Vantaan Energia Keski-Uusimaa tuottaa lämpöä ja lämpöpalveluita Järvenpään ja Tuusulan alueille. Yhtiön toiminnan kulmakivi on jatkuva kehitystyö: lämmöntuotanto on vuosi vuodelta ilmastoystävällisempää ja toimitusvarmempaa ja lisäksi yhtiö panostaa vahvasti paikalliseen hyvinvointiin. Vantaan Energia Keski-Uusimaa etsiikin nyt paikallisia kohteita sponsorointiyhteistyöhön Järvenpään ja Tuusulan alueilta, niin urheilun, kulttuurinkin kuin vapaa-ajankin vieton saralta.

- Keskitymme erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan, kulttuuriin ja vapaa-ajan viettoon ja tätä kautta perheiden arjen tukemiseen Järvenpään ja Tuusulan alueilla. Kutsumme mukaan kaikki paikalliset urheiluseurat sekä kulttuurin ja vapaa-ajan harrasten parissa toimijat. Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman edustava kirjo harrastuksia. Urheilujoukkueiden lisäksi esimerkiksi erilaiset kerhot ovat enemmän kuin tervetulleita, kertoo Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy:n myynti- ja asiakaspäällikkö Ismo Virtanen.

Vantaan Energia Keski-Uusimaan haku sponsorointiyhteistyöhön on auki 19.10.2021 saakka osoitteessa www.vantaanenergia.fi/keskiuusimaa/hae. Yhtiön tavoitteena on valita joukko toimijoita Järvenpään ja Tuusulan alueilta niin, urheilun, kulttuurin kuin vapaa-ajan vietonkin saralta. Kohteiden valinnassa painotetaan paikallisuutta sekä lasten ja nuorten huomioimista toiminnassa. Vantaan Energia Keski-Uusimaa luo paikallista hyvinvointia ja haluaakin edistää tätä hyvässä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Lisätietoja

Ismo Virtanen
myynti- ja asiakaspäällikkö
Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy
puh. 040 183 5469
ismo.virtanen@vantaanenergia.fi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on poistanut kahden metrin turvavälivelvoitteen yli 10 hengen sisätiloissa tapahtuvista yleisötilaisuuksista. Lieventyneiden koronarajoitusten myötä Lappeenrannan kaupunginorkesterin ja -teatterin syyskauden esityksiin voidaan nyt myydä aiempaa enemmän pääsylippuja.

Asiakaspalvelukeskus Winkin asiakasneuvontakoordinaattori Sari Joronen kertoo, että kaikkiin Lappeenrannan kaupunginteatterin syyskauden näytelmiin sekä kaupunginorkesterin konsertteihin on yhä lippuja saatavilla.

– Ennen turvavälivelvoitteen poistumista myynnissä oli 15 prosenttia salien täyttöasteesta, mutta lievennysten myötä kapasiteetti nousee 50 prosenttiin. Syksyn edetessä lippukauppa on vilkastunut, joten kannattaa varata ja ostaa lippu haluamaansa näytökseen tai konserttiin hyvissä ajoin, Joronen kehottaa. 

Lappeenrannan kaupunginorkesterin konserttien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että Lappeenranta-salista on myynnissä 310 paikkaa per konsertti. Lappeenranta-salissa on yhteensä 621 paikkaa.

Toinen kaupunginorkesterin konserttipaikka on Lappeen Marian Kirkko, jonne on toistaiseksi myynnissä 250 paikkaa.

Lievennysten jälkeen Lappeenrannan kaupunginteatterin asiakaskapasiteetti on Suurella näyttämöllä 194 asiakaspaikkaa ja Pienellä näyttämöllä 80. 

Ennen lievennysten voimaantuloa ennakkoon ostettujen Lappeenrannan kaupunginteatterin Suuren näyttämön esitysten numeroimattomat liput muutetaan paikkalipuiksi. Lipunmyynti on yhteydessä lipun ostaneisiin asiakkaisiin muutoksesta.

Lämpimästi tervetuloa elävien kulttuurielämysten pariin – paikkoja on nyt tarjolla!

Lisätietoja:

Asiakasneuvontakoordinaattori Sari Joronen
puh. 040 6615 318,
sari.joronen@lappeenranta.fi

Asiakaspalvelukeskus Winkki
Villimiehenkatu 1 (kaupungintalo)
ma–pe klo 8.30–16.30
puh. 05 616 2220
winkki@lappeenranta.fi

Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevä Gubbe avaa kohtaamispaikan Hansatorille. Gubbe-olohuoneeseen voivat piipahtaa seuraa ja apua läheiselleen etsivät omaiset ja ikäihmiset itse sekä nuoret, jotka haluavat mukaan toimintaan. Gubbe-nuorten vetämän kohtaamispaikan avajaisia vietetään lauantaina. Gubbe-palvelun lähtökohtana on auttaa ikäihmistä elämään onnellisempi ja aktiivisempi vanhuus.

Gubbe-palvelu käynnistyi kolmisen vuotta sitten Turussa ja pääkaupunkiseudulla startup-yrityksen perustajien Meri-Tuuli Laaksosen ja Sandra Lounamaan idean pohjalta. Gubbe on ikäihmisiä aktiiviseen hyvinvointiin kannustava ei-sairaanhoidollinen palvelu. Säännöllisesti vanhuksen luona vieraileva Gubbe-nuori auttaa arjen askareissa kotona ja kannustaa esimerkiksi ulkoilemaan. Samalla työllistetään nuoria merkitykselliseen työhön.

Palvelun on voinut aiemmin tilata verkosta tai puhelimitse. Nyt kokeillaan fyysistä toimipistettä, jonne voi poiketa keskustelemaan ja kyselemään lisää toiminnasta.

Olohuoneen työntekijät tekevät myös itse vanhustyötä Gubbe-toiminnan kautta. Nyt heidät on koulutettu kertomaan laajemmin Gubben päämääristä ja siitä, miten palvelun voi hankkia. Jos Turun olohuone osoittautuu suosituksi, on mahdollista, että toimipisteitä avataan myös muualle.

– Hansan Gubbe-olohuone on kohtaamispaikka, jossa nuoret ja ikäihmiset voivat keskustella. Nuoret voivat esimerkiksi kertoa omista kokemuksistaan vanhusten kanssa työskentelemisestä. Suunnitelmissa on myös järjestää tapahtumia tai vaikka tuolijumppahetkiä, Laaksonen sanoo.

Hansakorttelin markkinointipäällikkö Hanna-Maria Sjöbring on mielissään, kun kauppakeskukseen saadaan uusi vastuulliseen liiketoimintaan erikoistunut yrittäjä. Ikäihmisten aktiivisen elämän tukeminen koskettaa monia kauppakeskuksessa vierailevia.

– Olemme erittäin iloisia siitä, että saimme kansainvälistyvän Gubben valitsemaan ensimmäiseksi kohtaamispaikakseen Hansakorttelin. Uskomme, että palvelulle on kysyntää, sillä meillä käy paljon ikäihmisiä ja nuoria. Tämä yhteistyö toimii hyvänä jatkeena myös Hansassa toimivalle Turun kaupungin nuorisotila Popparille ja ennen koronaa palvelleelle Pannukahvila Ihme ja Kummalle, Sjöbring toteaa.

Hansatorilla, Stockmannin sisäänkäynnin vieressä sijaitsevan Gubbe-olohuoneen avajaisia vietetään lauantaina 11.9. kello 11 alkaen. Kohtaamispaikka on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 11–18.

Lisätietoja:

Hanna-Maria Sjöbring, markkinointipäällikkö/Hansakortteli, p. 041 318 5924, s-posti: hanna-maria.sjobring@hansakortteli.fi

Hansakorttelin myynti vuonna 2020 oli noin 191 miljoonaa euroa ja kävijämäärä noin 9,5 miljoonaa. Hansakorttelissa toimii lähes 140 yritystä ja työskentelee noin 1 200 henkilöä.

Keväällä käynnistetty Luontopiha 2021 -kilpailu päättyi elokuun lopussa. Tempauksessa etsittiin villeimpiä luontopihaideoita ja osallistujia löytyi mukavasti sekä Lappeenrannan että Lemin alueilta.

– Ympäristötoimi kiittää kuluneesta kesästä ja luonnonkirjon hyväksi tehdystä työstä kaikkia Luontopiha-kilpailuun osallistuneita sekä luontopihoja muuten vaan rakentaneita ja vaalineita ihmisiä, sanoo Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristötarkastaja Taina Lahtela.

– Mukaan osallistui yksityisiä omakoti- ja mökkipihoja sekä yksi asunto-osakeyhtiö.

Lahtela kertoo, että voittajien valinta oli inspiroivaa ja innostavaa, sillä jokainen piha toi esille luonnon monimuotoisuutta omalla tavallaan. Lisäksi ratkaisut tarjosivat eliölajeille luonnollista ympäristöä, mikä oli oikeastaan koko tempauksen idea. Palkittavat pihat valitsi raati, johon kuului Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n tutkija Kimmo Saarinen, kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen sekä ympäristötarkastaja Taina Lahtela. Palkinnoksi annettiin 100 € lahjakortti puutarhaliikkeeseen.  

– Raati nosti palkinnolle kaksi erilaista pihaa. Toinen niistä on Tiina Lavikan noin 1000 m² yksityispiha, jossa ei ole siistiksi ajeltua nurmea ollenkaan, Lahtela selittää.

– Toinen palkittu on luontopihaksi vasta muotoutumassa oleva As Oy Lappeenrannan Rovastinrinteen piha, jonka talon asukas Hilla Tolonen ilmoitti kisaan mukaan.  

Omakotitalon pihassa lajikirjon runsautta

Osallistuessaan kilpailuun oman keyhole gardenin, eli kohopenkin hoitaja Tiina Lavikka esitteli pihaansa hauskasti. Hän muun muassa kuvaili runsasta lajikirjoa ja kierrätysmateriaaleista rakennettua lammikkoa ja keyhole garden -rakennelmaa, jossa on keskellä komposti. Lavikka uskoo, että jos pörriäiset, linnut ja rusakot saisivat äänestää, parempaa puutarhaa ei olekaan.

– Kun edellisinä kesinä nurmena olleet alueet saivat kasvaa vapaasti, maaperän siemenpankin lajikirjo yllätti runsaudellaan kerta toisensa jälkeen, Lavikka sanoo.

– Keväällä huhti-toukokuussa aloittivat kukinnan idänsinililjat, kevätesikot ja lemmikit, sen jälkeen oli voikukkameren vuoro ja erilaisia kukkia on riittänyt koko kesän harakankellosta valkoapilaan ja päivänkakkarasta maitiaisiin, hän luettelee haltioituneena.

Syksyllä Lavikka laittaa taas paljon kukkasipuleita maahan, jotta heti keväällä on pörriäisten iloksi kukkia.

– Monivuotisia niittykukkia aion kylvää vielä lisää. Keyhole garden kaipaa kunnostusta ja haaveissa on kasvihuone vanhoista ikkunoista. Hyönteishotelleja mahtuu aina lisää. 

Lavikka antaa muille luontopihaa suunnitteleville vinkiksi sen, että kannattaa aloittaa pikkuhiljaa.

– Pienelläkin pääsee alkuun, ensin voi jättää vaikka muutaman neliön nurmikosta pitkäksi ja katsoa, mitä sieltä nousee, hän sanoo.

– Lajikirjo on ollut aivan hämmentävä, kun nurmikkoa ei ole ajettu! Pikkaisen niittykukkien siemeniä ja kohta saa ihastella perhosia ja kuunnella kimalaisten surinaa ja sirkkojen siritystä. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla!

Hyötypuutarha kerrostalon pihalle

Kerrostalossa asuvan Hilla Tolosen piha on pieni pala kaupunkiluontoa ja sellaisenaan se tarjoaa – kuten Tolonen toivoo – edes vähän helpotusta joillekin ahdingossa oleville pölyttäjille. Tolosen mukaan hyötypuutarhan perustaminen sai kannatusta asukkaiden kesken.  

– Ajatuksissa oli niin laatikkoviljelyn kokeilua kuin marjapensaiden tai hedelmäpuiden istuttamista, Tolonen sanoo.  

– Niittyä oli myös tarkoitus "parannella", eli muokkasimme vapaasti kasvanutta heinikkoa ja heittelimme niittysiemenet muokattuun maahan nyt syksyllä. 

Kokeilu tarjosi myös mukavaa puuhaa.  

– Isompi vaikutus voisi tulla esimerkin kautta, jos muutkin innostuisivat tuunaamaan omia pihojaan luonnonmukaisemmiksi, tuumii Tolonen.  

– Kerrostaloasujat eivät ehkä aina miellä piha-alueitaan samalla tavalla omikseen kuin vaikkapa omakotiasujat, mutta kyllähän monessa kerrostalossakin voi yleensä tehdä paljon, jos innostusta riittää.

Tolonen jatkaa ajatustaan pidemmälle ja tuumii, että naapureiden kanssa voi syntyä inspiroivia ideoita, joita ei olisi yksin ehkä keksinyt.  

– Porukalla tehdessä ei myöskään tarvitse olla huolissaan, jos ei itse ole kovin kokenut pihan laittaja, koska jollain toisella on yleensä osaamista, josta pääsee itsekin oppimaan, hän sanoo. 

– Meillä on myös ollut ajatuksissa laittaa linnuille pönttöjä, mutta tosiaan omassa pihassa ei kasva vielä tarpeeksi isoja puita. Onneksi heti aidan takana – käsittääkseni kaupungin mailla – junaradan vieressä on kylläkin isoja haapoja.

Tolonen jää miettimään, saisikohan niihin kiinnittää linnunpönttöjä, jos sitoutuu huolehtimaan niistä. Yksi luontoteko kun johtaa helposti toiseen. Kaupunginpuutarhuri Ratilainen vahvistaa, että se on aivan sallittua.

Ympäristötarkastaja Taina Lahtela on saanut luontopihaideologiasta myönteistä palautetta, joten kaupunki aikoo jatkaa samalla teemalla myös ensi vuonna.

– Tuleeko mukaan kilpailua, on vielä auki.

Lisätiedot:

Ympäristötarkastaja Taina Lahtela, Lappeenrannan kaupunki
p. 040 5298 480, taina.lahtela(at)lappeenranta.fi

Rauman teatterin syyskauden avaa Sakari Kirjavaisen ja Tapio Koivukarin kirjoittama Pirtumiehet. Yleisötilaisuuksien koskevien rajoitustoimenpiteiden johdosta tammikuisen kantaesityksen yleisössä oli vain teatterin omaa henkilökuntaa ja näytelmän työryhmää. Nyt viinan salakuljettajista kertova musiikkinäytelmä pääsee viimein myös yleisön eteen.

Pirtumiehet-musiikkinäytelmä perustuu Tapio Koivukarin samannimiseen romaaniin. Ruohosen Viku on Laihosen mamman kasvattipoika. Eletään itsenäisen Suomen ensivuosia Raumalla. Kauppamiehen vaistolla varustettu Viku vainuaa ansaintamahdollisuudet kieltolain astuessa voimaan. Hän ostaa Saksassa käyneeltä kaljaasilta pirtua ja aloittaa liiketoiminnan. Kauppa käy ja omaisuus karttuu. Sana Vikun liiketoimista kuitenkin leviää ja trokarin leima istuu lujassa. Onnistuneet afäärit herättävät paitsi janoisten asiakkaiden, myös virkavallan mielenkiinnon…

Niin Pirtumiehet-kirja kuin näytelmäkin perustuvat Jarmo Impolan isoisän Vikun tarinaan. Impola kuuli jo lapsena isoisältään juttuja kieltolain aikaisista pirtun trokaajista. Impolan laatiman käsikirjoituksen pohjalta Koivukari kirjoitti Pirtumiehet-romaanin, jonka Sakari Kirjavainen dramatisoi musiikkinäytelmäksi.

Kyseessä on muun muassa Runeberg-palkitun raumalaiskirjailija Koivukarin kolmas Rauman teatterin lavalle dramatisoitava teos. Myös kaksi aiempaa, Luodetuulen maa (2010) ja Missä aallot murtuvat (2013), syntyivät Koivukarin ja vuoden elokuvaohjaajanakin palkitun Kirjavaisen yhteistyönä.

Musiikin Kirjavaisen ohjaamaan esitykseen on säveltänyt ja sovittanut Rauman teatterin kapellimestari Perttu Suominen. Lavastus on Jukka Uusitalon ja pukusuunnittelu Helena Hankosalon käsialaa. Kampaukset ja maskeeraukset on luonut Tuula Kupiainen-Koivisto.

Näytelmän pääosassa Ruohosen Vikuna nähdään Juha Kulmala. Vikun morsianta, Annaa esittää Ninni Kekki ja Laihosen mammaa Mona Lehtola. Muissa rooleissa nähdään Raisa Sorri, ensimmäistä kertaa Rauman teatterissa vieraileva Aarni Kivinen sekä kahdelta viime kaudelta tuttu vieraileva näyttelijä Joni Leponiemi (Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä? ja Sebastian – kahdesti syntynyt).

Pirtumiehet-musiikkinäytelmän uusintaensi-ilta 11. syyskuuta Rauman teatterissa.

Lisätietoja näytelmästä: https://raumanteatteri.fi/ohjelmisto/pirtumiehet/

Painokelpoisia näytelmäkuvia on ladattavissa osoitteesta: https://raumanteatteri.fi/media/

Lisätietoja:

Sakari Kirjavainen, puh. 0400 945 683, sakariki@icloud.com

Otto Kanerva, puh. 040 546 3072, otto.kanerva@raumanteatteri.fi

Petteri Kangas, puh. 044 776 9916, petteri.kangas@raumanteatteri.fi

Syyskausi paikallisissa selkäyhdistyksissä on pyörähtänyt käyntiin. Ohjatut liikuntaryhmät ovat selkäyhdistysten tärkein toimintamuoto ja suosituimmat lajit yhdistyksissä ovat selkäjumppa ja vesiliikunta. Kunnon kohottamisen ohella liikuntaryhmät tarjoavat mahdollisuuden tavata toisia selkäkipuisia.

Paikallisissa selkäyhdistyksissä eri puolilla maata toimii noin 200 selän terveyttä edistävää liikuntaryhmää. Suosituimpia liikuntamuotoja ovat selkäjumppa ja vesiliikunta. Selkäyhdistysten liikuntatarjontaan kuuluvat myös muun muassa kuntosaliharjoittelu, kehonhuoltotunnit ja pilates. Lisäksi joissakin selkäyhdistyksissä järjestetään nettijumppia, joita voi tehdä kotona silloin kun itselle parhaiten sopii. Aloittelevalle liikunnanharrastajalle selkäyhdistysten liikuntaryhmät ovat oiva tapa aloittaa liikuntaharrastus.

Selkäyhdistysten liikuntaryhmät on tarkoitettu kaikille selän terveydestä kiinnostuneille, eri-ikäisille ja kunnoltaan eritasoisille. Useimpia liikuntaryhmiä ohjaavat fysioterapeutit tai liikunnanohjaajat. Selkäyhdistykset huomioivat toiminnassaan koronaan liittyvät suositukset ja ohjeet. Lisäksi osallistujia ohjeistetaan tulemaan ryhmiin ainoastaan terveenä ja oireettomana.

”Liikuntaryhmien ansiosta kunto on kohentunut ja kroppa vetreytynyt”

Selkäliiton jäsenkyselyn mukaan jopa 94 prosenttia jäsenistä on valmis suosittelemaan jäsenyyttä ystävilleen. Tärkein syy liittyä selkäyhdistyksen jäseneksi ovat ohjatut liikuntaryhmät, ja ne ovat myös yleisin yhdistysten järjestämä toimintamuoto. Liikuntaryhmät tarjoavat kunnon kohottamisen ohella mahdollisuuden yhdessäoloon ja vertaisuuteen.

– Selkäyhdistyksissä järjestetään monipuolista liikuntatoimintaa. Liikuntaryhmissä kehitetään kunnon eri osa-alueita ja edistetään selän toimintakykyä. Säännöllisen liikunnan harrastamisen lisäksi ryhmissä on mahdollista saada saa tukea toisilta selkäkipuisilta, mikä tuo voimia arkeen, liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen Selkäliitosta kertoo.

Löydä itsellesi sopiva liikuntaryhmä oman paikkakuntasi selkäyhdistyksestä Selkäliiton nettisivuilta: Selkäkanava.fi > Selkäyhdistykset >  Selkäyhdistysten yhteystiedot.

Lisätietoja medialle:
liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen, puh. 040 553 1941, hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

Teatteriklubi keskiviikkona 15.9.2021 klo 18
Suuri näyttämö, Lappeenrannan kaupunginteatteri
Kauppakeskus IsoKristiina, 3. krs.

Kaikille avoin Teatteriklubi jatkaa taiteilijoiden ja teatterin eri ammattikuntien työn esittelyä. Syyskuun klubilla tutustutaan tarkemmin lavastajan ja pukusuunnittelijan työhön.

Paikalla ovat kaupunginteatterin skenografit Samuli Halla sekä Mimmi Resman. Hallan töitä ovat olleet muun muassa Robin Hood, 9 hyvää syytä elää sekä Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä -näytelmän lavastus ja puvustus. Resmanin töitä ovat olleet muun muassa Lehmusten kaupunki sekä Liian paksu perhoseksi -näytelmien lavastus ja puvustus.  

Halla ja Resman kertovat kuinka näytelmän lavastus ja puvustus syntyy ja mitä kaikkea työssä tulee ottaa huomioon. Klubi-illan keskustelua on vetämässä teatterinjohtaja Iiris Rannio.

Teatteriklubi on maksuton tapahtuma, jossa keskustellaan teatterista ja sen toiminnasta vaihtuvin teemoin. Loppuvuonna klubi kokoontuu vielä keskiviikkona 13.10. sekä tiistaina 9.11.

Klubitapaamiseen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan kuinka teatterin taika luodaan!

Tapahtuma järjestetään turvallisesti noudattaen THL:n ja OKM:n koronaohjeistusta ja välttäen lähikontakteja ihmisten välillä. Tulethan tapahtumaan vain terveenä, huolehdit hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta ja muistat riittävän turvavälin seurueiden välillä. Tapahtuma järjestään sisätiloissa, joten käytäthän kasvomaskia koko tapahtuman ajan. 

Lisätietoja:

Iiris Rannio
Teatterinjohtaja
050 571 9163
iiris.rannio@lappeenranta.fi

Kotimainen uutuusohjelma Viisi miestä viikossa starttaa Subin arki-illoissa ma 11.10. klo 20 alkaen. Rakkauden etsintää kotioloissa seurataan Subilla kolmena iltana viikossa maanantaista keskiviikkoon.  

Maailmalle vauhdilla levinnyt Viisi miestä viikossa on täysin uudenlainen deittiohjelma, jossa nainen pääsee määräämään kaapin paikan. Mitä tapahtuu, kun viisi miestä muuttaa naisen luo ja näyttää kotioloissa todellisen luonteensa? Yksi kerrallaan miehet saavat pakata laukkunsa ja poistua talosta. Jäljelle jää kenties Se Oikea, yksi miehistä, jonka kanssa yhteiselo sujuu parhaiten. Robottikamerat seuraavat talon tapahtumia 24 tuntia vuorokaudessa tallentaen jokaisen merkitsevän katseen ja kosketuksen sekä paljastaen miesten käytöksen, tavat ja reaktiot. Kuka varastaa huomion, jääkö joku jalkoihin ja kenellä pysyy pokeri? Kuka miehistä valloittaa lopulta naisen sydämen?

Ohjelmassa nähdään 10 upeaa sinkkunaista ympäri Suomen, jotka etsivät rinnalleen elämäänsä täydentävää miestä. Ohjelma pohjautuu alkuperäisformaattiin nimeltä Five Guys a Week. 

Tutustu ohjelman sinkkunaisiin:

Jenny, 27, Helsinki (jaksot 1-3)
Kuusi vuotta sinkkuelämästä nauttinut Jenny on alkanut haikailla asettumisesta ja pysyvämmästä suhteesta, kun yhä useampi hänen ikätovereistaan on saanut lapsia tai mennyt naimisiin. Kampaajaksi kouluttautunut ja kouluavustajaksi valmistuva Jenny haluaisi löytää rinnalleen sosiaalisesti lahjakkaan miehen ja sanoo, että valloittavasti hymyilevät miehet vievät häneltä jalat alta.
IG: @jennysalenius TIKTOK: jennydennys

Jasmiina, 30, Lahti (jaksot 4-6)
Kaksi ja puoli vuotta sinkkuna ollut Jasmiina on yrittäjä, joka etsii elämäänsä ”pahojen poikien” jälkeen hieman kiltimpää miestä. Suhteelta hän kaipaisi molemminpuolista kunnioitusta, yhtenäistä arvomaailmaa ja sitä, että miehen kanssa voisi keskustella myös työasioista. Jasmiina on tuttu myös Temptation Island –sarjasta.
IG: @jasmiinastreng

Laura, 29, Vantaa (jaksot 7-9)
Laura on opiskelija, joka tykkää isoista ja harteikkaista miehekkäistä miehistä, jotka ovat määrätietoisia, vahvatahtoisia ja kunnianhimoisia. Mitään kissamiestä tai insinööriä hän ei rinnalleen kaipaa. Lauralla on taustalla kolme muutaman vuoden mittaista parisuhdetta, ja nyt hän haluaisi itselleen suhteen, joka olisi turvallinen ja antaisi hänelle sekä läheisyyttä että vapauden olla mitä haluaa. Hän haluaisi rinnalleen sellaisen ihmisen, jonka kanssa voisi perustaa vakaan ydinperheen.
IG: @Laurakiirasi  TIKTOK: Laurakiira

Nea, 23, Loviisa (jaksot 10-12)
Nea on ammatiltaan laivakokki, mutta työskentelee tällä hetkellä kaupan alalla. Hän on ollut kirvelevän eron jälkeen kaksi vuotta sinkkuna, eikä ole hetkeen oikein edes halunnut miettiä parisuhdeasioita. Nyt mieli on kuitenkin virkistynyt sen verran, että hän on alkanut kaivata jälleen treffeille. Rinnalleen Nea kaipaisi luotettavaa ja rauhallista, miehekästä miestä, jonka kanssa olisi mukavaa olla mökillä.
IG: @nepaneaa TIKTOK: nepaneaa

Suvi 29 , Turku (jaksot 13-15)
Seitsemän vuotta sinkkuna viihtynyt Suvi vastasi vuoden ajan kaikkiin treffeihin liittyviin kysymyksiin kyllä, ja oppi sitä kautta itseään toistavan treffikaavan. Nyt hän haluaa treffeiltä jotain luovempaa, kuten vapaaottelua, jota Suvi vapaa-aikanaan harrastaa. Sosiaalisiin ja aktiivisiin miehiin ihastuva turkulainen etsii vakituista suhdetta ja miestä, jonka kanssa jakaa elämää ja joka odottaisi työpäivän jälkeen kotona.  
IG: zuibero

Mira 26, Helsinki (jaksot 16-18)
Maailmalta takaisin Suomeen palannut Mira on kokenut ystäviensä häissä hienoista haikeutta omasta sinkkuudestaan ja haluaisi löytää nyt myös itselleen hieman pysyvämmän parisuhteen. Mira kaipaisi miestä, jonka luokse tulla ja jonka kanssa jakaa arkea. Hän ihastuu miehiin, joiden huumorintaju on mustuudeltaan ja sarkastisuudeltaan linjassa hänen oman huumorintajunsa kanssa, ja jonka hän voisi nähdä tulevien lastensa isänä. Ammatiltaan Mira on hotellin vastaanottovirkailija. 
IG: @mirasanna

Satu 30, Helsinki (jaksot 19-21)
Hotellissa vastaanottovirkailijana työskentelevä Satu haluaisi löytää itselleen mukavan ja komean miehen, jonka ei tarvitse olla kuitenkaan urheilullinen, koska sitä Satu ei itsekään koe olevansa. Hän kaipaisi itselleen tavallisen parisuhteen, jossa toisen kanssa olisi hyvä olla ihan ilman sen kummempia yrittämisiä. Satu on mahdollista muistaa myös Temptation Island -sarjan ensimmäiseltä tuotantokaudelta. 
IG: @satutimonen TIKTOK: satutimonen

Sanna 40, Hollola (jaksot 22-24)
Sanna on erityisopettaja, joka on ollut sinkkuna nyt vajaan vuoden. Hän etsii itselleen miestä, joka ei närpi ruoasta sipuleita, pysyy mukana hänen hiihtovauhdissaan ja jolla olisi samalla tavalla nätti hymy kuin Elastisella. Sanna tekee myös aktiivisesti näyttelijän töitä, jonka takia hän on miettinyt, että voisi pyytää miehiltä hieman apua repliikkien harjoittelussa. 
IG: @sanna.maksimainen

Maija 43, Naantali (jaksot 25-27)
Hotellisiivooja Maija erosi 2,5 vuotta sitten, ja on tiennyt sen jälkeen mitä haluaa ja mitä ei halua. Hän etsii miestä, joka olisi hauska, osaisi sanoittaa omat tunteensa ja tarpeensa, ja jolla olisi hyvä itsetuntemus. Ulkonäöltään mies saisi olla pitkä ja vaalea, mutta mieluummin yli- kuin alipainoinen. Maija tunnustaa tuntevansa mustasukkaisuutta henkisessä mielessä, mutta fyysisessä mielessä ei. Treffeiltä hän toivoisi osakseen romantiikkaa: kynttilänvaloa, purjehdusta ja suklaata. 
IG: @maijaslmn

Linda 37, Paimio (jaksot 28-30)
Viisi vuotta sinkkuna ollut Linda on päättänyt yrittää löytää itselleen jonkun muun muassa siitä syystä, että hänen lapsensa ovat alkaneet kysellä miksei äidillä ole miesystävää. Lindalla on ollut tapana kohdata  itsensä kaltaisia räväköitä ja suorasanaisia miehiä, mutta hän toivoisi saavansa tämän kaavan rikki. On muutamia kriteereitä, joista Linda ei ole valmis tinkimään. Yksi niistä on savuttomuus, sillä tupakan haju on Lindalle sietämätöntä. Lisäksi miehen on pärjättävä lasten kanssa ja siedettävä ainakin jollain tasolla eläimiä. Linda toivoisi mieheltä sellaista luotettavuutta, että hän uskaltaisi tehdä tämän kanssa sellaisia asioita ja seikkailla seikkailuja, jotka häneltä jäisivät yksinään väliin. 
IG: @lippe82

Katso esimakua Viisi miestä viikossa -ohjelmasta täältä.

#viisimiestäviikossa

Ohjelman on MTV:lle tuottanut FremantleMedia Finland.

Viisi miestä viikossa alkaa Subilla ja mtv-palvelussa ma 11.10. klo 20 kolmena iltana viikossa, maanantaista keskiviikkoon.
Seuraavan viikon jaksot katsottavissa ennakkoon mtv-palvelussa.
Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja C Moressa. 

Lisätiedot:

Kuvat: Pressi ja Venetsia
Kuvapyynnöt ja -tiedustelut: onni.ojala@mtv.fi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Sari Valtanen, 040 527 3241, sari.valtanen@mtv.fi 
FremantleMedia Finland, tuottaja Anni Rankka, 040 567 3477, anni.rankka@fremantle.com

Tervetuloa kuulemaan tuoreimpia tapahtumakentän terveisiä 16.9.2021 klo 18.00–19.30 Lahden Palvelutorille, Kauppakeskus Trioon.

Tapahtumajärjestäminen on ihanaa ja kamalaa, helppoa ja vaikeaa, riippuen tapahtuman koosta ja järjestäjän taustasta. Tapahtumajärjestämistä ohjaavat useat lait ja asetukset, ja pykäläviidakko voi helposti pelottaa. Pelko on kuitenkin turhaa, apuakin on olemassa. Tapahtumajärjestäjiä auttaa Lahdessa kaupungin tapahtumapalvelut, jonka toiminnasta ovat kertomassa Lahden kaupungin tapahtumapäällikkö Inkeri Määttä sekä tapahtumakoordinaattorit Suvi Mononen ja Tea Kosunen.

Illan aikana kuulet mm. tapahtumiin tarvittavista luvista ja ilmoituksista, tapahtuma-avustuksista, lainattavista tapahtumatavaroista, tulevista tapahtumista ja yhteistyömahdollisuuksista. Aikaa on jätetty myös keskustelulle. Ilta on suunnattu erityisesti kaikenikäisille yhdistystoimijoille, mutta toki kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan!

Tapahtumapalvelut apuna ja tukena

Lahden kaupungin tapahtumapalvelut kuuluu konsernihallinnon elinvoima- ja työllisyyspalveluihin.

Elinvoima- ja työllisyyspalvelut -vastuualueen tehtävänä on vastata elinkeinopolitiikasta, huolehtia kaupungin työllisyyspolitiikasta sekä kaupunkistrategiasta, ympäristöpolitiikasta ja ympäristöneuvonnasta ja elinvoimapoliittisesta yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa.

Lahden kaupungin tapahtumapalvelut toimii kaikenlaisten yleisötapahtumien apuna ja tukena. Tapahtumapalvelut hakevat aktiivisesti uusia tapahtumia Lahteen, auttavat ja neuvovat jo Lahdessa toimivia tapahtumajärjestäjiä sekä tuottavat myös omia tapahtumia, kuten Lahden Joulukylän. Tapahtumapalveluissa työskentelee kolme henkilöä.

Lisätietoja

Tapahtumapäällikkö Inkeri Määttä
inkeri.maatta@lahti.fi, +358 44 416 3890

Ensimmäinen Pikkuli-kirja, Lennä, Pikkuli, lennä! julkaistiin vuonna 2011. Kymmenvuotisjuhlaansa viettävä Pikkuli seikkailee nyt nimeään kantavassa animaatiosarjassa, kymmenessä uudessa lastenkirjassa, Laululeikishowssa, sovelluksissa, pehmoina sekä varhaiskasvatukseen suunnattuna opetuskokonaisuutena, Pikkuli kun tukee tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista. 

Kun ei yritä mitään erityistä, voi päätyä vaikka mihin

Pikkulin tarina sai alkunsa, kun Metsämarja Aittokoski alkoi keksiä satua pienestä omaperäisestä linnusta, joka ei opi lentämään, mutta jolla on paljon muita vahvuuksia. Metsämarjan ja puolisonsa Antti Aittokosken kuopus Ilmari oli juuri syntynyt, joten Metsämarjan alitajunnassa pyörivät myös pienimmän asema perheessä sekä isojen veljien roolit. Tarina muotoutui kasvukertomukseksi, jossa pieni Pikkuli-lintu vertaa itseään isosisaruksiin ja lähtee kotoaan, koska kokee olevansa epäonnistunut Lintunen, kun ei osaa edes lentää.

“Minun oli tarkoitus alun perin vain kirjoittaa yksi lastenkirja kaikkien käynnissä olevien televisiotuotantojen sekä lastenhoidon välissä, mutta näin siinä kävi!” nauraa Metsämarja. 

Barcelona, Bryssel, Peking, Kalifornia... 

Metsämarja ja Antti Aittokoski lähtivät kehittämään kirjan pohjalta Pikkuli-animaatiosarjaa. Mukana sarjan visuaalisen tyylin rakentamisessa olivat animaatiotaiteilijat Sanni Lahtinen ja Heta Jokinen. 26-osainen Pikkuli-animaatiosarja esitettiin ensi kertaa Ylen Pikku Kakkosessa vuonna 2016. Aittokosket ovat tuottaneet myös Pikku Kakkosen Pikkuli-sovellukset, joista ensimmäisen kehittely alkoi vuonna 2016.

Animaatiosarjan ilmestymisen jälkeen Metsämarja on ollut esittelemässä sarjaa ja siihen pohjautuvia mobiilipelejä useilla eri animaatio- ja lastenelokuvafestivaaleilla niin Euroopassa kuin Aasiassa. Metsämarja on pitchannut rahoittajille Kiinassa ja esitellyt Pikkuli-animaation kieletöntä kerrontaa Brysselissä Filemon-festivaaleilla. Viimeisimpänä kansainvälisenä yhteistyönä on käynnissä Pikkuli ja Tähtipeura -elokuvan kehittäminen yhdessä Simpsonit-sarjassa päätoimisesti työskentelevien tekijöiden kanssa. 

Aittokoskien lapsiperhearjesta alkunsa saanut Pikkuli on työllistänyt kymmenen vuoden aikana suuren joukon eri alojen taiteilijoita, sovelluskehittäjiä sekä muita ammattilaisia  ja tarjonnut monipuolisia työharjoittelupaikkoja. 

Nokka kohti tulevaa

Syksyllä 2021 ilmestyy jälleen kaksi uutta kirjaa (Kustannus-Mäkelä Oy). Työn alla on Pikkulin oman jouluelokuvan Tähtipeuran lisäksi lastenmusiikkilevy. 

Pikkulin opetuskokonaisuutta kehitetään eteenpäin varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa ja loppuvuodesta kuullaan lisää keväällä päiväkodeissa toteutetusta tutkimuksesta. 

“Meille Pikkuli on tarjonnut mahdollisuuden tehdä kaikkea innostavaa, käyttää laajasti omaa osaamistamme sekä luovuuttamme. Kaikessa kehittämisessä on tärkeintä Pikkulin lähtökohdat: Ilo, leikki, oppimisen riemu sekä luonto. Ja tietenkin se, että pieni on tärkeä!!!”  Metsämarja kertoo kymmenvuotisjuhlahumun keskellä. 

*   *   *  

Luontoinnostus näkyy myös valtion metsästysalueilla. Perjantaina alkavalle metsäkanalinnustuskaudelle on hankittu Metsähallitukselta yli 100 000 vuorokausilupaa, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Suosituilla Ylä-Lapin alueilla luvat loppuivat nopeasti, sillä kysyntä kasvoi, vaikka kiintiöt olivat viime vuoden tasoa. Lupamyynti kasvoi erityisesti Kainuussa, Pohjanmaan maakunnissa sekä Itä-, Länsi- ja Etelä-Suomessa. 

Tiedote julkaistaan myös pohjoissaameksi torstaina iltapäivällä.

Kanalintulupien myynti alkoi viime viikolla Metsähallituksen Eräluvat-verkkokaupassa ja -palvelunumerossa. Viikon aikana palvelunumeroon saapui 8 000 puhelua. Verkkokaupassa asioi parhaimmillaan lähes 2 000 metsästäjää yhtä aikaa. 

Metsästysalueiden suosio jakaantui jälleen epätasaisesti. Kun myytävänä oli lupia 118 metsästysalueelle, 20 alueen luvat loppuivat nopeasti, mutta kaikille muille alueille on yhä lupia saatavilla. Monelle alueelle luvat on kuitenkin myyty loppuun aloitusviikolle 10.–16.9. 

Eniten ruuhkaa puhelinpalvelunumerossa ja verkkokaupassa oli, kun Ylä-Lapin metsästyslupien myynti alkoi viime viikon tiistaina: palvelunumeroon saapui noin 2000 puhelua ensimmäisen tunnin aikana, ja yhtä moni metsästäjä yritti hankkia lupia verkkokaupasta. Myytävänä oli kuitenkin vain yhteensä 4 000 metsästysvuorokautta pohjoisimpien kuntien alueelle. 

Muille seuduille lupia on kuitenkin yhä jäljellä. Tänä vuonna metsästysajat ovat pitkiä, joten metsästysretkiä kannattaa suunnitella myös myöhemmälle syksylle. Useilla alueilla kanalintujen metsästys on mahdollista myös tammikuussa. 

Kanalintulupia on myyty alkavalle kaudelle nyt yli 100 000 vuorokausilupaa, mikä on hieman yli puolet valtakunnan kokonaiskiintiöstä. Metsäkanalinnuilla tarkoitetaan teertä, metsoa, riekkoa ja pyytä. 

Kysyntä kasvoi
jo ennen
poikkeavia aikoja 

Metsästyslupien kysynnän lisääntymiseen vaikuttaa moni asia. 

”Yleinen kiinnostus valtion alueita kohtaan lisääntyy. Viime viikolla kerrottiin retkeilyn suosion kasvusta. Viime kesänä kalastusluvat loppuivat Lapissa sellaisillakin kohteilla, joilla ne ovat aina ennen riittäneet. Myös metsästyksen suosio juuri Metsähallituksen kohteilla näyttää jatkuvasti lisääntyvän”, erätalousjohtaja Jyrki Tolonen sanoo. 

Suosio ei hänen mukaansa selity pelkästään kahden viime vuoden poikkeavilla olosuhteilla ja ulkomaan matkailun hiipumisella. Kiinnostus valtion alueita kohtaan lisääntyi jo ennen koronapandemiaa. 

Metsästyslupien kysyntään vaikuttavat perinteisesti myös hyvät lintukannat.  

Näin lupia
kysyttiin  
eri alueilla 

Metsästyksen kestävyys turvataan lupa- ja saaliskiintiöiden avulla. Esimerkiksi Lappiin olisi ollut enemmän kiinnostusta kuin mitä lupia voitiin myydä. 

Ylä-Lappi:  

• 16 metsästysaluetta. 
• Luvat on myyty loppuun. 
• Maksamattomia mutta varattuja yksittäisiä lupia voi vapautua myyntiin kauden aikana. 

Muu Lappi:  

• 27 metsästysaluetta.  

• Lupia on jäljellä 26 metsästysalueelle, mutta ensimmäinen viikko (10.9.–16.9.) on loppuunmyyty 16 alueelta.  
• Kolmelle alueelle on jäljellä vain talvilinnustuslupia. 

Pohjanmaa ja Kainuu:  

• 32 metsästysaluetta.  
• Lupia on jäljellä 29 metsästysalueelle, joista kolmelle vain talvilinnustuslupia.  

• Lähes kaikille alueille löytyy yhä myös aloitusviikon lupia. 

Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomi:  

• 43 metsästysaluetta.  
• Kaikille alueille on lupia jäljellä.  
• Kahden alueen talvilinnustusluvat on loppuunmyyty. 

Lisätietoja:
Erätalousjohtaja Jyrki Tolonen, Metsähallitus, 0400 388 609 
Eräsuunnittelija Janne Mustikkamaa, Metsähallitus, 040 620 4276  

Uuteen tapahtumapaikkaan ja ajankohtaan muuttanut kuvanveistäjien ja taidegraafikoiden teosvälitys laajenee tänä vuonna myös verkkoon.

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy / Martin Sommerschield

Kuvanveistäjien ja taidegraafikoiden vuosittainen teosvälitystapahtuma siirtyi keväältä syksyyn ja uuteen tapahtumapaikkaan. TEOS 2021 järjestetään Suvilahden Kattilahallissa ja verkossa 24.9.–3.10.

Kattilahalli on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka vielä 50 vuotta sitten toimi höyryvoimalaitoksena. Nyt TEOS 2021 tuo Kattilahalliin yli 1100 teosta noin 270 taiteilijalta. Tapahtumassa tullaan näkemään myös isokokoisia ja yllättäviä teoksia. 

“Uudistunut teosvälitys on herättänyt paljon kiinnostusta, ja taiteilijoita on ilmoittautunut mukaan ennätysmäärä. Luvassa on erikoisia ja jännittäviäkin ripustusratkaisuja, esimerkiksi veistosten catwalk”, kertoo Suomen Taidegraafikoiden toiminnanjohtaja Riikka Tuomarla.

Virtuaaligallerian ja verkkokaupan kautta kävijät ympäri Suomen pääsevät tutustumaan tuoreeseen nykytaidekattaukseen ja tekemään taideostoksia ympäri vuorokauden. Teokset tulevat esille verkkokauppaan maanantaina 20.9.

Tapahtumaan on vapaa pääsy ja monipuolisesta näyttelystä voi tulla nauttimaan myös ilman ostoaikeita. Teosten hinnat lähtevät noin 100 eurosta ylöspäin, ja Kattilahallista ostamansa teokset saa heti mukaan.

Aiempina vuosina TEOS on järjestetty kevättalvella Kaapelitehtaalla. Nyt tapahtuma on ajankohdan, lokaation ja virtuaalitapahtuman ansiosta entistä paremmin yhä useamman saavutettavissa.

TEOS 2021 - Kuvanveistäjien ja taidegraafikoiden teosvälitys 24.9.–3.10.2021
Kattilahalli, Suvilahti
Sörnäisten rantatie 22, 00540 Helsinki

Aukioloajat:
ma–pe 11–18
la–su 11–17
- Vapaa pääsy -

Lisätietoa:

www.teosvälitys.fi 
www.teosvälitys.fi/kauppa 
www.facebook.com/teosvalitys  
Instagram: @teos_2021 #teos2021

Median tiedustelut ja haastattelupyynnöt:
Suomen Taidegraafikot ry 
näyttelykoordinaattori Petra Hollmérus 
050 433 1441 | petra.hollmerus@taidegraafikot.fi

Suomen Kuvanveistäjäliitto ry 
projektikoordinaattori Anna Pöppönen
050 360 1181 | anna.popponen@sculptors.fi 
näyttelykoordinaattori Elina Hämäläinen 
050 360 1180 | elina.hamalainen@sculptors.fi 

TEOS 2021
projektituottaja Jenni Pekkarinen
044 974 7449 | teosvalitys@sculptors.fi 

Suomen Kuvanveistäjäliitto ry sekä Suomen Taidegraafikot ry ovat valtakunnallisia yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Liitot pyrkivät edistämään taiteenalojensa merkitystä yhteiskunnassa ja harjoittavat aktiivista tiedotus- ja näyttelytoimintaa. Ne ovat Suomen Taiteilijaseuran jäsenjärjestöjä ja ylläpitävät Helsingin keskustassa omia taidegallerioitaan: Galleria G sekä Galleria Sculptor. Samoista tiloista löytyy myös liittojen pysyvät, yleisölle avoimet myyntikokoelmat.

Barnens museidag i museet Ett hem 11.9.2021

Museet Ett hem i Åbo bjuder in till Barnens museidag lördagen den 11 september kl. 10:00–13:00. 

Barnens museidag ger smakprov på hur det var att vara barn i Åbo under slutet av 1800-talet. På museigården ordnas en workshop där besökarna får sy doftpåsar och tillverka vänskapsband. Vi lånar ut epokenlig klädsel för barn och vuxna att prova och fotografera sig i. Vi leker också lekar i 1800-talsanda.

Inne i hemmuseet ordnas guidade rundturer för barn, med tillhörande museibingo. Guidningarna på svenska erbjuds kl. 11:00 och 12:30, och på finska kl. 10:00, 10:30, 11:30 och 12:00. Guidningarna rymmer max 10 personer. Museet tar tyvärr inte emot några förhandsbokningar.

Barnens museidag arrangeras enligt rådande coronarestriktioner och en stor del av programmet äger rum utomhus. Programmet ordnas med väderreservation.

Evenemanget förverkligas med understöd av Svenska kulturfonden. Varmt välkommen till Biskopsgatan 14, Åbo!

Tilläggsuppgifter:
Intendent Ulrika Grägg
040 866 9777

**

Lasten museopäivä Ett hem -museossa 11.9.2021

Ett hem -museo Turussa järjestää Lasten museopäivän lauantaina 11. syyskuuta klo 10:00–13:00.

Lasten museopäivä tarjoaa kurkistuksen turkulaisten lasten elämään 1800-luvun lopulla. Museon pihalla järjestetään workshop, jossa vierailijat voivat ommella tuoksupusseja ja tehdä ystävyyskoruja. Me lainaamme aikakauden mukaista vaatetusta lapsille ja aikuisille sovitettavaksi ja valokuvattavaksi. Lisäksi leikimme leikkejä 1800-luvun hengessä. 

Sisällä kotimuseossa järjestetään lapsille opastettu kierros, johon sisältyy museobingo. Suomenkieliset opastetut kierrokset järjestetään klo 10:00, 10:30, 11:30 ja 12:00 ja ruotsinkieliset klo 11:00 ja 12:30. Opastetuille kierroksille mahtuu maks. 10 henkilöä. Museo ei valitettavasti ota vastaan ennakkovarauksia.

Lasten museopäivä järjestetään ajankohtaisten koronarajoitusten mukaan ja suuri osa ohjelmasta järjestetään ulkona. Tapahtuma järjestetään säävarauksella. 

Tapahtuma toteutetaan Svenska kulturfondenin avustuksella. Lämpimästi tervetuloa osoitteeseen Piispankatu 14, Turku!

Lisätiedot:
Intendentti Ulrika Grägg
040 866 9777

Leluvalmistaja Hasbron ikoninen My Little Pony laukkaa uuteen aikakauteen, kun suoratoistopalvelu Netflix julkaisee uuden My Little Pony: A New Generation -elokuvan maailmanlaajuisesti 24. syyskuuta 2021.

Animaatioelokuva sijoittuu aiempien My Little Pony -tarinoiden jälkeiseen aikaan. Elokuva alkaa tilanteesta, jossa maaponit, siivekkäät pegasukset sekä taianomaiset yksisarviset eivät enää elä harmoniassa, vaan ovat hajautuneet eri puolille valtakuntaa. Innokas sankarimme vannoo silti kavio sydämellä, että kaikkien erilaisten ponilajien kuuluu olla kavereita.

Seikkailuntäyteinen elokuva on kertomus rohkeudesta, uskosta hyvään sekä ennen muuta ystävyyden taiasta. Elokuvassa seikkailevilla viidellä ponilla on kullakin omat luonteenpiirteensä ja vahvuutensa. Siksi kaikkien panosta tarvitaan.

Elokuvan ovat ohjanneet Robert Cullen ja José L. Ucha sekä apulaisohjaaja Mark Fattibene. Suomenkielisissä rooleissa kuullaan muun muassa ääninäyttelijöitä Maija Lang (Sunny Starscout), Ninni Norra (Izzy Moonbow), Mimosa Willamo (Zipp Storm) sekä Jenny Pitkänen (Princess Pipp Petals). Ponimaailma on täydentynyt Osku Ärilän esittämällä Hitch Trailblazerilla, joka on joukon ensimmäinen poikaponi.

Lisätiedot ja suomenkielisten ääninäyttelijöiden haastattelupyynnöt:
Viestintätoimisto Drum, Elina Mattila, elina.mattila@drum.fi, p. 050 3039564

Lehdistömateriaalit

Kuvia toimitukselliseen käyttöön:
https://drumcomms.wetransfer.com/downloads/76a70aaf04f33b87946f675e3d60010520210831055436/4bdcec4eed730633f0ff9d3e6256cb6d20210831055436/973221

Elokuvan suomenkielinen traileri:
https://www.youtube.com/watch?v=T3JWNOvW0lQ

Turussa on 6.9. alkanut uuden nuorisopassisovelluksen kokeilu. Seutukunnallisena yhteistyönä toteutettavassa pilotissa ovat Turusta mukana Puropellon, Syvälahden ja Yli-Maarian seiskaluokkalaiset.

Kännykkään ladattavan sovelluksen avulla nuoret voivat osallistua kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin koti- ja naapurikunnissa. Liikunnallisia etuja on tarjolla mm. uimahalleihin, tanssitunneille ja keilaamaan. Kulttuuriin liittyviä etuja ovat mm. maksuton sisäänpääsy Wäinö Aaltosen museoon, Turun linnaan sekä vapaa pääsy ennalta merkittyihin Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin.

Nuori saa edut käyttöönsä lataamalla nuorisopassisovelluksen sovelluskaupasta (Google Play, App Store) ja kirjautumalla sovellukseen niillä tunnuksilla, joita hänen koulussaan käytetään. Sovellukseen kirjautuminen vaatii luvan huoltajalta.

Turun seutukunnallisen pilottijakson aikana kerätään tietoja mm. siitä, kuinka paljon nuorisopassia on käytetty ja ladattu sekä mitä etuja passin kautta on käytetty. Lisäksi kuullaan nuorten toiveita mahdollisista tulevista harrastuseduista.

Pilottijakso päättyy 6.12.2021. Päätökset toiminnan jatkosta tehdään kokeilujakson tulosten perusteella. Mikäli nuorisopassi otetaan tulevaisuudessa laajemmin käyttöön, sen kohderyhmä laajenee.

Valtakunnallista nuorisopassisovellusta käyttää tällä hetkellä Turun, Naantalin ja Raision lisäksi 13 kuntaa. Turun kokeilujaksosta vastaa Turun kaupungin vapaa-ajan palvelukokonaisuus yhteistyössä kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden sekä Rajattomasti liikuntaa -kuntakokeilun kanssa.

Seutukunnallisena yhteistyönä toteutettavan seiskaluokkalaisten nuorisopassipilotin lisäksi Turun kaupungin liikuntapalvelut toteuttaa syksyllä 2021 harrastussetelikokeilun, jossa Turun Ilpoisten, Hepokullan ja Nummenpakan koulujen viidesluokkalaisille oppilaille tarjotaan 200 euron arvoinen harrastusseteli käytättäväksi itseään kiinnostavaan harrastukseen. Kokeilu on osa Suomen Akatemian rahoittamaa STYLE-hanketta. Harrastussetelikokeilu toteutetaan nuorisopassisovelluksen avulla.

Lisätiedot:

• Seitsemäsluokkalaisten nuorisopassiasiat:
  Jaana Ranta-aho, projektipäällikkö, nuorisopalvelut
  ranta-aho@turku.fi, puh. 040 3523 970
  
  
• Viidesluokkalaisten nuorisopassiasiat:
  Jaakko Saarinen, liikuntasuunnittelija, liikuntapalvelut
  t.saarinen@turku.fi, puh. 040 741 2207
  
  Turun kaupunki
  Vapaa-ajan palvelukokonaisuus

Lupinen uutuus SL Nano -pyörävalaisin on suunnniteltu katu- ja maantiepyöräilyyn.

Lupine on esitellyt pyörävalaisinten sarjaan uuden jäsenen, joka on pienikokoinen ja kevyt, mutta kuitenkin riittävän suorituskykyinen. SL Nanon valokeila on ylhäältä leikattu, ettei se häikäise vastaantulijaa. Valaisimesta löytyvät mallit sekä perinteiseen että sähköpyörään. Pieni ja kevyt rakenne helpottaa asennusta. Erilaisia asennusvaihtoehtoja on runsaasti. Tarvikkeena on saatavilla pidikkeet eri tankopaksuuksille. 

Akulla varustetut valaisimet sopivat kaikkiin pyörämalleihin ja eBike-versiot sopivat laajasti erilaisiin sähköpyöriin. Valittavana joko langallinen tai langaton kaukosäädin. Päivänvaloautomatiikka vähentää säätämisen tarvetta, valoa on aina oikea määrä ja akku kestää pidempään.

Alumiinikuori on iskunkestävä ja vesitiivis. Akut ovat yhteensopivia aikaisempien Lupine-valaisinten kanssa. Valaisimella sekä akulla on kahden vuoden takuu. 

SL Nano -pyöravalaisin:
- maksimivalovirta 600 lm / 900 lm 
- kevyt, sähköpyöräversion paino 52 g
- pienikokoinen 30 x 41 x 41 mm

Saksalainen Lupine valmistaa valaisimensa kestämään kovaa käyttöä niin työtehtävissä kuin vapaa-ajalla. Lupinelta löytyy valaisimet kaikkiin käyttötarkoituksiin, joissa tarvitaan paljon valoa.

Suositushinnat alkaen 149,-
Saatavana jälleenmyyjiltä kautta maan.

Lisätiedot:
Antti Blåfield
Vandernet Oy
antti@vandernet.com
www.vandernet.com/sport/nano

Mokta lundui vuhtto maid stáhta bivdoeatnamiin. Eananloddebivdobajis, mii álgá bearjadaga, leat háhkkojuvvon Meahciráđđehusas badjel 100 000 jándorlobi, mii lea 10 proseantta eanet go diibmá seamma áigge. Bivnnuhis Davvi-Sámi guovlluin lobit nohke jođánit, daningo jearru stuorui, muhto dihtomearit ledje diimmá dásis. Lohpevuovdin stuorui earenoamážit Kainuus, Nuortabađaeatnama eanangottiin sihke Nuorta-, Oarje- ja Lulli-Suomas.  

Eananlottiid loddenlobiid vuovdin álggii mannan vahku Meahciráđđehusa Meahccelobit-fierbmegávppis ja -bálvalannummáris. Vahku áigge bálvalannummárii bohte 8 000 telefovnna. Fierbmegávppis áššiid dikšo buoremus muttos measta 2 000 bivdi oktanaga.

Bivdoguovlluid bivnnutvuohta juohkásii fas eahpedássedit. Go lobit ledje vuovdimassii 118 bivdoguovllus, 20 guovllu lobit nohke jođánit, muhto buot eará guovlluide leat ain lobit oažžunsajis. Máŋgga guvlui lobit leat dattetge vuvdon lohppii álggahanvahkkui 10.–16.9.

Eanemus bahkadas telefonbálvalannummáris ja fierbmegávppis lei, go Davvi-Sámi bivdolobiid vuovdin álggii mannan vahku disdaga: bálvalannummárii bohte sulaid 2000 telefovnna vuosttaš diimmu áigge ja lihkka máŋggas bivdiin geahččale háhkat lobiid fierbmegávppis. Vuovdimassii ledje goitge dušše oktiibuot 4 000 bivdojándora davimus gielddaid viidodagaide.  

Eará guovlluide lobit leat goitge báhcán. Dán jagi bivdoáiggit leat guhkit, nu ahte bivdomátkkiid gánnáha plánet maid maŋŋelii čakčii. Ođđa guovlluin eananlottiid bivdin lea vejolaš maid ođđajagimánu.

Eananlottiid loddenlobit leat vuvdon álgi badjái dál badjel 100 000 jándorlobi, mii lea veaháš badjel beali riikka ollesdihtomearis. Eananlottiin dárkkuhuvvo hurri, čukčá, rievssat ja bakku.

Jearru stuorui juo
ovdal spiehkastatáiggiid

Meahccebivdolobiid jearu lassáneapmái váikkuhit máŋga ášši.

”Almmolaš beroštupmi stáhta guovlluid guovdu lassána. Mannan vahku muitaluvvui vánddardeami bivnnutvuođa stuorrumis. Diimmá geasi guolástanlobit nohke Sámis dakkárnai čuozáhagain, main dat lea ovdal reahkkán álot. Dál meahccebivddu oidojupmi jur Meahciráđđehusa čuozáhagain orru lassáneame”, meahccedoallohoavda Jyrki Tolonen dadjá.

Oidojupmi ii su mielde leat čilgemis duššefal guovtti mannan jagi spiehkastatdiliin ja olgoriikka turismma čáskamiin. Beroštupmi stáhta eatnamiid guovdu lassánii juo ovdal koronapandemiija.  

Meahccebivdolobiid jerrui váikkuhit árbevirolaččat maid buorit loddenálit.

Lohpevuovdimis
čoakkáhas eará guovlluin

Bivddu bissovašvuohta dorvvastuvvo lohpe- ja sálašdihtomeriid mielde. Ovdamearkka dihte Sápmái livččii leamaš eanet beroštupmi go maid lobit sáhtte vuvdojuvvot.

Davvi-Sápmi:

• 16 bivdoguovllu.
• Lobit leat vuvdon lohppii.
• Mávssekeahtes muhto várrejuvvon ovttaskas lobit sáhttet luomusnuvvat vuovdima várás baji áigge.

Eará Sápmi (Lappi):

• 27 bivdoguovllu.
• Lobit leat báhcán 26 bivdoguvlui, muhto vuosttaš vahkku (10.9.–16.9.) lea vuvdon lohppii 16 guovllus.
• Golmma guvlui leat báhcán dušše dálveloddenlobit.

Nuortabađaeanan ja Kainuu:

• 32 bivdoguovllu.
• Lobit leat báhcán 29 bivdoguvlui, main golbmii dušše dálveloddenlobit.
• Measta buot guovlluide gávdnojit ain maid álggahanvahku lobit.

Lulli-, Oarje- ja Nuorta-Suopma:

• 43 bivdoguovllu.
• Visot guovlluide leat báhcán lobit.
• Guovtti guovllu dálveloddenlobit leat vuvdon lohppii.

Lassidieđut

Meahccedoallohoavda Jyrki Tolonen, Meahciráđđehus, 0400 388 609

Meahcceplánejeaddji Janne Mustikkamaa, Meahciráđđehus, 040 620 4276

Kauniit ja kirpeät kelit sekä sienisesonki houkuttelevat nyt monia retkeilijöitä luontoon. Käyntimääriä kasvattanut Sipoonkorven kansallispuisto juhlii lokakuussa pyöreitä, ja syntymäpäivää vietetään 9. lokakuuta Metsähallituksen, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan tapahtumissa.   

Alkava ruskaretkeilykausi tietää vilinää pääkaupunkiseudun kansallispuistoihin Nuuksioon ja Sipoonkorpeen. Erityisesti Sipoonkorven kansallispuiston kävijämäärät ovat kasvaneet viimeisten kahden vuoden aikana. Puisto täyttää tänä vuonna 10 vuotta, ja kansallispuistoa juhlitaan lauantaina 9. lokakuuta Sipoon uuden Korvenportin parkkipaikan avajaisissa ja Vantaan hyvinvointiviikon Portti luontoon –retkeilytapahtumassa Kuusijärvellä. 

Kaunis syksyinen luonto, hyvä sää ja sienestyskausi houkuttelevat nyt retkeilijöitä pääkaupunkiseudun kansallispuistoihin ja aiheuttavat paikoin ruuhkia parkki- ja taukopaikoilla.

Nuuksioon retkeä suunnittelevien kannattaakin suosia oman auton sijaan julkisia liikennevälineitä tai tutkia Nuuksion eri lähtöportteja. Retkelle pääsee niin Haltian, Siikajärven, Salmen, Haukkalammen kuin Kattilankin parkkipaikoilta. Kahden jälkimmäisen parkkipaikkatilanteen voi tarkistaa reaaliaikaisesti Parkkihaukasta: https://parkkihaukka.fi/ 

Myös Sipoonkorpeen lähtijälle hyvä valinta ovat julkiset liikennevälineet.  

Sipoonkorvessa kulkee marraskuun puoliväliin asti Hop-On Hop-Off -bussilinja, joka kuljettaa torstaista sunnuntaihin retkeilijät Sipoonkorpeen ja takaisin. Kaikki Sipoonkorven retkeilyreitit ovat saavutettavissa Hop-On Hop-Off -bussilla, joka mahdollistaa myös yhdensuuntaiset retket kansallispuistossa. Kyytiin ja kyydistä voi hypätä linjan kääntöpaikoilta Tikkurilan asemalta Vantaalla tai Sipoon Nikkilästä, sekä kaikilta 12 pysäkiltä matkan varrella.  

Tarkemmat aikataulut ja pysäkkitiedot löytyvät osoitteista www.visitsipoo.fi, www.visitvantaa.fi tai www.packalenbus.fi. 
 
Autolla Sipoonkorpeen suuntaavan taas kannattaa ruuhkaisen Kalkkiuunintien sijaan pysäköidä autonsa muille parkkipaikoille. Runsaammin pysäköintitilaa (160 autopaikkaa) löytyy Knutersintien pysäköintipaikalta. Muita pysäköintialueita ovat Byabäcken, Tasakallio / Flatberget ja Bakunkärr. Bakunkärrin parkkipaikalta pääsee suoraan uudelle Bakunkärrin kierros –rengasreitille, jonka varrella voi pysähtyä Bakunkärrträsketin kallion keittokatolliselle taukopaikalle.  

Pysäköintitilaa on myös Kuusijärven ulkoilualueella (250 autoa), josta on “Sudentassu”-sillan kautta yhteys Bisajärvelle ja muualle puistoon. Parkkipaikkojen osoitteet löytyvät osoitteesta https://www.luontoon.fi/sipoonkorpi/saapuminen 

Kunnioita luontoa ja muita retkeilijöitä 

Jotta retkeily olisi ruuhkaisinakin viikonloppuina kaikille mukavaa ja turvallista, on syytä noudattaa erityistä huomaavaisuutta sekä muita retkeilijöitä että ympäristöä kohtaan. Metsähallituksen Luontopalveluiden Retkietiketti neuvoo viisi helppoa tapaa vastuulliseen retkeilyyn: 

1. Kunnioita luontoa - älä muuta sitä. Pidä lemmikit kytkettynä.
2. Suosi merkittyjä reittejäja noudata eri liikkumistapoja koskevia sääntöjä. Tarkista retkikohteesi liikkumisrajoitusalueet ja -ajat. 
3. Leiriydy vain sallituille paikoille.Älä tiskaa tai peseydy suoraan vesistössä. Noudata autiotupien sääntöjä. 
4. Tee tulet vain sallituille paikoille, suosi retkikeitintä. Älä tee tulta metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana.
5. Älä roskaa.

Retkietikettiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa https://www.luontoon.fi/retkietiketti 

Retkeillessäkin on syytä muistaa koronaturvallisuus: retkellä on hyvä pitää mukana tarvittava määrä käsidesiä ja säilyttää riittävä turvaväli muihin taukopaikoilla, tuvilla ja reiteillä. Mukaan kannattaa varata eväitä, joiden tekoon ei tarvita tulipaikkaa. Oman retkikeittimen mukaan ottaminen on myös hyvä ajatus, sillä tulipaikoilla voi olla hetkittäin ruuhkaa.  

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Joel Heino / Metsähallitus, puh. +358406210673, joel.heino@metsa.fi 

Under innestående år har över 250 000 fiskevårdsavgifter lösts in och man har fått in cirka 9,5 miljoner euro i avkastning. Avgifterna har lösts in långsammare än i fjol, då avkastningen i slutet av augusti redan överskred 10 miljoner euro. Fiskeintresset som nådde sin topp ifjol är dock fortfarande starkare än 2019, då intäkterna från fiskevårdsavgifterna för hela året var 8,9 miljoner euro.

Försäljningen av fiskevårdsavgifter 2021 började något livligare än ifjol under de första månaderna. Försäljningen under april-juni var mindre än under motsvarande period i fjol, då fiskets popularitet steg på grund av att fritiden ökade i och med coronapandemin. Trots den långa nederbördsperioden nådde man i juli-augusti försäljningssiffrorna för motsvarande månader ifjol. Den varma början på september har gjort att efterfrågan fortsättningsvis är hög, och i sensommarförsäljningen syns redan den ökade mängden utländska fiskare.

Enligt uppgifter från Forststyrelsens webbtjänster har de yngsta betalningsskyldigas intresse för fiskevårdsavgiften minskat tydligast jämfört med fjolåret, medan de äldres intresse har hållits på nästan samma nivå som i fjol. Ifjol ökade intresset för fiskevårdsavgiften proportionellt sett mest bland de äldsta och de yngsta betalningsskyldiga.

Fiskevårdsavgiften är obligatorisk om man är mellan 18 och 64 år och fångar kräftor eller fiskar på något annat sätt än med metspö, pilk eller strömmingshäckla. Enbart fiskevårdsavgiften berättigar till fiske med spö och drag, för fångstredskap eller flera spön krävs dessutom tillstånd av vattenområdets ägare.

Fiskevårdsavgiften kan köpas i Forststyrelsens webbutik på adressen www.eraluvat.fi, i appen Eräluvat, på servicenumret 020 69 2424, i R-kioskerna samt vid Forststyrelsens naturum. Fiskevårdsavgiften kan lösas in för ett helt kalenderår (45 €), sju dygn (15 €) eller ett dygn (6 €). När man fiskar ska man ha med sig antingen ett intyg i pappersform eller ett elektroniskt intyg över betalningen, till exempel appen Eräluvat. Även identiteten ska styrkas på begäran.

Forststyrelsen samlar in fiskevårdsavgifterna och överför medlen till jord- och skogsbruksministeriet. Jord- och skogsbruksministeriet och NTM-centralerna beviljar medel till planering och genomförande av hållbar användning och vård av fiskevattnen samt till fiskeövervakning, främjande av fiske som hobby, fiskeribranschens rådgivningstjänster, fiskeriområdenas verksamhet samt ersättningar till ägarna.

Läs mer på eraluvat.fi/fiskevardsavgift

Mer information:
Kirsi Suojoki, specialplanerare, Forststyrelsen, kirsi.suojoki@metsa.fi, 040 186 5875

Jord- och skogsbruksministeriet 
Forststyrelsen, Jakt- och fisketjänster
Närings-, trafik- och miljöcentralerna 
Naturresursinstitutet 
Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation rf 
Centralförbundet för fiskerihushållning 
Finlands yrkesförbund för insjöfiskare rf 
Finlands Yrkesfiskarförbund rf 

Gollan jagi guolleváriiddikšunmávssut leat lonistuvvon badjel 250 000 ja vuoitu lea čoggon sullii 9,5 miljovnna euro. Mávssut leat lonistuvvon njoazibut go mannán jagi, goas vuoitu manai juo borgemánu loahpas badjel 10 miljovnna euro. Goittotge mannan jagi hui bivnnuhin šaddan guolástanmokta lea joatkašuvvan ain buorebun go jagi 2019, goas guolleváriiddikšunmávssuid olles jagi vuoitu lei 8,9 miljovnna euro.

Jagi 2021 guolleváriiddikšunmávssuid vuovdin álggii vuosttaš mánotbajiin veháš jođáneappot go mannan jagi álggaheamis. Cuoŋo- geassemánu vuoitu bázii uhcibun go mannan jagi seammá áigodagas, goas guolásteami bivnnutvuohta lassánii koronapandemiija ja lassánan astoáiggi mielde. Suoidne-borgemánu vuoittus beasaimet guhkes áigái arvebajis fuolatkeahttá mannan jagi seammá mánotbajiid loguide. Liegga čakčamánu álgu lea doallan jođu allagin ain, ja loahppageasi vuovdimiin oidno juo olgoriikalaš guolásteddjiid lassánan mearri.  

Meahciráđđehusa neahttabálvalusaid geavaheaddjidieđuid vuođul nuoramusaid, geat leat geatnegasat máksit, beroštupmi guolleváriiddikšunmáksui lea geahppánan mannan jagi ektui eanemus, go fas vuorrasut olbmuid beroštupmi lea bisson measta mannan jagi dásis. Mannan jagi gorálaččat eanemusat lassánii aiddo vuorrasamosiid ja nuoramusaid máksingeatnegasaid beroštupmi guolleváriiddikšunmáksui.

Guolleváriiddikšunmávssu ferte máksit, jos lea 18—64-jahkásaš ja bivdá reappáid dahje guolásta muđui go bilkemiin, oaggumiin dahje sallitvuokkain. Guolleváriiddikšunmáksu okto addá vuoigatvuođa guolástit ovtta stákkuin ja vuokkain, bivdosiidda dahje máŋgga stákku geavaheapmái dárbbašuvvo lassin čáhceguovllu oamasteaddji lohpi.

Guolleváriiddikšunmávssu sáhttá oastit Meahciráđđehusa neahttagávppis čujuhusas www.eraluvat.fi, Eräluvat-applikašuvnnain, bálvalannummiris 020 69 2424, R-kioskkain ja Meahciráđđehusa luondduguovddážiin. Guolleváriiddikšunmávssu sáhttá lonistit oppa kaleanddarjahkái (45 €), čieža jándorii (15 €) dahje ovtta jándorii (6 €). Mávssus galgá doallat mielde guolástettiin lohpebearráigeahččama váras juogo báberduođaštusa dahje elektronihkalaš duođaštusa, ovdamearkka dihtii Eräluvat-applikašuvnna. Maiddái identitehta galgá duođaštit jearadettiin.

Guolleváriiddikšunmávssuid čoaggá Meahciráđđehus, mii dahká ruhtačilgehusa čoggon ruđain eana- ja meahccedoalloministeriijai. Eana- ja meahccedoalloministeriija ja EBI-guovddážat mieđihit váriid guollečáziid suvdilis geavaheami ja dikšuma plánemii ja doaibmabijuide, guolástanbearráigeahččamii, guolástanáiggeájiid ovddideapmái, guolledoallosuorggi rávvenbálvalusaide, guolledoalloguovlluid doaibmamii ja oamasteaddjibuhtadusaide.

Loga lasi eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Lassedieđut:
Kirsi Suojoki, sierraplánejeaddji, Meahciráđđehus, kirsi.suojoki@metsa.fi, 040 186 5875

Eana- ja meahccedoalloministeriija 
Meahciráđđehus, Fuođđobálvalusat
Ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážat 
Luondduriggodatguovddáš 
Suoma lustaáiggeguolásteaddjiid guovddášsearvi (Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry)
Guolledoalu guovddášlihttu (Kalatalouden Keskusliitto )
Suoma sisčáhceámmátguollebivdiid lihttu (Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry)
Suoma ámmátguollebivdilihttu (Suomen Ammattikalastajaliitto ry)