Kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuo lähtee siitä, että lukeminen on maanmainioin harrastus! Hän ei näe oikeastaan yhtään hyvää syytä sille, miksi ei kannattaisi lukea. Hän innostaa ihmisiä näkemään lukemisen positiiviset puolet: se on halpaa, helppoa, hyödyllistä ja viihdyttävää. Maaliskuussa tämä Suomen yksi tunnetuimmista kirjavinkkaajista saapuu Lahteen innostamaan kuulijoita lukemaan enemmän ja monipuolisemmin. 

”Mitä lukisin seuraavaksi?” -kirjavinkkaustuokiossa pääkirjastolla Marika Helovuo vinkkaa historiallista kirjallisuutta eri vuosisadoilta lähihistoriaan. Tilaisuus järjestetään aikuisten tapahtuma-alueella torstaina 12.3. klo 18.00 alkaen.

Pääkirjaston lisäksi Helovuo vierailee Kärpäsen kirjastossa tiistaina 17.3. klo 17.30. Kärpäsen kirjaston vinkkaustuokiossa Helovuo tarjoilee kirjavinkkejä uudemmasta kaunokirjallisuudesta Suomesta ja muualta.

Marika Helovuo on kirjastonhoitaja ja kirjallisuuskouluttaja. Hän on tehnyt pitkään töitä lukemaan edistämisen ja aikuisten kirjavinkkauksen parissa. Hän kiertää ympäri Suomea puhumassa kirjallisuudesta ja lukemisesta niin kirjastoalan ammattilaisille, opettajille kuin kaikille muillekin kirjallisuudesta kiinnostuneille. Hänen tavoitteenaan on auttaa jokaista löytämään itselleen sopivaa luettavaa ja innostaa yhä useampia ihmisiä lukemisharrastuksen pariin. Helovuo on julkaissut kirjan 100 syytä lukea: lukukipinän sytytyskirja (Avain, 2016).

Tilaisuudet ovat maksuttomia, paikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot:
Suvi Haikola, p. 044 416 3772, suvi.haikola@lahti.fi (Lahden pääkirjasto)
Terhi Lehti, p. 044 790 9335, terhi.lehti@lahti.fi (Kärpäsen kirjasto)

Suomen suurin kuvataidetapahtuma Taidemaalariliiton Teosvälitys saapuu jälleen Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin. Tilaisuuden ovet avautuvat yleisölle lauantaina 7.3. kello 11. Tarjolla on valtava valikoima suomalaista maalaustaidetta, useimmat tyylit ja tekniikat ovat edustettuina, ja mukana on niin uusia tulokkaita kuin tunnettujakin tekijöitä.

Taidemaalariliiton Teosvälitys sai alkunsa 1970-luvulla valtion taidehankintojen ostotilaisuutena. Nykyisin Teosvälityksestä teoksia ostavista enemmistö on yksityishenkilöitä, mutta hankintoja tehdään edelleen runsaasti myös julkisiin kokoelmiin. Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa tilaisuus järjestetään nyt kolmattakymmenettä kertaa. Tapahtuman kävijämäärät ovat 2000-luvun ajan olleet jatkuvassa kasvussa, viime vuosina kävijöitä on ollut noin 25000. Myös esillä olevien teosten määrä on noussut Taidemaalariliiton jäsenmäärän kasvun myötä, tänä vuonna mukana on 1729 teosta 664 taiteilijalta.

Tapahtuma on avoinna yhdeksän päivää. Maksuttomassa tilaisuudessa voi hyvin vierailla useamman kerran, sillä valikoima vaihtuu taiteilijoiden tuodessa ostettujen teosten tilalle uusia. Teosvälityksessä vierailu on helppo tapa saada kokonaisvaltainen käsitys tämänhetkisestä maalaustaiteesta Suomessa.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan jo ripustusvaiheessa keskiviikkona 4.3. ja ennakkoasiakaspäivänä perjantaina 6.3.

Taidemaalariliiton Teosvälitys 7.3.–15.3.2020

Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Tallberginkatu 1 C, 00180 Helsinki

Avoinna: ma–pe 12–18, la–su 11–17. Vapaa pääsy.

Suomenkieliset yleisöesittelyt lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12 ja 14. Sunnuntaina 8.3 englanninkielinen opastus klo 13 ja ruotsinkielinen opastus klo 15.

www.painters.fi/teosvalitys

www.painters.fi/teoskuvia

www.facebook.com/taidemaalariliitonteosvalitys

www.instagram.com/taidemaalariliitonteosvalitys

www.twitter.com/tmliitto

Lisätietoja:

Pekka Parviainen, Teosvälityksen projektipäällikkö, Taidemaalariliitto, 044 544 4449, pekka.parviainen@painters.fi

Liitteet:

Kuvat Teosvälityksestä vuodelta 2019

1. Kuva: Ben Liukkonen

2. Kuva: Johanna Lemettinen

Teoskuvat:

Tuomo Saali, Paikka auringossa, öljy kankaalle, 80 x 80 cm, 2019, Kuva: Jussi Tiainen

Milla Kuisma, Repeämiä retkipäiväkirjassa , akryyli kankaalle, 120 x 100 cm, 2019, Kuva: Milla Kuisma

Pekka Vesterinen, True Light , öljy kankaalle, 120 x 120 cm, 2017, Kuva: Pekka Vesterinen

Roy Aurinko, Loitsu, akryyli ja öljy kankaalle, 200 x 150 cm, 2018, Kuva: Roy Aurinko

Hansakorttelin juhlaviikolla on tilaa elämyksille. Keskiviikkona 4.3. käynnistyvällä juhlaviikolla voi kokeilla, miltä tuntuu olla astronautti. Hansatorille tuodaan keskiviikkona aito alkuperäinen NASA:n kehittämä Aerotrim-pyörimislaite, jossa voi kolmen kehän keskellä pyöriä kolmiulotteisesti. Luvassa on kunnon pyöritystä ja palkinnoksi rohkeudesta 300 ensimmäistä kokeilijaa saa Hansakorttelin uniikin kangaskassin.

Hansakorttelin juhlaviikoilla nähdään monenlaista menopeliä ja vempelettä. Keskiviikkona vauhtia tarjoilee avaruuspallo, johon ihminen kiinnitetään jaloistaan kiinni. NASA:n astronauttien harjoitteluun kehitetyssä laitteessa pääsee testaamaan vatsalihastensa kestävyyttä, jos uskaltaa pitää käsiään lantion vieressä sijaitsevilla kahvoilla.

Avaruuspallon lisäksi keskiviikkona voi testata Voin sähköpotkulautoja ja voittaa ilmaisia potkulautamatkoja yhtiön onnenpyörästä. Torstaina ja perjantaina kannattaa myös kaikkien teknologian ystävien suunnata askeleensa Hansaan, sillä Samsung esittelee ensimmäistä kertaa Turun alueella keskeltä taittuvan puhelimensa Samsung Galaxy Z Flipin.

– Olemme halunneet rakentaa juhlaviikolle mahdollisimman monipuolisen ohjelman, joka tarjoaisi jokaiselle jotakin. Esimerkiksi kulttuurin ystäviä hemmottelemme lauantaina Turun Filharmonisen Orkesterin jousiorkesterin juhlakonserteilla ja torstaina vietämme elokuvapäivää tunnettujen alan ammattilaisten seurassa, Hansakorttelin markkinointipäällikkö Mirva Laaksonen kertoo.

Hansassa voi törmätä juhlaviikon aikana myös moneen julkisuudesta tunnettuun henkilöön. Elokuvapaneelissa torstaina klo 15 keskustelevat elokuvamaailmasta tunnetut Markus Selin ja Satu Rasila sekä elokuvakomissaari Teija Raninen. Perjantaina paikalle kannattaa suunnata kaikkien pelaamisesta kiinnostuneiden, sillä KOVA Esportsin kanssa toteuttavassa iltapäivässä voi tavata nuorten suosikkitubettajan ”Tixtuun” ja hänen isänsä ”FaijaRektaan” eli Tito ja Sami Huovilan.

– Sunnuntaina juhlistamme naistenpäivää ja jaamme 300 kukkaa kävijöille. Hansatorilla pääsee lisäksi ammattivalokuvaajan kuvattavaksi joko itsekseen tai halutussa kokoonpanossa. Tuomme paikalle upean ilmapalloista ja kuivakukista rakennetun kuvausseinän, jonka toteutuksesta vastaa Uskomaton Pallopuoti, Laaksonen kertoo.

Koko juhlaviikon ajan esitetään myös uutta valoäänishow’ta Hansatorin yllä olevassa Pilvi-valoteoksessa, jonka voi kokea ke-pe 4.-6.3. klo 10, 12, 14, 16, 18 ja 20 ja la 7.3. klo 11, 16 ja 18 sekä su 8.3. klo 12, 14, 16 ja 18.

Lisätietoja:

Hansakortteli: Mirva Laaksonen, p. +358 44 286 9791, mirva.laaksonen@hansakortteli.fi. 

Hansakorttelin myynti vuonna 2019 oli noin 211 miljoonaa euroa ja kävijämäärä noin 11,5 miljoonaa. Hansakorttelissa toimii lähes 140 yritystä ja työskentelee noin 1200 henkilöä.

"Vuoden 2019 Auki yksin -soolokiertueella laulujen valikko laventui, valaisun taide täsmentyi ja tarinat laulujen syntyjen syistä kasvattivat mittaansa. Yleensä tilaisuuksissa tuli tunne ”näihin korkeuksiinhan olisi aina pitänyt pystyä ulottumaan”. Tuntuu siis oikealta valinnalta pyrkiä vielä ylemmäs.

Ystävien taloissa -kiertue tulee sisältämään lisää toivelauluja, levyttämättömien kappaleiden ensiesityksiä, askeleen laajempaa sointisävyjen kirjoa päin ja jotain, mistä en kaikkea tiedä vielä itsekään.
Juuri tuo ennustamattomuuden elementti on soolokeikkojen erityispiirre, josta pidän aina vain voimakkaammin.
Siinä oleellisimmat, lopuista tehdään selvää kiertueen kohteissa.
Tervetuloa."

-Jarkko Martikainen

Cafe Bar Pesula la 14.3.2020 Showtime klo 20.
Liput 25€. Liput myynnissä Fiskars Villagen verkkokaupassa ja ovelta tuntia ennen esitystä, mikäli lippuja jäljellä.

www.fiskarsvillage.fi 

Lisätiedot:

Cafe Bar Pesula Fiskars

Kuva: Katja Tamminen

Karismaattisena laulajana ja esiintyjänä tunnettu Kyösti Mäkimattila on solminut ohjelmamyynti- ja konserttituotantosopimuksen ProPromotion Oy:n / Hype Productionin kanssa. Yhtiö vastaa jatkossa myös Mäkimattilan tiedotuksesta ja promootiosta. 

Kyösti Mäkimattila tehnyt monipuolista uraa niin soolona kuin Varjokuva-yhtyeen keulakuvana. Artisti on nähty heittäytyvän moniin eri produktioihin Tähdet, tähdet -ohjelmasta Korsuorkesterin solistiksi. Vuonna 2013 Tangokuninkaaksi valittu Mäkimattila on myös tunnettu runoilija.
Tämä yksi Suomen valovoimaisimmista artisteista on kevyen musiikin kysytyimpiä esiintyjiä.

www.propromotion.fi
www.facebook.com/propromotion

Ohjelmamyynti:
Tommi Liimatainen, tommi@hypeproductions.fi

Tiedotus ja PR:
Taija Holm, taija@propromotion.fi, 040 748 3435
IG: @taijaholm

Ruotsin lähetystö tarjoaa Satakielikuukauden kunniaksi elokuvaesityksen ruotsin kielellä Lappeenrannan kirjaston asiakkaille. Keskiviikkona 11.3. esitetään Heili-salissa elokuva Unga Astrid, joka kertoo Astrid Lindgrenin nuoruudesta. Elokuvassa on englanninkielinen tekstitys. Elokuvan kesto on 123 min ja siksi aloitamme katsomisen jo klo 17.30. Näytös on maksuton.

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 6811874
merja.rostila@lappeenranta.fi

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) luotsaamat tiedeklubit siirtyvät Finlandia-talon Café Verandasta lähikortteliin, Manalaan (Dagmarinkatu 2). Tunnin mittaiset tiedeklubit järjestetään Manalan baarin puolella kolmena keskiviikkona: 25.3., 29.4. ja 27.5. klo 17.00–18.00. Tiedeklubeille on vapaa pääsy.

Kevään ensimmäisellä tiedeklubilla (25.3.) kuullaan 16.3. jaettavan Vuoden tiedekirja 2019 -palkinnon voittajan haastattelu. Toimittaja Anna-Liisa Haavikko selvittää, mistä aineksista voittajakirja koostuu. Huhtikuun tiedeklubilla (29.4.) taas pohditaan, mitkä aiheet ovat tutkijalle tukalia? Milloin tieteen tuloksista on suorastaan viheliästä viestiä? Keskustelu pohjautuu Suomen tiedetoimittajain liiton keväällä julkaistavaan kirjaan. Kevään tiedeklubisarjan päättää IHME Helsingin järjestämä keskustelu (27.5.) taiteilija Jana Winderedin teoksista, joissa tiede ja taide yhdistyvät.

Kuukausittaisten tiedeklubien tavoitteena on tarjota mielenkiintoista tiedeohjelmaa parhaaseen after work -aikaan, keskiviikkoisin klo 17.00–18.00. Livetapahtuman lisäksi tiedeklubien ohjelmaa voi kuunnella podcast-muodossa. Tilaisuudet tallennetaan ja julkaistaan äänitiedostoina SoundCloudissa aina tapahtuman jälkeisenä päivänä.

Tiedeklubien pääjärjestäjä on Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), joka vastaa muun muassa Tieteen päivien ja Tieteiden yön järjestelyistä. Tiedeklubien ohjelma syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Kevään tapahtumien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Suomen Tiedetoimittajain Liitto ja IHME Helsinki. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Lisätietoja:

Mandi Vermilä
Vastaava tapahtumatuottaja
Tieteellisten seurain valtuuskunta
(09) 228 69 221 | mandi.vermila@tsv.fi

Får publiceras 3 mars 2020 kl. 14:00

Finland-Samfundet (Suomi-Seura ry) har valt i Storbritannien bosatta journalisten Eeva Lennon till Årets utlandsfinländare 2020. Med sitt val vill Finland-Samfundet lyfta fram betydelsen av korrekt information och samhällsdebatt.

Eeva Lennon har rapporterat om många viktiga sociala händelser för finländare. Olje- och Irlandskrisen, jätteinflationen och andra oroligheter under senare hälften av 1900-talet, kungliga nyheter, politiska ikoner från Harold Wilson till Margaret Thatcher. ”Eeva Lennon, London” är något finländare blivit vana att höra. Hon bor i London och är fortfarande frilanskorrespondent. Nyligen gav hon ut sina memoarer.

”Idag är informationsflödet jättelikt – rentav överdrivet. Allt oftare måste vi därför fråga oss vilka uppgifter vi kan lita på. Eeva Lennon har haft en lång karriär inom europeisk informationsförmedling och hon har övertygat finländarna med sin professionalism. Med sitt val av Årets utlandsfinländare 2020 vill Finland-Samfundet rf lyfta fram ansvaret bland finländare i världen för att förmedla korrekt information och en korrekt Finlandsbild”, noterar Markus Aaltonen, ordförande för Finland-Samfundet. Det finns runt 2 miljoner utlandsfinländare – av dem är cirka 300 000 finländska medborgare.

Sedan 1993 har Finland-Samfundet valt årets utlandsfinländare. Till årets utlandsfinländare utnämns en utomlands bosatt finländare eller avkomling till en finländsk emigrant som till exempel varit mycket framgångsrik inom sitt område.

Årets utlandsfinländare 2020 offentliggörs och priset utdelas i Helsingfors hos Finska Litteratursällskapet (Regeringsgatan 11) tisdagen 3 mars klockan 14. Tillställningen arrangeras av Finland-Samfundet och är öppen för allmänheten. Anmäl dig till info@suomi-seura.fi. Medier är välkomna.

Ytterligare uppgifter och intervjuförfrågningar: Finland-Samfundets verksamhetsledare Tina Strandberg, e-post tina.strandberg@suomi-seura.fi, tfn 044 7129 230.

Årets utlandsfinländare utnämnda av Finland-Samfundet:

• 1993 Robert Selvala, amerikafinländare, grundare av FinnFest USA
• 1994 Mirja Bolgár, frankrikefinländare, översättare-författare
• 1995 Arvi Tervalampi, sverigefinländsk organisationsaktiv
• 1996 Karita Mattila, sopran
• 1997 Jari Litmanen, fotbollsspelare
• 1998 Vieno Williams, amerikafinländare, företrädare för stora emigrationsvågen
• 1999 Mika Häkkinen, Formel 1-förare
• 2000 Linus Torvalds, skapare av operativsystemet Linux
• 2001 Matti Salminen, operasångare
• 2002 Jacob Söderman, ombudsman
• 2003 Kaija Saariaho, tonsättare
• 2004 Erkki Toivanen, journalist
• 2005 Esa-Pekka Salonen, kapellmästare-tonsättare
• 2006 Saku Koivu, ishockeyspelare
• 2007 Richard Impola, amerikafinländare, professor emeritus, översättare
• 2008 Bengt Holmström, professor i nationalekonomi
• 2009 Leena Pasanen, missionsläkare
• 2010 Helena Petäistö, journalist-författare
• 2011 Olli Rehn, EU:s ekonomikommissionär
• 2012 Outi Hovatta, stamcellsforskare
• 2013 Osmo Vänskä, kapellmästare
• 2014 Bonita Pietila, televisionsproducent
• 2015 Mark Levengood, journalist-författare
• 2016 Suvi Kauranen, företagare
• 2017 Finlandsskolorna runtom i världen
• 2018 Mika Keränen, författare
• 2019 Petteri Taalas, generalsekreterare, Meteorologiska världsorganisationen WMO
• 2020 Eeva Lennon, journalist

For publication on March 3, 2020, at 2 pm

Finland Society has selected the UK-based journalist Eeva Lennon as Finnish Expatriate of the Year 2020. With this recognition, the society wishes to highlight the significance of correct information and public debate.

Lennon has reported for Finnish media on many socially significant events, such as the oil crisis and the Irish Troubles, massive inflation and other turmoil during the late 20^th century along with coverage of British royals and political icons from Harold Wilson to Margaret Thatcher. Her voice signing off as “Eeva Lennon, London,” is familiar to Finns.

Lennon lives in London and still works as a freelance correspondent. She has recently published her memoirs.

”There is an enormous, even excessive, flood of information today. We must ask ourselves more and more often which parts of it we can trust. Eeva Lennon, who has had a long career in conveying European information, has gained the trust of Finns with her expertise. With its selection of Expatriate of the Year 2020, the Finland Society wishes to highlight expatriate Finns’ responsibility in providing correct information and a true image of Finland,” says Finland Society chair Markus Aaltonen. There are some two million expatriate Finns, of whom about 300,000 have Finnish citizenship.

The Finland Society has selected the Finnish Expatriate of the Year since 1993. The recognition is given to expatriates or descendants of Finnish migrants who have succeeded exceptionally well in their fields.

The Finnish Expatriate of the Year 2020 honor will be announced on Tuesday March 3 at 2 pm at the Finnish Literature Society (Hallituskatu 1, Helsinki). The event is arranged by the Finland Society and is open to the public. Please sign up at info@suomi-seura.fi. Media is welcome to the event.

More information and interview requests: Finland Society Executive Director Tina Strandberg, tina.strandberg@suomi-seura.fi tel. +358 44 7129 230.

Finnish Expatriates of the Year selected by the Finland Society:

• 1993 Robert Selvala, founder of the Finnish American event FinnFest USA
• 1994 Mirja Bolgár, Finnish French translator and author
• 1995 Arvi Tervalampi, Finnish activist in Sweden
• 1996 Karita Mattila, opera singer
• 1997 Jari Litmanen, soccer player
• 1998 Vieno Williams, Finnish-American representative of the great migration wave
• 1999 Mika Häkkinen, Formula 1 driver
• 2000 Linus Torvalds, creator of the Linux user system
• 2001 Matti Salminen, opera singer
• 2002 Jacob Söderman, Parliamentary Ombudsman of Finland
• 2003 Kaija Saariaho, composer
• 2004 Erkki Toivanen, journalist
• 2005 Esa-Pekka Salonen, conductor and composer
• 2006 Saku Koivu, hockey player
• 2007 Richard Impola, Emeritus Professor, Finnish-American translator
• 2008 Bengt Holmström, Professor of Economics
• 2009 Leena Pasanen, missionary doctor
• 2010 Helena Petäistö, journalist and author
• 2011 Olli Rehn, European Commissioner for Economic and Monetary Affairs
• 2012 Outi Hovatta, stem cell researcher
• 2013 Osmo Vänskä, conductor
• 2014 Bonita Pietila, TV producer
• 2015 Mark Levengood, journalist and author
• 2016 Suvi Kauranen, entrepreneur
• 2017 Suomi Schools around the world
• 2018 Mika Keränen, author
• 2019 Petteri Taalas, Secretary-General, World Meteorological Organization (WMO)
• 2020 Eeva Lennon, journalist

Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2020 Iso-Britanniassa asuvan toimittajan Eeva Lennonin.  Suomi-Seura haluaa vuoden 2020 ulkosuomalaisen valintaratkaisullaan korostaa oikean tiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun merkitystä.

Eeva Lennon on raportoinut suomalaisille monista yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista. Öljykriisi ja Irlannin kriisi, jättiläisinflaatio ja muut 1900-luvun jälkipuoliskon melskeet, kuninkaallisten kuulumiset, poliittiset ikonit Harold Wilsonista Margaret Thatcheriin. ”Eeva Lennon, Lontoo” on suomalaisille tuttu ääni. Eeva Lennon asuu Lontoossa ja toimii edelleen freelance -kirjeenvaihtajana. Hän on julkaissut vastikään muistelmansa.

”Tiedon tulva on tänään valtava, jopa liiallinen. Yhä useammin onkin kysyttävä, mihin tietoon voi luottaa. Eurooppalaisen tiedon välittäjänä pitkän uran tehnyt Eeva Lennon on vakuuttanut suomalaiset ammattitaidollaan. Suomi-Seura ry haluaa Vuoden ulkosuomalainen 2020 valinnallaan korostaa maailmalla olevien suomalaisten vastuuta oikean tiedon ja oikeanlaisen Suomi-kuvan välittämisestä”, toteaa Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen. Ulkosuomalaisia on noin 2 miljoonaa, joista 300 000 on Suomen kansalaisia.

Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan.

Vuoden ulkosuomalainen 2020 julkistetaan ja palkitaan tiistaina 3.3. klo 14 Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (Hallituskatu 1). Tilaisuuden järjestää Suomi-Seura ry. Tilaisuus on yleisölle avoin. Ilmoittautumiset osoitteeseen info@suomi-seura.fi Media on tervetullut tilaisuuteen.

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt: Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg tina.strandberg@suomi-seura.fi puh. 044 7129 230.

Suomi-Seura ry:n valitsemat Vuoden ulkosuomalaiset:

• 1993 Robert Selvala, amerikansuomalainen FinnFest USA -tapahtuman perustaja
• 1994 Mirja Bolgár, ranskansuomalainen kääntäjä-kirjailija
• 1995 Arvi Tervalampi, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi
• 1996 Karita Mattila, sopraano
• 1997 Jari Litmanen, jalkapalloilija
• 1998 Vieno Williams, suuren siirtolaisaallon amerikansuomalainen edustaja
• 1999 Mika Häkkinen, F1-kuljettaja
• 2000 Linus Torvalds, Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja
• 2001 Matti Salminen, oopperalaulaja
• 2002 Jacob Söderman, oikeusasiamies
• 2003 Kaija Saariaho, säveltäjä
• 2004 Erkki Toivanen, toimittaja
• 2005 Esa-Pekka Salonen, kapellimestari-säveltäjä
• 2006 Saku Koivu, jääkiekkoilija
• 2007 Richard Impola, emeritusprofessori, amerikansuomalainen kääntäjä
• 2008 Bengt Holmström, kansantaloustieteen professori
• 2009 Leena Pasanen, lähetyslääkäri
• 2010 Helena Petäistö, toimittaja-kirjailija
• 2011 Olli Rehn, EU:n talouskomissaari
• 2012 Outi Hovatta, kantasolututkija
• 2013 Osmo Vänskä, kapellimestari
• 2014 Bonita Pietila, televisiotuottaja
• 2015 Mark Levengood, toimittaja, kirjailija
• 2016 Suvi Kauranen, yrittäjä
• 2017 eri maissa toimivat Suomi-koulut
• 2018 Mika Keränen, kirjailija
• 2019 Petteri Taalas, pääsihteeri, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)
• 2020 Eeva Lennon, toimittaja

Villasukkajuoksun SM-kilpailut liittyvät tänä vuonna samaan sarjaan Finlandia-hiihdon ja Pirkan Hiihdon kanssa: järjestäjät joutuivat taipumaan vähälumisen talven vuoksi ja peruuttamaan tapahtuman. Orivedellä juostavat kisat käydään ensi vuonna tammikuun lopussa.

Poikkeuksellinen talvi on aiheuttanut harmaita hiuksia talviurheilutapahtumien järjestäjille. Villasukkajuoksun SM-kisat päätettiin ensin siirtää tammikuulta maaliskuulle, mutta lopulta kaksi viikkoa ennen kisapäivää tapahtuman järjestäjä, OSMAKE ry, päätyi koko tapahtuman peruuttamiseen.

− Ilman muuta tämä harmittaa tosi paljon, mutta sääolosuhteille emme mahda mitään, toteaa OSMAKE:n puheenjohtaja Anna Puolakka. – Huolellisen harkinnan, eri vaihtoehtojen kartoituksen ja kilpailijoilta tulleen palautteen perusteella päädyimme peruutukseen. Pitkän ajan sääennusteessa ei ollut luvassa riittävästi lunta ja pakkasta.

Villasukkajuoksu on lumilaji

Villasukkajuoksun kilpasarjat juostaan villasukissa metsäpoluilla. Ihanteellisimmat olosuhteet ovat pikkupakkanen ja riittävän vahva lumikerros. Järjestäjät totesivat mahdolliset riskit ja haasteet lumettoman polun kilpailussa liian suureksi.

− Kilpailureitti on perinteinen metsäpolku kivineen ja juurineen, joten ilman lunta sukkasillaan juoksu ei ole riittävän turvallista ja miellyttävää, kertoo kisapäällikkö Irene Suhonen.

Järjestäjä pohti vaihtoehtoisia tapoja kilpailun toteuttamiseen, mutta joutui toteamaan, että resurssit eivät riitä esimerkiksi reitin lumetukseen. Yhtenä vaihtoehtona mietittiin myös barefoot-kenkien käyttämistä, mutta lopulta päädyttiin siihen, että omasta lajista halutaan pitää kiinni. Villasukkajuoksussa kengät ja pohjalliset eivät ole sallittuja.

Ilmoittautuneiden määrä edellisvuotta suurempi

Villasukkajuoksun SM-kilpailut ovat kuluneen vuoden aikana herättäneet suurta kiinnostusta, ja Anna Puolakan mukaan ilmoittautuneita ehti kertyä jo edellisvuotta enemmän. Kilpailijat ympäri Suomen olisivat mielineet Orivedelle kisaamaan villasukissa.

− Osalla kilpailijoista olisi ollut tarvetta matkalippuihin ja majoitukseen, joten senkin takia päätös oli tehtävä riittävän hyvissä ajoin, Puolakka sanoo.

OSMAKE ry ja Oriveden kaupunki kiittävät lämpimästi paikallisia yrittäjiä, ammattioppilaitos Tredua ja lukuisia talkoolaisia, jotka ovat tukeneet tapahtuman järjestämistä ja käyttäneet aikaansa villasukkajuoksun hyväksi.

− Uskomme, että ensi kerralla, 30. tammikuuta 2021, Villasukkajuoksun SM-kilpailut ovat entistä suurempi ja vetovoimaisempi tapahtuma, Irene Suhonen toteaa.

Lisätiedot:

Anna Puolakka, puheenjohtaja / Oriveden seudun matkailunkehittämisyhdistys OSMAKE ry, p. 050 4338681, villasukkajuoksunsm@gmail.com

Irene Suhonen, kisapäällikkö / Oriveden kaupunki, p. 0401339111, irene.suhonen@orivesi.fi

Kuvat:

Kuva 1: Villasukkakisoihin osallistui ensimmäisellä kerralla useiden eri urheiluseurojen edustajia. Kilpasarjan ikähaitari oli laaja. Kuvaaja Laura Lehtinen

Kuva 2: Joukkuekisassa tyyli on vapaa niin pukeutumisessa kuin juoksussa. Kuvaaja Laura Lehtinen

Kuva 3: Kerrankin saa juosta ulkona sukkasillaan! Lapsilta villasukkajuoksu käy luonnostaan. Kuvaaja Laura Lehtinen

Kuva 4: Villasukkajuoksun isänä pidetään Juha Mietoa, joka on harrastanut lajia jo vuosikymmeniä. Mieto kertoi lajivinkkejään Oriveden ensimmäisissä Villasukkajuoksun SM-kisoissa tammikuussa 2019. Kuvaaja Laura Lehtinen

Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2020 Iso-Britanniassa asuvan toimittajan Eeva Lennonin.  Suomi-Seura haluaa vuoden 2020 ulkosuomalaisen valintaratkaisullaan korostaa oikean tiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun merkitystä.

Eeva Lennon on raportoinut suomalaisille monista yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista. Öljykriisi ja Irlannin kriisi, jättiläisinflaatio ja muut 1900-luvun jälkipuoliskon melskeet, kuninkaallisten kuulumiset, poliittiset ikonit Harold Wilsonista Margaret Thatcheriin. ”Eeva Lennon, Lontoo” on suomalaisille tuttu ääni. Eeva Lennon asuu Lontoossa ja toimii edelleen freelance -kirjeenvaihtajana. Hän on julkaissut vastikään muistelmansa.

”Tiedon tulva on tänään valtava, jopa liiallinen. Yhä useammin onkin kysyttävä, mihin tietoon voi luottaa. Eurooppalaisen tiedon välittäjänä pitkän uran tehnyt Eeva Lennon on vakuuttanut suomalaiset ammattitaidollaan. Suomi-Seura ry haluaa Vuoden ulkosuomalainen 2020 valinnallaan korostaa maailmalla olevien suomalaisten vastuuta oikean tiedon ja oikeanlaisen Suomi-kuvan välittämisestä”, toteaa Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen. Ulkosuomalaisia on noin 2 miljoonaa, joista 300 000 on Suomen kansalaisia.

Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan.

Vuoden ulkosuomalainen 2020 julkistettiin ja palkittiin tiistaina 3.3.Helsingissä.

Lisätietoa: Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg tina.strandberg@suomi-seura.fi puh. 044 7129 230.

Suomi-Seura ry:n valitsemat Vuoden ulkosuomalaiset:

• 1993 Robert Selvala, amerikansuomalainen FinnFest USA -tapahtuman perustaja
• 1994 Mirja Bolgár, ranskansuomalainen kääntäjä-kirjailija
• 1995 Arvi Tervalampi, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi
• 1996 Karita Mattila, sopraano
• 1997 Jari Litmanen, jalkapalloilija
• 1998 Vieno Williams, suuren siirtolaisaallon amerikansuomalainen edustaja
• 1999 Mika Häkkinen, F1-kuljettaja
• 2000 Linus Torvalds, Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja
• 2001 Matti Salminen, oopperalaulaja
• 2002 Jacob Söderman, oikeusasiamies
• 2003 Kaija Saariaho, säveltäjä
• 2004 Erkki Toivanen, toimittaja
• 2005 Esa-Pekka Salonen, kapellimestari-säveltäjä
• 2006 Saku Koivu, jääkiekkoilija
• 2007 Richard Impola, emeritusprofessori, amerikansuomalainen kääntäjä
• 2008 Bengt Holmström, kansantaloustieteen professori
• 2009 Leena Pasanen, lähetyslääkäri
• 2010 Helena Petäistö, toimittaja-kirjailija
• 2011 Olli Rehn, EU:n talouskomissaari
• 2012 Outi Hovatta, kantasolututkija
• 2013 Osmo Vänskä, kapellimestari
• 2014 Bonita Pietila, televisiotuottaja
• 2015 Mark Levengood, toimittaja, kirjailija
• 2016 Suvi Kauranen, yrittäjä
• 2017 eri maissa toimivat Suomi-koulut
• 2018 Mika Keränen, kirjailija
• 2019 Petteri Taalas, pääsihteeri, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)
• 2020 Eeva Lennon, toimittaja

Turun ydinkeskustan ylpeys on kulttuurihistoriallinen helmi ja ajan hermolla oleva kauppapaikka.

Turun Kauppahalli on Suomen entisen pääkaupungin keskustan ylpeys. Se kutsuu kylään jokaisen, mutta yksi vieras tuntuu pysyvän poissa – se on kiire.

- Kun astuu sisään yli 120 vuotta vanhaan Turun Kauppahalliin, tulee levollinen olo. Kiire jää oven ulkopuolelle, hallin isäntänä toimiva palvelupäällikkö Harri Malkki kuvailee.

Asiakkaat eivät kuitenkaan tule Turun Kauppahalliin vain leppoisaa tunnelmaa aistimaan. Halliin tullaan nauttimaan hyvästä ruoasta, tekemään ostoksia ja käyttämään hallin hyväksi havaittuja palveluja.  

- Kauppahallin ravintola-alue on lounasaikaan hyvin suosittu. Ruokailutila on kaikkien ravintoloiden yhteinen, joten halutessaan jokainen seurueen jäsen voi syödä eri ravintolan ruokaa. Yksi voi nauttia kalaruokaa, toinen vegaanisen annoksen ja kolmas vaikkapa pizzaa, Malkki toteaa.

Kauppahalli on vanhemman väen, mutta myös nuorten aikuisten suosiossa. Malkki toivoo, että halliin löytäisivät yhä useammin myös lapsiperheet.

- Ostosten teon tai ruokailun yhteydessä lapsetkin saisivat tutustua Turun ja kaupanteon historiaan, joka kantaa aina nykypäivään asti.

Kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaaksi määritellyssä kauppahallissa on edelleen alkuperäisiä rakenteita.

Pitkä historia näkyy myös siinä, että monessa liikkeessä kauppaa tehdään jo useamman sukupolven kokemuksella. Malkki toteaa, että kauppahallin kauppiailla on aina aikaa kertoa tuotteista ja antaa ruoanvalmistusvinkkejä.

- Kauppiaat ovat valmiita jakamaan osaamistaan, ja heillä on aikaa myös lasten kysymyksille.

Ruoan alkuperän tunteminen on tänä päivänä yhä useammalle tärkeää. Turun Kauppahallissa esimerkiksi kala ja liha tulevat kauppiaille suoraan tuottajilta ja ne jalostetaan omassa tuotantolaitoksessa eteenpäin myytäviksi.

Tuottajalta kuluttajalle -ketjun pitäminen lyhyenä tarkoittaa tuoreutta. Hallissa tuoksuvat myös vastaleivottu leipä ja leivokset.

- Hallissa on mahdollista myös maistella tuotteita, Malkki muistuttaa.

Myös Turun Kauppahallin liikkeiden tarinat ovat mielenkiintoisia. Hallista löytyy muun muassa Turun vanhin sushiravintola ja Suomen parhaaksi leipomoksi vuonna 2015 valitun MBakeryn myymälä ja kahvila. 

- Mbakeryn Piece of Cake -kahvilassa on joka perjantai suuren suosion saanut kakkubuffa.

Valikoiman runsaudesta kertoo myös se, että hallissa on kokonainen liike täynnä gluteenittomia suolaisia ja makeita herkkuja.

Hallista löytyvät myös laadukkaan erikoistuotevalikoiman Alko, ompelimo, suutari, luontaistuotekauppa ja Wanha Turku Kauppa.

- Wanha Turku Kauppa on aikamoinen ilotulitus historiaan liittyviä esineitä ja spesiaalijuttuja. Lisätietoa kaikista liikkeistä löytyy meidän nettisivuilta.

Malkki kertoo, ettei Turun Kauppahalliin haluta kirkkaita valoja tai kaiuttimista soivaa musiikkia. Historiallista ja leppoisaa tunnelmaa halutaan vaalia.

- Jos kauppahallissa soi musiikki, niin se on elävää musiikkia. Halli on rauhoittumisen paikka.

Lisätiedot:
Harri Malkki
harri.malkki@turku.fi 
0403578074

• Viaplaysta Formula 1 -kisojen uusi koti Suomessa ja Islannissa. Oikeudet jatkuvat NENT Groupilla myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. 
• Kolme kautta kattava yksinoikeussopimus sisältää kaikki harjoitukset, aika-ajot sekä kilpailut maailman suosituimmasta moottoriurheilusarjasta

Nordic Entertainment Group (NENT Group), Pohjoismaiden johtava suoratoistopalvelu, on hankkinut Formula 1 -oikeudet yksinoikeudella Suomeen, Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan ja Islantiin vuosiksi 2022-2024. Tämä on ensimmäinen kerta kun Formula 1 -kisat nähdään Viaplay-palvelussa myös Suomessa, mihin Kimi Räikkösen ja muiden kotimaisten formulatähtien myötä on vakiintunut laaja ja vannoutunut yleisö. Viaplayssa tullaan näkemään kaikki F1 -harjoitukset, aika-ajot sekä varsinaiset kisalähetykset.

Suomi on maailman menestynein Formula 1 -kansa väestön lukumäärään suhteutettuna. Suomalaisia Formula 1 -maailmanmestareita on peräti neljä; Kimi Räikkönen (2007), Mika Häkkinen (1998 ja 1999), Keke Rosberg (1982) sekä Keke Rosbergin poika Nico Rosberg (2016), jolla on sekä Suomen että Saksan kansalaisuudet. Kisavoittoihin ovat 2000-luvulla ajaneet suomalaisista myös Heikki Kovalainen sekä Mercedes-tallissa ajava Valtteri Bottas.

Formula 1 -kisat nauttivat suunnatonta suosiota Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa. Tulevalla kaudella mukana on myös tanskalaiskuljettaja Kevin Magnussen sekä tietysti supertähdet kuten Sebastian Vettel, Max Verstappen ja kuusinkertainen maailmanmestari Lewis Hamilton.

NENT Groupin Formula 1 -lähetykset tulevat sisältämään harjoitusten, aika-ajojen ja kisojen lisäksi kattavat studiolähetykset. Kisalähetykset nähdään sekä Viaplay-palvelussa että Viasatin urheilukanavilla.

NENT Groupin moottoriurheiluoikeuksiin kuuluvat Formula 1:n lisäksi myös IndyCar, NASCAR ja speedway.

Anders Jensen, NENT Group President & CEO: “Tämä on ensimmäinen kerta kun Formula 1 -kisat nähdään samassa palvelussa kaikissa Pohjoismaissa. Sopimus vahvistaa jälleen kerran NENT Groupin asemaa Pohjoismaiden johtavana suoratoistopalveluiden tarjoajana. Yhtiömme on lyhyen ajan sisällä varmistanut mediaoikeudet Formula 1:n lisäksi Valioliigaan, FIS:n talviurheilulajeihin, jääkiekon MM-kisoihin, Bundesliigaan sekä useisiin muihin lajeihin. Formula 1 -tuotteemme  tulee tarjoamaan korkeaoktaanista jännitystä kaikille urheilufaneille sekä nostamaan Viaplayn paalupaikalle ensiluokkaisten urheilutapahtumien kotina.”

Ville Klinga, NENT Group Finland, Executive Producer, Sport: "Formula 1 on suomalaisille rakas laji, jossa meillä on pitkät ja vahvat perinteet. Sekä nykyiset suomalaiset huippukuljettajat Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas, että heidän edeltäjänsä kuten Keke Rosberg ja Mika Häkkinen, ovat vanginneet suomalaiset TV-katsojat tiiviisti vastaanottimen ääreen. Olemme äärimmäisen iloisia, että saamme jatkossa välittää katsojille jännittävät Formula-1 tapahtumat radalla ja radan ulkopuolella suomalaisesta näkökulmasta. Suunnittelutyömme alkaa välittömästi, ja lupaamme painaa kaasu pohjassa, kuten muissakin tuotannoissamme.”

Lisätietoja:

Ville Klinga, Executive Producer, Sport, NENT Group Finland
ville.klinga@nentgroup.com
+358 40 553 5588

Erika Miramo, Head of Marketing & Communication, NENT Group Finland
erika.miramo@nentgroup.com
+358 40 548 5777

Jukka Hildén (vas.), Jenni Poikelus, Jaakko Saariluoma, Pilvi Hämäläinen, Roni Back ja Janne Kataja.

Maailmalla mainetta niittänyt viihdeformaatti Taskmaster eli Suurmestari alkaa MTV3-kanavan sunnuntai-illoissa 12. huhtikuuta. Ohjelmassa Suurmestarin roolissa nähtävä Jaakko Saariluoma laittaa kilpailijat ratkaisemaan heille asetettuja outoja ja hullunhauskoja tehtäviä. Suurmestarin oikeana kätenä ja tuomarina nähdään Pilvi Hämäläinen. Suurmestarin suosiosta kisaa käyvät neljä vakiokilpailijaa Roni Back, Jukka Hildén, Janne Kataja ja Jenni Poikelus. Lisäksi jokaisessa jaksossa nähdään vieraileva kilpailija, jotka ovat viihdetaivaan kirkkaimpia tähtiä.

Täysin uudenlaisessa viihdeohjelmassa kilpailijat selviävät tehtävistä parhaiten komedian ja kekseliäisyyden avulla. Tehtävänä voi olla esimerkiksi kyynelten kerääminen, jääkuution kadottaminen, kohdehenkilön punastumaan saaminen tai mahdollisimman ison esineen saaminen ilmapalloon. Kausi huipentuu finaalimittelöön, jossa selviää, kuka voittaa Suurmestari Jaakko Saariluoman suosion ja kultaisen patsaan.

ESIINTYJÄT

Jaakko Saariluoma – Suurmestari

Koko show’n vetäjänä ja yksinvaltiaana toimii komiikan ja TV-viihteen aristokraatti Jaakko Saariluoma. Suurmestari on vahvasti omalaatuiseen huumoriin kallellaan oleva kartanonherra, joka huvittaakseen itseään ja muita on kutsunut luokseen joukon viihdetaivaan tähtiä teettääkseen heillä varsin erikoisia, oivallusta vaativia tehtäviä. Suurmestari on paitsi laatinut, myös kirjoittanut tehtävät itse kartanollaan. Tehtävät tulevat kaikille kilpailijoille yllätyksenä, ja he suorittavat ne itsenäisesti toisten näkemättä. Studiossa katsellaan lopputulemat, ja Suurmestari itse sanoo tietysti viimeisen sanan ja pisteyttää kilpailijoiden suoritukset – aivan kuten haluaa.

Pilvi Hämäläinen – Tuomari
Suurmestarin oikeana kätenä, ohjelman tuomarina toimii näyttelijä Pilvi Hämäläinen. Hän on saanut esimieheltään toimeksiannon valvoa tehtävien kilpailijoiden suorituksia huolella ja raportoida tulokset äärimmäisellä tarkkuudella. Turhaan hempeilyyn Pilvi ei tule sortumaan, vaikka tiukan tuomarin suojaus vahingossa laskeekin kerran tai kaksi.

KILPAILIJAT

Roni Back
Tube-tähti Roni Back lähtee Suurmestariin tekemään aluevalloitusta nyt myös televisioon. Tehtävissä Roni pääsee hyödyntämään sekä kansainvälistä koulutustaan että erämiestaitojaan. Aika ajoin vastaan tulee kysymys, onko tehtävässä kompaa vai ei – saadaanko siihen lopulta selvyyttä, jää nähtäväksi.

Jukka Hildén
Duudsoneista tuttu Jukka Hildén lähtee kisaan tyylilleen uskollisena täynnä intoa ja energiaa. Monessa liemessä keitetty Jukka pääsee Suurmestarissa uudenlaiselle mielikuvitusmatkalle hakiessaan spontaaneja ratkaisuja eriskummallisiin tehtäviin. Jukan suhde tuomari Pilviin on aivan erityislaatuinen – lämpimän viileä ja jollain tapaa yksipuolinen.

Janne Kataja
Näyttelijä, koomikko Janne Kataja lähtee kisaamaan Suurmestarin suosiosta ja kultaisesta patsaasta omintakeisin keinoin. Jannen ratkaisut tehtävissä ovat persoonallisia ja usein jopa vauhdikkaita – aina kuitenkin ”jannemaisia”. Silloin kun hän onnistuu, eivät tanssinsekaiset tuuletukset studiossa jää keneltäkään huomaamatta.

Jenni Poikelus
Mediapersoona Jenni Poikelus lähtee kisaan rohkeasti ja suuria oivalluksia hakien. Jenni löytää tehtäviin annettujen apuvälineiden vajasta aina jotain mielenkiintoista, eikä pelkää esittää kysymyksiä tehtäviä suorittaessaan. Jennillä on myös taito asentaa pyörät tarvittaessa melkein mihin vain.

Jaksokohtaisina vierailevina kilpailijoina ohjelmassa nähdään Mikko Leppilampi, Miitta Sorvali, Jorma Uotinen, Minka Kuustonen, Mikko Penttilä, Paula Noronen, Minttu Mustakallio, Pekka Pouta, Juha Perälä, Hjallis Harkimo. 

SUURMESTARIN SUURSTARTTI

Suurmestari käynnistyy SUURSTARTILLA eli kahdella perättäisellä jaksolla sunnuntaina 12.4. klo 19.30. Jaksosta kolme eteenpäin jaksot esitetään MTV3-kanavalla sunnuntaisin klo 20 alkaen.

JAKSOT 1-3 

1/10. Su 12.4. klo 19.30: Kerää kyyneleitä. Mitä erikoisimpien tehtävien äärellä Suurmestarin huomiosta kisaavat Jukka Hildén, Jenni Poikelus, Roni Back ja Janne Kataja. Suurmestarina Jaakko Saariluoma, tuomarina Pilvi Hämäläinen. Vierailijana Mikko Leppilampi.

2/10. Su 12.4. klo 20.30: Tilaa Fantasia-pizza. Kuka vetää presidentti-kortin esiin? Suurmestarina valtaa käyttää Jaakko Saariluoma, kuria ja järjestystä ylläpitää Pilvi Hämäläinen. Vierailijana Miitta Sorvali. 

3/10. Su 19.4. klo 20: Syke nousuun. Kuka vie tuomari Pilvi Hämäläisen tanssiin? Entä mihin sortuu Jenni Poikelus? Suurmestarina viimeisen sanan sanoo Jaakko Saariluoma. Vierailijana Jorma Uotinen. 

#suurmestari
Facebook: @mtv3suomi
Instagram: @mtv3suomi
Twitter: @Maikkari

Suurmestari MTV3-kanavalla sunnuntaisin 12.4. alkaen.
Ohjelma alkaa su 12.4. tuplajaksolla klo 19.30, jonka jälkeen su 19.4. alkaen lähetysaika on klo 20.
Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja C More -suoratoistopalvelussa.

Suurmestarin MTV:lle tuottaa Rabbit Films.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja Pressi 

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Kati Launiainen, 040 131 5655, kati.launiainen@mtv.fi
Rabbit Films, tuottaja Heidi Hakkarainen, 050 381 5044, heidi.hakkarainen@rabbitfilms.com

Aiotko matkata kevään tai kesän aikana Turkuun? Kaipaatko aineksia matkailu- ja tapahtuma-aiheisiin sisältöihin?

Liitteenä on inspiraatioksi Visit Turun tuore Kiss my Turku -lehti – åboriginaalioppaasi Suomen ensimmäisen kaupungin uusiin kujeisiin. Voit poimia lehdestä vinkkejä tai ideoita sisältöihisi.

Alla myös poimintoja kiinnostavista kesätapahtumista ja kesäteattereista.

Innostavia Turku-artikkeleita ja ajankohtaisia listauksia julkaisemme myös Kiss my Turku -verkkosivustolla osoitteessa https://kissmyturku.fi. Lisää Turun seudun tapahtumia löytyy osoitteesta www.turkukalenteri.fi.

Jos kaipaat lisätietoja tai suunnittelet juttukeikkaa Turkuun, ole rohkeasti yhteydessä!

Matkailuterveisin

Satu Hirvenoja
myynti- ja markkinointijohtaja, Visit Turku
puh. +358 40 183 6690
satu.hirvenoja@turku.fi

Miia Alhanen
tiedottaja, Turun kaupunki
puh. +358 50 559 0671
miia.alhanen@turku.fi

Kesätapahtumia Turussa 2020

Tapahtumakaupunki Turku hemmottelee yleisöä jälleen laajalla kattauksella suuria ja pieniä tapahtumia. Kesän helmistä mainittakoon esittävän taiteen kansainvälinen festivaali FinFringe toukokuussa, uuden sadon herkkujen Neitsytperunafestivaalit kesäkuussa, upeiden Swan-veneiden kilpailu Swan European Regatta heinäkuussa sekä yleisurheilun Kalevan Kisat elokuussa.

13.-17.5. FinFringe – esittävän taiteen festivaali – www.finfringe.fi

21.-24.5. Jokisataman avajaiset – www.turku.fi/jokisatama

5.-6.6. Kesärauha – www.kesarauha.fi

9.6. Paavo Nurmi Games – www.paavonurmigames.fi

12.-13.6. Neitsytperunafestivaali – www.neitsytperunafestivaali.fi

13.6. Aurajoen Wauhtiajot

25.-28.6. Keskiaikaiset markkinat – www.keskiaikaisetmarkkinat.fi

3.-5.7. Ruisrock – www.ruisrock.fi

7.-12.7. Swan European Regatta – www.turunpursiseura.fi/swaneuropeanregatta/

9.-12.7. Turun Linnan Turnajaiset – www.tournament.fi

16.-18.7. Turku Food & Wine Festival – www.turkufoodandwinefestival.com

23.-25.7. DBTL – www.dbtl.fi

23.7.-26.7. Airisto Classic Regatta – www.airistosegelsallskap.fi

31.7.-1.8. Turku Sea Jazz – www.archipelagoseajazz.fi/

31.7.-1.8. Aura Fest – www.aurafest.fi

1.-2.8. Challenge Turku – www.challenge-turku.com

6.-16.8. Turun Musiikkijuhlat – www.turunmusiikkijuhlat.fi

7.-8.8. Vegånia & Ølfest – www.vegania.fi

13.-15.8. Suuret oluet - pienet panimot – www.suuretoluet.fi

13.-16.8. Kalevan kisat – www.kalevankisat.fi

Kesäteatterit

Turku on myös kesäteatterikaupunki. Yksi Suomen suurimmista kesäteattereista, Samppalinnan kesäteatteri juhlii 60-vuotista taivaltaan Mielensäpahoittaja-musikaalilla, jonka pääosassa nähdään Kari Väänänen. Miniänä loistaa Mira Luoti. Luvassa on riemukkaan ärtyisää vaan ei masentavaa menoa jo klassiseen Mielensäpahoittajan tyyliin. www.samppalinnanteatteri.fi

Samppalinnan Kesäteatteri: Mielensäpahoittaja Mussikaali
Esityskausi 17.6.-14.8.

Emma Teatteri: Helppo ero
Esityskausi 28.5.-15.8.

Turun kesäteatteri Vartiovuorella: Me Rosvolat
Esityskausi 11.6.-22.8.

Linnateatteri: Akselin ja Elinan Hääfarssi
Esityskausi 13.6.-16.8.

Turun Nuori Teatteri: Musiikkihupailu Turku-Tukholma
Esityskausi 18.6.-15.8.

Ruissalon kesäteatteri: Badding-musikaali Paratiisi
Esityskausi 28.7.-12.8.

Turun Ylioppilasteatteri (Liedon Vanhalinna): Kellokosken prinsessa
Esityskausi heinäkuussa

Lasten karnevaali valtaa Turun keskustan lauantaina 28.3. teemalla supersankarit. Tunnettujen supersankareiden lisäksi karnevaali nostaa esille myös arjen sankareita. Karnevaalipäivään valmistautuminen alkaa jo tänään, kun lasten piirustushaaste ”Piirrä oma supersankarisi” käynnistyy.

Piirrä oma supersankarisi - ja osallistut näyttelyyn!

– Jokainen lapsi ja nuori on oman elämänsä taiteilija ja haluamme kannustaa heitä osallistumaan Lasten karnevaalin piirustushaasteeseen. Jokainen haasteeseen osallistunut piirustus pääsee Forum Korttelissa karnevaalipäivänä avautuvaan #supersankaritkeskellaturkua-näyttelyyn, kertoo Turun Ydinkeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Järvelä.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan muun muassa Turun kaupunginteatterin Babe - Urhea Possu -teatteriliput, Åbo Svenska Teater’in Hundarnas historiepjäs -teatteriliput (näytelmä pohjautuu Mauri Kunnaksen kirjaan) ja lahjakortteja. Arvonta suoritetaan karnevaalipäivänä Hansatorilla.

Osallistumisaika on 4.–18.3. Piirustuksen voi tuoda Hansakorttelin infopisteessä sijaitsevaan laatikkoon tai piirustuksen voi myös skannata ja lähettää osoitteeseen: keskellaturkua@gmail.com. Tarkat ohjeet osallistumiseen löytyvät www.keskellaturkua.fi.

Karnevaalipäivässä Maltti Ja Valtti ja muut supersankarit

Karnevaalilauantai on täynnä monipuolista ohjelmaa ympäri keskustaa: Kauppatorilla partioivat lasten suosikit liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti, halittavat hahmot seikkailevat eri puolilla keskustaa ja pomppulinnakin rakentuu lasten iloksi. Myös Turun Nuoren Teatterin Supermarsukin näyttäytyy.

– Päivän ohjelmaa rakennetaan parhaillaan ja tapahtumatiedot päivittyvät lähes päivittäin nettisivuillemme. Kannattaa myös seurata some-kanaviamme @keskellaturkua ja #supersankaritkeskellaturkua, vinkkaa Järvelä.

Lasten karnevaalin järjestää Turun Ydinkeskustayhdistys - Keskellä Turkua yhteistyössä Turun kaupungin ja muiden kumppanien kanssa.

Lisätiedot:

Turun Ydinkeskustayhdistys ry

Toiminnanjohtaja Heli Järvelä

p. 050 5028806

heli.jarvela@keskellaturkua.fi

www.keskellaturkua.fi

https://www.facebook.com/KeskellaTurkua/

https://www.instagram.com/keskellaturkua/

twitter: @keskellaturkua

Kuva: Robért Frankó

Laulajana ja lauluntekijänä tunnettu Jenni Mustajärvi on julkaissut parin viime vuoden aikana neljä sinkkua ”Kaikki paikallaan”, ”Terkut rivien välistä”, ”Mitä et nää, sitä ei oo” ja ”Joo, joo, joo!”. Albumillinen biisejä on nyt valmis ja julkaisussa pe 20.3. Debyyttilevyn ”22:50” jakelee Playground Music.

”Nyt se on valmis. Valtava työmäärä puristettuna pieneen pahviseen koteloon, palasiksi bittiavaruuteen. Kolme vuotta meni aikaa varsinaisesta päätöksestä pitkäsoiton tekemiseen ja valmistumiseen. Albumituotannon ansiosta olen lopettanut elämän suorittamisen ja oppinut nauttimaan matkasta. Matkasta, joka alkoi ensirääkäisyllä 22:50”, Jenni toteaa.

Albumin biisit käsittelevät aikuistumiseen liittyviä odotuksia ja oletuksia sekä normeihin taipumista tai taipumattomuutta, omaa epävarmuutta, pettymyksiä ja kasvamista.
”Biisit ovat syntyneet lähes poikkeuksetta teksti edellä. Paketti sisältää tiukkaa bändisoitantaa ja herkempiä pop-kappaleita”, Jenni jatkaa.

Mustajärven yhtyeessä soittavat kitaristi ja albumin tuottaja Olli Anttila, kosketinsoittaja Janne Kokkonen, basisti Milla Heinonen ja rumpali Jony Oittinen. 

Biisilista:
1. Mitä et nää, sitä ei oo
2. Joo, joo, joo!
3. Vapaaksi syntynyt
4. Error 404
5. Lisää tulta
6. Kaikki paikallaan
7. Terkut rivien välistä
8. Maailmanlopun rannoilla
9. Sinne, tänne ja takasin
10. Hetkeks vielä viereen jää
11. Kaipuu ei lopu 

Keikat:
19.3.2020 Tampere, Jack the Rooster (bändi)
20.3.2020 Lempäälä, Ideapark (bändi)
21.3.2020 Nokia, Wäinö (DUO)
22.3.2020 Tuuri, Keskisen kyläkauppa (DUO)
27.3.2020 Muurame, Muurmanni (DUO)
28.3.2020 Hyvinkää, Paakari Puusti (DUO)
28.3.2020 Harjavalta, Hotelli Marilyn (DUO)
10.4.2020 Tampere, Paja Bar Tampere (DUO)
11.4.2020 Tampere, Paja Bar Tampere (DUO)
12.4.2020 Helsinki, Suomalainen olutravintola Wäinö (DUO)
18.4.2020 Veteli, Hotelli Kampeli (Bändi)
01.5.2020 Loimaa, Loimaan keilahalli (DUO)
15.5.2020 Vantaa, Old Story (DUO)
09.5.2020 Jyväskylä, Pub Juoma (DUO)
25.6.2020 Kalajoki, Sandy Kelt (DUO)
26.6.2020 Kalajoki, Sandy Kelt (DUO)
27.6.2020 Merikarvia, Galleria vanha savu (DUO)
03.7.2020 Ikaalinen, Sata-Häme Soi (DUO)
17.7.2020 Alaviirre, Meripaviljonki (DUO)
21.10.2020 Eckerö Line (Duo)
23.10.2020 Raahe, Irish Pub (DUO)
24.10.2020 Kajaani, Ravintola Hospo (DUO)

Pressikuvia: https://www.propromotion.fi/asiakkaat/jenni-mustajarvi/ 

www.jennimustajarvi.fi
https://www.facebook.com/jennimustajarvimusic/
IG: jenni_mustajarvi

Bigger Picture -hankkeen pääpalkinto on myönnetty Pikkuli-animaatioille: uusille televisiosarjan jaksoille ja kehitteillä olevalle elokuvalle. Palkinnon arvo on 10 000 euroa. Palkinnosta päättivät Elisa Viihteen ja Kiinassa toimivan Elisa Nordic TV:n raadit. Raadin perustelujen mukaan Pikkuli-tuotemerkki on onnistuneesti ottanut ensimmäiset askeleet Kiinaan ja houkutellut mm. paikallisia investointeja.

Bigger Picture China -hanke on luovan alan konsulttien Kati Nuoran ja Jani Joenniemen luotsaama hanke, johon valittiin vuoden 2018 lopussa mukaan 19 suomalaista televisio- ja elokuvayhtiötä. Bigger Picture -hankkeen tarkoituksena on etsiä tuotantoyhtiöille mahdollisuuksia ja yhteistyötä Kiinassa. Hankkeen pääpartnerit ovat Elisa Viihde sekä Kiinassa toimiva Elisa Nordic TV. Maaliskuussa 2019 yhtiöt kävivät tutustumassa Pekingissä paikalliseen elokuva-alaan ja pitchaamassa hankkeitaan. Hanketta tukee Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö.

Pikkulin tiimi iloitsee palkinnosta

”Olemme äärimmäisen kiitollisia ja ylpeitä Bigger Picture -hankkeen pääpalkinnosta! Pikkuinen Pikkuli kilpaili todella kovassa seurassa, mukana hankkeessa on suuria suomalaisia tuotantoyhtiöitä. Toivon, että Pikkulin eteneminen Kiinassa avaisi ovia myös muille suomalaisille tuotannoille”, Pikkuli-animaation tuottaja ja toinen ohjaajista Metsämarja Aittokoski iloitsee.

Digitaalisten sisältöjen tuotanto jatkuu viruksesta huolimatta

Pikkuli-animaatiosisältöjen kehittäminen kiinalaisten kumppanien kanssa on jatkunut corona-viruksesta huolimatta. ”Animaatiotuotannon etu on siinä, että sitä voi tehdä etänä. Tiedostot ja sisällöt liikkuvat digitaalisesti”, kertoo Metsämarja Aittokoski.

Lisätietoja Bigger Picture-hankkeesta: https://www.biggerpicturechina.com/

Kunnollinen käsienpesu on paras tapa suojautua tauteja aiheuttavilta mikrobeilta. Käsienpesusta elää kuitenkin monenlaisia harhakuvitelmia. Suomalaisen tekstiilipalveluja tuottavan Lindström Oy:n asiantuntijan mukaan käsien oikeanlainen kuivaus saattaa helposti unohtua.

Hyvä käsihygienia on nopea ja helppo tapa ehkäistä virustartuntoja. Oikeaoppisesta käsihygieniasta on kuitenkin paljon harhakuvitelmia. Huolellinen kuivaus pesun jälkeen on tärkeä osa käsihygieniaa, minkä moni kuitenkin unohtaa.

– Yksi yleisimmistä harhakuvitelmista on se, että käsiä ei tarvitse kuivata pesun jälkeen. Huolellinen kuivaus pesun jälkeen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi käsihygieniaan, ja on siten merkittävässä roolissa myös tartuntatauteja ehkäistäessä, toteaa Vice President, Quality Harri Puputti Lindströmiltä.

Miten kädet kannattaa kuivata?

Kodin ulkopuolella välttyy parhaiten tauteja aiheuttavilta mikrobeilta – bakteereilta, viruksilta sekä hiiva- ja homesieniltä – kuivaamalla kädet rullautuvaan puuvillapyyhkeeseen tai kertakäyttöiseen paperipyyhkeeseen. Rullautuvassa puuvillapyyhkeessä jokainen käyttäjä saa oman henkilökohtaisen pyyhkeensä, eivätkä käytetty ja puhdas pyyhe ole kosketuksissa toisiinsa.

– Kertakäyttöiset paperipyyhkeet lisäävät roskien määrää. Jos käsipyyhkeitä päätyy muualle kuin roskiin, leviää ympäristöön mikrobeja niiden mukana. Siksi suosittelemme teollisesti huollettua puuvillapyyhettä, Puputti sanoo.

Yksi harhakuvitelma on, että puhallin olisi yhtä hyvä kuivaustapa kuin puuvillapyyherulla. Tutkimusten mukaan puhallin kuitenkin levittää bakteereja ympäristöön, mutta pyyherulla poistaa ne käsistä 99,99 prosenttisesti.

Kolmas yleisimmistä käsienpesuun liittyvistä myyteistä on se, että käsiä ei tarvitse pestä muulloin kuin wc-käynnin jälkeen. Se ei pidä paikkaansa. Ennen käsienpesua olisi myös syytä poistaa kaikki sormukset ja kello, sillä niiden alla elää noin 500 miljoonaa mikrobia.

– Käsiä tulisi pestä useasti päivän aikana, muun muassa ennen ruoanlaittoa, kotiin tultua ja aina aivastamisen, yskimisen tai niistämisen jälkeen, Puputti kertoo.

Kuluttajilla on myös usein mielikuva, että palasaippua on yhtä hyvä kuin nestesaippua.

– Palasaippuaan saattaa jäädä edellisen käyttäjän bakteereja. Siksi suosittelemme aina käyttämään saippua-annostelijan nestemäistä saippuaa, Puputti kertoo.

Lindströmin teollisesti huollettu puuvillapyyhe on todettu hygieenisimmäksi:

• Puuvillapyyherulla on todettu tutkimuksissa yhtä hygieeniseksi kuivaustavaksi kuin kertakäyttöinen paperipyyhe.
• Puuvillapyyherulla on huomattavasti puhaltimia hygieenisempi vaihtoehto.
• Puuvillapyyherulla poistaa muita kuivaustapoja tehokkaammin pesun jälkeen käsiin mahdollisesti vielä jääneet mikrobit.
• Lindströmin käsipyyheannostelija annostelee käyttäjäkohtaisesti puhtaan pyyhkeen ja rullaa käytetyn pyyhkeen omaan tilaansa. Käytetty ja puhdas pyyhe eivät ole kosketuksissa toisiinsa.
• Pyyhe pestään käytön jälkeen teollisessa pesulassa, mikä varmistaa pyyhkeen mikrobiologisen puhtauden ja käyttäjien turvallisuuden.
• Jokainen pyyherulla on tutkitusti hygieeninen ja käyttäjille turvallinen tapa kuivata kädet.
• Lue lisää täältä: https://lindstromgroup.com/fi/tiedotteet/hyva-kasihygienia-on-paras-suoja-koronavirusta-vastaan/ 

Lindströmin vinkit hyvään käsihygieniaan:

• Muista kuivata kädet huolellisesti pesun jälkeen. Käytä kuivaamiseen teollisesti huollettua puuvillapyyhettä tai paperipyyhettä.
• Pese käsiä useasti päivän aikana, ei vain wc-käyntien jälkeen.
• Poista korut ja kello käsistä aina käsienpesun ajaksi.
• Suosi nestesaippuaa palasaippuan sijaan.

Lisätietoja:

Harri Puputti
Vice President, Quality
Lindström Oy
040 580 7894
harri.puputti@lindstromgroup.com