com/yhdessaovestaulos

Oldboy BBQ – uusi korealainen ravintola avataan Helsinkiin 5.11.2019

$
0
0

"I´m full, but i'll have some more, please!" Korealainen keittiö hurmaa muun maailman lisäksi myös pohjoismaalaisten sydämet! Oldboy BBQ avautuu Helsinkiin 5.11.2019.

Ragusta ja Shelteristä tutut ravintoloitsijat Antti Asujamaa ja Lennart Sukapää yhdessä Hanne Honkasen sekä Jan-Martin Rossin kanssa tuovat palan upeaa korealaista ruokakulttuuria Suomeen. Marraskuussa avautuva ravintola Oldboy BBQ tuo oivan lisän Helsingin hienoon ravintolatarjontaan.

Ludviginkadulle avautuva Oldboy BBQ tarjoaa virikkeitä kaikille aisteille. Maukkaan ruoan ja monipuolisen juomavalikoiman lisäksi suurta osaa näyttelevät yksityiskohtainen interiööri, rento musiikki ja taide, josta hyvänä esimerkkinä Taneli Stenbergin loihtima kahden seinän kokoinen muraaliteos.

- Korealaiset ovat hillittyä kansaa, kunnes soju-pullon korkki rusautetaan auki – sama pätee suomalaisiin! Korealainen illallinen on sosiaalinen tapahtuma, ja sellaiselle luomme oivat puitteet. Hyvää ruokaa, lämminhenkisen rentoa palvelua ja hyvää musiikkia, joiden myötä toivomme onnellista puheensorinaa ja lasien kilinää, ravintoloitsija Asujamaa maalailee.

Oldboy BBQ:n ruoka on sielukasta ja helposti lähestyttävää: autenttisia ja kekseliäitä makuja herkkusuille. Kaiken takana seisoo osaava ja omistautunut keittiöhenkilökunta. 

Ruokalistalla on valmiiksi rakennettuja menuja, mutta myös yksittäisiä korealaisen keittiön klassikoita, kuten bulgogi, fried chicken, mandut sekä korealaiset pannukakut. Asujamaa ja Honkanen ovat poimineet ideoita ja oppeja keittiön saloihin pitkin Etelä-Koreaa korealaisen kokkiystävän Bona Kimin opastuksella. Honkanen vastaa keittiön toiminnasta ja on myös ravintolan osakas.

Keittiön ehdoton sydän on hiiligrilli, jossa kypsennetään kaikki lihat, merenelävät ja kasvikset täydellisyyteen pyrkien. Ne tarjoillaan käsintehdyissä keraamisissa hiilipöytägrilleissä.

Korealaiseen ateriaan vahvasti kuuluvat elementit, itse tehty kimchi, riisi ja vaihtelevat seitsemän lisuketta tarjoillaan aina pääraaka-aineen vierelle. Lisukkeina tarjoillaan erilaisia maustekastikkeita, pikkeleitä, salaatteja ja kimchejä. Tämä antaa mahdollisuuden kokea useita eri makuyhdistelmiä illallisen aikana ja säädellä itse annoksen mausteisuutta ja tulisuutta.

Juomapuolesta vastaa osakkaana ja ravintolapäällikkönä toimiva pitkän linjan ammattilainen Jan-Martin Rossi. Ruoan alas huuhtomiseen on tarjolla kattava ja mielenkiintoinen lista erilaisia viinejä, korealaisia klassikoita kuten sojua ja makgeollia sekä useita kotimaisten pienpanimoiden oluita. Kuivin suin on käytännössä mahdoton jäädä, sillä rento, ystävällinen ja asiantunteva salihenkilökunta pitää huolen siitä, ettei lasi ehdi tyhjäksi asti.

Mielettömät naiset muun muassa ravintola Shelterin interiöörin takaa eli Kaheli Design vastaa Ludviginkadun ravintolatilan sisustuksesta.

Tavoitteena on rehellinen ja viihtyisä meininki, jossa yksityiskohdat ja upeat värit luovat tiloista aistikkaat ja mielenkiitoiset. Tilan kolme täysin erilaisilla tunnelmilla pelaavaa salia mahdollistavat vierailijalle joka kerta uuden kokemuksen.

“If more of us valued food and cheer and song above hoarded gold, it would be a merrier world.”

Grillit kuumana ja juomat kylmässä aina maanantaista lauantain myöhäisiltaan:

Ma - to 17- 23 (21.30 viimeiset ruokatilaukset)
Pe - la 17 – 01 (23.30 viimeiset ruokatilaukset)

Lisätiedot:
Antti Asujamaa
antti@ragu.fi
puh. 0400 568 772

Hanne Honkanen
hanne@oldboy.fi
puh. 041 543 8100

Yhteystiedot:
Oldboy BBQ
Ludviginkatu 5,
00130 Helsinki
+358 10 207 3000
reservations@oldboy.fi
https://www.oldboy.fi

Seuraa sosiaalisessa mediassa:
Facebook: oldboybbq
Instagram: oldboybbq 

Kapuajat kohti Etiopiaa – kehitysyhteistyötä tukevien vapaaehtoisten keräyspotissa jo yli 90 000 euroa

$
0
0

Ryhmä suomalaisia vapaaehtoisia kerää Kapua 2019 Etiopia -kampanjassa varoja terveyden ja koulutuksen edistämiseksi Etiopiassa ja Malawissa. Yksi Kapua-vuoden haasteista on myös kiipeäminen Etiopian korkeimmalle vuorelle.

Kapua-hanke on koonnut yhteen 20 vapaaehtoisen kehitysyhteistyön tukijan tiimin, jolle tämän vuoden kohokohta on 3.11. alkava matka Etiopiaan tutustumaan Kapuassa tuettaviin kohteisiin. Ryhmä myös haastaa itsensä vaeltaen ja kavuten Etiopian korkeimmalle vuorelle, Ras Dashenille (4550m).

“Tämä on ensimmäinen matkani Afrikan mantereelle, ja uusi kulttuuri on jo itsessään hienoa, mutta itselleni on tärkeää päästä konkreettisesti näkemään, mihin keräämiämme varoja käytetään”, Järvenpäästä kotoisin oleva Sari Kortesoja Kapua 2019 -tiimistä kertoo.

Kapuajat keräävät varoja kolmen suomalaisen järjestön kehitysyhteistyöhankkeisiin vuoden 2019 ajan. Tähän mennessä ryhmän yhteisestä 100 000 euron tavoitteesta on kerätty yli 90 000 euroa. Kunkin Kapuajan henkilökohtainen keräystavoite on euro joka metriltä Ras Dashenin huipulle, yhteensä 4550 euroa. Osallistujat maksavat itse matkakulunsa Etiopiaan.

“Kapua-vuosi on ollut erittäin paljon mieltä kohottava ja piristävä. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja on ollut todella mukavaa kuulua johonkin porukkaan, jolla on yhteinen tavoite”, sanoo Tampereelta kotoisin oleva Kapua 2019 -tiimin jäsen Kaisa Pitkänen.

Kuopiosta kotoisin oleva Kapuaja-pariskunta Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo kertoo varainhankinnan tuoneen vuoteen yllättäviä kohtaamisia kuten yläkouluikäiset nuoret, joille he ovat pitäneet luentoja. “Lisäksi vuoteen on mahtunut tavoitteellista liikkumista, joka onkin tarpeen tässä iässä”, he jatkavat.

Kapua-hankkeen tavoitteena on globaalin oikeudenmukaisuuden edistäminen. Kapua lisää suomalaisten tietoa kehitysmaissa asuvien ihmisten arjen haasteista sekä kerää varoja koulutuksen ja terveyden edistämiseen. Kapuajien tuella Kynnys ry edistää vammaisten naisten voimaantumista Etiopiassa. Malawissa Väestöliitto edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja Taksvärkki ry tyttöjen oikeuksia ja koulutusta. 

Keräykseen voi osallistua www.kapua.fi -sivustolla. Sivustolla julkaistaan myös kapuajien matkapäiväkirjaa suoraan Etiopiasta koko matkan ajan 3.–17.11.2019.

Kapua 2019 Etiopia -tiimissä kapuavat Riitta Djupfors, Lieto; Lea God, Espoo; Marianne Hallamaa, Turku; Tarja Helppikangas, Kuopio; Suvi Immonen, Tornio-Haaparanta; Sari Kortesoja, Järvenpää; Katja Koskela Tornio/Oulu; Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo, Kuopio; Terhi Lehtovaara, Turku; Mervi Leivo, Helsinki; Reetta Lukka, Lohja; Minna Manninen, Helsinki; Ulla Niemi-Pynttäri, Helsinki; Pia Piispanen, Hailuoto; Kaisa Pitkänen, Tampere; Reeta Rouhiainen, Raisio; Jouni Tanninen, Oulu; Merja Varjus, Hyvinkää ja Laura Vehkaoja, Helsinki.


Lisätietoa Kapuasta: 

Koordinaattori Suvi Aarnio, +358 50 440 5534, suvi@kapua.fi


Järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeista vastaavat:

Kynnys ry: Veera Pensala, 050 383 9282, veera.pensala@kynnys.fi

Taksvärkki ry: Emmi Chaguaro, 050 369 1790, emmi.chaguaro@taksvarkki.fi

Väestöliitto ry: Laura Lipsanen, 040 180 1116, laura.lipsanen@vaestoliitto.fi

Sexpo: Ruotsin seksityön kieltolaki syrjii seksityöntekijöitä ja rikkoo seksuaalioikeuksia

$
0
0

Ruotsin seksityön kieltolakia markkinoidaan hyvin aktiivisesti kansainvälisesti, mutta väitteet lain myönteisistä vaikutuksista ovat virheellisiä tai värittyneitä. Lukuisat seksuaalista hyvinvointia ja seksuaalioikeuksia edistävät järjestöt pitävät Ruotsin linjauksia haitallisina ja epäeettisinä. Sexpo katsoo, että kieltolaki syrjii ja vahingoittaa seksityöntekijöitä, osuen erityisesti kaikista haavoittuvimmissa asemissa oleviin ihmisiin, ja vaatii seksityön kokonaisvaltaista dekriminalisoimista niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa.


YLE julkaisi 25.10. verkkosivuillaan Ruotsin seksityön kieltolakia estoitta markkinoivan jutun, jossa oli lähes kaikki argumentti- ja asiavirheet, joita aiheesta kirjoitettaessa voi tehdä. Todellinen kuva Ruotsin “onnistumisesta” on paljon karumpi kuin jutussa esitetty kritiikitön näkökulma. Kieltolaille perustuva lähestymistapa epäonnistuu sekä seksityöntekijöiden suojelemisessa että yksilöiden seksuaalioikeuksien kunnioittamisessa.

Ruotsin laista on tehty useita riippumattomia arvioita, jotka osoittavat sen heikentäneen selvästi seksityötä tekevien ihmisten asemaa ja turvallisuutta. Esimerkiksi Riksförbundet för sexuell upplysning  (RFSU) toteaa raportissaan (2015), että todisteet lain väitetyistä myönteisistä vaikutuksista ovat heikot ja esitellyt luvut kyseenalaisia. RFSU:n mukaan laki lisää seksityöntekijöiden stigmatisoitumista ja syrjäytymistä. Laki on heikentänyt entisestään kaikista haavoittuvaisimpien seksityöntekijöiden tilannetta, lisännyt poliisin kovistelua sekä altistanut seksityöntekijöitä turvattomiin tilanteisiin, kun neuvottelu asiakkaiden kanssa täytyy hoitaa nopeasti ja salassa.

Seksityöntekijöiden järjestö Fuckförbundet toteaa omassa selvityksessään, että poliisin asenteet seksityöntekijöitä kohtaan ovat koventuneet, mikä on johtanut siihen, että poliisi kohtelee usein seksityöntekijöitä rikollisina, vaikka laki ei heidän toimintaansa rikokseksi määrittelekään. Lisäksi viranomaisten tekemä rasistinen häirintä ulkomaisia seksityöntekijöitä kohtaan on lisääntynyt, eivätkä seksityöntekijät ole enää halukkaita ottamaan yhteyttä poliisiin, vaikka he joutuisivat rikoksen uhriksi.

Ruotsin valtion teettämän virallisen raportin (2010) mukaan seksityötä tekevien ihmisten kohtaamat vaikeudet, turvattomuus ja häirintä eivät ole ongelma, sillä lain tehtävä on sen mukaan “taistella prostituutiota vastaan”. Ruotsin valitsema linja ei ole pelkästään epäonnistunut, vaan se on myös suoraan seksuaalioikeuksien vastainen. 

Maailman seksuaaliterveysjärjestön Seksuaalioikeuksien julistuksen mukaan (2014) jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omasta seksuaalikäyttäytymisestään vapaasti (§2) ilman syrjintää, häirintää tai pakottamista (§4 ja §5). Nämä oikeudet koskevat myös seksityön tekemistä tai seksin ostamista, eikä valtiolla ole erivapautta syrjiä tai kohdella kaltoin yksilöitä, jotka päättävät näin toimia.

Poliisin toiminta Ruotsissa rikkoo käytännössä myös oikeutta yksityisyyteen (§6) ja seksuaaliseen ilmaisuun (§13), sillä seksityöntekijöitä pyritään tunnistamaan heidän pukeutumisensa ja käyttäytymisensä perusteella, ja poliisi yrittää saada asiakkaita kiinni itse teossa tunkeutuen toiminnallaan yksityisen seksuaalikäyttäytymisen alueelle.

Useat kansainväliset järjestöt kuten WHO, UNFPA, UNAIDS, Human Rights Watch ja Amnesty International ovat asettuneet puolustamaan seksityöntekijöiden ihmisoikeuksia ja seksityön dekriminalisointia. Tällä linjauksellaan ne asettuvat Ruotsin pyrkimyksiä vastaan ja nostavat keskiöön yksilön vapauden päättää omasta seksuaalisuudestaan sen sijaan, että valtio päättäisi yksilön puolesta, mitä tämä saa omalla vapaudellaan ja kehollaan tehdä.

Pohjoismaisilla holhoamisjärjestelmillä on synkkä historia. Järjestelmät ovat yltyneet pahimmillaan tuottamaan räikeitä ihmisoikeusloukkauksia hoidon ja yhteiskunnallisten parannusten nimissä. Mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä on pakkohoidettu brutaalisti, seksuaalivähemmistöjä on rankaistu ja vammaisia ihmisiä on pakkosterilisoitu ja heidän vapauttaan rajoitettu monin keinoin. Kansainvälisesti tuomittu transihmisten pakkosterilisointi jatkuu yhä Suomessa.

Seksityöntekijöihin kohdistuvat sortavat käytännöt Pohjoismaissa ovat tämän valitettavan historian jälkiseurauksia. Seksityöntekijöitä pyritään yhä hiljentämään ja kurittamaan epäinhimillisillä laeilla ja viranomaisten linjauksilla, vaikka kansainväliset kokemukset osoittavat selvästi, että seksityöntekijöiden oikeuksien kohentaminen parantaa kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden tilannetta. 

Ihmiskaupan vastustaminen ei ole toimiva perustelu seksityöntekijöiden perusoikeuksien loukkaamiselle. Seksin myyminen ja ostaminen on ihmiskaupasta erillinen ilmiö. Ihmiskauppaa tapahtuu mm. rakennusalalla, teollisuudessa ja ravintoloissa, eikä sen ilmeneminen niillä aloilla tarkoita sitä, että nämä alat kokonaisuudessaan pitäisi kieltää. Ihmiskaupan tehokkaaksi vastustamiseksi on parannettava seksityöntekijöiden asemaa sekä otettava seksityöntekijät ja heidän asiakkaansa mukaan ihmiskaupan vastaiseen työhön kertomaan kohtaamistaan tilanteista, jotta rikolliset toimintatavat saataisiin kitkettyä alalta.

Seksityötä vastustetaan Ruotsissa vahvasti feminismin nimissä, mutta lukuisat feministit ympäri maailmaa ovat asettuneet tällaista feminismin tulkintaa vastaan. Ruotsalainen seksityön vastustaja Kajsa Ekis Ekman nimitti thaimaalaisia seksityöntekijöitä “halvoiksi pilluiksi”, joka kirvoitti thaimaalaiselta seksityöaktivistilta kriittisiä kysymyksiä:

“Et ehkä tiedä, että seksityöntekijät Thaimaassa ovat äitejä ja perheiden elättäjiä. Näinkö puhutte äideistä ja perheiden elättäjistä Ruotsissa? Et ehkä tiedä, että useimmat asiakkaamme eivät käytä noin inhottavaa kieltä puhuessaan meistä. Näinkö naiset yleensä puhuvat toisistaan Ruotsissa? Et ehkä ole tullut ajatelleeksi, että ruotsalaisena akateemisena feministinä sinulla on vastuu puhua kunnioittavasti toisista naisista.” (Fuckförbundet 2019.)

Seksityöntekijöihin kohdistuva sorto ja häpäiseminen ovat ihmisoikeus- ja seksuaalioikeusrikkomuksia. Sexpon näkemyksen mukaan suurimpia seksityöhön liittyviä ongelmia ovat seksityöntekijöiden kohtaama syrjintä ja epäasiallinen kohtelu mukaan luettuna rakenteellinen väkivalta, joihin syyllistyvät myös julkiset palveluntarjoajat ja viranomaiset. Nämä kaikki liittyvät seksikielteiseen ajatteluun, jossa yksilön seksuaalinen vapaus pyritään alistamaan valtion kontrolliin ja pakottaa konservatiivisiin ihanteisiin seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista. 

Seksityöntekijöitä on kuunneltava tarkasti seksityötä koskevien kannanottojen, toimintaohjelmien ja lainsäädännön luomisessa. Tavallisesti seksityötä vastaan puhuvat kiivaimmin toimijat, joilla ei ole kontaktipintoja seksityöntekijöihin tai kaupalliseen seksiin ylipäätään; seksityöstä keskustellaan virheellisten käsitysten, harhaluulojen ja mielikuvien vallassa. Tällainen keskustelukulttuuri tekee keskustelun tärkeimmästä asianomistajaryhmästä, seksityön tekijöistä näkymättömiä ja merkityksettömiä.

Sortavan ohipuhumisen ja epäonnistuneiden pakkotoimien sijaan tarvitaan seksityön täydellistä dekriminalisointia, jossa seksityö integroidaan työmarkkinoille muiden alojen joukkoon, ja joka mahdollistaa seksuaalioikeuksien täysimääräisen toteutumisen. Dekriminalisointi ja sen toimivuuden takaamiseksi luotavat rakenteet parantavat seksityöntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuutta, vähentävät terveysriskejä, poistavat turhia tehtäviä poliisilta sekä mahdollistavat yhteistyön seksityöntekijöiden sekä heidän asiakkaidensa kanssa rikollisten ja hyväksikäytön mahdollistavien rakenteiden puskemiseksi ulos kaupallisen seksin maailmasta. 

 

Tommi Paalanen
Toiminnanjohtaja

Tiia Forsström
Puheenjohtaja

 

Lähteet

Fuckförbundet 2019: Twenty Years of Failing Sex Workers (pdf)
https://bit.ly/2WiOjr2

Medium 2018: Nordic Model: The Ongoing Criminalization of Sex Workers in Northern Europe
https://medium.com/@aleknielsen/nordic-model-the-ongoing-criminalization-of-sex-workers-in-northern-europe-c1df02ba94ae

Open Democracy 2018: The false promise of the Nordic model of sex work
https://www.opendemocracy.net/en/beyond-trafficking-and-slavery/false-promise-of-nordic-model-of-sex-work/

Open Society Foundation 2015: Ten Reasons to Decriminalise Sex Work
https://www.opensocietyfoundations.org/publications/ten-reasons-decriminalize-sex-work

RFSU:n raportti 2015: Förbud mot köp av sexuell tjänst i Sverige (pdf)
http://www.petraostergren.com/upl/files/115305.pdf

 

Valotaideteos yllätti elokuvan ensi-illassa Oulussa

$
0
0

Oulun elokuvateatteri Starissa nähdyssä uuden Terminator: Dark Fate -elokuvan ensi-illassa katsojia hämmästytti eloon herännyt mainos ennen elokuvan alkua. Valkokankaan tapahtumat hyppäsivät katsojien keskuuteen ennennäkemättömällä tavalla.

Tempaus osana Oulun Lumo-valofestivaalia

Oululainen media-alan yritys Lentoi Films järjesti elokuvateatterin asiakkaille interaktiivisen elämyksen, kun valkokankaalla nähdyn mainoksen tikku-ukot hyppäsivät valkokankaalta keskelle salia, tanssien tiensä ihmisten keskuudesta ulos salista. Elokuvateatterin asiakkailla ei ollut aavistustakaan tapahtumien kulusta, joten elokuvan lisäksi suurimpana puheenaiheena oli ennen näytöstä koettu interaktiivinen taideteos.

Usean alan ammattilaiset yhteistyössä uuden taidemuodon luomisessa

Lentoi Filmsin toimitusjohtaja Acke Salo kertoo tempauksen taustoista: “Viime vuonna osallistuimme Lumo-valofestivaaliin yhdessä tanssijoiden ja muiden media-ammattilaisten kanssa, tuoden tanssivat tikku-ukot osaksi valotaidetta.” Tanssivat hahmot tullaan siis näkemään myös tämän vuoden Lumo-valofestivaalilla. Tempauksen tarkoituksena on pohjustaa osallistumista tulevaan tapahtumaan, mutta myös taidemuotojen yhdistämisen mahdollisuuksia. “Ydinosaamisemme on videotuotannossa, mikä nähtiin myös valkokankaalla esitetyssä mainospätkässä. Valojen ja muiden efektien käyttö on kuitenkin osa työtämme, joten tällä kertaa kokeilimme rohkeasti jotain uutta”, Salo jatkaa.

Oulu on tanssin ja media-alan suurkaupunki

Mediatoimistoja Oulussa on pilvin pimein ja ammattitaito kaupungissa on maanlaajuisesti tunnettua. Myös tanssin saralla Oulu on ollut jo vuosia maailmankartalla, sillä etenkin katutanssin ammattilaiset ovat vieneet osaamistaan ympäri maata. Tanssi on kiitollinen kuvattava erittäin visuaalisena taidemuotona, mutta nähdyn kaltaista videon, tanssin ja interaktiivisen taiteen yhdistelmää ei ole Oulussa ennen nähty - etenkään täytenä yllätyksenä kokijoilleen.

Kunnianhimoinen yritys ei paljasta kaikkia korttejaan

Lentoi Filmsin takataskusta löytyy vielä runsaasti villejä ideoita, joita toimitusjohtaja Salo ei kuitenkaan halua paljastaa. “Kaikenlaista on hahmoteltu ja ideoita heitelty eri toimijoiden välillä, joten katsotaan nyt vielä mitä tuleman pitää”, hän virnistää.

Valoukot heräsivät eloon Starissa

Video Starissa nähdystä tempauksesta: https://www.youtube.com/watch?v=iKUBjPnR3ek&feature=youtu.be

Lisätietoja:

Acke Salo
Lentoi Films Oy
acke@lentoi.com
040 574 9331

Kalastonhoitomaksun 2020 voi nyt lunastaa vaikka isälle lahjaksi

$
0
0

Metsähallitus on aloittanut vuoden 2020 kalastonhoitomaksujen myynnin. Kalastonhoitomaksu on suosittu isänpäivälahja, sillä se oikeuttaa kalastamaan tuhansissa kalapaikoissa ympäri Suomen. Kalastonhoitomaksua lunastetaan vuosittain lähes yhdeksän miljoonan euron edestä.

Kalastus ja luonnossa liikkuminen lisäävät hyvinvointia. Lisäksi kalastonhoitomaksuista kertyvät rahat menevät hyvään tarkoitukseen eli kalavesien, kalaston ja muun muassa nuorten kalastusharrastuksen hyväksi.

”Monessa perheessä mietitään parhaillaan sopivaa lahjaa isälle, joten haluamme aloittaa kalastonhoitomaksun myynnin jo marraskuussa. Mikä onkaan parempi lahja kalastavalle isälle, vaarille tai papalle kuin lupa viettää aikaa vesillä ja tuoda samalla herkullista ja terveellistä lähiruokaa pöytään”, erätalousjohtaja Jukka Bisi Metsähallituksesta sanoo.

Suomessa noin 1,5 miljoonaa* ihmistä ilmoittaa kalastavansa vuosittain. Näistä miehiä on kaksi kolmasosaa. Tähän joukkoon mahtuu monta isää ja isoisää.

Kalastuksella on todettu olevan monia hyvinvointivaikutuksia, jotka ovat kaikki isän saatavilla, kun hankkii tälle kalastonhoitomaksun isänpäivälahjaksi. ”Ei muuta kuin jigaamaan järvelle, uistelemaan kavereiden kera tai perhokalastamaan meren ääreen”, projektipäällikkö Mika Laakkonen Metsähallituksesta kehottaa.

Maa- ja metsätalousministeriön juuri julkaisema vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiakin tuo esiin kalastuksen merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä ja nostaa esiin vapaa-ajankalastuksen tärkeyden virkistyksen, ilon ja elämysten näkökulmasta.

Vuosittain kalastonhoitomaksuista kertyy kalojen ja kalavesien hyväksi yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Kalastonhoitomaksuista kertyvillä varoilla edistetään kalastuksen kestävyyttä, rahoitetaan neuvontapalveluja ja kalastuksenvalvontaa, opastetaan nuoria vastuullisiksi kalastajiksi, parannetaan kalojen elinympäristöjä sekä tehdään paljon muutakin kalavesien kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Tarvitseeko isä kalastonhoitomaksua?

Kalastuslain (79 §) mukaan jokaisen 18–64-vuotiaan, joka kalastaa muuten kuin onkimalla, pilkkimällä tai litkaamalla silakkaa, on suoritettava kalastonhoitomaksu. Jos haluaa kalastaa usealla vavalla tai vaikkapa pyydyksellä, tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Kalastonhoitomaksu koko kalenterivuodelle on 45 euroa, seitsemälle vuorokaudelle 15 euroa ja yhdelle vuorokaudelle kuusi euroa. Kalastonhoitomaksun vuodelle 2020 voi ostaa Metsähallituksen Eräluvat.fi-verkkokaupasta, palvelunumerosta 020 69 2424 tai Metsähallituksen luontokeskuksista sekä R-kioskeilta.

*) Luken tilasto vapaa-ajankalastajista 2016.

Lue lisää

Eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Eräluvat.fi — kalastuslupajärjestelmä

(linkki: https://www.eraluvat.fi/media/dokumentit/taulukot/kalastuslupajarjestelma_b.jpg)

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Mika Laakkonen, Metsähallitus, 040 589 7559

Viestintäpäällikkö Aku Ahlholm, Metsähallitus, 040 481 4890

Maa- ja metsätalousministeriö 
Metsähallitus, Eräpalvelut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset 
Luonnonvarakeskus 
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry 
Kalatalouden Keskusliitto 
Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry 
Suomen Ammattikalastajaliitto ry 


Nu kan fiskevårdsavgiften för år 2020 köpas — en populär farsdagsgåva

$
0
0

Forststyrelsen har börjat försäljningen av fiskevårdsavgifter för år 2020. Fiskevårdsavgiften är en populär farsdagsgåva – den ger pappa rätten att fiska på tusentals fiskeplatser i Finland. Årligen säljer Forststyrelsen fiskevårdsavgifter för nästan 9 miljoner euro.

Fiske och friluftsliv ute i naturen främjar folks välmående. De pengar som Forststyrelsen får in genom fiskevårdsavgifterna går dessutom till ett gott ändamål, nämligen till skötseln av fiskevattnen och fiskbestånden och till främjande av fiske bland unga.

”Många familjer funderar som bäst på vad de kunde köpa till pappa, så vi beslöt att börja sälja fiskevårdsavgifter redan i oktober. Vad kunde vara en bättre gåva till en fiskande pappa, farfar eller morfar än tid att fiska i fred och möjligheten att komma hem med god och hälsosam närmat”, menar jakt- och fiskedirektör Jukka Bisi vid Forststyrelsen.

I Finland uppger 1,5 miljoner* människor att de fiskar årligen. Två tredjedelar av dem är män. I denna grupp ingår många pappor, farfäder och morfäder.

Fisket har konstaterats ha många positiva verkningar på hälsan, och alla dessa kan din pappa få om du skaffar fiskevårdsavgiften åt honom som farsdagsgåva. ”Då kan han åka ut på sjön och fiska med jigg, fiska med drag med sina kompisar eller fastän flugfiska vid havet”, uppmuntrar projektchef Mika Laakkonen vid Forststyrelsen.

I jord- och skogsbruksministeriets färska utvecklingsstrategi för fritidsfisket poängteras fiskets positiva inverkan på välmåendet och hälsan samt fritidsfiskets betydelse när det gäller rekreation, glädjeämnen och upplevelser i folks liv.

Årligen får Forststyrelsen in ca 9 miljoner euro i fiskevårdsavgifter, som används till förmån för fiskarna och fiskevattnen. Med de medel som kommer in som fiskevårdsavgifter främjas ett hållbart fiske, finansieras rådgivningstjänster och fiskeövervakning, utbildas unga till ansvarsfulla fiskare, förbättras fiskarnas livsmiljöer samt görs mycket annat som är ytterst viktigt för fiskevattnen.

Behöver pappa ha en betalad fiskevårdsavgift?

Enligt lagen om fiske (79 §) ska alla som bedriver annat fiske än mete, pilkfiske eller fiske med strömmingshäckla och som är 18–64 år betala fiskevårdsavgiften. Om man vill fiska med flera spön eller exempelvis något fångstredskap behöver man dessutom tillstånd av vattenområdets ägare.

Fiskevårdsavgiften för hela kalenderåret är 45 euro, för sju dygn 15 euro och för ett dygn sex euro. Fiskevårdsavgiften för år 2020 kan köpas i Forststyrelsens webbutik Eräluvat.fi, på servicenumret 020 69 2424, i Forststyrelsens naturum och i R-kioskerna.

*) Naturresursinstitutets statistik över fritidsfiskare 2016.

Läs mer

https://www.eraluvat.fi/se/fiske/fiskevardsavgift.html

Eräluvat.fi – fisketillståndssystemet (på finska)

Ytterligare information:

Projektchef Mika Laakkonen, Forststyrelsen, 040 5897559

Kommunikationschef Aku Ahlholm, Forststyrelsen, 040 4814890

Jord- och skogsbruksministeriet
Forststyrelsen. Jakt- och fisketjänster
Närings-, trafik- och miljöcentralerna
Naturresursinstitutet
Finlands Fritidsfiskares centralorganisation rf
Centralförbundet för fiskerihushållning
Finlands yrkesförbund för insjöfiskare rf
Finlands Yrkesfiskarförbund rf 

Guolleváriiddikšunmávssu 2020 sáhttá dál lotnut vaikke skeaŋkan áhččái

$
0
0

Meahciráđđehus lea álggahan jagi 2020 guolleváriiddikšunmávssuid vuovdima. Guolleváriiddikšunmáksu lea bivnnuhis áhčiidbeaiveskeaŋka, go dat addá vuoigatvuođa guolástit duháhiin guollebáikkiid birra Suoma. Guolleváriiddikšunmáksu lodnojuvvo jahkásaččat measta ovcci miljon euro ovddas.

Guolástus ja luonddus lihkadeapmi lasihit buresbirgejumi. Lassin guolleváriiddikšunmávssuid čoggon ruđat mannet buori dárkkuhussii nappo guollečáziid, guolleváriid ja earret eará nuoraid guollebivdoáigeáji buorrin.

”Máŋgga bearrašis smihttet dál vuogas skeaŋkka áhččái, nuba háliidat álggahit guolleváriiddikšunmávssu vuovdima ja skábmamánus. Mii livččiige buoret skeaŋka guolásteaddji áhččái dahje áddjái go lohpi leat čázi alde dahje čáhcegáttis ja seammás buktit njálgga ja dearvvašlaš lagašbiepmu beavdái”, dadjá fuođđodoallohoavda Jukka Bisi Meahciráđđehusas.

Suomas sulaid 1,5 miljon* olbmo almmuhit guolástit jahkásaččat. Dáin almmáiolbmot leat guoktá goalmmádasa. Dán joavkkus leat máŋga áhči ja ádjá.

Guolástusa leat gávnnahan buktit máŋggaid buresbirgejupmeváikkuhusaid, mat leat buot áhči oažžumis, go skáhppo sutnje guolleváriiddikšunmávssu áhčiidbeaiskeaŋkan. ”Dalle ii leat eará go vuolgit uštit skihpáriiguin dahje šlivgut dolgevuokka mearragáddái”, prošeaktaoaivámuš Mika Laakkonen Meahciráđđehusas ávžžuha.

Eana- ja meahccedoalloministeriija aiddo almmustahttán lustaáigge guolledoalu ovddidanstrategiija buktá ovdan guollebivddu mearkkašumi buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideaddjin ja bajida lustaáigge guollebivddu dehálašvuođa áhpásmuhttima, ilu ja eallámušaid geahččančiegas.

Jahkásaččat guolleváriiddikšunmávssuin čoggo guliid ja guollečáziid buorrin oktiibuot sulaid 9 miljon euro. Guolleváriiddikšunmávssuin čoggon ruđain ovddidat guollebivddu suvdilisvuođa, ruhtadit rávvenbálvalusaid ja guollebivddu bearráigeahču, oahpistat nuoraid vásttolaš guollebivdin, buoridat guliid eallinbirrasiid ja dahkat olu earáge  guollečáziid dáfus dehálaš áššiid.

Dárbbašago áhčči guolleváriiddikšunmávssu?

Guolástanlága (79§) mielde juohkehaš 18-64 -jahkásaš , guhte bivdá eará vugiin go oaggumiin, bilkemiin dahje sallitvuokkaiguin, galgá máksit guolleváriiddikšunmávssu. Jus áigu oaggut máŋggain stákkuin dahje bivdosiin, dárbbaša lassin čáhceguovllu eaiggáda lobi.

Guolleváriiddikšunmáksu olles kaleandarjahkái lea 45 euro, čieža jándorii 15 euro ja ovtta jándorii 6 euro. Guolleváriiddikšunmávssu jahkái 2020 sáhttá oastit Meahciráđđehusa Eräluvat.fi-neahttagávppis, bálvalannummiris 020 69 2424 dahje Meahciráđđehusa luondduguovddážiin ja R-kioskkain.

*) Luke statistihkka lustaáigge guollebivdiin 2016.

Loga lasi

Eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Eräluvat.fi — kalastuslupajärjestelmä

Lassidieđut:

Prošeaktaoaivámuš Mika Laakkonen, Meahciráđđehus, 040 5897559

Eana- ja meahccedoalloministeriija 
Meahciráđđehus, Fuođđobálvalusat
Ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážat
Luondduriggodatguovddáš
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry 
Kalatalouden Keskusliitto 
Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry 
Suomen Ammattikalastajaliitto ry 

Suomen suurin hyväntekeväisyyskampanja huipentuu tällä viikolla – nenät vaihtuvat punaisiin tempauksissa ja Ylen kanavilla

$
0
0


Nenäpäivä-kampanjaa vietetään parhaillaan ympäri Suomen. Kampanja huipentuu tulevana perjantaina 8.11. varsinaiseen Nenäpäivään, jolloin Yle TV1 ja Yle TV2 esittävät koko illan Nenäpäivän suoraa lähetystä. Nenäpäivä näkyy tällä viikolla myös monissa Ylen ohjelmissa ja maailman lapsia autetaan useilla radiokanavilla maratonlähetysten merkeissä. Nenäpäivä kutsuu kaikki mukaan auttamaan maailman lapsia.

Hauska auttaa maailman lapsia monella tapaa 

Nenäpäivän tavoitteena on saada jälleen kokoon miljoonapotti maailman lasten auttamiseksi – viime vuonna Nenäpäivän keräystulos oli huimat 2,7 miljoonaa euroa. Nenäpäivä-keräyksen varoilla saadaan maailmalla paljon hyvää aikaan. Tämän takaavat Nenäpäivän yhdeksän järjestöä, jotka vievät avun perille luotettavasti ja ammattitaidolla.

– On mukavaa huomata, että niin monet haluavat taas olla mukana auttamassa maailman lapsia. Toivomme, että jokainen suomalainen löytää oman tapansa osallistua Nenäpäivään ja auttaa – punaisella Nenällä tai ilman! Maailman lapsia voi auttaa vaikka neulomalla villasukkia isänpäiväksi tai järjestämällä hyväntekeväisyyskahvittelut työpaikalla, Nenäpäivän toiminnanjohtaja Riina Paasio kannustaa. 

Nenäpäivää vietetään erilaisten tapahtumien merkeissä ympäri Suomea. Tällä viikolla on luvassa muun muassa Miten kasvatat lapsestasi maailmanparantajan –keskustelutilaisuus Helsingissä, Teivon ravien hyväntekeväisyyslähtö Ylöjärvellä, Omnian hyväntekeväisyysmyyjäiset Espoossa, Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan järjestämä Nenäpäivä-konsertti Joensuussa sekä kauppakeskustapahtumia usealla paikkakunnalla.

Tänä vuonna Nenäpäivän punaiseen Nenään voi vaihtaa monella tavalla. Sen lisäksi, että voi hankkia itselleen punaisen täysin kierrätettävästä muovista valmistetun Nenän, onnistuu nenän punaaminen tapahtumissa jaettavilla Nenäpäivän esitteillä tai Instagramissa Nenäfiltterillä. Nenäpäivää onkin viety entistä iloisemmalla ilmeellä myös nuoria kiinnostaviin kanaviin. 

– Olemme iloisia, että tänä vuonna nuoret ovat aktiivisesti mukana Nenäpäivässä ja arviomme mukaan entistä useammassa koulussa ja oppilaitoksissa vietetään Nenäpäivää. Nenäpäivässä hauska auttaa maailman lapsia ja uskomme, että kampanjan positiivisen aikaansaava sävy on omiaan saamaan myös nuoria mukaan auttamaan, Paasio iloitsee.

Nenät vaihtuvat punaisiin tällä viikolla Ylen kanavilla 

Helsingin keskustan Nenäkulmassa vietetään tällä viikolla Nenäkulman maratonviikkoa, kun Ylen radiokanavilla autetaan maailman lapsia ympäripyöreitä päiviä. Luvassa on Yle Puheen Käsityömaraton, Yle Vegan ja Yle Radio Suomen Tanssimaraton sekä aikaisempina vuosina huikean suosion kerännyt YleX:n Naurumaraton – tietenkin ennätyspitkänä 41 tunnin suorana lähetyksenä!

Monet Ylen suosikkiohjelmista ovat mukana Nenäpäivässä. Nenä vaihtuu tulevalla viikolla punaiseen myös muun muassa Puoli seitsemässä, Ylen aamuissa, Summerissa, Svenska Ylellä, Akuutissa, Noin viikon studiossa, Pikku Kakkosessa ja sekä tietenkin seuraavan viikon Sohvaperunoissa

Nenäpäivä viihdyttää Nenäkatsomoita koko perjantai-illan Ylen kanavilla  

Nenäpäivää vietetään 8.11. koko illta kahdella kanavalla, alkuillan lähetys näkyy Yle TV1:llä ja loppuillan Yle TV2:lla. Illan aikana esiintyvät Anna PuuReino Nordin, Irina, Younghearted, Suvi Teräsniska, LeoTuure KilpeläinenIlta sekä Robin Packalen. Kotimaisten eturivin artistien lisäksi Nenäpäivässä nähdään maailman tähti Justin Jesso, jolta kuullaan muun muassa valtaisan suosion niittänyt Stargazing-kappale. 

Neljän tunnin suoran lähetyksen juontavat Susanna Laine ja Janne Kataja sekä kapteeni Kokanderiksi muuntautuva Jenni Kokander, jonka tehtävänä on pelastaa yhden illan aikana maapallon lapset. Mukana menossa on myös suuri joukko julkkiksia kuten Tuure Boelius, Seksikäs-Suklaa, Armi Toivanen, Sami Hedberg ja Riku Nieminen. Takuuvarman korvamadon koko illaksi tarjoilee Mikko Alatalo Mä Nenäpäivä oon-biisillään. Lisäksi tunnettuja neniä aina Janni Hussista Heikki Paasoseen nähdään illan aikana vastaamassa lahjoituspuheluihin Cristal Snow'n tsemppaamina. 

Luvassa on myös koskettavia tositarinoita maailmalta. Terveiset Nenäpäivän avustuskohteista tuovat tämän vuoden Nenäpäivän lähetykseen Myanmarista uutistoimittaja-kirjailija Matti Rönkä, Burkina Fasossa vieraillut näyttelijä-opettaja Ernest Lawson ja Nenäpäivän työhön Keniassa tutustunut radiotoimittaja Jenni Poikelus.

Nenäpäivän suoraa lähetystä voi seurata perustamalla oman Nenäkatsomon vastaanottimen ääreen perheen, kavereiden, työtovereiden tai vaikka koko suvun voimin. Nenäkatsomon tunnelmista voi kertoa sosiaalisessa mediassa käyttämällä julkaisun yhteydessä tunnisteita #nenäpäivä ja #nenäkatsomo. Samalla osallistuu Nenäpäivän tuotepaketin arvontaan. 

– Haluamme kannustaa ihmisiä katsomaan Nenäpäivää yhdessä ja toivomme, että Nenäpäivänä kukaan ei jää yksin! Yhdessä voi viettää mukavan illan ja auttaa samalla maailman lapsia, Paasio innostaa.

Hauska auttaa Ylen kanavilla 4.-8.11. 

Nenäpäivä 8.11.2019
kello 19-20:30 Yle TV1
kello 20:30-23 Yle TV2
Katsottavissa Areenassa suorana ja 30 vuorokautta ensilähetyksestä

Nenäpäivä-keräys jatkuu vuoden loppuun saakka

Lisätietoja Nenäpäivästä
Lisätietoja Nenäpäivän tapahtumista
Vinkkejä tavoista osallistua Nenäpäivään
Lisätietoja Ylen Nenäpäivä-ohjelmista 
Nenäfiltteri Instagramissa: bit.ly/nenäfilter

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Taina Tyrväinen
Nenäpäivän markkinointi- ja viestintäpäällikkö
taina.tyrvainen@nenapaiva.fi
p. 044 5511 790

 

Haku Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 2019

$
0
0

Museovirasto avaa toista kertaa haun Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 4.11.-5.12.2019. Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin. Ensimmäisellä kierroksella vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi luetteloon 52 kohdetta. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille ja vie syvemmälle elävän perinnön suojelun prosessia. Samalla se on askeleen lähempänä kansainvälisen tason tunnustusta. Nyt uusia tahoja kannustetaan mukaan esittämään kohteita kansalliseen luetteloon.

Kansallisessa luettelossa ovat edustettuna seuraavat aihealueet: juhlat ja tavat, esittävät taiteet, musiikki ja tanssi, suullinen perinne, käsityötaidot, ruokaperinteet, pelit ja leikit sekä luonto ja maailmankaikkeus. Kansalliseen luetteloon voidaan ottaa mukaan ehdotuksia elävästä perinnöstä näillä aihealueilla, niitä yhdistäen tai niiden ulkopuolelta.

Kansallista luetteloa kootaan osana Unescon yleissopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kansallisen luettelon taustalla on Elävän perinnön wikiluettelo, johon on jatkuva haku. Wikiluettelossa on mukana jo 150 artikkelia yli 220 toimijataholta viidellä eri kielellä.

Kansallisen luettelon kohteista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksestä. Myös muilla elävän perinnön aloilla toimivilla asiantuntijatahoilla on mahdollisuus kommentoida sähköisesti kansalliseen luetteloon tehtäviä hakemuksia.

Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä Suomen ensimmäiset esitykset Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin koskevat saunomisperinnettä Suomessa ja toisena kohteena kaustislaista viulunsoittoa. Lisäksi Suomi on mukana pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa hakemuksessa.

Lisätietoa sekä haku Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 4.11.-5.12.2019

Lisätietoja:
Leena Marsio, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6017

Mirva Mattila, Ylitarkastaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö, mirva.mattila(at)minedu.fi, puh. 0295 33 0269

Muualla verkossa

Ansökan till den Nationella förteckningen över det levande kulturarvet 2019

$
0
0

Ansökningstiden till den nationella förteckningen över levande kulturarv har inletts. Den Nationella förteckningen kompletteras regelbundet och nästa gång som man kan ansöka om införande i förteckningen är 4.11-5.12.2019. Den första ansökningsperioden ordnades 2017 när Undervisnings- och kulturministeriet valde 52 element till den nationella förteckningen.

Valet till Nationella förteckningen över det levande kulturarvet är ett erkännande för föreningar som bedriver verksamhet förknippad med traditionerna. Förteckningen ökar traditionernas synlighet. Samtidigt är den ett steg närmare ett erkännande på internationell nivå.

Nu uppmuntras nya samhällen, föreningar och institutioner att ansöka om den Nationella företeckningen. Det är bäst att starta processen i god tid och förbereda ansökningsfilen på ett deltagande sätt tillsammans med andra aktörer. Syftet är att själva förteckningsprocessen fördjupar förståelsen för att trygga levande arv.

I såväl Wikiförteckningen över det levande kulturarvet som den nationella förteckningen finns följande temaområden representerade: fester och seder, scenkonst, musik och dans, muntlig tradition, hantverkskunnande, mattraditioner, spel och lekar samt naturen och världsalltet. I den nationella förteckningen kan man ta med förslag om det levande kulturarvet inom dessa temaområden, utanför eller genom att kombinera dem.

Nationella förteckningen är en del av implementering av Unescos konvention om tryggande av det immateriella kulturarvet. Till Unescos konvention hör även förteckningar över det immateriella kulturarvet på såväl nationell som internationell nivå. Bakgrunden till den nationella förteckningen är Wikiförteckningen över det levande arvet, till vilken man kan ansöka kontinuerligt. Wikiförteckningen omfattar redan 150 artiklar från fler än 220 aktörer på fem olika språk.

Den nationella förteckningen över det levande kulturarvet baseras på förslag från Museiverket och expertgruppen för det immateriella kulturarvet. Förslagen har även bedömts av aktörer inom olika branscher.

Från den nationella förteckningen är det möjligt att senare ansöka till Unescos internationella förteckningar över det immateriella kulturarvet. Beslut om förslag som skickas till Unesco fattas av Undervisnings- och kulturministeriet på basen av ansökningar från samhällena. Finland förbereder sig att föreslå två element till Unescos förteckning gällande bastutraditionen i Finland och fioltraditionen i Kaustby.

Ansökningar till den Nationella förteckningen kan göras mellan 4 november och 5 december 2019 på

Mer information:

Leena Marsio, Museiverket, leena.marsio(at)museovirasto.fi, tfn. 0295 33 6017

Mirva Mattila, Undervisnings- och kulturministeriet, mirva.mattila(at)minedu.fi, tfn. 0295 33 0269

På andra ställen på nätet

Application for the National Inventory of Living Heritage 2019

$
0
0

The National Inventory will be updated regularly and the next opportunity to submit applications is from the 4th of November to 5th of December 2019. In 2017 The Ministry of Education and Culture nominated the first 52 elements into the National Inventory of Living Heritage. It is possible for elements in the National Inventory to be later nominated for inclusion in UNESCO's International Lists of Intangible Cultural Heritage.

The selection of an element into the National Inventory of Living Heritage is a recognition to the communities that work with the traditions. The inclusion in the Inventory makes the traditions more visible than before. At the same time, it brings them one step closer to being recognised internationally. New societies, associations and institutions are now encouraged to apply for the National Inventory.

The Wiki-inventory for Living Heritage and the National Inventory include the following categories: Festivities and practices; Performing arts; Music and dance; Oral traditions; Crafts; Food traditions, Games and playing; Nature and the universe. Proposals for living heritage from these or other topics, or from a combination of topics, can be included in the National Inventory.

The UNESCO Convention for the Safeguarding of the Intangible Cultural Heritage was adopted in 2003, and Finland signed the Convention in 2013. The Finnish Heritage Agency is responsible for the implementation of the Convention in Finland. The UNESCO convention also includes creating an inventory of intangible cultural heritage at the national and international levels. The National Inventory is based on the Wiki-inventory for Living Heritage to which elements can be submitted at any time. The Wiki-inventory already includes 150 articles submitted by over 220 communities.

The National Inventory of Living Heritage is based on the proposals of the Finnish Heritage Agency and the advisory group on intangible cultural heritage. Also, Communities and NGO’s in the various fields of ICH will be evaluating the proposals.

Later, it is possible for elements in the National Inventory to be nominated for inclusion in UNESCO's International Lists of Intangible Cultural Heritage. The Finnish Ministry of Education and Culture decides which elements are to be submitted to UNESCO, based on suggestions from the communities. The first submissions will be about sauna culture in Finland and Kaustinen fiddle playing.

Applications for the National Inventory of Living Heritage can be submitted between the 4th of November and the 5th of December 2019 at

For more information, please contact:

Leena Marsio, The Finnish Heritage Agency, leena.marsio(at)museovirasto.fi, tel. +358 (0)295 33 6017

Mirva Mattila, Ministry of Education and Culture, mirva.mattila(at)minedu.fi, tel. +358295 33 0269

Links

 

 

 

 

 

Taidetestaajat Lappeenrannan kaupunginorkesterissa

$
0
0

Etelä-Karjalan koulujen 8.luokkalaiset vierailevat Taidetestaajina keskiviikkona 6.11. klo 9 ja 10.30 Lappeenranta-salissa. Taidetestaajissa kaupunginorkesteria johtaa kapellimestari Vytautas Lukočius ja konsertit juontaa Ossi Välimäki.

Konserteissa kuullaan orkesterikappaleita Dmitri Kabalevskyltä, Alfred Schnitkeltä ja Pertti Pekkaselta sekä Vytautas Lukočiuksen orkesterille sovittamia elokuva- ja pelimusiikkisävelmiä kuten Angry Birds, Super Mario ja Grazy Frogs.

Orkesterin vieraina vierailee 1030 koululaista Etelä-Karjalan kahdeltatoista koululta. Vierailu toteutetaan yhteistyössä lastenkulttuurikeskus Metkun kanssa. Kaupunginorkesterin muusikoiden pienryhmät vierailivat kyseisillä kouluilla syyskuussa tehden koululaisten kanssa Soiva Saimaa -workshop äänimaailmoja.

Taidetestaajat on Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton valtakunnallinen hanke.

Taidetestaajat vie kolmen lukuvuoden ajan kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset taidevierailuille. Noin 180 000 nuorta saa mahdollisuuden vierailla kahdessa valmiiksi sovitussa kulttuurikohteessa. Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto tarjoavat kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen vierailuja esimerkiksi oopperaan, teatteriin, konserttiin tai taidenäyttelyyn.

Luokat tekevät yhden vierailun lähialueellaan ja toisen pääkaupunkiseudulle tai pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Säätiöt maksavat taidetestaajien matkat ja pääsyliput, ja hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Taidetestaajissa pyritään voittamaan kaikki osallistumisen esteet, jotta nuoret voivat osallistua esimerkiksi liikuntarajoitteista, äidinkielestä tai asuinpaikasta riippumatta. Taidetestaajat-hankkeella halutaan purkaa myytti taiteesta vaikeana lajina ja tarjota nuorille ikimuistoisia elämyksiä. Tavoitteena on saada suomalaiset nuoret kokemaan taidetta – myös sellaista, johon moni ei muuten saisi kosketusta.

Milko Vesalainen, intendentti, 040 5478706


Pohjoismaisen kirjallisuusviikon elokuvaesitys Lappeenrannan pääkirjastossa 13.11.

$
0
0

 

Pohjoismaista kirjallisuusviikkoa vietetään jälleen viikolla 46 (11.–17.11.) Viikko on tarkoitettu kaikille kouluille, kirjastoille, päiväkodeille ja muille kulttuuri-instituutioille. Mukaan voi ilmoittautua osoitteessa https://www.nordisklitteratur.org/fi.

Tänä vuonna pohjoismainen kirjallisuusviikko tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille kutsun juhlimaan kirjallisuuden merkeissä. Vuoden teema on "Juhlat Pohjolassa". Pohjoismainen liike täyttää tänä vuonna 100 vuotta Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Kirjaston juhlatapahtuma on Ruotsin lähetystön tarjoama elokuvaesitys, koko perheen komedia En underbar jävla jul (2015), joka esitetään ke 13.11. klo 18 pääkirjaston Heili-salissa. Elokuvan on ohjannut Helena Bergström ja siinä on englanninkielinen tekstitys. Kesto on 108 min.

Tervetuloa!


Ystävällisin terveisin,
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 681 1874
merja.rostila@lappeenranta.fi

 

Lahti Region siirtää matkailuneuvontansa digitaalisiin kanaviin - matkailuneuvonta siirtyy Kauppakeskus Triossa osaksi tammikuussa avautuvaa Lahden Palvelutoria

$
0
0

Matkailupalveluiden tiedonhaku ja ostaminen ovat siirtyneet vahvasti verkkoon ja digitaalisiin kanaviin. Seudullinen matkailupalveluiden markkinointi- ja myyntiyhtiö Lahden seutu - Lahti Region Oy keskittää entisestään resurssejaan digitaalisten matkailun markkinointi-, myynti- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen. Vastaavasti Kauppakeskus Triossa toimiva Visit Lahti -info sulkee ovensa vuoden lopussa ja perinteinen matkailuneuvonta siirtyy osaksi Lahden kaupungin uutta Palvelutoria sen toiminnan käynnistyessä.  

Lahden seutu – Lahti Region Oy:n toimitusjohtaja Raija Forsmanin mukaan matkailun toimintaympäristö on muuttunut ja matkailuneuvonnan, markkinoinnin ja myynnin on siirryttävä sinne, missä asiakkaat ovat, ja mistä he tietoja etsivät.

- Matkailijat etsivät tietoa kellon ympäri verkosta ja sosiaalisen median kanavista. Siksi myös Lahti Region keskittää resurssejaan entistä enemmän digitaalisten palveluidensa kehittämiseen siten, että tietoa on saatavilla ja palveluita ostettavissa helposti ja nopeasti eri kielillä. Erilaisten digitaalisten alustojen ja ratkaisujen kehittämisen avulla pystymme palvelemaan asiakkaitamme ympäri maailmaa ja reaaliaikaisesti, hän toteaa.

Forsman kertoo, että Kauppakeskus Triossa vuodesta 2013 toiminut Visit Lahti -info on huolehtinut myös osasta Kauppakeskus Trion neuvontapalveluita. Trion omistava Citycon Oy siirtyy vastaamaan jatkossa näistä palveluista. Jatkuvasti pienentyvä seudullisten matkailuneuvontapalveluiden kysyntä siirtyy erillisellä yhteistyösopimuksella osaksi Lahden kaupungin hallinnoimaa Palvelutoria sen toiminnan käynnistyessä.

- Koulutamme Palvelutorilla toimivalle Lahti-Pisteelle vastuullisia matkailuneuvonnan asiantuntijoita, jotka antavat neuvontaa tarvittaessa sähköisten palvelukanavien käytössä. Matkailijoille suunnattujen seudun matkailuesitteiden jakelu keskittyy myös Palvelutorille. Elävöittääksemme matkailun näkyvyyttä, selvitämme jatkossa erilaisten Pop up -matkailuneuvontapisteiden toteutusta kaupungin keskustaan matkailusesonkien ja suurtapahtumien ajaksi. Pidämme huolen, että matkailuesitteitä on laajasti saatavissa niin hotellien auloista, huoltoasemilta kuin mm. rajanylityspaikoiltakin niitä kaipaaville vieraillemme, Forsman summaa.


LISÄTIETOJA:

Raija Forsman, toimitusjohtaja, Lahden seutu - Lahti Region Oy, p. 040 516 2803, raija.forsman@lahtiregion.fi
Laura Packalén-Vehko, projektipäällikkö, Lahden Palvelutori, p. 050 398 5903, laura.packalen-vehko@lahti.fi

Metsähallituksen uusi toimintatapa mahdollistaa Ruunaan retkeilyalueen kehittymisen

$
0
0

Metsähallituksen teettämä Ruunaan retkeilyalueen maankäytön ja luontomatkailun yleissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelman tavoitteena oli selvittää retkeilyalueen nykytila ja sen kehittymismahdollisuudet.

Ruunaan retkeilyalueen kävijämäärät ovat sahanneet viimeiset vuodet alempana kuin kymmenen vuotta sitten. Suurimmaksi syyksi siihen, että kävijämäärät eivät ole lähteneet kasvuun, on todettu riittämättömät ja vanhentuneet majoituspalvelut. Niihin on johtanut se, että yksityiset yritykset eivät ole itse voineet investoida juuri sellaisiin rakennuksiin, jotka olisivat niille tarpeellisia. Sen sijaan Metsähallitus on ylläpitänyt rajallisin resurssein retkeilyalueella olemassa olevaa rakennuskantaa. Varsinaisen retkeilyalueen ulkopuolelle on kuitenkin syntynyt jo jonkin verran yksityisten yritysten majoitus- ja muita palveluita.

Ruunaan retkeilyalueen kehittäminen lähtee Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Retkeilyalue on nykyisessä merkitty nykyisessä kaavassa virkistysalueeksi. - Valitettavasti tämä on rajoittanut rakentamisen vain Neitikoskelle, Metsähallituksen kehityspäällikkö Jere Rauhala sanoo. Uuteen maakuntakaavaan Ruunaalle toivotaan sellaista kaavamerkintää, joka mahdollistaa paremmin alueen kehittämisen.

Samalla Metsähallitus muuttaa käytäntöjään niin, että retkeilyalueille voivat investoida myös yksityiset. - Työpaikat ja aluetalousvaikutukset syntyvät viipymän kautta. Nyt viipymän kasvattamista haittaavat käyttötarkoituksessaan tiensä päähän tulleet rakennukset, Rauhala sanoo.

Ruunaan retkeilyalueen majoitus perustuu 4-6 hengen mökkeihin. -Ulkomailta bussilla tuleva seurue haluaa kuitenkin nykypäivänä majoittua pariskunnittain, ja sama koskee yhä enemmän myös kotimaisia asiakkaita, Rauhala sanoo. Tällöin yli puolet majoituskapasiteetista jää käyttämättä, mutta samaan aikaan sitä ei ole riittävästi.

- Meillä on hyviä kokemuksia Hossasta, jossa retkeilyalue lakkautettiin, kun alueelle perustettiin kansallispuisto. Tällöin paikallisille toimijoilla syntyi investointimahdollisuus, jota he ovat myös käyttäneet rakentamalla uusia, nykyaikaisia majoitustiloja, Rauhala kertoo.

- Ruunaan retkeilyalueella ja sen ympäristössä on maankäytöllisesti hyviä paikkoja, joille on mahdollista rakentaa niin, että alueet retkeilyalueen perusolemus säilyy, Rauhala sanoo.

Uudessa yleissuunnitelmassa Neitikosken alueesta syntyy Ruunaan palvelu- ja aktiviteettikeskus ja rakentaminen keskittyy sinne. - Kattilakoskesta tulee kalastuskeskus ja myös sinne on mahdollisuus rakentaa uutta Natura-alueet huomioiden, Rauhala kertoo.

Lisäksi on tunnistettu kaksi uuden rakentamisen mahdollista aluetta retkeilyalueen ulkopuolelta. - Naarajärven ja Siikajärven alueet sopivat majoitukseen ja erilaisille aktiviteeteille, Rauhala selvittää.

Ruunaan yleissuunnitelmaa on tehty yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa ja heitä osallistaen, kuten Metsähallituksen toimintatapoihin kuuluu. - Yhteiseen työpajaa osallistui runsas joukko viranomaisia myöten, Rauhala iloitsee.

- Tuntui, että kaikki ovat Ruunaan kehittämisen puolella ja meillä on yhteinen vahva tahtotila viedä Ruunaata eteenpäin.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen pitää tärkeänä Ruunaan alueen kehittämistä. - Uskomme, että sekä Ruunaan että Kolin alueella on mahdollisuus kasvattaa matkailuelinkeinojen merkitystä entisestään ja sitä kautta luoda Lieksaan uusia investointeja ja työpaikkoja. - Metsähallituksen tekemä yleissuunnitelma antaa pohjan alueen jatkokehittämiselle.

Ruunaa on ainoa paikka Euroopassa, jossa voi laskea koskea puuveneellä. Se on myös tärkeä freestylemelonnan keskus ja tunnettu kalastuspaikka. Ruunaalla on hyvät edellytykset kasvaa kansainvälisesti kiinnostavaksi ympärivuotiseksi luontomatkailun huippukohteeksi.

Työ jatkuu niin, että Lieksan kaupunki valmistautuu kaavoitukseen Ruunaan alueella. Samaan aikaan Metsähallitus keskustelee alueen toimijoiden kanssa uusista investointimahdollisuuksista.

 

Lisätiedot
Kehityspäällikkö Jere Rauhala, Metsähallitus Kiinteistökehitys, jere.rauhala@metsa.fi, 0400 825 983
Kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen, Lieksan kaupunki, jarkko.maattanen@lieksa.fi, 040 104 4001

Ravintola Hella & Huone loistaa läpi talven

$
0
0

Tampereen fine dining -ravintola Hella & Huone on jatkanut uudessa omistuksessa nyt yli vuoden verran. Sommelierin ja keittiömestarin yhteistyölle perustuva tarjonta kattaa kuuluisat maistelumenut sekä viinikellarin uudet antimet. Myös suuren suosion saaneet joululounaat tekevät paluun.

Salhojankadulla sijaitseva fine dining -tähti Hellan & Huoneen omistajat keittiömestari Ilmari Saarikoski ja sommelier Humberto Pulido Garcés eivät jää laakereille lepäämään. Tästä todisteena ovat ravintolan kuuden ja yhdeksän ruokalajin kehittyvät maistelumenut sekä laatua pullollaan oleva viinilista. Menusta voi halutessaan poimia myös yksittäisiä ruokalajeja nautittavaksi.

Näin pikkujoulukautena ryhmiä hemmotellaan mahdollisuudella varata vaikka koko ravintola käyttöönsä. Paljon suosiosta kertoo se, että useampi viime vuoden pikkujouluporukoista uusi varauksensa samantien myös vuoden päähän.

Hella & Huone palvelee myös lounaskansaa viikoittain vaihtuvalla, kolmesta ruokalajista koostuvalla menulla. Erityinen, suitsutusta kerännyt joululounas tarjoaa jouluisia makuja neljän herkullisen ruokalajin muodossa.

– Lounaat ovat samalla matalan kynnyksen tapa päästä tutustumaan Hellan & Huoneen keittiön antimiin ja tyyliin, keittiömestari Ilmari Saarikoski kertoo.

Viinien osalta uusia tuulia edustavat erityisen laadukkaita viiniyksilöitä sisältävät Prestige-paketit. 

– Kannustamme ihmisiä tutustumaan viinilistaamme ennakkoluulottomasti. Sieltä löytyy helmiä ihan varmasti joka makuun tarjoten jotain uutta myös kokeneemmille viiniharrastajille.

Lisätiedot:
Ilmari Saarikoski
Keittiömestari, ravintolan toinen omistaja
puh. +358 50 5149862

Mummodisko saapuu Töölöön Nenäpäivänä

$
0
0

” Maksimoitu hyvinvointi syntyy jaetusta ilosta, erilaisten ihmisten välisistä kohtaamisista ja hyvän olon tunteen tartuttamisesta toinen toisiimme. Kollektiivinen välittäminen tässä ja nyt on tulevaisuuden voimavara globaalisti ylisukupolvisia raja-aitoja koskettaen. Siksi mekin haluamme ehdottomasti olla mukana auttamassa maailman lapsia!”

 

Hattaraa ja sirkushuveja! Sirkusteemainen Mummodisko valtaa Töölön monipuolisen toimintakeskuksen Nenäpäivänä 8.11. klo 13:00 alkaen. Tapahtuman tuotto ohjataan Nenäpäivälle. Mukana tapahtumassa ovat myös Sininauhasäätiön vapaaehtoiset ja Ruusulankadun asumisyksikön asukkaat.

 

Mummodisko tapahtumien tarkoituksena on tarjota ikäihmiselle mahdollisuus tanssia ja nauttia niin ikivihreistä kuin vähän uudemmastakin musiikista. Päämääränä on lisätä vanhusten hyvinvointia ja merkityksellisiä kohtaamisia. Tapahtuman konseptin ovat luoneet geronomi opiskelijat Mikko Haapalainen ja Joni Tammisalo. Ensimmäinen Mummodisko järjestettiin vuonna 2017 Tavastialla ja tapahtumat ovat sen jälkeen levinneet ympäri Suomea.

 

Nenäpäivänä järjestettävässä Mummodiskossa mummoja ja pappoja tanssittaa DJ Mikko Haapalainen alias Kuk Norris ja Step Up -tanssistudio tutustaa diskotanssin liikkeisiin. Tapahtumassa juhlijoita ilahduttavat Senioriklovnit, Sirkus Helsingin lapset ja Olavi Uusivirta akustisella keikallaan. Sininauhasäätiön vapaaehtoiset ja Ruusulankadun asumisyksikön asukkaat tuovat tapahtumaan popcorn- ja hattarakoneet, joten herkuistakaan ei ole pulaa. Tapahtuman juontaa Mummodisko ry:n Tuija Piepponen.

 

Mummodisko goes Nenäpäivä perjantaina 8.11. klo 13:00-15:00 Töölön monipuolisessa toimintakeskuksessa. Vapaa pääsy.

 

Facebook-tapahtumasivu: https://www.facebook.com/events/541563483266693"

Viewing all 18969 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>