Punkaharjun luonnonsuojelualue ja tutkimuspuisto jatkaa Saimaan luontomatkailun kärkikohteena. Punkaharjulle tehtiin tämän vuoden tammi-heinäkuussa yhteensä 119 000 käyntiä. Käyntimäärä nousi 22 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suurista käyntimääristä on selvitty luontokohteiden palvelurakenteisiin ohjatun lisärahoituksen ansiosta.

Linnansaaren kansallispuistoon tehtiin 1.1.-31.7.2021 välisenä aikana 27 500 käyntiä. Käyntimäärä kasvoi kolme prosenttia viime vuoteen verrattuna. Koloveden kansallispuistoon tehtiin alkuvuonna reilut 11 000 käyntiä, missä on laskua 11 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kolovedellä Kirkkorannassa oli vesille lähtijöitä runsaasti, mutta Nahkiaissalon luontopolku ei houkutellut patikoimaan edellisen vuoden tapaan. Vaikka Koloveden käyntimäärä laskikin hieman huippuvuodesta 2020, oli tämän vuoden käyntimäärä reilusti suurempi kuin vuonna 2019. 

Saimaan luontokeskus Riihisaari avattiin perusteellisen remontin jälkeen kesäkuun alussa. Uudistetut tilat, päivitetty perusnäyttely Saimaan sylissä sekä vetovoimaiset vaihtuvat näyttelyt kiinnostivat siinä määrin, että kesä- ja heinäkuu olivat ennätyksellisen vilkkaita. Käyntejä Riihisaareen tehtiin heinäkuun loppuun mennessä reilut 17 000, missä on kasvua 61 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Riihisaaren kovissa käyntimäärissä on nähtävissä Savonlinnan ennätysvilkas matkailukesä.

”Kävijöitä houkutteli Riihisaareen varmastikin myös kunnostettu piha-alue palveluineen ja olipa asiakkaiden iloksi pihaan saatu lampaitakin. Sisäänkäynnin täysin uusitut asiakaspalvelutilat museokauppoineen ja retki-infotila laavuineen ja nuotioineen toivottavat kävijän lämpimästi tervetulleeksi. Nämä uudistukset rakennettiin LuontoSaimaa - ja ENI SustainPro -hankkeissa. Saimaan luontokeskus on toiminut Riihisaaressa yhteistyössä museon kanssa vuodesta 2008”, suunnittelija Tiina Linsen Metsähallituksesta kertoo. 

Linnansaaren kansallispuistossa on käynnissä suuri laitureiden korjausurakka

Linnansaaren kansallispuistossa käynnistyi tällä viikolla laitureiden korjausurakka. Laituriurakoitsija on Saimaan Vesityö Oy. Sammakkoniemeen rakennetaan esteetön kanoottilaituri, vierasvenelaituri ja huoltolaituri. Samalla poistetaan vanhat laiturit. Linnansaaren pääsaarelle rakennetaan uusi raskasbetoniponttonilaituri. Laituri on tarkoitettu risteilijöille ja muille suurille aluksille, jotka eivät syväyksen vuoksi pääse Sammakkoniemeen.

Linnavuoren rantaan rakennetaan uusi raskasbetoniponttonilaituri. Tarkoituksena on mahdollistaa yrittäjien yhteysveneiden ja risteilijöiden rantautuminen. Lisäksi Mäntyluotoon, Louhisaareen, Myhkyrään ja Vuorikiukaalle tulee uusia poijuja ja kiinnityslenkit kallioon. Poijut on tarkoitettu mahdollistamaan matkaveneiden yöpyminen kohteessa. Infran kunnostukseen on tullut rahoitusta useammallakin päätöksellä, mutta suurin potti tuli Saimaan retkisatamien kunnostukseen osoitetussa eduskunnan jakovarapäätöksessä.

Lisätietoja:
Matti Hovi, puistonjohtaja, Metsähallitus puh. 0206 39 6811 
Teppo Loikkanen, asiakaspalvelupäällikkö, Metsähallitus puh. 0206 39 5935
Leo Parkkonen, suunnittelija, Metsähallitus puh. 0206 39 5321 (Linnansaaren laitureiden korjaus)

Huom! Toimittajilla on mahdollisuus tutustua Linnansaaren laituriurakkaan paikan päällä torstaina 9.9. Lisätietoja Leo Parkkonen, suunnittelija, Metsähallitus puh. 0206 39 5321. 

Luontokohde: käynnit 1.1.2021-31.7.2021, muutos vuoteen 2020 verrattuna
Punkaharjun luonnonsuojelualue ja tutkimusmetsä, 119 000 käyntiä, +22% 
Linnansaaren kansallispuisto, 27 500 käyntiä, +3 % 
Koloveden kansallispuisto, 11 200 käyntiä, -11% 
Saimaan luontokeskus Riihisaari, 17 200, +61% 

Valtakunnallinen käyntimäärätiedote: Kansallispuistoissa on saavutettu uusi korkeampi peruskäyntimäärätaso

Koillismaan kansallispuistojen suosion kasvulle ei näy loppua. Käyntimäärät ovat edelleen kasvaneet suhteessa ennätykselliseen viime vuoteen. Kaiken kaikkiaan Suomen kansallispuistoihin on tehty tänä vuonna, vuoden alusta heinäkuun loppuun mennessä, noin 2,5 miljoonaa käyntiä. Käyntimäärien jyrkkä kasvu asettaa aivan uudet vaatimukset myös retkeilykohteiden ylläpidolle.

Suomen kansallispuistojen käyntimäärissä on noustu uudelle tasolle. Retkeilytrendi on jyllännyt vahvana jo vuosia ja viime vuonna nähtiin kansallispuistojen käyntimäärissä ennätyksellinen koronapiikki. Kansallispuistojen alkuvuoden käyntimäärät vahvistavat saman reppuselkäisen ilmiön jatkuvan - näin myös Koillismaalla, missä Riisitunturin, Oulangan ja Syötteen kansallispuistot ovat kaikki kasvattaneet alkuvuoden käyntimääriään verrattuna ennätysvuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon.

Riisitunturille on kavuttu heinäkuun loppuun mennessä lähes 46 000 kertaa. Kasvua on suhteessa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan yli 30 %, mutta jos kasvua mittaa kahden vuoden takaiseen käyntimäärän nousu on jopa 55 %. Sama Syötteellä, missä kansallispuiston alkuvuoden käyntimäärä on 76 000 ja kasvua kahden vuoden takaiseen tulee 63 %. Myös Iso-Syötteen retkeilyalue on tässä ajassa kaksinkertaistanut käyntimääränsä.

Oulangalla on vierailtu tämän vuoden aikana jo 142 000 kertaa. Myös Oulanka on kasvattanut suosiotaan viime vuodet. Suhteessa vielä suuremmat käyntimäärien kasvut löytyvät kuitenkin Oulangan lähinaapurista Valtavaara-Pyhävaaran luonnonsuojelualueelta, missä alkuvuoden käyntimäärät ylittävät jo 100 000 käyntiä. Kasvua vuoden takaiseen on yli 40 % ja suhteessa parin vuoden takaiseen on yli 70 %.  

Retkeilyn suosio asettaa uudet vaateet kohteiden ylläpidolle

Metsähallituksen Luontopalvelut on saanut erilaisina erillisrahoituksina 38 miljoonaa euroa tälle hallituskaudelle kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden palvelurakenteiden korjaukseen ja kehittämiseen.

- Ilman tätä rahoitusta olisimme olleet täysin pulassa jo entisten käyntimäärien kanssa, saatikka näin suuren kasvun myötä. Tämä tehty investointi tuottaa hyötyä jatkossakin, kunhan nykyisessä hallitusohjelmassa ja kehysriihessä sovittu perusrahoituksen taso toteutuu myös tulevaisuudessa”, toteaa Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson.

Tulevaisuusinvestointirahoitus on helpottanut myös Koillismaan kovan käyttöpaineen alle olevia kohteita. Esimerkiksi Riisitunturin ruuhkaiseksi käyneen parkkipaikan kokoa on kolminkertaistettu. Suosittu Riisin rietas -päiväreitti on kestävöity kasvaneiden käyntimäärien edellyttämään kuntoon. Metsähallitus ja Posion kunta ovat yhteistyönä kunnostaneet kansallispuiston reittien päälähtöpisteelle vievän tien.

Oulangalla on tehty jatkuvaa retkeilyrakenteiden kunnostamista, erityisesti suosittujen Karhunkierrosten varrella. Valtavaaralla päiväreitti on kestävöity ja pitkokset uusittu. Tällä hetkellä työn alla on Valtavaaralle uusi, suurempi taukokatos kävijämäärille liian pieneksi käyneen laavun tilalle.

Pudasjärvellä, Syötteen kansallispuistossa on kunnostettu retkeilyreittejä merkittävässä määrin. Etenkin maastopyöräilijöiden määrä kohteella on kasvanut rajusti. Kasvaneesta kulutuksesta johtuen alueella on tehty reittikestävöintejä ja linjattu uusia reittejä.

Lisätietoja:

Valtakunnallinen käyntimäärätiedote ja kaikkien kansallispuistojen käyntimäärät: Kansallispuistoissa on saavutettu uusi korkeampi peruskäyntimäärärätaso

Puistonjohtaja Sari Alatossava, Metsähallituksen Luontopalvelut, sari.alatossava@metsa.fi; p. 040 801 4044.

Käyntimäärät kasvoivat Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark -alueella tammi-heinäkuussa 24 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Käyntimäärätiedot ovat käytettävissä Metsähallituksen hallinnoimilta alueilta. Suurinta käyntimäärien kasvu oli Hämeenkankaalla, missä käyntimäärä nousi 47 prosenttia. 

Hämeenkankaalle tehtiin alkuvuonna lähes 52 000 käyntiä. Vilkasta oli erityisesti talvella, jolloin hiihtoladut houkuttelivat paljon ulkoilijoita. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon tehtiin reilut 18 000 käyntiä, missä on nousua kuusi prosenttia. Lauhanvuoren kansallispuistoon tehtiin lähes 12 000 käyntiä. Lauhanvuoren käyntimäärä laski alkuvuonna 15 prosenttia huippuvuodesta 2020, mutta oli kuitenkin 30 prosenttia suurempi kuin vuonna 2019. 

”Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistojen, Hämeenkankaan sekä muiden Geopark-kohteiden luontomatkailua ja retkeilyrakenteita on kehitetty pitkäjänteisesti tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Geopark-status nostaa alueen tunnettuutta ja tuo lisää mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiseen”, iloitsee puistonjohtaja Tuula Peltonen Metsähallituksesta.

Lauhanvuori - Hämeenkangas on Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Satakunnan ja Pirkanmaan rajaseuduilla sijaitseva luontomatkailualue. Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark haki UNESCOn Global Geopark -jäsenyyttä syksyllä 2018, ja tarina huipentui heinäkuun alussa 2020 UNESCOn hallintoneuvoston päätökseen hyväksyä alue Geopark-ohjelmaan ja kansainvälisen verkoston jäseneksi. 

”Panostamme erityisesti kestävään matkailuun; esimerkiksi pyörällä matkaileville on kehitetty uusia reittejä ja palveluja ympäri Geoparkia ja GEOfood-brändin avulla saadaan vaikkapa alueen puhtaat luonnonantimet esille, vinkkaa toiminnanjohtaja Terttu Hermansson Lauhanvuori - Hämeenkangas Geoparkista.

Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin geologinen pääteema kuvaa maiseman kehitystä muinaisesta vuoristosta nykyiseksi suomaaksi. Alueen kansainvälisesti merkittävimpiä erityispiirteitä ovat Lauhanvuoren ajallisesti pitkä ja monivaiheinen geologinen historia, arvokkaat suokokonaisuudet, Susiluola sekä Suomen hienoimpiin lukeutuvat pulppuavat lähteet.

Lisätietoja:
Tuula Peltonen, puistonjohtaja, Metsähallitus puh. 0206 395 268
Terttu Hermansson, toiminnanjohtaja, Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark puh. 040 6757 363

Valtakunnallinen käyntimäärätiedote: Kansallispuistoissa on saavutettu uusi korkeampi peruskäyntimäärätaso

Luontokohde: käynnit 1.1.2021-31.7.2021, muutos vuoteen 2020 verrattuna
Hämeenkangas 51 700, +47%  
Lauhanvuoren kansallispuisto 11 700, -15% 
Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto 18 300, +6% 

Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark 
www.lhgeopark.fi

Suomalaisten retkeilyinnostus ei hiivu. Suomen kansallispuistoihin on tehty tänä vuonna, vuoden alusta heinäkuun loppuun mennessä, noin 2,5 miljoonaa käyntiä. Kainuun kansallispuistoissa, Hossassa ja Hiidenportissa, alkuvuoden käyntimäärät ovat pysyneet viime vuoden tasolla. Metsähallituksen Luontopalvelut on kehittänyt Hossan ja Hiidenportin sekä monen muun Kainuun luontokohteen retkeilypalveluja tänä kesänä.

Hossan kansallispuistossa Suomussalmella on edessä ruskasesonki ja takana vilkas kesä. Hossan alkuvuoden käyntimäärä, 65 000, on viime vuoden tasolla.

Kansallispuistossa on retkeilijöiden lisäksi liikkunut monen työn tekijää. Retkeilyreittien varrella on uusittu siltojen kaiteita, pitkospuita ja portaita. Patikoijien evästaukoja varten monilla taukopaikoilla on uusittu muun muassa tulentekopaikkoja ja pöytäpenkkejä. Lisäksi Hossanjoen varressa olevien laavujen kattoja on korjattu.

Suositulle Julma-Ölkyn kanjonin kiertävälle reitille on kesän aikana uusittu Ölökynärjän näköalapaikka, jolta avautuu huikea näkymä ainutlaatuiseen rotkomaisemaan.

Hossan uudistuksissa on panostettu myös uusiin esteettömiin palveluihin. Esteettömiä laitureita ja käymälöitä on viimeistelty Julma-Ölkkyyn, Nurmiselkään, Jatkonjärvelle ja Jatkonsalmelle. Hossassa on jo ennestään runsaasti liikuntaesteisille sopivia reittejä ja rakenteita.

Myös toisen Kainuun kansallispuiston, Hiidenportin, alkuvuoden käyntimäärät (reilut 7000) ovat pysyneet viime vuoden tasolla. Hiidenportin retkeilypuitteiden kohentaminen on jatkunut viime vuodesta: päälähtöpisteen Palolammen kunnostus on aloitettu. Hiidenkierroksen patikointireitille on tehty uusia pitkoksia yhteensä 600 metrin matkalle. Kansallispuistossa on tänä kesänä tehty kävijätutkimus, joka osaltaan tulee ohjaamaan kansallispuiston kehittämistä.

Metsähallituksen Luontopalvelut on kehittänyt ja kunnostanut myös monia muita Kainuun retkikohteita tänä kesänä. Esimerkiksi Kuhmossa on ollut käynnissä useita työmaita:

suosittuun Harakkasaareen on rakennettu uusi taukopaikka. Lentuankoskella on puolestaan meneillään esteettömän koskipolun remontti. Elimyssalon Levävaarassa perinnetilan päärakennus on remontoitu. Iso-Palosen-Maariansärkkein alueella on remontoitu Papinsalmen silta, Sinisen polun varrelle Särkkäjärvelle taas on rakennettu maastoportaat. Useita Kuhmon nuotiopaikkoja on kunnostettu.

Rakennustöitä on tehty myös Kajaanin suunnalla. Ärjässä on kunnostettu saaren suojeltuja rakennuksia ja Kajaanin rauniolinnalla on korjattu linnan kivipihaa ja muurinlakeja.

- Olemme voineet kunnostaa poikkeuksellisen paljon kiitos Metsähallituksen Luontopalveluille myönnetyn lisärahoituksen. Sen turvin olemme saaneet kunnostettua Kainuun suosituimpien retkeilykohteiden lisäksi erityisesti paikallisille tärkeitä lähiluontokohteita, mikä on äärimmäisen hieno asia, iloitsee puistonjohtaja Sari Alatossava.

Lisätietoja:

Valtakunnallinen käyntimäärätiedote ja kaikkien kansallispuistojen käyntimäärät: Kansallispuistoissa on saavutettu uusi korkeampi peruskäyntimäärärätaso

Puistonjohtaja Sari Alatossava, Metsähallituksen Luontopalvelut, sari.alatossava@metsa.fi, p.

Suomessa on käytetty viime vuosina yhteensä noin 9 miljoonaa euroa pyörämatkailun kehittämiseen. Uusia pyörämatkailuhankkeita on vireillä ympäri Suomea, ja kasvun myötä alalle on syntynyt paljon uusia yrityksiä sekä työpaikkoja nykyisiin yrityksiin.

Pyörämatkailun suosion kasvu luo mahdollisuuksia uusille yrittäjille ympäri Suomea sekä innostaa jo olemassa olevia yrittäjiä miettimään liiketoimintaansa uudestaan. Ahvenanmaan saaristossa uuden majoituspalvelun Brändö Bike & Bed, avannut Eija Laitala-Pettersson arvioi Pyörämatkailukeskukselle, että jopa 60 prosenttia heidän asiakkaistaan oli kesällä 2021 pyörämatkailijoita. Myös Public House Selvä Pyy Ylläksellä ja liikennöitsijä Vainionliikenne ovat huomanneet pyörämatkailijoihin panostamisen tärkeyden ja kehittäneet omia palvelujaan vastaamaan paremmin pyörämatkailijoiden tarpeisiin. 

“Pyörämatkailukohteiden suosio ei perustu pelkästään laadukkaaseen reitistöön, vaan palveluntarjoajien ja yrittäjien rooli on ensiarvoisen tärkeä, koska heidän avullaan pyörämatkailijat saavat uniikit paikallisvinkit nähtävyyksistä, parhaista kahviloista ja ravintoloista sekä hyvistä pyöräreitistä”, toteaa Pyörämatkailukeskuksen asiantuntija Henna Palosaari.

Pyörämatkailukeskuksen kanssa samoilla linjoilla on Teiskon Viinin yrittäjä Kaisa Auer: “Meillä on jo hieno reitistö Tampereella, joten meidän yrittäjien tehtävä on nyt panostaa pyörämatkailijoiden palveluihin, tiivistää yhteistyötä ja tuoda palvelut asiakkaiden tietoisuuteen. Liityimme myös osaksi Tervetuloa pyöräilijä -verkostoa, jotta voimme tehdä alueesta pyörämatkailijalle entistä houkuttelevamman ja lisätä alueen näkyvyyttä valtakunnallisesti. Alueellisen yhteistyön lisäämiseksi päätimme perustaa myös Visit Teiskon, joka kokoaa alueen matkailu- ja hyvinvointipalveluiden tarjoajat yhteen entistä tehokkaammin.”

Pyörämatkailijoihin kannattaa panostaa

Pyörämatkailun kasvu innosti luonnosta ja kestävästä matkailusta kiinnostuneen Eija Laitala-Petterssonin perustamaan oman yrityksen Brändö Bike & Bed, jonka nimi jo viestii pyöräilijälle, että hän on tervetullut. Myös Brändö Bike & Bed on yksi Suomen yli 120 Tervetuloa Pyöräilijä -yrityksestä. Tervetuloa pyöräilijä -tunnus on Pyöräilykuntien verkoston kesällä 2020 lanseeraama ohjelma, jonka avulla halutaan tiedottaa ja sitouttaa myös palveluntarjoajat ja yrittäjät palveluidensa kehittämiseen pyörämatkailun näkökulmasta. Pyörämatkailukeskus ylläpitää tunnusta jatkossa. 

Pyörämatkailun kasvusta puhutaan paljon, mutta todellisia vaikutuksia ja sen luomia mahdollisuuksia voi olla vaikea hahmottaa ennen kuin asiaa kokeilee. Toinen Tervetuloa pyöräilijä -yritys, Public House Selvä Pyy Ylläkseltä huomasi pyörämatkailun todellisen kasvun ja taloudellisen vaikutuksen vasta, kun he itse rupesivat kehittämään omaa toimintaa pyörämatkailijoiden ympärille.

“Koronan myötä olimme pakotettuja miettimään liiketoimintaamme uudestaan ja nyt voin sanoa, että pyörämatkailijoihin panostaminen on todella kannattanut. Henkilökuntamme on koulutettu mm. kertomaan alueen reiteistä, meiltä löytyy pyöränkorjaukseen työkalusarja, on hyvä jalkapumppu, penkkien päälle irtoistuimet, jolloin kuraisenakin voi tulla ravintolaan, sekä suosituin on ehdottomasti pyöränpesupaikka. Ja vaikka pyöränpesupaikka on ilmainen, tulee lähes kaikki asiakkaat siitä sitten suoraan ravintolaan”, kertoo Selvä Pyy ravintolan ravintoloitsija Ilkka Poutanen Ylläkseltä. “Parasta kehityksessä on ollut se, että olemme tänä kesänä voineet työllistää jopa enemmän henkilökuntaa kuin normaalilla talvisesongilla, joka on Lapin yrittäjille se tärkein”, Poutanen jatkaa.

Pyörämatkailun suosion kasvuun reagoi myös Vainion liikenne, joka otti tänä kesänä ensimmäisenä suomalaisena liikennöitsijänä käyttöön pyörätelineet busseihinsa.

“Kesän uusi palvelumuoto oli polkupyörätelineet autojen takana. Polkupyörämatkailun suosion noususta johtuen mekin halusimme kantaa kortemme kekoon ja tilasimme Valtterin Paja Oy:ltä polkupyörätelineitä. Valtterin Paja toteutti ideamme ja olemme hyvin tyytyväisiä lopputulokseen. Polkupyöriä on kulkenut mukana runsaasti ja asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä. Telineet lisäsivät kuljetuskapasiteettiamme ja mahdollistivat, että myös rahti- ja muulle matkatavaralle jäi tavaratilassa tilaa”, kertoo Matti Vainio Vainion liikenteeltä.

Voiko pyörämatkailu vielä kasvaa?

Viime vuodet ovat osoittaneet, että pyörämatkailu on kasvava trendi, jonka suosio perustuu pitkälti sitä tukevien aktiivilomailun, luontomatkailun ja kestävän matkailun suosion kasvuun. Sähköavusteisten pyörien lisääntyminen on mahdollistanut pyörämatkailun entistä laajemmalle joukolle ja luo täysin uudenlaisia elämyksiä kaikenikäisille ja kuntoisille. Pyörämatkailun valttikortti onkin se, että pyöräily sopii kaikille ja jokainen voi toteuttaa sitä omalla tavallaan. 

“Eräs vieraamme innostui kokeilemaan pyöräilyä 20 vuoden tauon jälkeen, koska meiltä hän sai helposti niin pyörän kuin opastuksen kivasta pyöräreitistä. Tämä osoittaa hyvin palveluiden tärkeyden ja sen, että pyöräily sopii kaikille ja kaikenikäisille, nuorista perheisiin ja senioreihin”, kertoo Laitala-Pettersson. “Ylläksellä vanhimmat pyöräilevät asiakkaat ovat olleet tänä kesänä yli 80-vuotiaita ja nuorimmat matkaavat pyöräkärryissä mukana tai potkuttelevat omilla potkupyörillä”, Poutanen jatkaa.

Pyörämatkailupäivää vietetään lauantaina 4.9. osana valtakunnallista Pyöräilyviikkoa.

Lisätietoja:

Heli Laukkanen, koordinaattori / Pyörämatkailukeskus, 050 9111 295, heli.laukkanen@pyoramatkailukeskus.fi
www.bikeland.fi

Henna Palosaari, asiantuntija / Pyörämatkailukeskus, 040 8456 763, henna.palosaari@pyoramatkailukeskus.fi.
www.bikeland.fi

Perjantaina 10.9. esitetään kaksi elokuvaa drive-in -tyylisesti Tuusulan Urheilupuistossa. Perheille suunnattu Pixar-elokuva Eteenpäin (K-7) esitetään klo 20.10 ja moninkertainen Oscar-voittaja Bohemian Rhapsody Freddie Mercuryn ja Queen-yhtyeen vaiheista klo 22. Elokuvat katsotaan autoista ja parhaiten elokuvia pystyy seuraamaan etupenkeiltä. Elokuvien äänet kuunnellaan autoradioiden kautta. Yleisö voi saapua katsomaan vain toisen elokuvan tai katsoa molemmat. 

OHJELMA:
Klo 19.30-20 Autojen saapuminen kuplahallin vieressä olevalle hiekkakentälle (nk. asuntomessuparkki)
Klo 20.10 Eteenpäin (K-7), puhuttu suomeksi
Klo 21.50-22 Autojen lähtö ja uusien saapuminen
Klo 22 Bohemian Rhapsody

Tapahtuma on ilmainen.
Järjestäjä pidättää itsellään oikeuden sulkea sisäänpääsyn, kun tapahtuma on täynnä.
Drive-in -esityksissä parhaiten näkee etupenkeiltä (2 hlöä/auto).
Elokuvan äänet kuulee oman autoradion kautta. FM-taajuus ilmoitetaan tapahtumassa.
Yleisö pysyy koko tapahtuman ajan autoissaan. Mikäli autosta on noustava pois esim. wc-käynnin ajaksi, on käytettävä maskia ja pidettävä 2 metrin etäisyys muihin ihmisiin.
Jäähallin wc on käytettävissä klo 23 saakka.
Tapahtumassa ei ole kioskia.

Eteenpäin

Eteenpäin (engl. Onward) on Pixarin animaatioelokuva vuodelta 2020. Eteenpäin kertoo kahdesta haltijaveljeksistä eli Iikka ja Aaro Kajastuksesta, jotka asuvat urbaanissa maailmassa. Tuosta maailmasta on kadonnut taikuus. Yhtenä päivänä he saavat lahjaksi äidiltään sauvan. Pojat vakuuttuvat siitä, että heidän kadonnut isänsä on ollut velho. Sauvan loitsu tuo isän takaisin – mutta vain pelkät jalat – ja heillä on 24 tuntia aikaa saada loput isästään takaisin.

Bohemian Rhapsody

Moninkertainen Oscar-voittaja Bohemian Rhapsody on kunnianosoitus Queenin musiikille ja yhtyeen legendaariselle laulajalle Freddie Mercurylle, joka oli yksi maailman rakastetuimmista viihdyttäjistä. Yhtyeen rakettimainen nousu, ikoniset kappaleet ja vallankumouksellinen soundi olivat kaikki vähällä tuhoutua Mercuryn elämän syöksykierteen vuoksi. Elokuvassa näytetään yhtyeen voitokas paluu, joka kulminoitui ikoniseen esiintymiseen Live Aid -konsertissa. Queenin musiikki inspiroi edelleen unelmoijia, ulkopuolisia ja musiikinrakastajia vielä tänäkin päivänä.

Elokuvan Oscarit: Paras miespääosa (Rami Malek), paras leikkaus, paras äänileikkaus ja paras äänitys. Elokuvan kesto 2 h 13 min.

Tapahtuman järjestää Tuusulan kulttuuripalvelut yhdessä teknisen toteuttajan CoreGon kanssa.

Kuva: Studio Verstas

Lisätietoa: Kulttuurituottaja Jaana Hopeakoski, p. 0403143436, jaana.hopeakoski@tuusula.fi
https://tapahtumat.tuusula.fi/fi-FI/page/612cc94c0259402d95821ec0

Turun Ydinkeskustayhdistys järjestää yhteistyössä Hansakorttelin, Camilla Safetyn, LähiTapiola Varsinais-Suomen ja X-SEC Turvapalveluiden kanssa keskustan yrityksille suunnatun yhteisen 
Turvapäivän tiistaina 7.9.

– Hansakortteli on jo pitkään toteuttanut omille yrityksilleen turvallisuuskoulutuspäiviä. Nyt 
järjestämme ensimmäistä kertaa yhteistyössä kaikille keskustan yrityksille Turvapäivän  
Halusimme nämä kaikille yrityksille ja heidän työntekijöilleen tärkeät koulutusaiheet helposti 
saataville, kertoo Turun Ydinkeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Järvelä.

Turvapäivässä on useita koulutusrasteja eri aihealueissa: alkusammutus, ensiapu, hätäensiapu virtuaaliavusteisesti ja uhkaavan henkilön kohtaaminen.

– Olemme suunnitelleet koulutusrastit yhteistyössä koulutuskumppanien kanssa siten, että ne 
palvelevat yrityksiä mahdollisimman hyvin. Päivä alkaa klo 8 ja kukin koulutusrasti on 1,5 tunnin pituinen. Yritys voi räätälöidä työntekijöidensä koulutusosallistumisen tarpeen mukaan; voi osallistua joko kaikkiin rasteihin tai vaikka vain yhteen työvuorojen mukaan, selvittää Järvelä.

– On hienoa, että voimme tarjota koulutukset helposti ja edullisesti. Jokainen yhteistyökumppani on laittanut tässä kortensa kekoon, jatkaa Järvelä.

Turvapäivän koulutukset järjestetään Hansakorttelin, Åbo Svenska Teaterin ja Panimoravintola 
Koulun tiloissa.

Hansatorilla toteutetaan Turvapäivän minimessut kuluttajille

Turvapäivä näkyy myös Hansatorilla.

– Tuomme turvallisuusasiat näkyvästi esille päivän aikana myös kuluttajille. Hansatorilla järjestetään Turvapäivän minimessut, jossa palvelujaan esittelevät X-SEC Turvapalvelut, LähiTapiola Varsinais-Suomi, Vuokrakaluste, Firesafe ja Turun Aikuiskoulutuskeskus. Messuilla on  muun muassa koulutusesittelyjä, tietoa vakuutuksista, arvontaa, käsisammuttimen tarkistusta pientä maksua vastaan, tuotemyyntiä ja tietoa tilaisuuksien järjestämisestä turvallisesti.

Turvapäivän minimessut ovat avoinna Hansatorilla tiistaina 7.9. klo 10–16.

Lisätiedot:

Turun Ydinkeskustayhdistys, Heli Järvelä, p. 050 502 8806, heli.jarvela@turkucenter.fi.

Tiilikkajärven kansallispuistoon tehtiin tammi-heinäkuussa lähes 16 000 käyntiä. Käyntimäärä kasvoi 29 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tiilikkajärven käyntimäärää nostivat talvella käytössä olleet hiihtoladut. Lisäksi tämän kesän uutuus, Tiilikankierto-rengasreitti, saavutti suuren suosion. 

”Tiilikkajärvellä oli kevättalvella hiihtoladut neljä viikkoa, jolloin liikkujia oli mukavasti.  Lisäksi retkeilijät ovat ilahtuneet mahdollisuudesta kulkea uutta rengasreittiä järven ympäri. Ylitysveneet Pohjoisniemen ja Kalmoniemen välillä ovat olleet kovassa käytössä”, suunnittelija Marko Haapalehto Metsähallituksesta kertoo. 

Koko Tiilikkajärven kansallispuiston kiertävä Tiilikankierto-rengasreitti on kuljettavissa 30.10. saakka, jolloin Selkäsalmen ylitysveneet ovat käytössä. Voit kulkea haastavan reitin kuntosi mukaan yhden päivän aikana tai yöpyä upeilla Venäjänhiekan tai Kosevan telttailualueilla. Kosevassa on myös pikkuruinen autiotupa. Lähtöpisteet ovat Sammakkotammen opastuspaikka (Valtimontie 1095, Rautavaara) tai Pohjoislahden pysäköintialue (Kajaanintie 1655, Rautavaara), jolloin reitin pituudeksi voi valita joko 11 kilometriä tai 18 kilometriä. Kauniiden soiden ja vanhan metsän lisäksi reitin varrella on muun muassa Uiton kämppä ja Tiilikanaution torppa pihapiireineen. Myös Venäjänhiekan ihastuttavalle rannalle kannattaa poiketa pieni pisto reitiltä sivuun, vaikkei olisikaan yöpymisaikeissa.

Lisätietoja:

Marko Haapalehto, suunnittelija, Metsähallitus puh. 0206395005
Matti Hovi, puistonjohtaja, Metsähallitus puh. 0206396811 
Tiilikkajärven kansallispuisto 

Valtakunnallinen käyntimäärätiedote: Kansallispuistoissa on saavutettu uusi korkeampi peruskäyntimäärätaso

Lappeenranta houkutteli kesän 2021 monipuolisella matkailu- ja tapahtumatarjonnallaan erityisesti kotimaan matkailijoita. Lappeenrantaan saapui vierailijoita myös erityisesti Italiasta, Saksasta ja muista Keski-Euroopan maista.

Lappeenrannan kaupungin matkailu-, markkinointi- ja asiakaspalvelujohtaja Mirka Rahman kertoo, että Lappeenrantaa markkinoitiin ahkerasti kotimaan matkailijoille aktiivi-, kulttuuri- ja lapsiperheiden lomakohteena niin sosiaalisessa mediassa kuin valtakunnallisten mediatoimijoidenkin välityksellä digitaalisesti.

– Raporttien perusteella kesäkuussa Lappeenranta kiinnosti erityisesti aktiiviloman näkökulmasta, kun taas heinäkuussa painopiste siirtyi kulttuuriin. Linnoitus ja risteilyt olivat tämän kesän merkittävimpiä avainsanoja, ne toivat kanaviimme yli 50 prosenttia liikenteestä. Kampanjat aloitettiin heti kesäkuun alussa.

Kaupungin omien matkailukampanjoiden lisäksi Lappeenranta oli GoSaimaan kautta mukana laajemmissakin matkailumarkkinoinnin toimenpiteissä, kuten 100 syytä matkailla Suomessa -suurkampanjassa, Saimaan kaupunkien 5 tähden kierroksella sekä valtakunnan ykkösmedioissa esillä olleissa matkailukampanjoissa.

– Olen erittäin tyytyväinen matkailu- ja tapahtumakesäämme. Vaikutti, että Lappeenranta oli läpi kesän yksi suosituimmista kotimaan matkailukohteista, ja siitä yhtenä todisteena voi pitää etenkin heinäkuussa merkittävästi noussutta majoituspalvelujen keskihintaa.

– Jatkamme kestävää kehitystyötämme satamassa ja linnoituksen alueella sekä matkailupalvelujen keskittämistä helposti saavutettavaksi niin fyysisesti kuin digitaalisesti. Myös Lappeenrannan majoituskapasiteetti tulisi saada kokonaisuudessaan käyttöön jatkossa, Rahman sanoo.

Kotimaan matkailutrendejä ja tulevaisuuden matkailua pohditaan tarkemmin 23.–24.9. Lappeenrannan järjestämässä Suoma ry:n syysseminaarissa Kotimaa on POP sekä 23.9. järjestettävässä Finnish Lakeland Forumissa, joista löytyy lisätietoa VisitLappeenrannan verkkosivustolta.

Majoituspalvelut ahkerassa käytössä

Hyvin sujunut matkailukesä 2021 työllisti majoituspalveluja. Hotelli Rakuunan hotellihuoneista reippaasti yli 90 % oli käytössä heinä- ja elokuussa. Hotellinjohtaja Marisanna Ahola kertoo, että majoittujia on saapunut myös ulkomailta.

– Meillä on ollut mukavasti lentomatkustajia majoittumassa etenkin elokuussa Ryanairin lentojen alkamisen ansiosta. Italialaiset ovat olleet huomattavasti suurin ryhmä, mutta kävijöitä on ollut myös Ranskasta, Saksasta, Sveitsistä, Espanjasta ja Alankomaista.

– Ulkomaan matkailu on nyt elpymään päin ja hyvä niin. Näin matkailukautta saadaan pidennettyä myöhemmälle syksyyn, kun suomalaiset matkailijat ovat palanneet jo töihin ja kouluun ja muualla Euroopassa lomat vasta alkavat.

Myös Holiday Club Saimaan Resort manager Anne Kaarnijärvi pitää kesää onnistuneena.

– Tänä kesänähän sesonki alkoi reilun viikon aiempia vuosia etuajassa, jo ennen juhannusta. Heinäkuu oli huippukuukausi, kesäkuu mainio eikä elokuukaan heikolta näytä.

– Syyskausikin käynnistyy hyvissä tunnelmissa, sillä meille on tulossa useita pieniä kokousryhmiä. Yrityksillä on selkeästi nyt halukkuutta lähteä kokoustamaan, tietenkin terveysturvallisesti ohjeistuksia noudattaen.

Hiekkalinnalla noin 117 000 kävijää kesän aikana

Lappeenrannan Hiekkalinnan kävijämäärä kasvoi vuoteen 2020 nähden 62,5 %, mikä Mirka Rahmanin mukaan selittyy osin myös sillä, että Hiekkalinna palveli kesällä 2020 vain osan kesästä koronarajoitusten vuoksi.

– Hiekkalinnalla vieraili kesän 2021 aikana noin 117 000 kävijää. Ylivoimaisesti eniten kävijöitä oli heinäkuussa helteiden aikaan. Kotimaisia matkailijoita saapui etenkin Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta.

Italialaisten matkailijoiden osuus ulkomaisista asiakkaista korostui elokuussa, kun Ryanair käynnisti lennot Lappeenrannan ja Bergamon välillä. Saksalaiset sekä muut ulkomaiset matkailijat painottuivat heinäkuun toiselle puoliskolle ja elokuulle, johtuen Keski-Euroopan myöhäisemmästä lomasesongista Suomeen nähden.

– Huomattavin ero normaalikesään nähden oli, ettei Lappeenrannassa juuri nähty venäläisiä turisteja, kun rajat ovat vielä kiinni, Rahman toteaa.

Hiekkalinnan matkailuneuvonnassa palveltiin lähes 6 000 asiakasta, joista 95 prosenttia oli suomalaisia ja loput merkittävissä määrin saksalaisia ja italialaisia. Asiakkaat kaipasivat pääasiassa tietoa Lappeenrannan palveluista sekä vinkkejä vapaa-aikaan.

– Tämä kertoo siitä, että kaupungissamme vieraili paljon sellaisia ihmisiä, jotka olivat ensimmäistä kertaa matkalla Lappeenrannassa.

– Ulkomaalaisia matkailijoita kiinnostivat myös Saimaa sekä sen äärellä sijaitsevat muutkin kaupungit, joihin Lappeenrannasta käsin lähdettiin tutustumaan, Rahman taustoittaa.

Lappeenranta sai matkailijoilta pääasiassa positiivista palautetta.

– Kiitosta saivat etenkin kaupungin yleinen viihtyisyys ja tunnelma. Myös Hiekkalinnan veistoksia kehuttiin ja niiden tekijöistä sekä tekotavasta oltiin kiinnostuneita pitkin kesää, Rahman sanoo.

Kaupungin muista matkailuelämyksistä suosiota keräsivät etenkin heinäkuussa järjestetyt Raatihuoneen opastetut kierrokset, jotka olivat lähes täyteen varattuja. Sorjosen kuvauspaikkakierroksille osallistui kesän aikana parikymmentä henkilöä, ja Hiekkalinnalta liikennöineen katujunan kyydissä matkusti reilut 2 500 henkilöä kesän aikana.

Viikko-ohjelman aktiviteeteissa ja välinevuokrauspisteellä kuhinaa hellepäivinä – Pomppulinnamaailma liikutti perheitä

Hiekkalinnan alueella sijainneella Saimaan paljun ja DrakkarSportin yhteisellä vuokrauspisteellä oli vuokrattavana tuttuun tapaan muun muassa soutuveneitä, kajakkeja, SUP-lautoja ja erilaisia pyöriä.

Saimaan paljun yrittäjä Teemu Virtanen kertoo kesän sujuneen hyvin.

– Heinäkuu oli paras matkailukuukausi pitkään aikaan, ja kesä ylitti odotukset heittämällä. Vuokrauspisteellä riitti kävijöitä, ja etenkin hellepäivät saivat ihmiset liikkeelle. Lämpimien kelien ansiosta vesille lähtö kiinnosti, ja SUP-laudat ja kanootit olivatkin vuokraamistamme välineistä suosituimpia.

– Saunalautallakin oli mukavasti porukkaa, ja pyörät liikkuivat mallikkaasti myös helteiden ulkopuolella. Tuntui, että ihmiset olivat kiinnostuneita lähtemään niin pitkille Saimaan retkille kuin lyhyille muutaman tunnin pyrähdyksillekin.

Saimaan palju kokosi uutena palveluna tälle kesälle takuulähtöistä ja eri aktiviteeteista koostunutta viikko-ohjelmaa. Virtasen mukaan ensimmäisen kesän osalta saatiin arvokasta tietoa viikko-ohjelman kehittämiseen.

– Jotkin viikko-ohjelman tuotteista toimivat paremmin kuin toiset. Suosituin oli Salpalinjan Hovin toteuttama Salpalinjan opastus.

– Viikko-ohjelman palveluajankohtaan sattui juuri hellejakso, joka varmasti vaikutti paljon siihen, minkälaisia tuotteita ihmiset etsivät. Tuotteet varattiin pääosin suoraan verkkosivultamme hyvin lyhyellä varoajalla.

Hiekkalinnan alueella uusia matkailupalveluita tarjoili myös Coinline Oy:n Pomppulinnamaailma, joka toi Lappeenrantaan muun muassa 11 pomppulinnaa, tivolilaitteita, pelihallin ja benjitrampoliinin. Coinlinen myynti- ja markkinointipäällikkö Juha Pusila luonnehtii kesää kokonaisuudessaan hyväksi, vaikka sää oli toiminnan kannalta paikoin haasteellinen.

– Välillä oli todella kuumaa ja helteistä, kun taas elokuu oli hyvin kolea ja sateinen. Harvinaisen sateisen elokuun takia Pomppulinnamaailma suljettiin jo hieman aikaisemmin alkuun suunnitellusta.

– Mielestämme onnistuimme kuitenkin luomaan Hiekkalinnan alueelle synergisesti toimivan kokonaisuuden, jossa yhdistyivät Hiekkalinnan ainutlaatuisuus sekä Pomppulinnamaailman tarjoama huvipuistomainen hauskanpito ja liikunnallisuus.

Pusila uskoo, että Pomppulinnamaailma onnistui myös osaltaan parantamaan alueen kiinnostavuutta kesän matkailukohteena.

– Ihan parasta oli nähdä lasten ja perheiden yhdessä tekeminen, energisyys, ilo ja hauskanpito ja kesälomasta nauttiminen.

– Haluammekin kiittää kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kesäkaudesta 2021. Erityiskiitos myös loistavalle lappeenrantalaiselle henkilökunnallemme. Työllistimme Pomppulinnamaailmaan kesän ajaksi 15 lappeenrantalaista nuorta ja nuorta aikuista huvipuiston monipuolisiin työtehtäviin.

Kesän ulkotapahtumat innostivat liikkeelle

Tapahtumien osalta alkukesä oli koronatilanteen vuoksi vielä normaalia hiljaisempi. Kesän edetessä varsinkin ulkotapahtumat tekivät paluun, ja heinä-elokuussa Lappeenrannassa olikin tarjolla jo laaja kirjo erilaisia tapahtumia.

Kaupungin tapahtumatuottaja Karri Heino iloitsee erityisesti kesäkonserttien saavuttamasta suursuosiosta.

– Kesäkonserttikausi oli viime kesää pidempi, ja varsinkin kesä-heinäkuussa niissä vieraili ennätysmäärä ihmisiä. Suosittuja olivat myös ensimmäistä kertaa järjestetyt lauantai-illan kesäkonsertit, jotka täyttivät sataman kesäviikonloppuisin. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta konserttisarjasta niin esiintyjiltä kuin yleisöltäkin.

Heino kiittelee tapahtumayleisöä vastuullisesta toiminnasta, jonka ansiosta tapahtumat olivat terveysturvallisiakin elämyksiä.

– Tapahtumakävijät huomioivat hienosti kanssaihmiset noudattamalla turvavälejä ja hygieniakäytäntöjä.

Koronatilanne huononi hiukan loppukesästä, mikä vaikutti myös tapahtumiin.

– Toisaalta pääsimme tarjoamaan tapahtumien yhteyteen enemmän verkossa koettavaa sisältöä esimerkiksi Avoimista ovista ja Greenreality-karnevaalista. Sataman valojen livelähetykset sosiaalisessa mediassa keräsivät myös kiitettävän määrän yleisöä.

– Laadukkaan digitaalisen tapahtumasisällön ja livelähetysten tekeminen on ehdottomasti teema, jonka parissa jatkamme kehitystyötä ensi kesää varten. Tavoitteena on ensi vuonna tarjota vielä monipuolisemmin ja kattavammin tapahtumanautintoja myös verkon välityksellä, Heino toteaa.

Myös Mirka Rahman iloitsee kaupungin tapahtumien saavuttamasta suosiosta.

– Jatkamme Sataman valojen kaltaisten kokonaisuuksien rakentamista muihinkin ajankohtiin ympärivuotisen matkailu- ja tapahtumakaupungin strategian mukaisesti.

Avoimien ovien ja Greenreality-karnevaalin yhteistapahtuma järjestetään myös vuonna 2022

Elokuun loppupuolella järjestetyssä Avoimien ovien ja Greenreality-karnevaalin yhteistapahtumassa vieraili Karri Heinon arvion mukaan reilusti yli 1 000 kävijää. Ohjelma painottui pääasiassa edustatorille, ja osa ohjelmasta tuotettiin myös verkkoon.

– Valtaosa yhteistyökumppaneista piti tapahtumaa onnistuneena, ja omien havaintojeni perusteella myös yleisö viihtyi mainiosti, Heino sanoo.

Yhteistapahtuma järjestetään seuraavan kerran 25.8.2022.

Lisätietoja:

Lappeenrannan kaupungin matkailu-, markkinointi- ja asiakaspalvelujohtaja Mirka Rahman
puh. 040 849 9161, mirka.rahman(at)lappeenranta.fi

Viikko-ohjelma ja välinevuokraus: Hiekkalinnan yhteistyökumppani Saimaan palju, yrittäjä Teemu Virtanen
puh. 040 5880 738, teemu(at)saimaanpalju.fi
Esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=GSSQEm3uj9s

Lappeenrannan kaupungin tapahtumatuottaja Karri Heino
puh. 040 6371 779, karri.heino(at)lappeenranta.fi

Repoveden kansallispuistoon tehtiin tammi-heinäkuussa noin 100 000 käyntiä. Repovedellä tehtiin viime vuonna käyntimääräennätys ja aivan samoihin huippulukuihin ei nyt päästy. Käyntimäärä laski 29 prosenttia huippuvuoteen 2020 verrattuna, mutta oli kuitenkin yhä 43 prosenttia suurempi kuin vuonna 2019. 

Viime vuonna Lapinsalmen uusi silta houkutteli puistoon valtavasti retkeilijöitä. Oletus on, että suomalaisilla lomailijoilla on ollut tänä kesänä monipuolisemmat lomailumahdollisuudet kuin kesällä 2020. Oletettavasti myös heinäkuun helle on vähän vähentänyt vaellushaluja.

”Repovedellä on panostettu kävijäviestintään ja erityisesti vastuullisesta retkeilystä kertomiseen. Huolimatta Repoveden suuresta käyntimäärästä, kävijät ovat olleet hyvin tietoisia retkietiketistä ja metsäpalovaroituksista. Lisäsimme kesäkaudelle henkilöstömme läsnäoloa alueella, kaksi nuorta palkattiin maastoon tekemään retkeilyneuvontaa ja alueella tehtiin valvontakäyntejä myös erätarkastajien ja poliisin kanssa. Pääosin kaikki retkeilijät olivat hyvällä asenteella ja mielellä liikkeellä, koirat olivat kiinni ja paikat siisteinä”, erikoissuunnittelija Sanna-Kaisa Rautio Metsähallituksesta kiittelee.

Repoveden kansallispuiston suosituimman sisääntulon Lapinsalmen parkkipaikan laajennustyöt käynnistyvät syksyllä ja laajennus on valmiina ennen ensi kesää.

Lisätietoja:
Matti Hovi, puistonjohtaja, Metsähallitus puh. 0206396811
Sanna-Kaisa Rautio, erikoissuunnittelija, Metsähallitus puh. 0206395009
Repoveden kansallispuisto 
Valtakunnallinen käyntimäärätiedote: Kansallispuistoissa on saavutettu uusi korkeampi peruskäyntimäärätaso

Viihteentekijä Pertti ’Spede’ Pasasesta on tekeillä kokoillan elokuva. Uraauurtavaa työtä elokuvatuottajana, ohjaajana, käsikirjoittajana, näyttelijänä, koomikkona, lauluntekijänä ja keksijänä tehnyt Pasanen on yksi aikamme monialaisimmista viihteen ikonisista tekijöistä.

Spede-elokuva pureutuu Pasasen lukuisiin töihin televisioiden sketsiviihteestä elokuvakomedioihin. Suurimmaksi ilmiöksi nousi Uuno Turhapuro -hahmo, jonka ympärille Pasanen tuotti 19-osaisen elokuvasarjan. Uunon ohella monet muut elokuvat ja tv-viihdeohjelmat kuten Spede Show ja Speden Spelit olivat aikansa katsojamenestyksiä. Spede-elokuva tarkastelee Pertti Pasasen innovatiivisinta kautta 1960-luvulta Uuno Turhapuro -elokuvien läpimurtoon ja seuraa kulissien takana hänen väsymätöntä taisteluaan viihteen puolesta ajan elokuvataidepiirejä vastaan.

”Minua ovat aina kiinnostaneet elokuvissa johonkin asiaan erittäin intohimoisesti suhtautuvat henkilöt. Elokuvien tekeminen on pohjimmiltaan erilaisten luovien ihmisten tiimityötä ja juuri se tekee Speden tarinasta niin mielenkiintoisen”, kommentoi elokuvan ohjaaja Aleksi Delikouras.

Tekijöille on ensiarvoisen tärkeää, että päähenkilön lähipiiri tukee hanketta. ”Tuotantoyhtiön kanssa käymieni keskustelujen perusteella olen iloinen elokuvahankkeesta ja vakuuttunut, että isän uskomattomalle tarinalle on löytynyt oikeat tekijät ja oikea näkökulma”, kommentoi Pasasen tytär Pirre Pasanen. 

Spede Pasanen menehtyi 71-vuotiaana 7.9.2001.

Elokuvan casting ja ensi-ilta julkistetaan myöhemmin. Spede-elokuvan tuottavat Yellow Film & TV:lle Olli Haikka ja Marko Talli. Elokuvan levittää Nordisk Film. MTV3 ja C More ovat hankkineet elokuvan televisio- ja streaming-oikeudet.

”Yellow Film & TV:llä on takanaan paljon onnistumisia niin komediassa, draamassa kuin elämäkertaelokuvissa. Pertti Pasasesta kertovassa elokuvassa yhdistyvät kaikki edellä mainitut ja olen iloinen, että juuri tuottajat Olli Haikka ja Marko Talli yhdessä ohjaaja Aleksi Delikouraksen kanssa ovat tarttuneet Speden kiehtovaan tarinaan”, lisää elokuvaa levittävän Nordisk Filmin elokuvalevityksen johtaja Katarina Nyman.

“Harva suomalainen viihteentekijä on koskettanut yhtä montaa suomalaista sukupolvea kuin Spede Pasanen. Speden henkilöyteen liittyy paljon tarinoita, jopa myyttejä. On selvää, että Pasanen oli ainutlaatuinen ja monisärmäinen persoona, josta elokuvan tekeminen on paikallaan”, pohtii MTV:n ja C Moren draamapäällikkö Jani Hartikainen.

Elokuva pohjautuu Tuomas Marjamäen Spede, nimittäin (2017) ja Uuno on numero yksi - Turhapuron koko tarina (2021) -elämänkertoihin.

Koronavuosi 2020 nosti Pirkanmaan kansallispuistojen käyntimäärät huippulukemiin ja tänä vuonna käyntimäärissä olikin odotettua laskua. Kuitenkin vuoteen 2019 verrattuna käyntimäärät Pirkanmaan kansallispuistoissa ovat nousseet 43 prosenttia (käyntimäärät: 1.1.-31.7.2019 60 000/ 1.1.-31.7.2021 86 000). Nousua selittää suurelta osin Helvetinjärven käyntimäärien nousu. 

Helvetinjärvellä on vierailtu tänä vuonna lähes 43 000 kertaa tammi-heinäkuun aikana. Seitsemisessä käyntejä on ollut lähes 28 000 ja Isojärvellä hieman yli 16 000. 

Oletus on, että suomalaisilla lomailijoilla on ollut tänä kesänä monipuolisemmat lomailumahdollisuudet kuin kesällä 2020. Myös säät vaikuttavat vuosittain käyntimääriin. Talvella 2021 oli runsaasti lunta etelässäkin, mikä vähensi Etelä-Suomessa polkujen käyttöä monilla kohteilla verrattuna vähälumiseen alkutalveen 2020. Myös tämän kesän helle vähensi käyntimääriä erityisesti heinäkuussa.

Kun nykyisiä käyntimääriä verrataan aikaan ennen pandemiaa, erityisesti Helvetinjärvellä on saavutettu uusi peruskäyntimäärätaso. 1.1.-31.7.2019 Helvetinjärvellä vierailtiin 20 000 kertaa ja tänä vuonna samana ajankohtana lähes 43 000 kertaa. Käyntimäärät ovat nousseet 117 prosenttia. Kansallispuistojen kasvaneista käyntimääristä on selvitty kansallispuistojen palvelurakenteisiin ohjatun lisärahoituksen turvin. Palveluvarustukseen on tehty merkittäviä parannuksia. Muun muassa alueiden tiestöä on perusparannettu, pysäköintialueita on laajennettu ja alueille on tehty uusia imuautolla tyhjennettäviä käymälöitä. Lisäksi Isojärvellä ja Seitsemisessä on remontoitu vuokratupia.

”Paljon on edelleen tehtävää. Ensi vuonna Helvetinjärvellä alkaa suuri urakka. Helvetinjärven reitistö uudistuu ja suurimmat rakennustyöt alkavat kesällä 2022. Sen lisäksi jatkamme Pirkanmaan luontokohteiden tiestön, pysäköintialueiden ja reittien kunnostuksia. Reittien ja palvelurakenteiden kunnostaminen on jatkuvaa työtä ja siksi olisikin tärkeää, että alueiden perusrahoitus olisi kasvaneiden käyntimäärien tasolla”, kertoo puistonjohtaja Tuula Peltonen Metsähallituksesta.

Lisätietoja: Tuula Peltonen, puistonjohtaja, Metsähallitus puh. 0206 39 5268

Valtakunnallinen käyntimäärätiedote: Kansallispuistoissa on saavutettu uusi korkeampi peruskäyntimäärätaso

Käyntimäärät Pirkanmaan kansallispuistoissa ajanjaksolla 1.1.-31.7. vuosina 2021-2019
Helvetinjärven kansallispuisto 2021: 42 659 käyntiä, 2020: 50 603 käyntiä, 2019:19 646 käyntiä
Seitsemisen kansallispuisto 2021: 27 670 käyntiä, 2020: 36 583 käyntiä, 2019: 26 619 käyntiä
Isojärven kansallispuisto 2021:16 063 käyntiä, 2020: 22 722 käyntiä, 2019: 14 037 käyntiä

Rokuan kansallispuistossa on meneillään muutosten aika. Viime vuoden puolella kansallispuiston pinta-ala kasvoi merkittävästi. Tänä vuonna kansallispuistossa on käynnistetty merkittävä retkeilypalvelujen kehittämistyö. Metsähallituksen monenlaisille maastotöille on riittänyt todistajia, sillä kansallispuistossa on vieraillut alkuvuoden aikana lähes 35 000 kävijää. Myös Rokuan naapurissa, Oulujärven retkeilyalueella, on ollut vilkas kesä.

Rokuan kansallispuiston käyntimäärät ovat nousseet selvästi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tammi-heinäkuun aikana kansallispuistossa on vierailtu lähes 35 000 kertaa. Kasvua alkuvuoden 2020 lukuihin on yli 200 prosenttia (11 000 -> 35 000). Näin raju käyntimäärien kasvu selittyy pitkälti puiston laajentumisella, mutta Rokua on kiinnostanut tänä kesänä myös uusia retkeilijöitä.

Kansallispuiston kauniiden maisemien lisäksi kävijöille on tarjolla kohentuvia retkeilypuitteita. Kesän aikana Rokualla on tehty vilkkaasti rakennustöitä: kansallispuiston reitistöä selkeytetään ja kehitetään, maasto-opastusta parannetaan ja taukopaikkoja kunnostetaan.

Kansallispuiston laajennusosaan rakennetaan muun muassa uutta Syvyydenkierros-reittiä, joka avautuu ensi kesän retkeilysesonkiin. Samalla Rokuansydän-reitti poistuu käytöstä ja muita reittejä linjataan osin uusiksi. Maastopyöräilijöille on kesän aikana rakennettu uusia reittiyhteyksiä. Kansallispuiston reittien viitoituksia on uusittu ja polkuja kestävöity. 

Syksyn mittaan valmistuu uusi taukopaikka Lianjärven ja Syväjärven väliselle kannakselle. Paikalla on aiemmin sijainnut suosittu tanssilava. 

Puiston pinta-ala kasvoi viime vuonna 1 000 hehtaarista 1 500 hehtaariin. Laajennusosan myötä kansallispuisto sijaitsee nyt Utajärven ja Vaalan kuntien lisäksi myös Muhoksen kunnan alueella. Laajentuneen puiston uusia rajalinjoja merkitään parhaillaan maaston.  

Oulujärvellä retkeilyalueella myös vilkas kesä

Helteinen kesä houkutteli ihmiset veden äärelle. Rokuan naapurissa, Oulujärven retkeilyalueella alkuvuoden käyntimäärät kasvoivat muutamalla tuhannella viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Retkeilyalueelle on tehty tammi-heinäkuun aikana 39 000 käyntiä. Kasvua kahdenvuoden takaiseen tulee yli 30 prosenttia.

Metsähallituksen Luontopalvelut on jatkanut viime vuonna aloitettua retkeilyalueen palvelurakenteiden kunnostamista. Esimerkiksi Honkisessa kota on saanut tänä kesänä uuden katon ja tulisijan. Kunnostuksia on tehty myös Säipässä ja samoin Manamansalon puolella, jossa on muun muassa uusittu puuliiterien kattoja. 

- Metsähallituksen Luontopalveluille myönnetyn lisärahoituksen turvin olemme voineet tehdä poikkeuksellisen paljon kunnostustöitä retkeilykohteilla. Nyt kun suomalaisten täysin uudenlainen innostus luontoiluun näyttää tulleen jäädäkseen, onkin tärkeää, että luontokohteiden hoidon resurssit seuraavat mukana, kommentoi kenttäpäällikkö Hannele Kytö.  

Lisätietoja: 

Valtakunnallinen käyntimäärätiedote ja kaikkien kansallispuistojen käyntimäärät: Kansallispuistoissa on saavutettu uusi korkeampi peruskäyntimäärärätaso

Hannele Kytö, kenttäpäällikkö, Metsähallituksen Luontopalvelut, hannele.kyto@metsa.fi, 040 184 9709 

Rautalammilla Sisä-Savossa vietetään tänä vuonna pestuumarkkinoiden 200-vuotisjuhlaa. Vuodesta 1821 syyskuun toisena viikonloppuna pidettävät markkinat ovat paikkakunnan suurin vuosittainen tapahtuma ja seuraavien markkinoiden ajankohta on 11.-12.9.2021. Viikonloppu ei ole pelkkää markkinahumua ja kaupankäyntiä, vaan myös iloisia jälleennäkemisiä, uusien ihmisten kohtaamisia, kuulumisten vaihtamista sekä monipuolista ohjelmaa. Pestuut tuo 3200 asukkaan paikkakunnalle jopa 15 000 kävijää, eli se kokoaa yhteen valtavan määrän paikallisia, kesäasukkaita, jo muualle muuttaneita sekä sukujuuriltaan rautalampilaisia. Omintakeisen tapahtumasta tekee tunnelma mutta myös pitkien perinteiden vaaliminen. Markkinakävijöitä kehotetaankin pukeutumaan vanhoihin asuihin, ja ohjelmalavalla nähdään historiallisten asujen loistoa. Saattaapa raitilla käyskennellä myös itse John Morton, savolaisjuurinen merkkimies, joka ratkaisi äänestyksen Amerikan itsenäistymisestä vuonna 1776. 

Pestuumarkkinat osa European Region of Gastronomy -juhlavuosia

Pohjois-Savo ja Kuopion alue on palkittu Euroopan ruokamaakuntana, ja tapahtuma on osa Pohjois-Savon European Region of Gastronomy 2020-2021 juhlavuosia, joiden ohjelmaan kuuluu mm. ruokatapahtumia, maalaismarkkinoita, kulttuurin ja ruoan yhdistäviä tapahtumia, pop up -ravintoloita elämyksellisissä ympäristöissä, retkiä ja kulttuuriperintöä. European Region of Gastronomy on kansainvälisesti arvostettu tunnustus, joka myönnetään vuosittain yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle.

Tunnustus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ERG-tunnuksen puitteissa Pohjois-Savon ruokamatkailu, laadukkaat elintarvikkeet ja palvelut nostetaan valokeilaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. European Region of Gastronomy -statusta voidaan verrata esimerkiksi tunnetumpaan kulttuu­ripääkaupunki -titteliin sillä erotuksella, että tunnustus kehittää monipuolisesti kulttuurin ohella gastronomian sekä ruoan ympärille kietoutuvia tapahtumia, maataloutta, koulutusta ja yrittäjyyttä. Tunnustus on askel kohti kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettua Pohjois-Savon ruokamaakuntaa sekä houkuttelevaa ruokamatkailun kohdetta.

Pestuumarkkinoiden historia

Tapahtuman tausta on pestuupyhässä, jolloin aikanaan palkattiin palkolliset eli piiat ja rengit taloihin. Pestuita vietettiin muuallakin kuin Rautalammilla. Pestuumarkkinat jatkoivat 1800-luvulta lähtien vanhojen pitäjäpyhien ja kirkkomessujen perinnettä. Aikanaan pestuupyhiä oli kolmekin perätysten. Tytöt kulkivat kirkonmäellä ja pitivät toisiaan sormikoukusta. Isännät ja emännät valitsivat tyttöjen rivistöstä rotevimman ja pulskimman työihmisen. Rengeillä saattoi olla puolestapuhujia, aikansa työvoiman välittäjiä.

Palkasta tingittiin pestuuhetkellä puolin ja toisin. Palvelukseen tulosta sovittiin antamalla pestiraha, ja juhlistettiin tarjoamalla kahvit tai ryyppy.

Pestuupyhä kasvoi pikkuhiljaa isoksi markkinoiksi. Kun kunnollisia tieyhteyksiä eikä vielä autojakaan ollut, markkinoille tultiin pitkienkin matkojen päästä. Omavaraistaloudessa pestuut olivat monelle ainoa reissu kirkonkylälle koko vuonna, joten samalla silmättiin myös sopivia puolisoehdokkaita. 1800-luvun loppua kohti pestuukäytäntöä alettiin kritisoida orjakauppaa muistuttavaksi. Pestaamisesta luovuttiin 1920–1930 -luvuilla, mutta markkinat jäivät elämään.

Pestuumarkkinat nyt

Pitäjän väenkokous, kirkko- ja markkinapyhä. Kansanjuhla. Kaiken kansan oma - tätä kaikkea pestuut ovat historiassaan olleet. Vaikka tapahtuman luonne on muuttunut, pestuut halutaan säilyttää kaiken kansan omana, myös lasten ja nuorten. Rautalammilla jo leikki-ikäiset tietävät, mitä pestuut tarkoittavat. Kasvaessaan lapset oppivat, miten paljon markkinoiden eteen tehdään talkoita yhdistysten ja seurojen kautta. Nuorille on oma Pestuurock-tapahtumansa, jolloin moni entinen nuori muistelee saaneensa ensisuukkonsa. Ei liene olemassa tutkimusta, kuinka moni aviopari onkaan aloittanut yhteisen taipaleensa juuri pestuilta.

Paitsi kunnan ja lähiseutujen asukkaita, tapahtuma houkuttaa Rautalammilta muualle muuttaneita ja pitäjän kesäasukkaita. Kunnassa on noin 1700 kesäasuntoa, joista 1100 on ulkopaikkakuntalaisten omistamia. Sanotaankin, että Rautalammilla kesä kääntyy pestuuviikonloppuna syksyyn, ja itse asiassa vuoden kiertokin määrittyy Rautalammilla vuodenvaihteen sijaan ”aikaan ennen pestuita” tai ”pestuiden jälkeen”.

Ison tapahtuman suunnittelu aloitetaan alkuvuodesta hyvissä ajoin. Edellisvuosien perinteestä säilytetään paras, mutta uutta luodaan koko ajan. Erityisesti nyt juhlavuonna on pyritty historian ja uuden osuvaan kättelyyn: uutta on muun muassa koko tapahtuman visuaalinen ilme, lavalla kuultava pestuumonologi sekä kaukopysäköintimahdollisuus non-stop bussikuljetuksella. Historiasta on nostettu esiin muutaman vuosikymmenenkin unohduksissa olleita ohjelmanumeroita, kuten esimerkiksi moottoripyörien surmanajo.

Markkinat pidettiin sotien jälkeen kylän keskusraitilla, mutta alue siirrettiin Työväentalon ja Satakielisten tien väliin myyjämäärän kasvaessa vuosi vuodelta. Pestuuraitti Satakielisten tiellä on Suomessa harvinaisuus. Tie ei muuten ole saanut nimeään linnun vaan puheliaiden naisten mukaan. Markkinamyyjien keskuudessa pestuut tunnetaan maan laajuisesti. Sadat myyjät eri puolilta maata pystyttävät markkinakojunsa ja -pöytänsä pestuualueelle. Kauppapäivistä lauantai on ollut perinteisesti vilkkaampi. Myös paikallisilla liikkeillä on erilaisia markkinatarjouksia.

Pestuilla on tungosta ja tunnelmaa. Joka puolella markkina-aluetta on elintarvikkeiden, käsityötuotteiden sekä erilaisten käyttötavaroiden kauppiaita. On omenoita, hunajaa, kynttilöitä, metrilakua, työkaluja, vaatteita, koruja, keramiikkaa, koreja, mattoja, luumuja, karamelleja, Viipurin rinkeleitä ja leipää, on seppien, kutojien ja puutöiden taitajien taidonnäytteitä. Yhdistysten ylläpitämissä kojuissa on lettu- ja munkkikahvioita arpajaisineen. Markkinoiden aikaan järjestetään kierrätystavaran myyjiä ja ostajia kokoava Rompetori, ja myös asukkaat järjestävät omia kirpputorejaan.

Herkuista markkinoilla on nautittu historian sivu. Alkuun oli kahvikojuja. Sodan jälkeen tarjolla oli hernekeittoa ja rusinasoppaa. Tässä ajassa rinnan maistuvat hattarat, makkarat, etniset ruuat ja savolaiskalastajan voissa paistamat kotirannan muikut. Munkki- tai lettukahvit ovat monelle rakas markkinaperinne, jonka takia jonossa maltetaan seistä pitkään.

Pestuita on uudistettu tarpeen mukaan. 1970-luvulla kunnan nimeämä toimikunta ryhtyi muokkaamaan tapahtumasta perinteitä kunnioittavaa ja rautalampilaisten paikallisidentiteettiä vahvistavaa pitäjäntapahtumaa. Paikallinen kulttuuri ja urheilu ovat siitä saakka olleet markkinoilla vahvasti esillä.

Vuodesta 2001 pestuita on organisoinut Rautalammin kunnan kanssa yhteistyössä Pestuut -seurayhtymä, jonka muodostavat Lions Club Rautalampi ry ja Rautalammin urheilijat ry. Pestuut on näytön paikka myös paikallisille yhdistyksille. Tapahtumassa ahkeroi valtava määrä vapaaehtoisia. Vanhan ajan elo on markkina-alueella silminnähden läsnä, sillä kävijöitä on viime vuosina kutsuttu pukeutumaan menneiden vuosikymmenten ja vuosisatojen tyylisiin asuihin. Pestuilla on järjestetty myös pukunäytöksiä. Lisäksi markkinaväki on saanut kuvauttaa itsensä vanhaan tapaan maisemaseinää vasten.

Alkuun markkinoilla kaupattiin eläimiä̈, kankaita, rukkasia, hevostarvikkeita ja ruokaa. Kauppiaiden leikinlasku ja omien tuotteiden kovaan ääneen kehuskelu kuului ja kuuluu tässäkin ajassa pestuiden äänimaisemaan. Juhlapestuilla kannattaakin olla kuulolla, kenestä kruunataan vuoden markkinamyyjä. Vuonna 1876 markkinoilla nähtiin taitovoimistelija, "soittokonemies" eli posetiivari sekä elokuvan edeltäjä, panoraamakone. 1900-luvulla markkinoilla oli valokuvaajia, eläinten näyttäjiä, tempuntekijöitä, vedenneitoja, surmanajajia ja olipa stripteasetelttakin. Ensimmäisten autojen aikaan markkinoilla sai käydä maksusta ajelulla. Matka Pitkälahden laivalaiturilta Vesannon tienhaaraan maksoi markan, noin 15 senttiä nykyrahassa. 2000-luvun kävijälle on tarjolla ajeluja poni- ja hevoskärryillä.

Työväentalolla saatettiin tanssia kolmetkin tanssit: yhdet päivällä, toiset iltapäivällä ja kolmannet vielä illalla. Edelleenkin tanssitaan, tosin ei enää kolmessa vuorossa. Musiikkia kuullaan myös ohjelmalavalla ja oheistapahtumissa, Raittisoittokisassa ja illan tullen paikallisissa ravitsemusliikkeissä. Markkinoiden sulkeuduttua lauantailta avautuvat iltaohjelmassa ruoka- ja olutteltat ja viihdemaailman esiintyjistä voi nauttia yömyöhään. Viime vuosina pestuilla on saatu ihastella myös valotaidetta.

Juhlapestuilla markkinat ovat tutulla paikallaan lauantaina ja sunnuntaina, mutta ohjelma ei rajoitu pelkästään viikonloppuun. Jo kesällä pidetään pre-pestuita erilaisten tapahtumien merkeissä. Rautalammin emäpitäjä perustettiin vuonna 1561. Kunta juhlistaakin pestuilla myös omaa 460-vuotisuuttaan.

VIDS21 video- ja mediataideviikko Lappeenrannan Linnoituksessa 28.9.–3.10.2021.

Lappeenrannan taidemuseo järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman VIDS21 video- ja mediataidetapahtuman historiallisella linnoituksen alueella 28.9.–3.10.2021. Ainutlaatuisessa tapahtumassa nähdään videoprojisointeja yli kymmeneltä taiteilijalta. Avauspäivänä on myös luento video- ja mediataiteesta.

Ulkotilassa järjestettävään VIDS21-tapahtumaan kävijät voivat osallistua omatoimisesti ja koronaturvallisesti.

Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Mikko Pirinen kertoo, että VIDS21-tapahtuman ideana on levittää taide liikkuvan kuvan muodossa museon seinien ulkopuolelle ja nostaa samalla esille ainutlaatuista linnoitusaluetta.

–Syys-lokakuun vaihteessa illat hämärtyvät juuri sopivasti erilaisille ulkotilassa tapahtuville videoprojisoinneille. Teoksia on tulossa muutamien rakennusten ulkoseiniin, linnoituksen länsivalleilla olevaan Rahakellariin sekä Vihreään makasiiniin ja Kaakon taiteen Katariinan taidesalonkiin, Pirinen kertoo.

Tapahtumapäivinä ulkoteokset ovat esillä Linnoituksen alueella klo 17–22. Ulkotiloissa olevien teosten lisäksi Vihreän makasiini, Rahakellari ja Katariinan taidesalonki ovat auki vieraille päivisin klo 11 alkaen. Tapahtuman teknisestä toteutuksesta vastaa ulkokohteissa tuotantoyhtiö Kunstventures.

Yhteistyö mahdollistaa monipuolisen tapahtuman

Lappeenrannan taidemuseon työryhmä on valinnut Linnoituksessa nähtävät teokset mediataiteen keskus AV-arkin avustuksella.

VIDS21-tapahtumassa on mukana teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Clément Beraud, Jussi Eerola, Saara Ekström, Eeva-Mari Haikala, Marja Helander, Sami von Ingen, Marko Lampisuo, Petra Lindholm, Mox Mäkelä, Arttu Nieminen, Iona Roisin, Antti Tanttu ja Marja Viitahuhta.

Videot ja videotaide ovat yhä lähempänä meitä jokaista muun muassa sosiaalisen median kautta.

– Tapahtumassa on esillä tyyliltään ja kestoltaan erilaisia videoita, joita on helppo tulla katsomaan. Osa videoista on visuaalista ilotulitusta tai seesteisempää tunnelmointia, toiset puolestaan selkeämpiä tarinoita, Pirinen sanoo.

Osana tapahtumaa Vihreän makasiinin ”nurkkahuoneessa” on esillä myös LAB-ammattikorkeakoulun kuvataidelinjan oppilastöitä. Lisäksi linnoituksen ulkopuolella Galleria Pihatossa on nähtävissä Pinja Valjan teos.

Taidekeskus Idän Riutta-galleriassa on VIDS21-tapahtuman aikana esillä mediataiteilija Ilkka Vähälän AFK-näyttely. Yhteistyötä tehdään myös Kulttuuritila Nuijamiehen kanssa.

Tapahtuman taustalla Jenny ja Antti Wihurin kummitoiminta

Kuvataiteen alueellinen kummitoiminta on Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 2017 aloittama kuvataiteen tukimuoto. Sen tarkoitus on elävöittää kuvataidetoimintaa eri puolilla Suomea tarjoamalla museoille mahdollisuus uusiin kokeiluihin niukkojen määrärahojen ulkopuolella.

Vuoden 2019 lopulla Aineen taidemuseo ja Lappeenrannan taidemuseo saivat kumpikin 75 000 euroa omien hankkeiden toteuttamiseen Jenny ja Antti Wihurin rahastolta. VIDS21 on kummitoiminnalla toteutettava kokonaisuus, johon kuuluu mediataiteen ideakilpailu sekä syyskuun lopussa Lappeenrannassa järjestettävä mediataidetapahtuma.

Vuonna 2020 yhteistyössä Kaakon taiteen kanssa järjestetyn mediataiteen ideakilpailun voitti Jonna Kina idealla nimeltä Two Sculptures in Nine Pieces. Teoksen valmistuminen on kuitenkin valitettavasti koronan vuoksi viivästynyt ja teos saa ensi-iltansa myöhemmin.

VIDS21 tapahtuman avauspäivänä tiistaina 28.9. klo 18.00 AV-arkin ohjelmakoordinaattori Tytti Rantanen pitää luennon video- ja mediataiteesta Lappeenrannan taidemuseolla.

Tervetuloa osallistumaan ja tutustumaan video- ja mediataiteeseen!

Lisätietoja:

Mikko Pirinen, amanuenssi

mikko.pirinen@lappeenranta.fi

puh. 040 522 6280

Lappeenrannan taidemuseo

Seurakunta kutsuu 7-13 –vuotiaita lapsia ja nuoria harrastamaan kokkausta, keppistä, liikuntaa tai vaikka kädentaitoja! Kerhossa on kiva puuhata, sieltä saa mukavia kavereita ja ohjaajat ovat huippuja! Kaikki seurakunnan kerhot ovat maksuttomia.

Kerhot kokoontuvat maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin 17-18.30 välisenä aikana. Kerhopaikkoina toimivat Rengon koulu, Ruununmyllyn koulu, Poltinahon seurakuntatalo, Lintukodon seurakuntatalo, Idänpään kerhohuone ja Harvialan kerhohuone.

Kerhotoiminta käynnistyy viikolla 38 (20.9 alkaen).  

Lisätietoja kerhotoiminnasta: mirva.lastu@evl.fi, p.040-8049 375

Lapland Hotelsin keittiömestarit nostavat syys–marraskuussa lautasille esimerkiksi kuningasrapua, turskan kieltä ja poskea, kampasimpukoita sekä karitsaa, kun Jäämeri-teema rantautuu pohjoisen makuja vaalivan ketjun kaupunkihotelleihin. Suosittu matkailukohde Jäämeri on tällä hetkellä kaikkien huulilla, ja nyt alueen ruokakulttuurista ja harvinaisista raaka-aineista pääsee nauttimaan myös etelämmässä. 

Jäämeri-teemaviikot alkavat Helsingin Lapland Hotels Bulevardi -hotellin Kultá-ravintolasta 22.9., jonka jälkeen ne käynnistyvät porrastetusti ketjun muissa kaupunkihotellien ravintoloissa Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Jäämeren makuja on tarjolla kaupunkihotelleissa syys-, loka- ja marraskuun aikana.  

Media on tervetullut tutustumaan Jäämeri-teemaviikkoihin Lapland Hotelsin keittiöpäällikön Tero Mäntykankaan johdolla tiistaina 21.9 klo 15–16.00 

Tilaisuudessa Mäntykangas esittelee Jäämeren ruokakulttuuria ja raaka-aineita sekä valmistaa saman aikaisesti paikan päällä Jäämeren herkkuja maisteltavaksi.  
 
Pohjois-Norjan makumaailma on läsnä kaupunkihotellien aamiaisilla, illallisaikaan yllätysmenuissa ja myös ravintoloiden juomavalikoimassa. Alueen ruokakulttuuri sopii erinomaisesti Lapland Hotelsin ruokafilosofiaan – teemaviikkojen ajan Jäämeren raaka-aineiden suolaisuus täydentää Lapin makeaa makumaailmaa. Alueiden keittiöitä yhdistää myös konstailemattomuus ja tietty mystisyys. 

Paikka: Lapland Hotels Bulevardi -hotellin Kultá-ravintola, Bulevardi 28, Helsinki 
Aika: Tiistai 21.9. klo 15–16.00. 

Median tiedustelut ja ilmoittautuminen maistelutilaisuuteen 15.9. mennessä: 
Henna Kärkkäinen, Villivisio, henna.karkkainen@villivisio.fi, 040 827 7419. 
 Kerrothan Ilmoittautumisen yhteydessä myös mahdollisista ruokarajoitteistasi.  

Lämpimästi tervetuloa, 
Keittiöpäällikkö Tero Mäntykangas ja hotellinjohtaja Saija Syväjärvi 

Lapland Hotelsin ravintoloiden keittiömestarit nostavat syys–marraskuussa lautasille esimerkiksi kuningasrapua, turskan kieltä, kampasimpukoita ja karitsaa, kun Jäämeri-teema rantautuu ketjun kaupunkihotelleihin. Suosittu matkailukohde Jäämeri on tällä hetkellä kaikkien huulilla, mutta alueen ruokakulttuuri sopii muutenkin erinomaisesti pohjoisen makuja vaalivan Lapland Hotelsin filosofiaan. 

Jäämeri-teemaviikot alkavat Helsingin Lapland Hotels Bulevardi -hotellin Kultá-ravintolasta 22.9., jonka jälkeen ne käynnistyvät porrastetusti ketjun muissa kaupunkihotellien ravintoloissa: Tampereen Dabbalissa 29.9., Kuopion Gallássa 6.10., Oulun Oulassa 13.10. ja Rovaniemen Skyssa 20.10. Jäämeren makuja on tarjolla kaupunkihotelleissa syys-, loka- ja marraskuun aikana.  

Lapland Hotelsin keittiöpäällikön Tero Mäntykankaan mukaan ajatus Jäämeri-kampanjasta vahvistui, kun hän vieraili monen muun tavoin Pohjois-Norjassa vuosi sitten kesällä. 

– Ihastuin alueen raaka-aineiden herkkyyteen ja karujen olosuhteiden muokkaamaan makujen intensiivisyyteen. Näitä ominaisuuksia olemme aina arvostaneet myös Lapland Hotelsin keittiöissä, ja siksi Jäämeri-teema istuu meidän ruokafilosofiaamme paremmin kuin hyvin. Vaikka alue on kaukana Etelä-Suomesta, meille lappilaisille alueen antimet ovat hyvinkin tuttuja, avaa Mäntykangas teemaviikkojen taustoista. 

Mystisyys yhdistää pohjoisen keittiöitä 

Jäämeren raaka-aineiden suolaisuus täydentää Lapin makeaa makumaailmaa. Alueiden keittiöitä yhdistää myös konstailemattomuus ja tietty mystisyys. Jäämeri-menut tulevat sisältämään esimerkiksi kampasimpukoita, ruijanpallasta, karitsaa, poroa, riekkoa ja pohjoisen juureksia. 

– Luvassa on krouveja annoksia, jotka on tarkoitettu yhdessä koettaviksi ja jaettaviksi. Tarjolla on myös monia harvinaisempia herkkuja, kuten kuningasrapua, turskan poskea ja kieltä sekä pikkelöityä merilevää, lupaa Mäntykangas. 

Oman talon tähdet esiin 

Mäntykangas on erityisen ylpeä siitä, että Jäämeri-viikot toteutetaan kokonaan Lapland Hotelsin keittiömestareiden omin voimin. Myös hotellien muu henkilökunta on ollut mukana ideoimassa kokonaisuutta. 

– Haluan nostaa oman talon osaamisen entistä vahvemmin esiin. Aamiaisella on enemmän yhtenäistä tarjontaa, mutta myös vaihtelua kaupunkien välillä. Myös Jäämeri-yllätysmenut on jokainen keittiö saanut itse vapaasti suunnitella yhteisistä raaka-aineista. Luvassa on varmasti loppuun asti mietittyjä makumatkoja, ja Jäämeri-viikoista saattaa jopa tulla säännöllinen tapahtuma. 

Pohjois-Norja on vahvasti läsnä myös ravintoloiden juomavalikoimassa, joka täydentyy teemaviikkojen ajaksi muun muassa fermentoidulla hunajajuomalla sekä norjalaista ginillä ja oluella. Ainutlaatuinen Jäämeri-elämys viimeistellään alueen musiikilla ja taiteella. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: 
Tero Mäntykangas, keittiöpäällikkö, Lapland Hotels, 0400 891 544, tero.mantykangas@laplandhotels.com 

Kuvia Jäämeri-teemasta löytyy Lapland Hotelsin kuvapankista. 

Käyttäjätunnus: media 
Salasana: bank 

Liitteenä Tero Mäntykankaan resepti 

Asumisen, rakentamisen ja remontoinnin ykköstapahtuma Asta-messut avasi 3.–5.9.2021 Tampereen Messut -konsernin tapahtumakauden pandemian aiheuttaman tauon jälkeen. Avaimia omiin koti- ja vapaa-ajan asuntojen unelmiin tavoitteli viikonlopun aikana 5406 kävijää.

Asta-messujen teemoina loistivat tulevaisuuden asuminen ja remontointi sekä arjen luksus. Syksyn ensimmäisillä messuilla oli tavattavissa 148 näytteilleasettajaa ja ohjelmalava tarjosi luentoja sekä näytöksiä yli 40 esityksen mitalla.

Pandemia-aika on nostanut oman kodin ja asumisen merkitystä entisestään. Yhä useampi on tarttunut ehostamaan kotia tai rakentamaan kokonaan uusia asumisen ratkaisuja. Myös näytteilleasettajien mukaan Asta-messujen kävijät olivat liikkeellä inspiroituneena ja innostuneena.

– Näytteilleasettajat ovat kertoneet, miten messukävijät ovat olleet liikkeellä tositarkoituksella! Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia kävijöitä ja näytteilleasettajia, että olette lähteneet osallistumaan ja luottaneet terveysturvallisuustoimiimme, sanoo projektipäällikkö Heli Lempinen.

Yhdeksi Asta-messujen kohokohdaksi nousi rakennusalan yrittäjän ja tv-ohjelmistakin tutun Ville Heinon luotsaama Raksaklinikka. Sunnuntain tilaisuuteen sai osallistua myös etänä, kysymyksin sosiaalisen median välityksellä. Perinteinen Puusuutarit ry:n hyväntekeväisyyshuutokauppa keräsi tänä vuonna varoja tärkeää mielenterveystyötä tekevälle Mieli ry:lle. Yhdessä kohteelle kerrytettiin 1350 euroa.

Turvallisesti tapahtumiin

Asta-messut olivat viimeiset messut, jotka järjestettiin ennen koronan mukanaan tuomaa sulkua tapahtuma-alalla. Ansaitusti Asta sai myös jälleen avata messu- ja tapahtumakauden. Tampereen Messuilla on kiinnitetty erityistä huomiota terveysturvallisuusjärjestelyihin, ja konserni on tehnyt tiivistä yhteistyötä valmistelujen aikana turvallisen tapahtumajärjestyksen edellytyksistä Pirkanmaan koronanyrkin, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sekä poliisin kanssa. Vastuullisena tapahtumajärjestäjänä Tampereen Messut tekee kaikkensa, jotta jokainen saa tuntea olonsa turvalliseksi tapahtumissa.

– Turvallisuusjärjestelyistä on tullut kiittävää ja positiivista palautetta. Ihmiset ovat poikkeusolojen mittaan jo sangen tottuneita maskien käyttäjiä, joten suojamaskin pakollisuus oli luontevaa myös messuilla, toteaa Lempinen.

Tampereen Messujen kaikki tapahtumat toteutetaan Aluehallintoviraston ja THL:n voimassa olevien linjausten, rajoitusten sekä terveysturvallisuustoimien mukaisesti.

Asta jälleen helmikuussa

Asumisen, rakentamisen ja remontoinnin ytimeen naulaudutaan Asta-messuilla jälleen 4.–6.2.2022. Tulevan vuoden helmikuussa teemaksi nousee Asumisen kestävä tulevaisuus.

– Asta palaa normaaliin uomaansa, kaksi messuhallia on jälleen käytössä. Samaan aikaan kolmannessa hallissa järjestettävä Tampereen Häämessut tarjoaa yhdessä asumisen ykköstapahtuman kanssa loistavan kombon lifestylea, iloitsee projektipäällikkö Heli Lempinen.

Messuviikonlopun kuvia löydät Tampereen Messujen materiaalipankista www.tampereenmessut.fi/materiaalipankki
Tampereen Messut Oy järjestää Asta-messut yhteistyössä Puusuutarit ry:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

LISÄTIEDOT: www.asta.fi, #asta
Tampereen Messut -konserni, www.tampereenmessut.fi 
Heli Lempinen, projektipäällikkö, p. 040 667 1702, heli.lempinen(a)tampereenmessut.fi
Tanja Järvensivu, markkinointi- ja viestintäjohtaja, p. 050 536 8133, tanja.jarvensivu(a)tampereenmessut.fi
Sirkka Laine, viestinnän asiantuntija, p. 040 612 9081, sirkka.laine(a)tampereenmessut.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajat on aloittanut tänä vuonna pilottikokeilun, jossa kehitetään aikuisille suunnattua matalan kynnyksen kalastustoimintaa. Tavoitteena on luoda yhteistyössä kalastusseurojen kanssa hyviä, uusia toimintatapoja ja -malleja sekä palveluita, joilla voidaan kannustaa aikuisia kalastusharrastuksen pariin sekä uusia aikuisia harrastajia mukaan seuratoimintaan. Toiminnan avulla seurat voivat myös kehittää jäsen- ja varainhankintaansa.

”Kalastusoppi siirtyy perintönä yhä harvemmalle. Moni aikuinenkin kaipaa apua harrastuksen aloittamiseen tai kalastustaitojen päivitykseen. Usein tukea ja oppia kaivataan aivan perusasioihin, josta omatoiminen harrastus sitten voi lähteä lentoon. Kalastusseuroissa on huikean paljon osaamista ja ne voivat tarjota tärkeää matalan kynnyksen käytännön opastusta alkuvaiheen kalastusoppia kaipaaville. Parhaimmassa tapauksessa osa aikuisista innostuu myös seuratoiminnasta ja liittyy vapaaehtoiseksi. Näin tärkeää työtä tekeviin kalastusseuroihin saadaan uutta verta ja tekijöitä. Kaikki voittavat”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien aikuistoiminnan koordinaattori Johanna Antila.

Tämän on osoittanut toteen mm. Hämeenlinnan Urheilukalastajat, joka houkutteli mukaan ensin kymmenittäin aikuisia oppimaan madepilkinnän saloja ja siitä eteenpäin eri kalastusmuotoja uusien jäsenten toiveidenkin mukaan. Uudet aktiivit ovat perustaneet seuraan mm. uuden kulttuurijaoston.
Vaasassa Pilk Kings ja Vaasan Urheilukalastajat järjestivät yhdessä polkupyörillä toteutetun Kaupungin parhaat kalapaikat -kierroksen, missä tutustuttiin helposti saavutettaviin kalapaikkoihin ja opittiin samalla neljän eri kalastusmuodon taitoja. Järjestäviin seuroihin liittyi 20 uutta jäsentä illan aikana.
Kajaanin Kalastuskerhon Nappaa kalastuksesta harrastus -aikuiskurssitoiminta puolestaan on elävöittänyt seuran toimintaa ja kurssista onkin tarkoitus tehdä uusi perinne.

”Aikuistoiminnan pilottikokeilu on vasta alussa, mutta jo nyt voidaan todeta, että aikuisille tarkoitetulle matalan kynnyksen kalastusharrastustoiminnalle on kysyntää ja tarvetta. Tätä viestiä olemme saaneet niin pilotteja jo toteuttaneista seuroista kuin myös kentältä muutoin. Esimerkiksi kalatalousasiantuntijamme ovat saaneet kasvavasti kyselyitä, joissa tiedustellaan keinoja oppia kalastuksen alkeita. Konkreettista apua kaivataan nimenomaan harrastuksessa alkuun pääsemiseen. Kasvava joukko hakee kalastusharrastuksesta rentoa yhdessäoloa ja omien kalastustaitojen kehittyminen tuo onnistumisen tunteita. Tämän mahdollistamiseen on kalatalouden rahoituksessa jatkossa ohjattava enemmän myös taloudellisia resursseja. Satsaus kannattaisi, sillä se kasvattaisi myös kalastonhoitomaksukertymää vankistaen koko kalatalouden rahoituspohjaa”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien toiminnanjohtaja Olli Saari.  

Seurapilotit ovat osa Suomen Vapaa-ajankalastajien Koordinointia ja koulutusta aikuisten kalastusharrastuksen edistämiseksi -hanketta, jonka tavoitteena on kannustaa aikuisia kalastusharrastuksen pariin, luoda uusia kalastusharrastukseen kannustavia tuotteita ja palveluja sekä toimintamalleja, kehittää kalastusseurojen osaamista sekä lisätä aikuisväestöön kohdennettua kalastusharrastusviestintää. Hankkeen osana on kalastusharrastuksen edistämiseksi toteutettu aikuisille suunnattu kesäviestintäkampanja, jonka aikana mm. eri yritysten työntekijät ovat haastaneet yli 100 yritystä antamaan tykytunnit kalastuksen harrastamiseen.
Koordinointia ja koulutusta aikuisten kalastusharrastuksen edistämiseksi -hanketta tuetaan maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.

Lue lisää seurapiloteista https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/aikuistoiminta/

Oheinen kuva Kaupungin parhaat kalapaikat -kierrokselta Vaasasta on vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä. Kuva: Johanna Antila, Suomen Vapaa-ajankalastajat.

Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Olli Saari, p. 050 339 4660, olli.saari@vapaa-ajankalastaja.fi
koordinaattori Johanna Antila, p. 050 573 9332, s-posti: johanna.antila@vapaa-ajankalastaja.fi