PRESSMEDDELANDE

Capriccio – Kaisu Koivisto och Claudia Peill

Gallen-Kallela Museet 15.9.2018–10.1.2019

Informationstillfälle för pressen to. 13.9.2018 kl. 13
Vernissage fr. 14.9.2018 kl. 18
Välkommen!

Utställningen är resultatet av två nutidskonstnärers djupdykning i Gallen-Kallela Museets samlingar, och särskilt Mary Galléns värld. Kaisu Koivisto (f. 1962) och italienska Claudia Peill (f. 1963) utforskar i sina nya verk föremåls, platsers och minnesbilders betydelser.

’Capriccio’ är en musikterm som betyder ”livlig, fritt utformad komposition”. Utställningen ingår i programmet för Mary Galléns 150-årsjubileum. Musiken hade en central roll i hennes liv, Mary var musiker, en skicklig pianist och pianolärare.

Gallen-Kallela Museets utställning är resultatet av en dialog mellan konstnärerna, museet och dess samlingar. De nya verken ställs mot museets samlingar och arkivmaterial, samt mot arkitekturen och miljön på Tarvaspää.

Museisamlingarna och arkivmaterialet är fragment från det förgångna. De ger en antydan om historien, men kan inte återkalla den. Ett museums uppgift är inte bara att förvara saker, föremål och kunskap, utan också att göra det möjligt att tillämpa olika synvinklar, tolkningar och tankesätt. Den här öppenheten hos tolkningar som inte fixerats, det oavslutade, intresserade utställningens konstnärer.

Claudia Peill kombinerar i sina verk måleri och fotografi. I verken för utställningen på Gallen-Kallela Museet har hon använt sig av gamla fotografier av Mary Gallén, dennas anteckningsböcker samt föremål som tillhörde henne. Verken speglar närvarons och frånvarons tematik, det synliga och det dolda. Tomrummen, de områden som inte fyllts i, kan också visa sig vara de allra viktigaste.

Ny konst av material som utgår ur museets samlingar

Allt kan, och måste inte heller, bevaras. Kaisu Koivisto har använt sig av material som utgått ur museets samlingar, såsom gamla ramar och garn, som tillhört antingen Mary Gallén eller hennes dotter Kirsti. I Koivistos verk får det återanvända materialet en central roll. Samtidigt får material som faller utanför ramarna för museets uppgift att bevara och samla en ny roll, deras historiska innebörder framträder i en ny kontext.

Peill och Koivisto har också tidigare gjort gemensamma utställningar och interventioner på historiska ateljé- och hemmuseer, såsom Hendrik Christian Andersen-museet i Rom.

Utställningen har förverkligats med stöd av:
Undervisnings- och kulturministeriet
Italienska ambassaden i Finland
Italiens kulturinstitut
Niinivirta Transport

Vidare information och intervjuförfrågningar:

Utställningschef Anne Pelin, anne.pelin@gallen-kallela.fi  tel. 0984923413

Bilder:
http://www.gallen-kallela.fi/sv/nayttely_tapahtuma/capriccio-kaisu-koivisto-och-claudia-peill/

Användarnamn: lehdisto
Lösenord: gkm-pressikuvat

Evenemang:

16.9.2018 kl. 13 Kaisu Koivisto och Claudia Peill presenterar utställningen (på engelska)

30.9.2018 kl. 13 Kaisu Koivisto presenterar utställningen (på finska),
kl. 14-16 Formernas trädgård – workshop i pappersklipp (finska / svenska)

6.1.2019 kl. 13 Kaisu Koivisto presenterar utställningen (på finska)

Guidade visningar för allmänheten på finska söndagar kl. 13, på svenska den sista söndagen i månaden kl. 14.
Inträde: 5–9 €

Öppettider: ti.–lö. 11–16, sö. 11–17
Gallen-Kallela Museet
Gallen-Kallelas väg 27, 02600 Esbo

www.gallen-kallela.fi

tel. 09 849 2340

Tervetuloa lehdistötilaisuuteen to 13.9.2018 klo 13.
Avajaiset pe 14.9.2018 klo 18. Tervetuloa!

Näyttely avoinna: 15.9.2018–13.1.2019

Näyttely on kahden nykytaiteilijan tutkimusmatka Gallen-Kallelan Museon kokoelmiin ja etenkin Mary Gallénin maailmaan. Kaisu Koivisto (s. 1962) ja italialainen Claudia Peill (s. 1963) pohdiskelevat uusissa teoksissaan esineiden, paikkojen ja muistikuvien merkityksiä.

’Capriccio’ on musiikkitermi, joka tarkoittaa eloisaa ja vapaamuotoista sävellystä.  Näyttely asettuu osaksi Mary Gallénin 150-vuotisjuhlavuotta. Musiikilla oli keskeinen rooli hänen elämässään. Mary oli muusikko, taitava pianisti ja soitonopettaja.

Gallen-Kallelan Museon näyttely on syntynyt vuoropuhelusta taiteilijoiden, museon ja kokoelmien kesken. Uudet teokset rinnastuvat Tarvaspään rakennukseen ja miljööseen sekä kokoelmiin.

Museo- ja arkistokokoelmat ovat fragmentteja menneestä. Ne vihjaavat historiasta, mutta eivät voi palauttaa sitä. Museot eivät vain säilö asioita, esineitä ja tietoa, vaan mahdollistavat erilaisia näkökulmia, tulkintoja ja ajattelutapoja. Tämä keskeneräisyys ja tulkinnan avoimuus on kiinnostanut näyttelyn taiteilijoita.

Claudia Peill yhdistää teoksissaan valokuvaa ja maalausta. Gallen-Kallelan Museoon toteutettujen teosten lähtökohtana ovat vanhat valokuvat Mary Gallénista, hänen muistikirjansa ja omistamansa esineet. Teokset leikittelevät läsnäolon ja poissaolon tematiikalla, näkyvällä ja sillä, mitä emme voi nähdä. Tyhjä tila saattaakin osoittautua kaikkein tärkeimmäksi.

Uutta taidetta museon poistomateriaaleista

Toisaalta kaikkea ei voi eikä tarvitse säilyttää. Kaisu Koivisto on saanut käyttöönsä museon kokoelmista poistettuja materiaaleja: vanhoja kehyksiä ja lankoja, jotka ovat kuuluneet joko Mary Gallénille tai hänen tyttärelleen Kirstille. Koiviston teoksissa kierrätysmateriaalit saavat olennaisen osan. Samalla museon kokoelmatehtävän ulkopuolelle jäävät esineet ja niiden kantamat historialliset merkitykset saavat roolin ja pääsevät esiin uudessa kontekstissa.

Peill ja Koivisto ovat tehneet aiemminkin yhteisiä näyttelyjä ja interventioita historiallisiin ateljee- ja kotimuseoihin, kuten Hendrik Christian Andersenin museoon Roomassa.

Näyttelyä ovat tukeneet:
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Suomen Italian suurlähetystö
Italian kulttuuri-instituutti
Niinivirta Transport

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Näyttelypäällikkö Anne Pelin, anne.pelin@gallen-kallela.fi 0984923413
Molemmat taiteilijat ovat tavattavissa lehdistötilaisuudessa to 13.9. klo 13.

http://www.gallen-kallela.fi/nayttely_tapahtuma/capriccio-kaisu-koivisto-ja-claudia-peill-tarvaspaassa/

Lehdistökuvat:
http://www.gallen-kallela.fi/nayttely_tapahtuma/capriccio-kaisu-koivisto-ja-claudia-peill-tarvaspaassa/

Tunnus: lehdisto
Salasana: gkm-pressikuvat

Näyttelyn yleisötapahtumat:

16.9.2018 klo 13 Kaisu Koivisto ja Claudia Peill esittelevät näyttelyn (englanniksi)

30.9.2018 klo 13 Kaisu Koivisto esittelee näyttelyn, klo 14-16 Muotojen puutarha –paperileikkaustyöpaja

6.1.2019 klo 13 Kaisu Koivisto esittelee näyttelyn

Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13, ruotsiksi kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 14.
Liput 5–9 €

Avoinna: ti–la 11–16, su 11–17

Karhufestivaaleilla Ilomantsissa tehtiin digiloikka villistä luonnosta nykypäivään - Veistokisan voittajaksi tuli venäläinen Pavel Muntiev

Ilomantsissa viikonvaihteessa käydyn karhunveiston mestaruuskilpailun voitto meni Venäjälle. Pietarilaisen Pavel Muntievin tulkinta yhdisti omaperäisellä tavalla perinteisesti veistämällä tehdyn karhun nykyteknologiaan. Karhu kysyi, onko villin luonnon kokemus nyt vain klikkaamalla tykkäämistä.

Muut palkintosijat menivät Tapio Vääräsmäelle Uuraisille ja Esko Heikuralle Kuhmoon. Kunniamaininnan sai Timo Nevalainen Pyhäjärveltä, ja hänen veistoksensa oli myös yleisön suosikki.

Pikaveistokilpailun voitti virolainen Karl Jõumees, kilpailun nuorin osanottaja, vain 22-vuotias Toiseksi tuli Timo Nevalainen ja kolmanneksi ylöjärveläinen Juha Käkelä. Vaara-Karjalan Osuuspankin nimikkopalkinnon sai Pekka Niskanen Haapajärveltä.

Veistokisassa oli 24 osallistujaa. Suomen lisäksi kilpailijoita oli Virosta ja Venäjältä. Yleisön määrä yhtaikaa toteutetuilla Karhufestivaaleilla ja Villiruokafestareilla oli ennätysmäinen, noin 7.000. Ensi vuoden karhufestivaalien kilpailun teemassa veistäjät haastetaan kuvaamaan liikkuvaa karhua.

Villi luonto innosti monenlaisiin tulkintoihin

Karhunveiston mestaruuskilpailun 2018 teemana oli Villi luonto. Kilpailukutsussa veistäjiä pyydettiin ilmentämään omaa suhdettaan villiin luontoon. Kysyttiin, onko kaupungistuvassa maailmassa enää sijaa villille luonnolle?

Tuomaristo antoi kiitosta teeman monipuolisille tulkinnoille, joista löytyi niin voimien mittelöä ja taistelua kuin henkisiä ulottuvuuksia. Uudenlaisia tulkintoja olivat luonnosta vierautumisen teemat. Monissa töissä nähtiin rikkautena myös teosten taustalla olevat kiehtovat tarinat. Ilahduttavaa oli kokeneiden konkareiden ja uusien tulokkaiden ja myös nuorten veistäjien kohtaaminen.

Pietarilaisen Pavel Muntievin voittajaveistoksessa Klikkaa tykkäys luonnolle villi ja suorastaan pelottavan ärhäkkä karhu kohtaa nykypäivän, kun karhun hahmo loikkaa esiin iPhonesta. Karhun hahmo on perinteisen tarkkaa puunveistoa, ja Muntiev on käyttänyt moottorisahaa taiturillisesti kuin sivellintä. Asetelma kertoo oivaltavasti nykypäivän teknologistuneesta luontosuhteesta. Metsään ja luontoon ei mennä itse, vaan kokemuksia ja tunteita haetaan virtuaalisesti.

Toiseksi tulleen 28-vuotiaan Tapio Vääräsmäen Kynsi koski -veistoksen aihe on hyvin perinteinen, kalastava karhu. Koskessa nousevia lohia tavoittelevan karhun voi miltei nähdä liikkuvan ja kalojen kiepsauttavan pyrstöään. On kuin karhu olisi jo ollut puun sisässä ja omalla voimallaan ponnistanut eläväksi. Karhun kynnet koskevat jo lohen kylkeä ja ilme ennakoi herkkuhetkeä. Toteutuksessa yhdistyvät poikkeuksellisen taidokkaasti levollisuus ja dynaamisuus. Tekijä on osannut ennakoida, mitä puusta voi saada, ja hänen kolmiulotteinen hahmottamiskykynsä on huippuluokkaa.

Kolmossijan saavutti tunnettu veistäjämestari Esko Heikura Kuhmosta. Hänen tulkinnassaan Karhumadonna villeys kumpuaa muinaisista uskomuksista, karhun ja ihmisen yhteisestä alkuperästä. Teoksessa madonna – tai äiti maa – on ottanut karhunpojan hellästi syliin ja imettää sitä. Veistos on harmoninen ja pelkistetty, ja siinä on taidolla tehtyjä yksityiskohtia. Puumateriaalin läpikotaisin tunteva tekijä luottaa ilmaisuunsa ja on rohkeasti jättänyt työn kokonaan valkoiseksi. Veistos sisältää kiinnostavasti viitteitä myös taidehistoriaan.

Kunniamaininnan tuomaristo myönsi pyhäjärveläisen Timo Nevalaisen teokselle Kalassa. Myös yleisöäänestyksen voittaneessa teoksessa pölkky on koverrettu veneeksi, jossa kalamiehen kaverina on karhu. Humoristisessa veistoksessa puumateriaali on käytetty taidokkaasti hyväksi, ja hauskana yksityiskohtana on veneen pohjalle kaiverrettu kalansaalis. Ilomantsissa on iät ajat erästelty, kalasteltu ja taitettu taivalta veneellä, ja veistoksen todettiin olevan kuin kotonaan.

Tuomariston lausunto sekä palkintojen perustelut löytyvät Karhufestivaalin kotisivulta.

Pikaveistokisan tulokset

Karhufestivaalin loppuhuipennuksena käytiin puolentoista tunnin pikaveistokisa, jonka palkintosijat ratkaistiin yleisöäänin. Ääniä annettiin kaikkiaan 673, ja sijoitukset olivat seuraavat:

1. sija, 187 ääntä
Karl Jõumees, Pärnumaa, Viro, veistos Why to work?

2. sija, 104 ääntä
Timo Nevalainen, Pyhäjärvi, veistos Äiti ja lapsi

3. sija, 66 ääntä
Juha Käkelä, Ylöjärvi, veistos Horse Power

Maaseudun Sivistysliitto valitsi veistoksia kokoelmaansa

Kilpailusääntöjen mukaisesti Maaseudun Sivistysliitto sai valita kummastakin kisasta kaksi veistosta ITE-taiteen kokoelmaansa. Valituiksi tulivat pitkästä kisasta Esko Heikuran Karhumadonna ja Juha Käkelän Suomalaiset marjanpoimijat. Pikakisasta kokoelmaan pääsivät Ulla Haglundin Metsän kissa ja Leo Löppösen Loikka.

Tuomaristossa monipuolista näkemyksellisyyttä

Tuomaristoon kuuluivat puheenjohtajana maakuntaneuvos Markku Lappalainen ja jäseninä projektikoordinaattori, TaT Minna Haveri Maaseudun Sivistysliitosta, viestintäjohtaja Satu Härkönen Stora Ensosta, toimitusjohtaja Raili Hyvönen Vaara-Karjalan Osuuspankista, eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja Jouni Korhonen ja elämystaiteilija Marika Walldén Suomen Puunveistäjät ry:stä. Tuomariston sihteerinä toimi kulttuurituottaja Raija Kallioinen Maaseudun Sivistysliitosta.

Ensi vuoden teemana liikkuva karhu

Karhufestivaaleille on luvassa edelleen jatkoa. Ensi vuoden tapahtuma on elokuussa karhunmetsästyksen alkuvaiheissa. Teemana on Go-Bear-Go eli Kou-Karhu-Kou. Veistäjät haastetaan tekemään liikkuvaa ja eloisasti toteutettua karhua.

Tavoitteena Tuhannen karhun maa

Vuosien myötä on tavoitteena luoda Karhufestivaalien avulla Ilomantsiin kulttuurinähtävyys Tuhannen karhun maa. Se on kylänraiteille levittyvä veistospuisto, monenlaisten veistotyylien näyteikkuna, jossa yhtyvät metsän kuninkaan myyttinen valtakunta ja ihmisen kulttuuriympäristö. Puiston tukikohtana on Katri Vala -kulttuurikeskus, mutta veistoksia on kesäisin myös kylänraitilla liikelaitosten ja kunnan virastojen pihapiireissä kaikkien nähtävillä.

LISÄTIEDOT:

www.karhufestivaali.fi
Facebook: Karhufestivaali

Tuomariston sihteeri Raija Kallioinen, raija.kallioinen@msl.fi
puh. 040 5636 876

Karhufestivaalin johtaja ja tuottaja Maarit Hämäläinen-Koljonen, maarit.hamalainen-koljonen@msl.fi, puh. 040 579 5957

Uusi Sarjakuvantekijän oppikirja on Ilpo Koskelan, kokeneen ja palkitun tekijän laatima katsaus sarjakuvien tekemisen kiehtovaan maailmaan. Nyt ilmestyvä, loppuunmyydyn teoksen uudistettu laitos on päivitetty ajan tasalle uusin kuvaesimerkein ja tiedoin. Teos on oiva apuväline piirtämiseen ja kuvittamiseen, oli kysymys yksittäisestä piirroksesta tai sarjakuvasta.

”Toista näin kokonaisvaltaista oppikirjaa ei markkinoilta löydy. Tätä on ollut helppo myydä.” – turkulainen kirjakauppias

Uusi Sarjakuvantekijän oppikirja on kattava tietoteos niin aloittelijalle kuin ammattilaisellekin. Kirjassa perehdytään tehokkaasti alan perusasioihin aina ideoinnista ja käsikirjoittamisesta sarjakuvan suunnitteluun, luonnosteluun, piirtämiseen ja värittämiseen, oman valmiin julkaisun tuottamiseen ja sen markkinointiin saakka. Mukana on lukuisin kuvaesimerkein kerrottuna tietoa piirtämisen ja värittämisen perustekniikoista, perinteisistä sekä uusista työvälineistä – tietotekniikkaa unohtamatta. Lisäksi kirjassa kerrotaan tekijänoikeuksista, kustantamisesta ja markkinoinnista, mukaan lukien sosiaalisen median luomat globaalit mahdollisuudet. Koskelan lisäksi peräti 27 suomalaisen sarjakuvan kärkinimeä kertoo teoksessa näyttein omista työskentelytavoistaan.

Koskelan kahdesta aiemmasta, vuosina 2010 ja 2016 ilmestyneestä oppikirjateoksesta on tullut käytetyimmät teokset suomalaisessa sarjakuvaopetuksessa, niin yksittäisten taiteilijoiden kuin oppilaitostenkin parissa. Kirjat ovat kattavimmat suomalaisen tekijän kirjoittamat alan perusteokset. Tässä uudistetussa toisessa painoksessa lukijapalautteet ja -toiveet on huomioitu tarkasti. Kirjan sisältö vastaa tämänhetkistä, vuoden 2018 tieto- ja taitotasoa. Oppikirjaan liittyy myös erillinen, vuonna 2019 julkaistava harjoituskirja.

”Taiteilijoiden lisäksi koulutat myös ammattilaisia!” – graafinen suunnittelija Kuvittajat ry:n luentovierailulla

Uusi Sarjakuvantekijän oppikirja on käyttökelpoinen teos sarjakuvien tutkimiseen ja niiden maailmaan tutustumiseen. Kirjan lukemalla oppii ymmärtämään sarjakuvan rakenteita ja sisältöjä, vaikka ei taiteilijaksi aikoisikaan. Sarjakuvien lukemisesta tulee palkitsevampaa ja analyyttisempaa. 

Ilpo Koskelan sarjakuvia on julkaistu jo yli 30 vuoden ajan. Koskela on kirjoittanut ja piirtänyt kahdeksan sarjakuva-albumia, joita on käännetty useille kielille. Lisäksi hän on laatinut kolme oppikirjamuotoista teosta. Koskela on opettanut sarjakuvaa Oulun taidekoulussa 14 vuoden ajan ja vetänyt alan kursseja sekä luentosarjoja niin Suomessa kuin ulkomailla, aina Venäjää ja Algeriaa myöten.

Ilpo Koskela esittelee Uutta Sarjakuvantekijän oppikirjaa Helsingin Taiteiden yössä to 23.8. Turun Sarjakuvakaupassa, Porthaninkatu 9, klo 17-17.30 sekä Akateemisessa Kirjakaupassa, Pohjoisesplanadi 39, klo 18-20. 

Ilpo Koskela

Uusi Sarjakuvantekijän oppikirja, uudistettu laitos

ISBN 978-952-270-410-8

208 sivua. Arktinen Banaani 2018.


Uuden Sarjakuvantekijän oppikirjan näytemateriaalit ovat julkaisuvapaita lehdistökäyttöön.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:


Ilpo Koskela, puh. 0400 514 540, 
ilipo@graafinenstudio.com

www.ilpokoskela.fi



Lehdistökappaleet:

Arktinen Banaani, Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

www.arktinenbanaani.fi


Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Suomen luonnonsuojeluliitto kutsuu suomalaiset Turun Ruissaloon juhlimaan liiton pyöreitä vuosia ja viihtymään luonnon keskellä.

Yhdeksi Suomen sadasta luontohelmestä valittu Turun Ruissalo on koti maamme merkittävimmälle, vanhalle tammimetsälle. Suomen luonnonsuojeluliitto juhlistaa 80-vuotista taivaltaan järjestämällä Ruissalossa kaikille avoimen ja maksuttoman Suomen Luonnon juhlan lauantaina 25.8.

Ruissalon Kansanpuiston päivätapahtumassa pääsee tutustumaan eri luontoharrastuksiia ja kuulemaan luontotietoa sekä elämäntapavinkkejä luonnonsuojeluliiton asiantuntijoilta. Päivätapahtuma Kansanpuistossa kestää klo 11-16 ja sopii kaikenikäisille lapsiperheistä alkaen.

Illalla juhlat jatkuvat Ruissalon telakalla klo 18-23 Luonnon illan konsertilla. Konsertissa esiintyvät Egotrippi, Sammal, koomikko Iikka Kivi sekä nykytanssiryhmä Susanna Leinonen Company. Yleisötapahtuman juontaa näyttelijä Jarmo Mäkinen.

Kaikkiin lauantain tapahtumiin on vapaa pääsy.

Lisää aiheesta

Tapahtuman Facebook-sivu

Lisätiedot

Matti Nieminen, viestintäpäällikkö, Luonnonsuojeluliitto, matti.nieminen(a)sll.fi, p. +358 50 5642283

Tarkempi ohjelma (muutokset mahdollisia)

LUONNON PÄIVÄ KANSANPUISTOSSA KLO 11–16
os. Kansanpuistontie 76, Turku

Tapahtuma-aukio
klo 11:00 Avajaiset ja lipunnosto

Tanssipaviljongin lava (lisäyksiä tulossa)
klo 12:00 Fosforikeiju, valokuvatarina Littoistenjärven keijuista ja luonnonhengistä.
klo 12:00 Fosforikeiju, valokuvatarina Littoistenjärven keijuista ja luonnonhengistä
klo 12:35, 13:35 ja 14:35 Maailman Siivouspäivä - World Cleanup Day 15.9., tietoisku
klo 13:00 ja 14:00 Suomen Lausujain Liitto ja Turun Lausujat, luontorunoista - ekologisesti
klo 15:00 Bernt Nordman esittää luonto- ja ympäristöaiheisia lauluja

Retket (lisäyksiä tulossa)
Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristökasvatusvaliokunta: Luonnonhenkien polku, alk. klo 11:30 non stop

Seuraaville retkille lähtö kokoontumispaikalta, aukiolla olevan lipputangon luota
klo 11:30 ja 13:30 opastettu linturetki, Turun lintutieteellinen yhdistys, kesto n. 1 h
klo 11.45 ja 14.30 sieniretki, Suomen Luonto -lehti. Tammimetsä sienten silmin: tammivyöhykkeen luonto sienirihmastojen näkökulmasta. Kesto n. 45 min.
klo 12, 13, 14 ja 15 filosofiset luontokävelyt, Osuuskunta Onnenjuuri, 5 €, maksu käteisellä. lmoittautuminen: etukäteen os. kestoteko@gmail.com ja paikan päällä viim. 10 min ennen lähtöä, kesto n. 45 min.
klo 13:45 nuorten luontoretki, Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri, kesto n. 2 h.
klo 14:15 Siisti Biitsi -rantojensiivoustalkoot, Pidä saaristo siistinä ry
klo 14:45 miniötökkäretki, Suomen luonnonsuojeluliitto, tutustu Ruissalon hyönteisiin ja harrastusvälineisiin Tapio Kujalan johdolla. Kesto n. 20 min.

Työpajat ja harrasteet (lisäyksiä tulossa)
Turun seudun luonnonvalokuvaajat ry, luontokuvauspaja
Vihreä Ilo, luonnonkosmetiikan pop up -paja, materiaalimaksu 5 €
Ruissalon luontokoulu & Åbolands naturskola, askartelupiste/naturpyssel
Turun lintutieteellinen yhdistys esittelee lintujen rengastusta kasvitieteellisessä puutarhassa. Kansanpuistossa on mukana päivystävä lintuopas, iltatapahtuman aikana opas päivystää Rantapromenadin lintulavalla klo 17-19.30.

Esittelypisteet tapahtuma-aukiolla ja Tanssipaviljongissa:
Ammattiopisto Livia
Fosforikeiju
FotoFennica Oy
HienoStella
Kierrätyskeskus Turun Ekotori
Lounais-Suomen jätehuolto Oy, LSJH
Luonta / Alissa Koski Tmi
Luontokauppa
Muovipussiton Kerava
Nukketeatteriverstas, Nukketeatteri Kuuma Ankanpoikanen
Nurmen puutarha
Maailman Siivouspäivä - World Clean up Day 15.9.
Oksi
Pidä saaristo siistinä
Ruissalon luontokoulu
Saaristomeren Suojelurahasto ja Itämerihaaste
Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliitto
Suomen Luonto -lehti
Turun lintutieteellinen yhdistys, TLY
Turun seudun luonnonvalokuvaajat ry
Åbolands Naturskola

Suomen luonnon päivä on myös mustikkapiirakkapäivä! Ruissalossa voit herkutella päivän nimikkoherkulla seuraavissa paikoissa: Villa Promenade, Villa Kuuva, Café Villa Saaro, Jesse’s Dine Auragolf Ruissalo, Vanhan Tammen Cafe, Honkapirtti, Ruissalon Kylpylä ja Kahvila Avelia.

LUONNON ILTA RUISSALON TELAKAN LINDBLOM-SALISSA KLO 18–23
os. Hevoskarintie 23, Turku

17:30 Ovet auki
18:15 Ilta käynnistyy juontaja Jarmo Mäkisen johdolla
18:45 Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkintojen jako
19:15 Susanna Leinonen Company, maailmanluokan nykytanssia, ote teoksesta Nasty
19:30 Sammal, progerockia Suomen Turusta
20:20 Iikka Kivi, stand up -koomikko
21:00 Egotrippi, 25-vuotisjuhlaansa viettävä bändi #ainamatkallajonnekin
DJ Kulmisjärvi soittaa ohjelman tauoilla, Telakan baari palvelee yleisöä

Turun lintutieteellisen yhdistyksen opas päivystää Rantapromenadin lintulavalla klo 17-19.30.

Muutokset ohjelmassa mahdollisia

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan 81 500 ankeriaanpoikasta. Istutuksilla tuetaan Suomen ankeriaskantaa.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti. Ankeriaanpoikasia ei kannan romahduksen myötä enää saavu entisajan tapaan Suomen rannikolle. Ankeriaat eivät myöskään pääse nousemaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi. Suomella on muiden EU-maiden tapaan kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma. Nyt tehtävillä istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa.

Isossa EU-hankkeessa tutkittiin muutama vuosi sitten ankeriaan vaellusta Sargassomerelle satelliittimerkintöjen avulla. Tutkimus osoitti, että istutetut ankeriaat löytävät tiensä takaisin Sargassomerelle kutemaan yhtä hyvin kuin luonnonkalat.

Suomalaiset vaellusankeriaat ovat suuria ja lihavia

Ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja oikein toteutetut istutukset antavat erinomaisia tuloksia. Tämän vuoden ankeriaat ovat pyydetty Severnjoessa Englannissa ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja noin gramman painoisia.

Ankeriaat voivat elää vesissämme jopa 40 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6 000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle. Suomalaiset ankeriaat ovat eurooppalaisittain suurikokoisia lähtiessään pitkälle vaellukselleen. Suomalaiset vaellusankeriaat painavat 1,5–2 kiloa ja Länsi-Euroopan vaeltajat vain muutaman sata grammaa. Suuresta koosta on todennäköisesti hyötyä pitkällä vaelluksella.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle tiistaina 21.8. kello 15.50 laskeutuvalla Finnairin lennolla AY 954 Kööpenhaminasta. Noin tunnin kestävän rahdin purkamisen jälkeen ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla Suomea sijaitseviin vesistöihin.

Media on tervetullut seuraamaan ankeriaiden matkaa lentokentältä istutuspaikalle. Helsinki-Vantaalle saapuvia median edustajia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen tiedottaja Tapio Gustafssonille (tapio.gustafsson@ahven.net tai puh. 044 2866 701).

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:

tiedottaja Tapio Gustafsson puh. 044 2866 701

kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh 040 596 0808

Alueelliset ankeriaanpoikasten istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:

Nylands Fiskarförbund – 2500 kpl – Joan Granqvist puh. 040 354 2317

Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liitto – 18000 kpl – Aki Laitila puh. 0400 460 879

Hämeen Kalatalouskeskus – 16500 kpl – Petri Mäkinen puh. 040 545 3063

Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus – 16500 kpl – Joonas Rajala puh. 045 171 5544

Etelä-Suomen Merikalastajien Liitto – 7500 kpl –Teemu Tast puh. 0500 253 261

Varsinais-Suomen ELY-keskus Vaasa – 10000 kpl – Kyösti Nousiainen puh. 050 312 8611

Varsinais-Suomen ELY-keskus Kouvola – 10500 kpl – Timo Koskenala puh. 040 717 1294

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ål från England. I år utplanteras det 81 500 ålyngel i Finland. Med utsättningarna stöder man ålbeståndet i Finland.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har minskat kraftigt. I och med att ålbeståndet minskat kommer det inte längre lika mycket ål till finska vatten. Ålen kommer inte heller åt att stiga upp till sina födoområden i sjöarna i och med att vattendragen är uppdämda.  Finland har liksom de övriga EU-länderna en ålförvaltningsplan.  De utsättningar som nu görs stöder Finlands och Östersjöns ålbestånd.

I ett stort EU-projekt undersökte man för några år sedan ålarna vandring till Sargassohavet med hjälp av satellitmärkningar. Forskningen visade att utplanterade ålar hittar tillbaka till Sargassohavet lika bra som vild ål. 

De finska ålarna är stora och feta

Ålen är en mycket anpassningsbar fisk vad kommer till dess livsmiljö och välgjorda utsättningar ger goda resultat. Årets ålar kommer från floden Severn i England och de har hållits i karantän i Sverige. De är cirka 10 cm långa och väger cirka 1 gram. 

Ålen lever till och med 40 år i våra vatten, innan den blir könsmogen och inleder sin 6 000 km långa vandring till Sargassohavet. De finska ålarna är i europeisk jämförelse verkligt stora då de inleder sin långa vandring. De finska vandringsålarna väger 1,5–2 kilo medan motsvarande vikt för de västeuropeiska vandringsålarna endast är några hundra gram. En högre vikt är antagligen en fördel på den långa vandringen.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält tisdagen den 21.8 klockan 15.50 med Finnairs flyg AY 954 från Köpenhamn. Det tar cirka en timme att checka ut dem, och efter det fortsätter ålarna omedelbart färden med bil till utsättningsvatten runt om i Finland.

Media är välkommen att följa med ålarnas färd från flygfältet till utsättningsställena. Mediarepresentanter som önskar komma till flygfältet ombeds anmäla sig till informatör Tapio Gustafsson (tapio.gustafsson@ahven.net eller tel. 044 2866 701).  

Tilläggsinformation om ålimport och utsättningar från Centralförbundet för Fiskerihushållning:

fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. 040 596 0808

informatör Tapio Gustafsson tel. 044 2866 701

Regionala utsättningsmängder och kontaktpersoner: 

Nylands Fiskarförbund – 2500 st – Joan Granqvist tel. 040 354 2317

Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liitto – 18000 st – Aki Laitila tel. 0400 460 879

Hämeen Kalatalouskeskus – 16500 st – Petri Mäkinen tel. 040 545 3063

Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus – 16500 st – Joonas Rajala tel. 045 171 5544

Södra Finlands Havsfiskarförbund – 7500 st –Teemu Tast tel. 0500 253 261

Varsinais-Suomen ELY-keskus Vaasa – 10000 st – Kyösti Nousiainen tel. 050 312 8611

Varsinais-Suomen ELY-keskus Kouvola – 10500 st – Timo Koskenala tel. 040 717 1294

Suomen Musiikkiteatteri järjestää pikkujoulut Tampere Areenalla 23.11-24.11. ja 30.11-1.12. Porin Urheilutalolla juhlat järjestetään 23.11. ja Turun VPK-Talolla 30.11-1.12. 

Tapahtumat alkavat kello 18.00, ja päättyvät klo 02.00. Järjestämme mahtavat juhlat, joissa tarjolla on mahtavaa ohjelmaa, sekä mahtavaa ruokaa ja juomaa!

Tapahtumapaikat kokevat muodonmuutoksen ja uudenlaisen visualisoinnin, minkä myötä pääset pikkujouluisiin tunnelmiin. Visualisoinnista vastaa yksi Suomen arvostetuimmista tapahtumasuunnittelijoista, Tukos Media.

Pääshow vaihtelee illan mukaan:

• Pe 23.11. Tampere Areenalla Kirka-Musikaali
• La 24.11. Tampere Areenalla 80’s Stars Show
• Pe 30.11. Tampere Areenalla 80’s Stars Show
• La 1.12. Tampere Areenalla 80’s Stars Show
• Pe 23.11. Porin Urheilutalolla 80’s Stars Show
• Pe 30.11. Turun VPK-Talolla Ganes-Musikaali
• La 1.12. Turun VPK-Talolla Dingo-Musikaali

Varaukset ja kyselyt: myynti@musiikkiteatteri.fi tai 044 3466713

Illan kulku:

17.30. Ovet ja baari auki
18.00. Pikkujoulubuffet
19.15. Musiikkiohjelmaa
20.00. Huippushow (1. osa)
21.00. DJ soittaa
21.30. Huippushow ( 2. osa)
22.30. DJ tanssittaa

• 80’s Stars Show

Huikea show tuo lavalle suuren joukon 80-luvun kirkkaimpia tähtiä.

80-luvulla tehtiin kaikkien aikojen parasta pop- ja rockmusiikkia! Haluatko palata sen ilmiöihin ja mahtipontiseen musiikilliseen maailmaan?

80’s Stars Show on sähäkkä, räiskyvä ja hauska revyy. Lavan valtaavat kirkkaimmat tähdet ja yhtyeet kuten Michael Jackson, Madonna, Whitney Houston, Dolly Parton, Police, Cindy Lauper, Twisted Sister, Bon Jovi, Tina Turner, Europe, Fame, Paula Koivuniemi, Katri Helena, Anita Hirvonen ja monet muut…

Pääesiintyjät ovat Suomen parhaita: Voice of Finland voittaja Siru Airistola, upeat Ville Karhi ja Jussi Ojanen, sekä monesta TV-ohjelmasta tuttu ”Suomen paras” Drag Queen, Sheila tanssijoineen! Menoa vauhdittaa huikea 80’s live band. Esiintyjien upeat suoritukset saavat katsojat haukkomaan henkeään! 80-luvun tyyli puvustuksessa, peruukeissa, maskeerauksessa ja kaikessa loistossaan, sekä yliampuvuudessaan kruunaa huippuviihdyttävän esityksen. Laitetaan kunnon show pystyyn, nyt saa nauraa, laulaa ja tanssia mukana!

• Kirka-musikaalin, Ganes-musikaalin ja Autiotalossa-musikaalin esittelyn löydät www.musiikkiteatteri.fi

Rovaniemen Teatterin – Lapin Alueteatterin syyskauden 2018 aloittaa Sammakon satumainen elämä. Näytelmä pohjautuu Max Velthuijsin satukirjoihin ja valmistuu ensiesitykseensä syyskuun 1. päiväksi Lappia-talon vinttinäyttämölle.

Sammakon satumainen elämä on yli 3-vuotiaille suunnattu esitys, jonka parissa vierähtää värikäs kolmevarttinen Sammakko-hahmon ja hänen ystäviensä seurassa. Sammakon roolissa nähdään Helka Periaho ja hänen eläinystäviään näyttelevät Markku Köngäs sekä Outi Nevanlinna. Näytelmän on käsikirjoittanut Vesa Tapio Valo, ohjannut Perttu Leinonen sekä lavastanut ja puvustanut Jyrki Pylväs. Esityksen taiteellisessa työryhmässä ovat olleet mukana myös tehostemestari Miksa Koponen, peruukkimestari-maskeeraaja Kaisa Mylläri ja sirkusammattilainen Jenni Kallo, joka on ohjannut näyttelijöille klovneriaa.

Ohjaaja Perttu Leinonen vierailee Rovaniemen Teatterissa ensimmäistä kertaa. Leinonen on aiemmin työskennellyt muun muassa Joensuun, Kajaanin ja Jyväskylän kaupunginteattereissa sekä monissa teatteriryhmissä. Hän on halunnut luoda Rovaniemen Teatteriin leikkihetkeä muistuttavan satunäytelmän, jossa näyttelijät jututtavat katsojia tarinankerronnan lomassa ja kysyvät heiltä neuvoja kiperissä paikoissa. Lisäksi erityistä näytelmässä on se, että sen lavastus on kokonaan pehmeä ja lavasteisiin on katsojien yllätykseksi piilotettu pieniä teatterin ihmeitä.

- Vaikka esiintyjillä on tarina kerrottavanaan, tavoite on, että heillä on aikaa vastata lasten kysymyksiin. Hetkensä on kuitenkin myös teatterin taialle. Kokonaan pehmeän lavastuksen taskuista löytyy pehmeää rekvisiittaa, jolla maiseman vuodenajat vaihtuvat silmien edessä, Leinonen kuvailee.

Sammakon satumaisen elämän esityksiä on Rovaniemen Teatterin vinttinäyttämö Keron lisäksi Lapin kiertueella. Ohjaajan toiveena on, että näytelmä antaa katsojilleen elämyksiä ja ajatuksia.

- Vaikka esitys on hillitön klovneriaa tihkuva iltavillihetki, meille on tärkeää välittää samalla lempeää maailmankuvaa, jossa on mahdollista olla urhea, Leinonen kertoo.

Esitysten lisäksi Rovaniemen Teatteri tarjoaa katsojille yleisötyön palveluita, joita ovat muun muassa työpajat. Esimerkkinä lapsikatsojille suunnatuista työpajoista on Sammakon tunteiden tuulimylly -paja, jossa osallistujat pääsevät näyttelemään, tekemään draamaharjoitteita sekä opettelemaan tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista. Työpajan on suunnitellut ja ohjaa yleisötyöntekijä Anne Niskanen.

Lisätietoja saat Kati Kuhalta: kati.kuha@rovaniementeatteri.fi, 040 7686672.
Kuvat on ottanut Kaisa Sirén. 

Työryhmä

Vesa Tapio Valon sovitus perustuu Max Velthuijsin teoksiin Rakastunut sammakko (suom. Riitta Mäyrälä) sekä Sammakko ja ankka, Sammakko löytää ystävän, Sammakko ja avara maailma, Sammakko ja linnunlaulu (suom. Pirjo Santonen) sekä eläinaiheisiin lastenlauluihin.

Ohjaus Perttu Leinonen

Lavastus ja puvut Jyrki Pylväs

Klovneria Jenni Kallo

Valo- ja äänisuunnittelu Miksa Koponen

Naamiointi Kaisa Mylläri

Tarpeisto Anitta Vierelä, Elina Nätynki

Kuiskaaja Anna Korva

Järjestäjä-näyttämömies Sami Saari

Lavastuksen valmistus Tapani Niskan johdolla Pasi Niska, Hannu Kunnari

Pukujen valmistus Suvi-Tuulia Meskuksen johdolla Päivi Niemi, Tiia Aspegrén

Nuket Tuija-Leena Palomäki

Illuusiot, konsultointi Tuomo Körkkö

Rooleissa Markku Köngäs, Outi Nevanlinna ja Helka Periaho

Ensi-ilta 1.9.2018 Lappia-talo, Rovaniemen Teatterin vinttinäyttämö Kero

Esitysoikeudet Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner Oy

Taiteiden yönä Designmuseoon on vapaa sisäänpääsy klo 17-22. Yleisön pyynnöstä Timo Sarpaneva -näyttelyn kuraattori Harry Kivilinna ja muotoilijan leski Marjatta Sarpaneva kertovat Sarpanevan työstä ja elämästä Sarpaneva -näyttelyssä klo 18. Ilmaisia opastuskierroksia pidetään illan aikana näyttelyyn klo 17, 19 ja 20.

Designmuseo ja Juuri Café & Bar tekevät yhdessä Taiteiden yönä museon eteen terassille kaupunkilaisille tunnelmallisen loungen. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa, kuplajuomaa ja muita virvokkeita. Iltaa tahdittaa Dj Särmä. Huom! Säävaraus, koska terassi.

Museokaupassa on saatavilla Taiteiden yön ajan (klo 17-22) julkaisu Timo Sarpaneva – Piirroksia, luonnoksia ja maalauksia 1943 -1956 erikoishintaan 10 € (norm. 18 €).

Timo Sarpaneva (1926-2006) on kansainvälisesti tunnustettu ja merkittävä suomalainen muotoilija, joka nosti suomalaisen muotoilun maailmanmaineeseen 1950-ja 1960-luvuilla. Sarpaneva tunnetaan parhaiten hänen Iittalalle suunnittelemistaan lasi- ja taide-esineistä, mutta hänen monipuolinen, utelias ja ennakkoluuloton luovuus veivät suunnittelijan työskentelemään niin metallin, keramiikan, kuin tekstiilienkin pariin. Designmuseon näyttelyssä Sarpanevan tuotanto nähdään ensimmäistä kertaa näin laajasti. Designmuseon näyttely on esillä vielä 23.9. asti.

Dj Särmä on viihdyttänyt Stadin klubbaavaa kansanosaa vuosituhannen alusta asti. 60-luku-spesialistina ja vannoutuneena vinyylimiehenä tunnettu Särmä on vaikuttanut myös useissa merkittävissä yhtyeissä, ja lyönyt kaikkeen tekemiseensä vahvan oman ja tyylikkään leimansa. Taiteiden Yönä Särmä esittää trooppista loungejazzia, pohjoista soulia, patinoitunutta Suomi-soundia ja kosmista säteilyä.

Itsenäistyvät nuoret tarvitsevat syksyn alkaessa arjen- ja kädentaitoja aiempaa enemmän. Neuvontajärjestöjen #pystyn -kampanja kannustaa aikuisia opettamaan arkitaitojaan nuorille. Samalla ehkäistään syrjäytymistä ja kasvatetaan nuorten itseluottamusta.

Monen nuoren elämäntilanne muuttuu tänä syksynä opintojen alkaessa. Ensimmäiseen omaan kotiin muuttaminen ja itsenäisen elämän aloittaminen on kriittinen muutosvaihe elämässä. Neuvontajärjestöjen tekemästä työstä saatujen kokemusten ja Nuorisobarometrin mukaan suurin osa nuorista selviytyy arkitoiminnoista hyvin.

– Erityisesti ruoanlaitto ja kaupassakäynti sujuvat nuorilta hienosti. Puutteita on pyykinpesussa, siivoamisessa, vuorokausirytmin säilyttämisessä sekä pankki- ja veroasioiden hoitamisessa. Näissä asioissa moni tarvitsisi aikuisen ihmisen tukea aiempaa enemmän, sanoo Pystyn-kampanjan hankekoordinaattori Hanna Viita.

Neljän neuvontajärjestön yhteinen #pystyn2018 -kampanja haastaa aikuiset opettamaan nuorille aiempaa rohkeammin omia arjen- ja kädentaitoja. Tavoitteena on opettaa vähintään 10 000 taitoa kampanja-aikana 15.1.–31.10.2018. Elokuun alkuun mennessä tavoitteesta oli saavutettu puolet. 

– Nyt on juuri oikea aika auttaa kotoa pois muuttavia nuoria. Haluamme kannustaa aikuisia tarjoamaan apuaan aiempaa uskaliaammin. Omasta mielestä vähäpätöiseltä tuntuva arkitaito voi olla juuri se asia, jossa nuori kaipaakin apua uudessa elämäntilanteessa, Viita toteaa. 

Eniten Pystyn-kampanjassa on tähän asti opetettu ruoanlaittoa ja leivontaa, mutta tärkeintä on tukea jokaista nuorta yksilöllisesti. Opetettu taito on helppo tehdä näkyväksi kampanjan kotisivuilla osoitteessa www.pystyn.fi. Sivustolla voi myös seurata reaaliaikaisesti taitojen kertymistä. 

Lisätiedot

• Hanna Viita, hankekoordinaattori, Marttaliitto, 050 339 0494, hanna.viita@martat.fi.

Mäntyharjun kansalaisopisto täyttää 50 vuotta. Tapahtumaa juhlistetaan vuoden mittaan eri tilaisuuksissa.

Juhlavuoden aloittaa lauantaina 1.9.2018 klo 13 'Vaikuttajafoorumi; Kansalaisopiston merkitys tänään ja huomenna. Elinvoimainen Mäntyharju.'.

Millainen on houkutteleva ja elinvoimainen Mäntyharju ja maaseutukunta? Miten muuttuva maailma voi koitua kunnan hyväksi? Mitä vapaa sivistystyö ja kansalaisopisto merkitsevät ja voivat merkitä kunnalle?

Tilaisuudessa mäntyharjulaiset, kunnassa kasvaneet ja kouluja käyneet, Mäntyharjun loma-asukkaat ja paikkakunnalla muuten aikaansa viettävät vaikuttajat sekä kulttuurin ja taiteen että tieteen, talouden ja yhteiskunnan alalta pureutuvat näihin kysymyksiin. Mukana ovat 

koreografi Hanna Brotherus, 
toiminnanjohtaja, konsuli Tuomas Hoikkala,  
oikeusministeri Antti Häkkänen, 
rockvalokuvaaja ja -video-ohjaaja Ville Juurikkala, 
musiikkineuvos Klaus Järvinen, 
oikeustieteen tohtori, edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen, 
maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, 
elokuvaohjaaja Roosa Toivonen ja
toimitusjohtaja Vesa Vihriälä

Tilaisuuden avaa kunnanjohtaja Jukka Ollikainen. Keskustelua johtavat Mäntyharjun kansalaisopiston rehtori Heli Tirri ja Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitys Oy:n toimitusjohtaja Eveliina Mäenpää. 

Vaikuttajafoorumi järjestetään Mäntyharjun kulttuurisalissa (Kompantie 22) ja sinne on vapaa pääsy. Foorumia voi seurata myös striimauslähetyksen kautta joko suorana tai tallenteena osoitteessa http://opisto.mantyharju.fi. 

Tilaisuutta osarahoitetaan Opetushallituksen kansalaisopistoille suunnatun laatu- ja kehittämisavustuksen kautta.

Suomenlinnan syksy tarjoaa mielenkiintoisia kulttuurielämyksiä niin musiikista, kuvataiteesta kuin valokuvista ja historiasta kiinnostuneille.

Viime viikolla Suomenlinnan Levyhallissa aukesi maailmanluokan näyttely, kun Venetsian biennaalin vuoden 2017 kiertonäyttely ŠamaŠ avautui. Kyseessä on libanonilaisen säveltäjän ja taiteilijan Zad Moultakan uusin teos. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on avoinna Suomenlinnassa 7.10. saakka.

Tällä viikolla 21.-25.8. linnoituksen salit valtaa musiikki, kun Viapori Jazzin konsertteja järjestetään ympäri Suomenlinnaa. Klassisen musiikin ystäviä hellii puolestaan kahden pienoisoopperan, Daniel Filippo ja Välilasku, yhteisesitykset Suomenlinnan komeimpiin kuuluvassa Tenalji von Fersenin salissa 1.-2.9. Syksyn tapahtumien ohella pääsee nauttimaan linnoituksen pimenevistä ja tunnelmallisista illoista.

Syyskuussa jatkuu Suomenlinnan sataa suomalaista vuotta ja vuoden 1918 sisällissodan vankileirejä muistava teemavuosi, kun Suomenlinna-museossa aukeaa Suomenlinnan hoitokunnan järjestämä valokuvanäyttely Sata Suomenlinnan vuotta 1918 - 2018. Se sisältää valokuvia sadan vuoden takaa linnoituksen vankileireiltä. Näiden rinnalla on kuvat samoista paikoista vuodelta 2018. Näyttely aukeaa 14.9. ja kestää kevääseen 2019.

Näiden lisäksi ovat auki Suomenlinnan kuusi museota, joihin kaikkiin pääsee Museokortilla. Suomenlinnassa järjestetään yleisötapahtumia ja näyttelyitä ympärivuotisesti, ajankohtaiset tiedot löytyvät Suomenlinnan verkkosivuilta www.suomenlinna.fi/tapahtumat.

Lisätietoja:

Suomenlinnan hoitokunnan tapahtumakoordinaattori Paula Lappalainen, puh. 0295338335, sähköposti paula.lappalainen@suomenlinna.fi

Kuvat: 

ŠamaŠ-näyttelyn kuva: Ilkka Vuorinen/Suomenlinnan hoitokunta. Muissa kuvissa maininta Suomenlinnan hoitokunta

Suomenlinnan syksy tarjoaa mielenkiintoisia kulttuurielämyksiä niin musiikista, kuvataiteesta kuin valokuvista ja historiasta kiinnostuneille.

Viime viikolla Suomenlinnan Levyhallissa aukesi maailmanluokan näyttely, kun Venetsian biennaalin vuoden 2017 kiertonäyttely ŠamaŠ avautui. Kyseessä on libanonilaisen säveltäjän ja taiteilijan Zad Moultakan uusin teos. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on avoinna Suomenlinnassa 7.10. saakka.

Tällä viikolla 21.-25.8. linnoituksen salit valtaa musiikki, kun Viapori Jazzin konsertteja järjestetään ympäri Suomenlinnaa. Klassisen musiikin ystäviä hellii puolestaan kahden pienoisoopperan, Daniel Filippo ja Välilasku, yhteisesitykset Suomenlinnan komeimpiin kuuluvassa Tenalji von Fersenin salissa 1.-2.9. Syksyn tapahtumien ohella pääsee nauttimaan linnoituksen pimenevistä ja tunnelmallisista illoista.

Syyskuussa jatkuu Suomenlinnan sataa suomalaista vuotta ja vuoden 1918 sisällissodan vankileirejä muistava teemavuosi, kun Suomenlinna-museossa aukeaa Suomenlinnan hoitokunnan järjestämä valokuvanäyttely Sata Suomenlinnan vuotta 1918 - 2018. Se sisältää valokuvia sadan vuoden takaa linnoituksen vankileireiltä. Näiden rinnalla on kuvat samoista paikoista vuodelta 2018. Näyttely aukeaa 14.9. ja kestää kevääseen 2019.

Näiden lisäksi ovat auki Suomenlinnan kuusi museota, joihin kaikkiin pääsee Museokortilla. Suomenlinnassa järjestetään yleisötapahtumia ja näyttelyitä ympärivuotisesti, ajankohtaiset tiedot löytyvät Suomenlinnan verkkosivuilta www.suomenlinna.fi/tapahtumat.

Lisätietoja:

Suomenlinnan hoitokunnan tapahtumakoordinaattori Paula Lappalainen, puh. 0295338335, sähköposti paula.lappalainen@suomenlinna.fi

Kuvat: 

ŠamaŠ-näyttelyn kuva: Ilkka Vuorinen/Suomenlinnan hoitokunta. Muissa kuvissa maininta Suomenlinnan hoitokunta

Haluatko vahvistaa elimistösi puolustuskykyä, saada lisää vireyttä ja keskittymiskykyä sekä vähentää stressiä? Tutkimukseen perustuva Viherilma kertoo, kuinka se tehdään luonnonmukaisella ja kestävällä tavalla, ilman ja valon avulla. Kirja pohjautuu menetelmään, jonka avulla Norjassa on saatu hyviä tuloksia kodeissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja työpaikoilla.

Norjalaisen Jørn Viumdalin kehittelemä Viherilma-menetelmä pohjautuu yli 20 vuoden tutkimustyöhön, jota on tehty muun muassa NASAn ja Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopiston piirissä. Menetelmän avulla tuodaan luonto sisätiloihin oikeantyyppisten kasvien ja päivänvaloa simuloivien lamppujen avulla. Viherilma antaa selkeät ohjeet oikeiden kasvilajien ja lamppujen valintaan, oman viherseinän rakentamiseen ja kasvien hoitamiseen. Tämä kirja saa sinut voimaan paremmin sisätiloissa!

”Viherilma ei ole mikään mystinen filosofia. Kyse on muutamasta helposta käytännön asiasta, jotka pystyt tekemään itse ja joiden avulla saat elämääsi uuden ulottuvuuden. Voin vakuuttaa, että harva asia saa aikaan niin paljon niin vähällä vaivalla kuin se, mistä kerron tässä kirjassa”, kertoo Viumdal kirjassaan.

Norjalainen insinööri Jørn Viumdal (s. 1947) kiinnostui 1980-luvulla NASAn tutkimuksista, joita oli tehty kasvien merkityksestä ihmisille pitkien avaruuslentojen aikana, ja ryhtyi myös itse tutkimaan asiaa. Nykyisin Viumdal suunnittelee ja toteuttaa viherympäristöjä konttoreihin, lastentarhoihin, kouluihin ja hoitokoteihin.

Jørn Viumdal:  Viherilma – Luonnon raikkautta sisätiloihin
Alkuteos Skogluft | Suomentanut Jenni Pitkäniemi
285 sivua | Ilmestymispäivä 21.8.2018

Arvostelukappaleet ja lisätiedot: tiedottaja Minttu Nikkilä, Bazar Kustannus Oy, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313

Varkauden Teatterin tunnelmallisissa tiloissa jatkuvat Klubit keskiviikkona 5.9.2018 klo 19.

Nyt Klubi-illan punainen lanka on Topi Sorsakoski.  Klubi-illan isäntänä toimii näyttelijä Ville-Veikko Valtanen. Tule mukaan tunnelmaan, laula yhdessä tai yksin – lava on vapaa!

Laulujen säestyksestä vastaa kapellimestari Sami Ruutiainen. Illan solisteina kuulette Topiamme eli Marko Tiusasta sekä  Varkauden Teatterin näyttelijöitä Kaksi kitaraa –musiikkinäytelmästä. Nyt on herkkua tarjolla. Vai mitä sanotte kappaleista Hurmio, On kesäyö ja Kaksi kitaraa?

Klubi-illan tapahtumapaikka on Varkauden Teatterin aulalämpiö. Teatteri-Baari palvelee yleisöä koko tapahtuman ajan. Pöytävaraukset Teatteri-Baarista puh. 044 364 8831.  Teatteri-Baari päivystää ma 3.9.18 alkaen klo 11-14.

Arvioitu kesto 1,5-2 tuntia.

Liput 5 €. Lippukassa avoinna ma-pe klo 10-17.
Ovimyynti avautuu 1 tunti ennen Klubin alkua.

Perjantaina ensimmäistä kertaa järjestettävässä Ilmastonmuutos ja maailmanrauha -symposiumissa kello 15–18 Oulun Rotuaarilla tieto pannaan kutittamaan tunteita ja liikuttamaan toimintaan. Kaiken kansan tapahtumaan toivotaan runsasta kävijämäärää.

Tapahtuman aluksi näyttelijä Aku Hirviniemi, europarlamentaarikko Merja Kyllönen, Oulun Energian aurinkoenergian asiantuntija Olli Tuomivaara, taiteellisen tutkimuksen professori Tuija Kokkonen sekä aeronomian dosentti Esa Turunen uppoutuvat keskustelemaan ilmastonmuutoksen ratkaisuista omien erikoisalojensa näkökulmista. Koska mukana on niin erilaisia keskustelijoita, syntyväksi odotetaan uusia oivalluksia ja ideoiden ilotulitusta.

Keskustelua johdattelee Kati Jurkko ja kuvittaa livenä sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Rannan tekemät teokset huutokaupataan ja tuotto lahjoitetaan someäänestyksen perusteella ilmaston ja maailmanrauhan puolesta tehtävään työhön Maan ystäville. Oulun juhlaviikkojen ja Ilmakitaransoiton MM-kisojen järjestämässä tapahtumassa ilmakitaraviihteellä ja karnevaalilla on myös oma osansa.

Keskustelun jälkeen kello 16.30 selviää, kuka voittaa Maailman pelastavan ideakilpailun. Kilpailun finaaliin on valittu kahdeksan ideaa, jotka ideanikkarit itse esittelevät mahdollisimman houkuttelevalla tavalla Rotuaarin lavalla. Raati valitsee toteuttamis- ja kehittämiskelpoisimmat ideat. Kolme parasta ideaa voittaa Sitran tarjoamat rahapalkinnot (1000, 300 ja 100 euroa). Ideakilpailun raadissa ovat kulttuuripersoona ja BusinessOulun luovien alojen asiantuntija Petri Sirviö, yhteisön ja liiketoiminnan kehittäjä Niina Karvinen Business Kitcheniltä sekä Oulun kaupungin ilmastoasiantuntija Maarit Talvitie. Maailman pelastavan ideakilpailun juontaa Simo Kekäläinen. Ideakilpailun järjestämisessä on mukana Polar Bear Pitching.

Tapahtuman ajan Rotuaarin aukiolla toimii kansalaistori, jossa voi tutustua eri järjestöjen ja toimijoiden ilmastonmuutosratkaisuihin. Mukana ovat AIESEC, Dodo ry, Naisten pankki, Pro Agria ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Kävijöille tarjotaan myös kahvit suomalaisista innovaatioista eli ympäristöystävällisistä muovittomista Isla DUO -kartonkikupeista. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se sopii koko perheelle.

Ilmastonmuutos ja maailmanrauha -symposiumista halutaan tulevaisuudessa kehittää kansainvälisesti tunnettu ja suuria kansanjoukkoja koskettava tilaisuus. Tapahtuman tarkoituksena on etsiä keinoja ratkaista maailmanrauhaa syvimmin uhkaava ongelma, ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksesta on jo valtavasti tietoa, tämä tapahtuma haluaa tuoda mukaan myös iloa, toivoa ja tunnetta. Mukana ensimmäisessä tapahtumassa ovat mm. Oulun innovaatioallianssi ja Sitra. Tapahtuman pääyhteistyökumppanina on Oulun Energia.

Lisätiedot: Tuottaja Lasse Lehto, lasse at oulunjuhlaviikot.fi. p. 040 594 3436

Lisätietoa Maailman pelastavasta ideakilpailusta: Minna Ollila, minna.ollila@oamk.fi, p. 040 482 5122

Maan Maut 25–26.8.2018 Klo 10.00–16.00

Lukaali, Fiskarsin ruukki. Vapaa pääsy

Maan Maut järjestetään tuttuun tapaan Fiskarsissa. PohjanGurut ry ja Fiskars Village kutsuvat ruokatuottajia ja ruokakäsityöläisiä Lukaaliin Fiskarsin Ruukkiin. Tarjolla on lähituotettuja juustoja, luomuviljatuotteita, riistaa ja käsitöitä.

Vihanneksia, hedelmiä, yrttejä ja syötäviä kukkia

Fiskarsin Lukaalilla katetaan jälleen pöytä koreaksi kauden satotuotteista. Maan Maut tuo ruukkiin jälleen tuottajatorin missä on mahdollisuus ostaa suoraan tuottajalta ilman välikäsiä. Kesä on ollut kuuma ja kastella on saanut, joten odotettavissa on ihania värikkäitä vihanneksia ja paljon herkkuja. Kävijä voi myös syödä paikan päällä kahvilassa tai nauttia ruukin upeasta ravintola- ja kahvilatarjonnasta. Ruuanlaitosta kiinnostuneelle on myös tarjolla kotimaisia hiiliteräsveitsiä tai mausteeksi Fataliin kuuluisia chilejä sekä aihekirjallisuutta.

Maan Maut järjestetään molempina päivinä klo 10.00–16.00. Ruukin ravintolat ja kahvilat tarjoavat myös makuelämyksiä, joten kannattaa varata myös aikaa ruukin kiertämiseen.

Maan Makuihin osallistuu:

West chark- lihajalosteet, Bovikin tila- kyyttöä ja lammasta, Ronny Avellan- perunat ja kasvikset, Culinaristien gourmet-suolat, Ruukkikylän herkut- sinapit ja valkosipulit, Knivo- hiiliteräsveitset, Södergård-viljatuotteet ja hillot, Alppijuustot, Bakgården juurileivät, Jan Weckman- vihannestori, Keskylän tila-luomumarjatuotteet, Siuntion hunajatarha, Kolatun juustola, Fatalii gourmet- chilit, Kiploks- valkosipulit, Puutarha Siimeksen yrtit ja tomaatit, Kalliolan lammastila, Bää-tuote- lampaannahkatuotteet, Aijalan käsityöt- nahkatuotteet, PohjanGurut- hodarit ja kahvila, Fiskarsin Martat yrttineuvonta, Puutarhaliike Ruusupavun syötävät kukat ja yrtit, Anna Kamaran villiyrtti-infopiste sekä Kasvitarhurin satoa.

Maan Maut ruokatapahtuma

25.-26.8.2018, klo 10-16

Seuraintalo Lukaali

Fiskarsintie 12

10470 Fiskari

Lisätietoja: PohjanGurut Juha Järvinen, 040 5176 804, juhasakarias@gmail.com. Fiskars Village Info, 019 2777 504, fiskars.info@fiskars.fi

www.fiskarsvillage.fi

https://www.facebook.com/events/395802240932635/

Oulun teatteri jatkaa suuren suosion saavuttanutta Nuorten Näyttämö -toimintaa, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden päästä tekemään teatteria ammattilaisten opastuksella!

Toiminta on tarkoitettu kaikille n. 14−18-vuotiaille taidoista tai aikaisemmista harrastuksista riippumatta. Nuorten Näyttämön porukka muodostetaan Oulun teatterin Pikisalissa maanantaina 10. syyskuuta klo 17–20 järjestettävien tutustumis- ja hakutilaisuuden avulla. Mukaan mahtuu parikymmentä nuorta. Kokoontumisia on aluksi kerran viikossa, mutta vuodenvaihteen jälkeen tahti tiivistyy.

Nuorten Näyttämöllä tutustutaan teatterin maailmaan opastetun toiminnan ja koulutuksen sekä ennen kaikkea oman tekemisen kautta. Osallistujat pääsevät perehtymään teatterin eri osa-alueisiin näytelmän kirjoittamisesta lavastuksen suunnitteluun ja näyttelemiseen. Vuoden aikana sukelletaan teatterin monipuoliseen maailmaan. Loppuhuipennuksena esitetään näytelmä, joka saa ensi-iltansa Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaalilla toukokuun alussa 2019. Lukukausimaksu on 100 euroa.

Mukaan toimintaan voi hakea täyttämällä ilmoittautumislomakkeen nettisivuillamme teatteri.ouka.fi viimeistään torstaihin 6.9. mennessä.

Lisätietoja: dramaturgi jukka.heinanen@ouka.fi

Yli 40 luomutilaa toivottaa kävijät tervetulleeksi luomuruoan alkulähteille ja tutustumaan toimintaansa Suomen luonnon päivänä 25.8. Koko perheen tapahtuma tekee suomalaista luomutuotantoa tutuksi kuluttajille ja tuottajille.

Luomutiloja on tänä vuonna mukana Luonnon päivän tapahtumassa ennätysmäärä, yhteensä 42. Eniten yleisölle avoinna olevia tiloja löytyy Uudeltamaalta, jossa muutamalle pääsee helposti myös julkisilla kulkuneuvoilla. Niin ikään Varsinais-Suomessa tapahtumaan osallistuu useita luomutiloja. Pohjoisin luomutila avaa ovensa Torniossa Lapissa, ja mukana on nyt ensimmäistä kertaa myös opetustila eli Keudan Saaren kartano Mäntsälässä.

Tiedot avoimista luomutiloista ja päivän aikataulusta löytyvät verkosta: https://luomu.fi/luonnon-paiva-luomutiloilla-2018/.

Luomutilojen avoimien ovien tapahtuma on osa Suomen luonnon päivää, jota on vietetty elokuun viimeisenä lauantaina vuodesta 2013 lähtien. Se on myös virallinen liputuspäivä.

Esillä suomalaisen luomutuotannon kirjo

Luonnon päivän luomutilatapahtuma nostaa esille suomalaisen luomutuotannon monimuotoisen kirjon. Yleisö pääsee tutustumaan niin luomuviljan, -kasvisten ja -marjojen viljelyyn kuin kasvihuonetuotantoon ja luomukotieläinten kasvatukseen. Teknologiasta kiinnostuneille esitellään pelloilla käytettäviä koneita ja laitteita.

Tapahtumaan osallistuu tänä vuonna erityisen paljon luomulammastiloja, minkä lisäksi mukana on useita luomunautatiloja sekä yksi luomusikatila. Myös alkuperäisrotuiset kyyttölehmät ovat hyvin edustettuina tapahtuman tilavalikoimassa. Osa avoimista luomutiloista on vanhoja sukukartanoita, osa viljelee biodynaamisesti ja osa edustaa modernia kumppanuusmaataloutta.

Luomutilat järjestävät vierailijoille ohjelmaa omien mahdollisuuksiensa mukaan, esimerkiksi paimenkoiranäytöksiä, poniratsastusta tai traktoriajelua. Monilla tiloilla on tilaisuus rapsutella eläimiä. Tiloilla on myynnissä omia ja lähialueen tuottajien tuotteita sekä kahvila, josta saa ostaa myös pikkupurtavaa.

Suomessa on nyt 5 000 luomutilaa

Luomutuotanto on Suomessa reippaassa kasvussa. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ennakkotietojen mukaan tänä kesänä luomuun lähti siirtymään lähes 500 uutta maatilaa, mikä on ennätysmäärä. Suomessa on nyt yhteensä 5 000 luomutilaa, ja luomumenetelmillä viljellään lähes 13 prosenttia maan koko peltoalasta. Eniten luomualaa on Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Luomutuotanto eroaa tavanomaisesta maataloudesta siten, että luomussa ei käytetä keinotekoisia torjunta-aineita tai lannoitteita. Luomueläimillä on tavanomaisia eläimiä väljemmät tilat ja ne syövät luomutuotettua rehua. Kaikki luomueläimet, naudat, siat, lampaat ja kanat, pääsevät kesäisin ulos.

Luomutilojen avoimet ovat -tapahtumaa koordinoivat yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriö, Pro Luomu, Luomuliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC sekä Biodynaaminen yhdistys.

Lisätietoja:

maatalousylitarkastaja Leena Seppä, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2373, leena.seppa(at)mmm.fi

tiedottaja Mia Wikström, SLC, p. 050 355 3213, mia.wikstrom(at)slc.fi (ruotsiksi)

Kuvia tiloista https://www.flickr.com/photos/mmmfi/albums/72157700105339614