Den 25 augusti slår över 40 ekogårdar upp dörrarna för besökare som får lära sig mer om ekomatens ursprung och arbetet på gårdarna. Dagen, som riktar sig till hela familjen, presenterar ekologisk produktion för konsumenter och producenter.

I år deltar rekordmånga ekogårdar, hela 42 stycken, på evenemanget. De flesta av dem ligger i Nyland, till vissa av dem är det också enkelt att komma med allmänna trafikmedel. I Egentliga Finland finns det också flera deltagande gårdar. Den nordligaste gården som har öppet hus ligger i Torneå i Lappland. Det här är också första gången som en undervisningsgård, det vill säga Keudas Saaren kartano i Mäntsälä, är med.

Information om ekogårdarna och dagens program finns på webben: https://luomu.fi/luonnon-paiva-luomutiloilla-2018/.

Öppet hus på ekogårdar är en del av naturens dag som sedan år 2013 firats den sista lördagen i augusti. Det är också en officiell flaggdag.

Många olika driftsinriktningar

Öppet hus på ekogårdar presenterar den finländska ekoproduktionens olika produktionsinriktingar. Besökarna får veta mera om såväl odling av spannmål, grönsaker och bär som växthusproduktion och uppfödning av husdjur. De som är intresserade av teknik kan bekanta sig med maskiner och utrustning som används inom jordbruket.

I evenemanget deltar i år särdeles många ekogårdar som föder upp får, men också många nötgårdar och en ekologisk svingård är med. Även lantrasen östfinsk boskap är väl representerad. En del av ekogårdarna är gamla släktherrgårdar, en del odlar biodynamiskt och en del driver modernt partnerskapslantbruk.

Gårdarna ordnar program enligt sina egna möjligheter. Besökarna får till exempel se hur vallhundar arbetar, rida en ponny eller åka med i traktorn. På många gårdar får besökarna också klappa och kela med djuren. Gårdarna säljer egna och närproducerade produkter samt kaffe med tilltugg.

Vi har nu 5 000 ekogårdar

Ekologisk produktion ökar starkt i Finland. Enligt Livsmedelssäkerhetsverket Eviras förhandsbesked har närmare 500 nya gårdar i sommar övergått till ekoproduktion, vilket är ett rekordstort antal. Vi har nu sammanlagt 5 000 ekogårdar och närmare 13 procent av landets hela åkerareal odlas ekologiskt. Mest ekologisk areal finns det i Norra Österbotten, Egentliga Finland och Södra Österbotten.

Skillnaden mellan ekologisk produktion och konventionell jordbruksproduktion är att ekoproducenter inte använder konstgjorda bekämpningsmedel eller gödselmedel. Ekodjur har rymligare utrymmen än vanliga djur och äter ekologiskt foder. Alla ekodjur, nöt, svin, får och höns, släpps ut på sommaren.

Evenemanget Öppet hus på ekogårdar samordnas av jord- och skogsbruksministeriet, Pro Luomu, Luomuliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. och Biodynamiska föreningen.

Mer information:

Leena Seppä, lantbruksöverinspektör, jord- och skogsbruksministeriet, tfn 0295 16 2373, leena.seppa(at)mmm.fi

Mia Wikström, informatör, SLC, tfn 050 355 3213, mia.wikstrom(at)slc.fi

Foton från ekogårdar https://www.flickr.com/photos/mmmfi/sets/72157700105339614

Jordens Smaker Augusti 25–26.8.2018 kl. 10.00–16.00

Lukalen, Fiskars Bruk, Fritt inträde

Jordens Smaker arrangeras igenom traditionsenligt i Fiskars. Pohjangurut r.f. och Fiskars Village bjuder in matproducenter och mathantverkare till Lokalen i Fiskars. Det bjuds på närproducerade ostar, ekologiska spannmålsprodukter, vilt och hantverk.

Grönsaker, frukter, örter och ätbara blommor

På Lokalen i Fiskars dukas ett digert bord fram med säsongens skördeprodukter. Jordens Smaker arrangerar ett producenttorg där man har chansen att köpa grönsaker och annat utan extra mellanhänder. Sommaren har varit het och man har fått vattna mycket så det väntas en hel drös maffiga grönsaker och olika delikatesser. Man kan ta sig en kaffe på plats och ställe men också avnjuta brukets utbud av restauranger och caféer. För den matlagningsintresserade finns inhemska lokala kolstålsknivar för köksbruk att testa, eller så kan man förkovra sig i chilinas underbara värld.

Camilla Gorbatow presenterar och säljer Potatisboken

Författare Camilla Gorbatow deltar i Jordens Smaker med Potatisboken, een presentation av den för oss så bekanta knölen. Den tvåspråkiga boken presenterar potatisens resa från anderna till vårt bord. Boken har givits ut av Pro Ingå rf.

Jordens Smaker arrangeras under både lördag och söndag kl. 10–16. Brukets restauranger och caféer bjuder också smakupplevelser så det är bra att reservera även tid för att traska runt i bruket.

I Jordens Smaker deltar:

West Charks charkprodukter, Bovik ekogårds kyyttö och fårkött, Ronny Avellans potatis och grönsaker, Culinaristit:s gourmetsalt, Ruukkikylän herkut:s senaper och vitlökar, Knivo-kolstålsknivar, Södergårds spannmålsprodukter och sylt, Alpostar, Författare Camilla Gorbatow med Potatisboken. Bakgårdens surdegsbröd, Jan Weckmans grönsakstorg, Keskylä gårds ekologiska bärprodukter, Puutarha Siimes örter och tomater, Kalliola fårfarm, Bää-tuote produkter av fårläder, Aijala hantverks- och läderprodukter, PohjanGuruts hotdogcafé, Fiskarsin Martats örtrådgivning, Trädgårdsbutik Ruusupapus ätbara blommor och örter, Anna Kamaras vildörtsrådgivning och Kasvitarhuris skörd.

Jordens Smaker

Augusti 25–26.8.2018 kl. 10.00–16.00

Samlingslokalen

Fiskarsvägen 12

10470 Fiskars

Mer info: Pohjangurut r.f. Juha Järvinen 040 517 6804, juhasakarias@gmail.com Fiskars Village Info, 019 2777 504, fiskars.info@fiskars.fi www.fiskarsvillage.fi

Tampereen Teatterissa nähdään syksyllä neljä ensi-iltaa. Syksyn avaa Anna-Elina Lyytikäisen käsikirjoittama ja ohjaama Sylityksin, joka pureutuu lapsettomuuden teemoihin. Suomen kantaesityksen saa Oscar-palkittuun elokuvaan pohjaava Sademies (Rain Man). Miika Nousiaisen romaanista Juurihoito tehty uusi näytelmäsovitus vie kadonneen isän jäljille. Leo Tolstoin Anna Karenina vie intohimon, mustasukkaisuuden ja pettymysten teemoihin. Lisäksi ohjelmistossa nähdään lukuisia jatkavia esityksiä ja vierailuja.

Anna-Elina Lyytikäisen käsikirjoittama ja ohjaama Sylityksin avaa Frenckell-näyttämön syyskauden 30. elokuuta. Sylityksin jatkaa Frenckellin puhuttelevien näytelmien sarjaa pureutumalla herkästi ja humoristisesti jokaisen roolihenkilön eri näkökulmasta lapsettomuuden ja lapsellisuuden teemoihin. Rooleissa nähdään Eeva Hakulinen, Martti Manninen, Pia Piltz, Ville Majamaa, Elisa Piispanen, Kirsimarja Järvinen ja Elina Rintala.

Päänäyttämön syyskauden avaa Dan Gordonin käsikirjoittama Sademies (Rain Man). Sen Suomen kantaesitys on 7. syyskuuta. Oscar-palkittuun elokuvaan (1988) pohjautuvan draamakomedian ohjaa Georg Malvius, jonka loistavista ohjauksista on saatu nauttia jo musikaaleissa Cats, Sugar – Piukat paikat ja Les Misérables. Sademies kertoo kahden hyvin erilaisen veljeksen sydämellisen kasvutarinan. Autistista Raymondia näyttelee Risto Korhonen ja hänen juppiveljenään nähdään Lari Halme. Muissa rooleissa ovat Matti Hakulinen, Arttu Ratinen, Anna Ackerman ja Petra Heinänen.
Näytelmästä järjestetään kaikelle kansalle avoimet harjoitukset tiistaina 28.8. klo 18.45 ja klo 20.00. Viiden euron pääsyliput Kulttuurimyymälä Aplodista.
Tampereen Teatteri on Sademiehellä mukana Suomen Kulttuurirahaston Taidetestaajat-suurhankkeessa. Näytelmää on tulossa katsomaan noin 2000 pirkanmaalaista kasiluokkalaista. 

Leo Tolstoin intohimodraama Anna Karenina nähdään syksyllä ensi kertaa Tampereen Teatterissa. Helen Edmundsonin dramatisointiin pohjaava esitys saa ensi-iltansa 25. lokakuuta päänäyttämöllä. Tolstoi on luonut rakastumisen, mustasukkaisuuden, perheen ja lojaaliuden teemoista realistisia, ristiriitaisia ja kiehtovia ihmiskohtaloita. Ohjauksesta vastaa Marika Vapaavuori ja Anna Kareninan roolissa nähdään Pia Piltz. Hänen miestään Kareninia näyttelee Turkka Mastomäki, Annan rakastettua kreivi Vronskia Marc Gassot ja Levinin roolissa nähdään Lari Halme. Muissa rooleissa ovat Pihla Pohjolainen, Eeva Hakulinen, Ville Majamaa, Risto Korhonen, Matti Hakulinen, Elina Rintala, Kirsimarja Järvinen, Elisa Piispanen, Martti Manninen, Miika Riekkinen ja Petra Porspakka. Elämyksellisen ja visuaalisen näytelmän lavastuksesta vastaa Marjatta Kuivasto, pukusuunnittelusta Leena Rintala, koreografiasta Miika Riekkinen, valosuunnittelusta Raimo Salmi ja äänisuunnittelusta Hannu Hauta-aho.

Mikko Kanninen on sovittanut ja ohjaa Miika Nousiaisen Juurihoito-romaanista uuden, hyväntuulisen näytelmäsovituksen. Sen kantaesitys on 12. lokakuuta Frenckell-näyttämöllä. Juurihoito vie näytelmän päähenkilöt, veljekset Eskon ja Pekan, kadonneen isän jäljille aina maapallon toiselle laidalle. Rooleissa nähdään Esa Latva-Äijö ja Antti Tiensuu sekä Mari Turunen, Ritva Jalonen, Mari Posti ja Veera Tapanainen.

Teatterin omasta ohjelmistosta syksyllä jatkavat menestysmusikaali Cats, komediahelmi Ulkomaalainen ja jo seitsemättä vuotta jatkava joulunäytelmä Saiturin joulu. Kulttuuriravintola Kivessä jatkuu Jukka Leistin Olavi Virta -lauluilta Olavi Virta Electric Unplugged Valo Blues, Mari Postin esittämä Carola – Kielletyt leikit, Anna-Elina Lyytikäisen Ansku ja tähdet -haastattelusarja sekä keskiajan musiikkiin erikoistunut Café Barock.

Teatterin kolmella näyttämöllä nähdään lisäksi 12 eri vierailuesitystä. Päänäyttämöllä vierailee Martti Suosalon ja Mika Nuojuan ikisuosikki Kiviä taskussa.

Frenckell-näyttämöllä nähdään syyskaudella todellinen vierailusikermä: Mikko Kivinen, Ville Keskilä ja Kalle Pylvänäinen tuovat lääkäri-ilottelun Saikkua, kiitos, Helsingin Sanomien toimittajat ja valokuvaajat päästävät katsojan toimituksen kulisseihin Musta laatikko -esityksellään, Teatteri Minimi vierailee Mikko Roihan ohjaamalla ja dramatisoimalla Juhani Ahon Juha-esityksellä ja lisäksi nähdään tutut vierailut Kaikki mieheni, Miehenkäyttöopas, Hullu ja Siinä näkijä missä tekijä.

Kulttuuriravintola Kivessä vierailee Pia Andersson Kikka Fan Club -esityksellä, yhtäkkisesti invalidisoitunut ja siitä aiheen esitykseensä saanut Ella Jäppinen Normaali-esityksellään, laulaja Saima Pienenä pelkäsin pimeää lauluillallaan ja Sirke Lääkkölä ja Laura Hänninen Sinä ja minä Moskovan valoissa -musiikki-illallaan. 

Lataa mediakuvia
Tutustu syysesitteeseen

Lisätietoja:
teatterinjohtaja Reino Bragge, p. 040 552 7271, reino.bragge@tampereenteatteri.fi
myynti- ja markkinointipäällikkö Heikki Ihanamäki, p. 0440 151 590, heikki.ihanamaki@tampereenteatteri.fi
tiedottaja Sanna Huhtala, p. 040 532 8838, sanna.huhtala@tampereenteatteri.fi

Turun kaupunki lähettää tervehdyskirjeet 65 vuotta täyttäville turkulaisille. Kaupunginjohtaja Minna Arven allekirjoittama kirje lähetetään tällä viikolla henkilöille, joiden 65-vuotissyntymäpäivä on ajanjaksolla 1.7.–31.12.2018.

Vuoden 2018 alkupuoliskon syntymäpäiväsankarit saivat kirjeen helmikuussa. Kirjeen saajia on tänä vuonna noin 2 000. Tervehdyskirjeitä on lähetetty vuodesta 2014 alkaen.

Lahjaksi pääsylippuja

Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala haluaa ilahduttaa 65 vuotta täyttäneitä lahjalla. Kirjeen kääntöpuolelta löytyy pääsyliput kahteen liikuntapaikkakäyntiin, vapaaliput kahteen Turun filharmonisen orkesterin perjantaikonserttiin ja sisäänpääsylippu Turun linnaan.

Näiden pääsylippujen avulla kaupunki haluaa tarjota 65-vuotiaille mahdollisuuden tutustua Seniorirannekkeeseen kuuluviin palveluihin. Senioriranneke on kehitetty 65 vuotta täyttäneiden turkulaisten liikunta- ja kulttuuriharrastuksen ylläpitämiseksi.

Liikunnan ja kulttuurin harrastaminen on Seniorirannekkeen avulla hyvin edullista. Puolen vuoden käyttömaksulla eli 40 eurolla käytössä ovat Turun kaupungin uimahallit, kuntosalit ja maauimalat sekä kausittain vaihtuvat kulttuuripalvelut. Ranneketta saa käyttää kerran päivässä, jolloin päivähinnaksi tulee n. 22 senttiä. Kerran viikossa käytettäessä harrastuskerran hinta jää vielä n. 1,5 euroon. Ensimmäisellä puolen vuoden käyttömaksun latauskerralla on lisäksi maksettava 8 euroa rannekkeesta. Seniorirannekkeella ei ole yläikärajaa.

Tervehdyskirjeessä muistutetaan siitä, miten tärkeää on omasta hyvinvoinnista ja kunnosta huolehtiminen. Siihen liikunta- ja kulttuuriharrastukset tarjoavat mainion keinon. Keho vahvistuu, mieli virkistyy ja samalla voi tavata myös uusia ihmisiä.

Suoramarkkinointikielto estää kirjeen saapumisen

Posti tuo kirjeen kotiin kaikille muille, paitsi henkilöille, jotka ovat kieltäneet tietojensa luovuttamisen suoramarkkinointitarkoituksiin tai markkina- ja mielipidetutkimuksiin. He voivat noutaa kirjeen Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelusta (Blomberginaukio 4, avoinna ma–pe klo 8.15–16) esittämällä henkilötodistuksen. Kirjettä voi myös pyytää ikääntyneiden liikuntapalveluvastaava Roosa-Mari Neitolalta soittamalla p. 050 554 6224 tai sähköpostitse: roosa-mari.neitola@turku.fi.

Lisätietoja:

• ikääntyneiden liikuntapalveluvastaava Roosa-Mari Neitola, p. 050 554 6224, roosa-mari.neitola@turku.fi

• turku.fi/senioriranneke

Åbo stad skickar en hälsning åt alla åbobor som fyller 65 år och bjuder på biljetter till motion och kultur. Brevet, som undertecknats av stadsdirektör Minna Arve, skickas denna vecka till alla som fyller 65 år mellan den 1 juli och den 31 december 2018.

De som firade sin födelsedag under första halvan av året fick ett brev i februari. Allt som allt ca 2 000 personer får brevet i år.

Åbo stads fritidssektor vill överraska födelsedagsbarnen med en gåva. Med i brevet finns inträdesbiljetter till två idrottsplatsbesök, två fredagskonserter med Åbo filharmoniska orkester och en inträdesbiljett till Åbo slott.

Inträdesbiljetterna bjuder 65-åringarna på möjligheten att bekanta sig med tjänster som ingår i Seniorarmbandet. Seniorarmbandet har tagits fram för att upprätthålla 65 år fyllda åbobors motions- och kulturhobbyer. Brevet påminner om att motion och kultur förbättrar hälsan och ger energi i vardagen. Regelbunden motion förebygger sjukdomar och bibehåller funktionsförmågan. Motions- och kulturhobbyer är även ett bra sätt att ta hand om sitt sociala liv.

Förbud mot direktmarknadsföring påverkar utdelningen

Posten delar ut brevet till alla förutom de personer som har förbjudit att deras uppgifter överlämnas i direktmarknadsföringssyfte eller för marknads- eller åsiktsundersökningar. De som inte har fått brevet hem kan hämta det i Idrottscentralens kundtjänst, Blombergsplan 4, mot uppvisat identitetsbevis. Man kan också fråga efter brevet och ringa till motionsansvarig Lotta Niemi, tfn. 050 554 6218 eller via e-post: lotta.niemi@turku.fi

Mera information:

• motionsansvarig Lotta Niemi, tfn. 050 554 6218, lotta.niemi@turku.fi

• turku.fi/sv/seniorarmband

Kutsu: Bisnes ja kulttuuri -seminaari ”Partnerships – Miten muualla onnistutaan?”
Ma 24.9.2018 klo 12–16, Duetto-sali, Tampere-talo

Tervetuloa Bisnes ja kulttuuri -seminaariin maanantaina 24.9. klo 12–16. Tapahtuma pidetään Tampere-talon Duetto-salissa. Pääpuhujina ovat urheilu- ja kulttuurilegenda Alpo Suhonen, Tallinnan Telliskiven perustaja Jaanus Juss sekä Porin Ässien entinen toimitusjohtaja Eeva Perttula. Luvassa on inspiroivia puheenvuoroja rohkeudesta ja muutoksen johtamisesta. Tapahtumassa keskitytään oppimaan, miten muualla on onnistuttu luomaan upeita synergiasuhteita bisneksen ja kulttuurin välille. Osallistujille on tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Ennen tapahtumaa on mahdollista osallistua verkostoitumislounaalle Tampere-talon Fuuga-ravintolassa (2.krs) klo 11–12.

Ilmoittautumiset tilaisuuteen 19.9. mennessä:
jaani.haapasalo@tampere-talo.fi / 050 353 6440

Yleisöä hemmotellaan harvinaisilla puheenvuoroilla – uudistunut ja kansainvälinen Bisnes ja kulttuuri Tampere-talossa!

Tampereen kaupunki, Tampere-talo, Kulttuurikummit ry ja Tampereen kauppakamari ovat järjestäneet perinteikästä Bisnes ja kulttuuria jo vuosia. Tänä vuonna seminaari saa säväyksen kansainvälistäkin menestystä, kun paikalle saapuvat Alpo Suhonen, Jaanus Juss ja Eeva Perttula. Tapahtuma keskittyy teemaan Partnerships – Miten muualla onnistutaan? Seminaarin tavoitteena on saattaa bisnes ja kulttuuri yhteen, tuottaa hedelmällisiä keskusteluja ja verkostoja sekä tarjota motivoivia menestystarinoita ja innovatiivisia kehitysideoita. Tapahtumassa jaetaan vuosittain Kulttuurikummien toimesta Vuoden kummisuhde -palkinto. Tilaisuuden avaa Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi.

Tallinnalla draivia bisneskaupunkina

Etelänaapurimme pääkaupunki kiilaa ohitsemme ja nousee valokeilaan innovatiivisena ja yrittäjähenkisenä bisnespaikkana. Monet meistä ovat jo tutustuneet vanhasta teollisuuskaupunginosasta virkeäksi kulttuurikeitaaksi muuntautuneeseen Telliskiveen. Miten luoda rähjäisestä alueesta Tallinnan luovan talouden sykkivä keskus? Nyt pääsemme oppimaan mestarilta – Telliskivi Creative Cityn elävöittäjä, toimitusjohtaja ja perustaja Jaanus Juss saapuu Bisnes ja kulttuuri -seminaariin pitämään innostavan puheenvuoron aiheesta When the content is strong enough, you do it with your own money.

Käsittelyssä perinteitä rakastava urheilubisnes

Eeva Perttula toimi Porin Ässien toimitusjohtajana kesään 2018 saakka. Rohkea tehonainen uskoi muutoksen voimaan ja avaa oman tarinansa yleisölle aiheellaan Urheilubisneksen luutuneet kuviot, jotka piti muuttaa. Miltä urheilumaailma näyttää tuorein silmin, kuinka vaikeaa on vakuuttaa alan konkarit lähtemään muutoksen tielle?

Harvinainen keynote Alpo Suhoselta

Urheilun, kulttuurin ja kansainvälisen bisneksen monitoimimies Alpo Suhonen saapuu seminaariin pitämään puheensa aiheesta Miksi kulttuurin ja bisneksen synergia takkuaa? Parhaat oppini maailmalta. Toisinajattelijana tunnettu, mittavan uran tehnyt 70-vuotias Suhonen tarjoilee täysilaidallisen matkan varrella tarttuneita oivalluksia ja esimerkkejä hyvästä yhteistyöstä kulttuurin ja bisneksen välillä.

Tapahtumaan odotetaan noin 150 osallistujaa, ennakkoilmoittautuminen on vaadittu. Lue lisää, katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan: https://tampere-talo.fi/bisnes-kulttuuri-seminaari-2018/

Lisätietoa tapahtuman sisällöstä Bisnes ja kulttuuri -seminaarin ohjausryhmältä:

Tampere-talo, toimitusjohtaja Paulina Ahokas, p. 03 243 4100, paulina.ahokas@tampere-talo.fi

Kulttuurikummit ry, hallituksen varapuheenjohtaja, Martti Silvennoinen, p. 0400 702535, martti.silvennoinen@kotiportti.fi

Tampereen kauppakamari, yhteyspäällikkö Akira Ropo, p. 0500-622 128, akira.ropo@tampereenkauppakamari.fi,

Tampereen kaupunki, kulttuurijohtaja Lauri Savisaari, p. 040 801 6081, lauri.savisaari@tampere.fi

Lappeenrannan kaupunginorkesteri on kutsuttu taiteellisen johtajansa kapellimestari Vytautas Lukočiuksen johdolla Liettuaan musiikkifestivaaleille Liettuan 100-vuotisjuhlavuoden merkeissä 24.-26.8.2018. Orkesterin solistina laulaa sopraano Angelika Klas ja ohjelmassa kuullaan suomalaisia orkesterilauluja Jean Sibeliukselta, Oskar Merikannolta ja Toivo Kuulalta. Orkesterin muu ohjelma muodostuu klassisesta orkesterimusiikista aina viihteellisempään musiikkiin ja tango-ohjelmistoon.

Kaupunginorkesteri esiintyy perjantaina 24.8. klo 18 Tauragessa Tauragen festivaalilla ja sunnuntaina 26.8. klo 11 Jonavassa Skaruliai musiikkifestivaalilla.

https://www.facebook.com/Tauragesfestivalis/

https://www.facebook.com/SkaruliuFestivalis/

Angelika Klas on valmistunut Sibelius-Akatemian solistiselta osastolta, missä suoritti lauludiplominsa keväällä 2002. Vuosina 1996–98 hän opiskeli stipendiaattina Tanskan kuninkaallisessa konservatoriossa. Hän on opiskellut mm. Jaakko Ryhäsen, Marjut Hannulan ja Jorma Elorinteen oppilaana. Hän on lisäksi osallistunut mm. Gerhard Kahryn, Bonaldo Giaiottin ja Teresa Berganzan mestarikursseille.

Angelika Klasin repertuaari on poikkeuksellisen laaja; lyyrisen sopraanon perusohjelmiston lisäksi hän on taiturillinen Astor Piazzollan ja tangomusiikin tulkitsija. Hänen laajaan ohjelmistoon kuuluu orkesteri- ja kamarimusiikkia barokista nykymusiikkiin sekä operetti-, näyttämö ja musikaalimusiikkia.
Hän on esiintynyt mm. Moskovan Novaya Operassa, Pietarin Mihhailovski operassa sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Suomen Kansallisoopperassa.

Angelika Klas on esiintynyt monilla kansainvälisillä festivaalelilla, mm. Korsholman musiikkijuhlat, Turun Musiikkijuhlat, Naantalin Musiikkijuhlat, Kuhmon Kamarimusiikkijuhlat, Helsingin Juhlaviikot sekä Birgitta-festivaali Virossa. Hän on vieraillut useimpien suomalaisten orkesterien solistina. Näistä mainittakoon mm. Tampere Filharmonia, Tapiola Sinfonietta, Kymi Sinfonietta, Oulu Sinfonia, Lappeenrannan kaupunginorkesteri, Pori Sinfonietta, sekä Vantaan Viihdeorkesteri. Hän on lisäksi konsertoinut mm. Ruotsissa, Virossa, Saksassa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa, Liettuassa, Unkarissa, Norjassa, Venäjällä ja Tanskassa.

Angelika Klas toimii tangomusiikkiin erikoistuneen Tanguedia Quintetin solistina esiintyen heidän kanssaan laajalti niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän on lisäksi julkaissut useita levyjä kvintetin kanssa.

Vytautas Lukočius on valmistuntunut sekä Vilnan konservatoriosta pianistina ja kapellimestarina että Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalta, jossa hänen opettajanaan ovat olleet mm. akateemikko Jorma Panula ja professori Leif Segerstam. Hän on opiskellut myös Moskovan Tshaikovski-konservatoriossa. Vuonna 2006 Lukočius voitti III kansainvälisen Jorma Panula -kapellimestarikilpailun. Lukočius on johtanut lähes kaikkia maamme ammattiorkestereita sekä toiminut Liettuan valtiollisen sinfoniaorkesterin ja Klaijpeidan teatterin kapellimestarina. Lukočius valittiin Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2016 ja hänen kauttaan on jatkettu vuoteen 2020 saakka. Hän on myös Vilna Sinfoniettan taiteellinen johtaja tehden laajoja orkesterikonsertti -sarjoja Liettuan televisiolle ja kansainvälisiä elokuvamusiikin projekteja.

Milko Vesalainen, intendentti

Lappeenrannan taidemuseo on tehnyt sopimuksen Suomen museoliiton kanssa taidekokoelmissaan olevien teosten saattamisesta avoimeen tietoverkkoon. Sopimus mahdollistaa museon kokoelmissa olevien suomalaisten taiteilijoiden teosten esittämisen museon hallitsemilla verkkosivuilla sekä sovelluksissa ilman teos- tai tekijäkohtaista sopimusta.

Lappeenrannan museoiden Finna-sivulla on nyt julkaistu noin 300 teosta kuvineen ja tietoineen ja teokset löytyvät osoitteesta lappeenrannanmuseot.finna.fi/
Sivulla on julkaistu ensimmäisenä aineistoja painottuen kaakkoissuomalaisiin ja viipurilaisiin taiteilijoihin sekä aiheisiin, esimerkiksi Tuomas von Boehmin pastellitutkielmia ja Väinö Raution Viipuri-näkymiä. Tarkoituksena on jatkossa julkaista lisää taidemuseon kokoelma-aineistoja Finnassa ja lisätä näin kokoelmien saavutettavuutta.

Lappeenrannan museoiden Finna-näkymässä julkaistavat kuvat ovat muutoin vapaasti selattavissa, mutta julkaisevan museon (Lappeenrannan taidemuseo), kuvaajan nimi (jos tiedossa) sekä teostiedot on mainittava aina julkaisemisen yhteydessä. Kuvia ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Kuviin ei myöskään saa tehdä muutoksia, eikä jakaa edelleen muokattuja kuvia uutena aineistona.
Julkaisukelpoisia versioita Lappeenrannan museoiden Finna-näkymässä julkaistavista teoskuvista on mahdollisuus hankkia museon taidekokoelmista vastaavalta amanuenssilta.

Finna on suomalaisten museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen käyttöliittymä. Sen kautta on mahdollisuus hakea ja tarkastella museoiden, arkistojen ja kirjaston digitaalisessa muodossa olevia aineistoja.

lappeenrannanmuseot.finna.fi/
museot.finna.fi/
finna.fi

Lisätietoja Lappeenrannan taidemuseon Finnassa julkaistuista teoksista:
Elisa Lindell
Amanuenssi, taidekokoelmat
Lappeenrannan museot / Lappeenrannan taidemuseo
Kristiinankatu 8-10 / PL 239
53101 Lappeenranta
Puhelin: 040 661 3079
elisa.lindell@lappeenranta.fi
lappeenranta.fi/museot

Kolmevitonen Taija Hurme elää lapsiperhearkea eikä aavista, että hänen kansanedustajamiehensä on ajautunut kyseenalaisille nettisivustoille. Asianajaja Mirja Paananen puolestaan järkyttyy kuullessaan 14-vuotiaan tyttärensä Essin lähettäneen paljastavia kuvia itsestään deittipalstoille ja chattailleen siellä intiimisti aikuisten miesten kanssa. Hän myös seurustelee verkosta löytämänsä itseään vanhemman opiskelijapojan kanssa. Äitinä Mirja joutuu pohtimaan, ovatko suojaikärajat kohdallaan.
 
Mihin nettikontaktit pahimmillaan voivat johtaa? Rikosilmoitukset niihin liittyen ovat lisääntyneet, silti moni löytää verkosta kumppanin. Entä mikä on aikuisen vastuu, jos lapsi valehtelee ikänsä? Näitä päivänpolttavia kysymyksiä kirjailija Marja Toivio käsittelee vetävässä uutuusromaanissaan Lapsilta kielletty.
 
Kirjailijan aiemmat, kiitosta saaneet romaanit Lastani et tapaa, Lain yläpuolella ja Kuka lasta varjelee sijoittuvat kaunokirjallisuudessa harvoin kuvattuun suomalaiseen asianajomaailmaan. Se on tuttu miljöö asianajajana työskennelleelle Toiviolle, jolla on parinkymmenen vuoden kokemus huoltajuuskiistoja hoitaneena juristina.

Marja Toivio

Lapsilta kielletty

ISBN 978-952-270-405-4

304 sivua. Arktinen Banaani 2018.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Marja Toivio, puh. 0400 811 909, marja.toiviokaasinen@gmail.com

Lehdistökappaleet: Arktinen Banaani, Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

Kurjenrahkan kansallispuisto juhlii 20-vuotista taivaltaan ja Suomen luonnon päivää Kurjenpesän luontotuvalla 25.8. Luvassa on opastettu kävelykierros, lämmintä juotavaa tunnelmallisessa ympäristössä ja Muistoja Kurjenrahkalta -kilpailun voittajien tarinoiden julkistaminen.

Kurjenrahkan kansallispuisto tarjoaa juhlavuotensa kunniaksi nokipannukahvit Kurjenpesän luontotuvan edustalla kello 11–16. Paikalla on tavattavissa Metsähallituksen Luontopalvelujen väkeä, jotka juttelevat mielellään puistoon liittyvistä asioista. Kahvia nauttiessa voi tutustua muiden kävijöiden kirjoittamiin muistoihin luontotuvalla ja lähteä luonto-opas Mika Lehdon opastamalle kierrokselle upean Savojärven ympäri kello 12.

Kesän aikana järjestettiin Muistoja Kurjenrahkalta -kilpailu, jossa kävijöitä kehotettiin kertomaan omia muistojaan Kurjenrahkalta. Puistomestari Petri Hautala valitsi näistä muistoista juhlavuoden mukaan 20 parasta tarinaa, jotka kehystettiin ja ripustettiin Kurjenpesän luontotuvan seinälle. Nämä muistot julkistetaan juhlapäivänä ja voittajille jaetaan paikan päällä palkinnoksi Kurjenrahkan vanhoista pitkospuista valmistettuja juhlavuosijakkaroita.

Muistot kuvastavat Kurjenrahkan monipuolista merkitystä kävijöille. Osa muistoista naurattaa, osa koskettaa. Kurjenrahkalla on ollut paikkansa niin lastenkasvatuksessa ja ystävyyden lujittamisessa kuin rakkaudessa ja rauhoittumisessa.

Puiston kävijämäärät ovat olleet kasvussa jo usean vuoden ajan. Viime vuonna kävijöitä riitti lähes 75 000. Tänä kesänä erityisesti hyvät säät, uusi Föli-paikallisbussiyhteys sekä erilaiset tapahtumat ja palvelut ovat houkutelleet uusia kävijöitä puistoon. Alue on kuitenkin ollut suosittu retkikohde jo ennen kansallispuiston perustamista, sillä Kurjenrahka linkittyy laajaan Kuhankuonon retkeilyreitistöön.

Kurjenrahkan kansallispuisto on kurkien ja soiden valtakunta. Vain lyhyen matkan päässä Turusta sijaitseva Kurjenrahka on ainutlaatuinen erämaa suuren kaupungin kyljessä. Varsinais-Suomen laajimpiin luonnonvaraisiin suoalueisiin on helppo tutustua kävelemällä pitkospuita pitkin. Soiden suojelusta hyötyvät monet uhanalaiset lajit ja niiden merkitys lintujen levähdys- ja ruokapaikkana on merkittävä. Kurjenrahkan vanhoissa metsissä puolestaan viihtyvät kävijöiden lisäksi monet lahottajasienet, hyönteiset ja koloissa pesivät linnut. 

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Laura Lehtonen, laura.lehtonen@metsa.fi, puh. 0400 172572

http://www.luontoon.fi/kurjenrahka

Kuvia median käyttöön:

https://images.nationalparks.fi/l/zzDwXHMpNSkC

Hupisaarten urbaaneilla puroilla Oulussa, Lieksan satamassa sekä Mustionjoella Raaseporissa vietetään Suomen luonnon päivää lauantaina 25. elokuuta. Vesistöjen ja kalojen ystävillä on mahdollisuus tutustua kunnostettuihin kutusorakoihin ja rakenteilla oleviin kalateihin ja kuunnella asiantuntijoiden esityksiä vaelluskalakantojen elvyttämisestä.

Oulun keskustan tuntumassa Hupisaarten puistoalueella risteilee pieniä puroja, joihin pyritään kotiuttamaan taimenkanta. Tänä kesänä pidetyissä talkoissa puroihin on rakennettu muun muassa kutusorakoita, jotta luonnonvaraisesti lisääntyvät vaelluskalat saataisiin palautettua puroihin. Luonnon päivänä asiantuntijat kertovat Hupisaarten purojen kunnostuksesta ja puroihin siirretään Luonnonvarakeskuksen toimesta merkittyjä tutkimustaimenia. Oulun Energian kalatien tarkkailuhuone on avoinna koko tapahtuman ajan. 

Lieksan kaupungin, Kemijoki Oy:n, kalastusalueiden, Metsähallituksen ja valtion yhteistyönä on Lieksanjoella käynnistetty järvilohen ja järvitaimenen palautukseen tähtäävä hanke. Luonnon päivänä asiantuntijat kertovat Lieksan satamassa, millä keinoin Pielisen ja Lieksanjoen järvilohi- ja järvitaimenkantaa elvytetään. Päivän aikana järjestetään Lieksanjokeen kuuluvan Naarajoen kunnostetuille koskialuille kaksi ilmaista bussiretkeä. Tapahtuma järjestetään Lieksan kalamarkkinoiden yhteydessä.

Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden rakennustyöt ovat käynnistyneet toukokuussa. Kalatiet mahdollistavat vaelluskalojen nousun voimalaitoksen patojen ohi kalojen luontaisille lisääntymisalueille. Luonnon päivänä yleisö pääsee tutustumaan kalatiehankkeeseen Raaseporissa Billnäsin ja Åminneforsin voimalan kupeessa.

Hupisaarten purojen, Lieksanjoen ja Mustionjoen kunnostus kuuluvat hallituksen vaelluskalojen kärkihankkeeseen.

– Rakennetuissa jokivesissämme on runsaasti mahdollisuuksia parantaa vesistöjen luontoarvoja sekä lisätä hyvinvointiin ja matkailuun liittyvien palveluiden ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Laaja-alaisella yhteistyöllä näitä tavoitteita voidaan saavuttaa ja luonnon päivä on oiva tilaisuus tutustua työn tuloksiin, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Vuosina 2016-2018 maa- ja metsätalousministeriö on sijoittanut lähes kahdeksan miljoonaa euroa pilottihankkeisiin, joilla parannetaan vaelluskalakantojen luontaisia lisääntymismahdollisuuksia vesivoimalaitosten sulkemissa joissa. Eri puolilla Suomea kunnostetaan lisääntymispaikkoja, rakennetaan kalateitä ja kalojen ylisiirtoratkaisuja sekä kehitetään ratkaisuja kalanpoikasten vaellukseen, mikä elvyttää vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa.

Virtavesitapahtumia koordinoivat maa- ja metsätalousministeriön kanssa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalastuspalvelut, Luonnonvarakeskus, Oulun kaupunki, Oulun Energia, Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry, Ruunaan kalastusalue ja Pielisen kalastusalue, Raaseporin kaupunki, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä muut yhteistyökumppanit.

Suomen luonnon päivä on luonnon oma juhlapäivä. Päivää juhlitaan aina elokuun viimeisenä lauantaina.

• Luonnon päivä Oulun Hupisaarilla
• Luonnon päivä Lieksassa
• Luonnon päivä Billnäsissä
• Luonnon päivä Åminneforsissa
• Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen kärkihanke: mmm.fi/vaelluskalat/karkihanke
• MMM:n tiedote 25.8: Luomutiloilla voi ihailla lampaita ja traktoreita Suomen luonnon päivänä 25.8.
• Kuvia media käyttöön luomutiloilta ja virtavesikohteista: https://flic.kr/s/aHsmqzSDKd

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Jouni Tammi, p. 029 516 2313
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
viestintäasiantuntija Virpi Komulainen, p. 029 516 2110
etunimi.sukunimi@mmm.fi

F-Pro Esitystekniikka on yksi Suomen merkittävimmistä esitystekniikan maahantuojista ja toimittajista. Toimenkuvaamme kuuluvat valo-, ääni- ja av-tekniikan laitemyynti, maahantuonti, suunnittelu ja asennus. F-Pro Esitystekniikka on F-Musiikin kasvava  esitystekniikkaan keskittynyt osasto.

F-Pro Esitystekniikka on nimittänyt Veli-Heikki Auvisen vastaamaan liiketoimintayksikön myynnistä ja markkinoinnista. Auvisella on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus alan liiketoiminnasta laajoine kontaktiverkostoineen. Veli-Heikki Auvinen on aikaisemmin toiminut myynti- ja johtotehtävissä useassa alan yrityksessä.

Suomen luonnonsuojeluliitto juhlii 80-vuotista taivaltaan Turun Ruissalossa lauantaina 25.8. Suomen perinteikkäin ympäristöjärjestö viettää samalla Suomen luonnon päivää järjestäen luontotapahtuman kaikenikäisille. Illalla on luonnonjuhla, jossa esiintyy muun muassa Egotrippi. Liitto jakaa illalla myös vuotuiset ympäristöpalkintonsa.

Lauantaina Turun Ruissalossa juhlitaan luontoa ja luonnonsuojelua. Päivällä Kansanpuistossa klo 11-16 liitto järjestää monipuolista luontotoimintaa kaikenikäisille. Päivä alkaa lipun nostolla Suomen luonnon kunniaksi. Ohjelmassa (liitteenä) on muun muassa opastettuja miniretkiä, luontokuvausta, lastenmusiikkia, ja kymmenet luontoon liittyvät tahot esittelevät toimintaansa.

"Suomen kaunis luonto on juhlimisen arvoinen. Toivomme, että luonto kiinnostaa Turussakin ja mahdollisimman moni osallistuu päivän viettoon osoittaen samalla luonnon tärkeyden. Olemme valinneet viime vuonna Ruissalon yhdeksi Suomen uhatuista 100 luontohelmestä. Elokuun viimeinen viikonloppu on hieno ajankohta tutustua sen poikkeuksellisen monimuotoiseen luontoon. Haluamme tehdä tämän luontoa kunnioittaen", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen.

Päivällä Kansanpuistossa, illalla Ruissalon Telakalla

Päiväohjelma Kansanpuistossa kestää klo 11-16. Illalla klo 18 alkaa Ruissalon Telakalla maksuton Luonnon ilta, jossa jaetaan myös ympäristöpalkinnot. Tapahtumassa esiintyvät Egotripin lisäksi progeyhtye Sammal, stand up -koomikko Iikka Kivi ja maailmanluokan nykytanssia esittävä Susanna Leinonen Company. Tapahtuman juontaa suuri saimaannorppien ystävä, näyttelijä Jarmo Mäkinen.

Suomen luonnonsuojeluliitto kutsuu Suomen luonnon päivänä mukaan myös uusia jäseniä.

"Ei tarvitse olla erityisiä ansioita, jotta voi liittyä Luonnonsuojeluliittoon. Monasti saamme kuulla, että ihmisillä on ollut tähän jokin kynnys. Haluamme olla koko kansan järjestö. Suomessa on arviomme mukaan yli 5 miljoona luonnon ystävää. Luonto tarvitsee nyt ystäviään ja puolustajiaan. Meillä on hommasta 80 vuoden kokemus ja halu yhdessä pelastaa suomalainen luonto", Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä rohkaisee.

Turussa jaetaan perinteikkään Ympäristöpalkinnon lisäksi myös Ympäristöavaus-palkinto ja Kultainen Sulka -lehdistöpalkinto.

"Palkintomme ovat tunnustuksia. Niihin ei liity rahaa. Haluamme antaa tunnustusta kaikkien hyväksi koituvasta luonnon ja elinympäristömme auttamisesta", Hölttä kertoo.

Suomen luonnon päivänä kannustetaan suomalaisia nauttimaan kansallisherkkuamme mustikkapiirakkaa. Ruissalossakin mustikkapiirakkaa on tarjolla saaren kahdeksassa eri kahvilassa.

80 vuoden komea luonnonsuojeluhistoria

Suomen luonnonsuojeluliitto sai alkunsa Helsingin Säätytalolla jo vuonna 1938. Liitto, sen piirit ja jäsenyhdistykset ympäri maata ovat olleet monessa mukana ylläpitämässä ja edistämässä suomalaisten luontosuhdetta ja luonnon hyvinvointia. Luonnonsuojeluliitto, sen paikallisyhdistykset ja aktiivit ovat esimerkiksi olleet mukana miltei jokaisen kansallispuiston perustamisessa.

Pitkän historian kunniaksi liiton oma Luonnonsuojelija-lehti on koostanut historian merkkipaaluja tuoreimmassa numerossa. Juttu on luettavissa maksutta myös verkossa.

Lisää aiheesta

Luonnonsuojeluliiton 80-vuotisjuhlien tapahtumasivu liiton sivulla 
Suomen luonnon päivän verkkosivu 

Liitteenä

Kuva: Ruissalon juhlien esite (PDF)

Kuva: Kuvassa Luonnonsuojeluliiton norppamaskotti, josta on tullut vuosikymmenten saatossa suomalaisen luonnonsuojelun symboli. Kuvaaja: Emmi Holopainen / Luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Matti Nieminen, viestintäpäällikkö, 050-5642283, matti.nieminen(a)sll.fi
Harri Hölttä, puheenjohtaja, 040-722 9224, harri.holtta(a)sll.fi

Vielä ehdit ilmoittautua: viikonloppuleiriltä voimaa perheiden arkeen!

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kutsuu perheitä virkistymään viikonloppuleireille leirikeskuksiin. Perheleirien reseptissä on sopivassa suhteessa ulkoilua, lepoa, yhdessäoloa, omaa aikaa ja toimintaa sekä arkiaskareista vapauttava täysihoito maukkaine leiriruokailuineen.

Kaikille avoin perheleiri pidetään 7.–9.9. Syöksynsuun leirikeskuksessa ja yhden vanhemman perheiden leiri 21.–23.9. Loimalahden leirikeskuksessa. Molemmille leireille ilmoittaudutaan viimeistään 26.8. nettisivulla hämeenlinnanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Molemmilla leireillä vietetään mahdollisimman paljon aikaa yhdessä perheenä leirikeskusten pihapiireissä ulkoillen. Ohjelmassa on sekä rauhoittumista ja rentoutumista että seikkailua ja toimintaa luonnon helmassa. Leireillä on varattu myös omia leikki- ja askartelutuokioita lapsille sekä aikaa aikuisten pohdinnoille. Suunnittelussa on huomioitu alakoululaiset ja alle kouluikäiset lapset.

Leirien tarkoitus on antaa perheille mahdollisuus yhdessäoloon ja virkistäytymiseen valmiissa, mutta joustavissa puitteissa.

Tarjolla on täysihoito ja maittavat ateriat sekä kiireetön ohjelma. Perheille on varattu myös omaa keskinäistä aikaa. Vanhempi voi keskittyä rauhassa lapseen eikä arkiaskareisiin.

Leirin suunnittelussa lähtökohtana on, että perhe voi palata mukavan viikonlopun jälkeen arkeen mukanaan jotakin voimauttavaa ja innostavaa.  Leirille lähtöä ja sieltä paluuta helpotetaan siten, että perjantaina leiri aloitetaan ruokailulla ja sunnuntainakin syödään vielä ennen kotiin lähtöä lounas.

Leireistä peritään ruokamaksu, mutta taloudellisin perustein siihenkin voi hakea vapautusta.

Kaikille avoin perheleiri 7.–9.9. Syöksynsuun leirikeskus. 

Yhden vanhemman perheiden leiri 21.–23.9.  Loimalahden leirikeskus.

Ilmoittautuminen leireille viimeistään 26.8. Ilmoittautumislinkki: www.hämeenlinnanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Leirin hinnat: aikuiset 38 €, lapset 10–14-v. 21 €, 7–9-v. 19 €, 3–6-v. 18 €, alle 3-vuotiaat maksutta.

Lisätietoja: Kaisa Nurmi, p. 040 804 9380

Uusi Sarjakuvantekijän oppikirja on Ilpo Koskelan, kokeneen ja palkitun tekijän laatima katsaus sarjakuvien tekemisen kiehtovaan maailmaan. Nyt ilmestyvä, loppuunmyydyn teoksen uudistettu laitos on päivitetty ajan tasalle uusin kuvaesimerkein ja tiedoin. Teos on oiva apuväline piirtämiseen ja kuvittamiseen, oli kysymys yksittäisestä piirroksesta tai sarjakuvasta.

”Toista näin kokonaisvaltaista oppikirjaa ei markkinoilta löydy. Tätä on ollut helppo myydä.” – turkulainen kirjakauppias

Uusi Sarjakuvantekijän oppikirja on kattava tietoteos niin aloittelijalle kuin ammattilaisellekin. Kirjassa perehdytään tehokkaasti alan perusasioihin aina ideoinnista ja käsikirjoittamisesta sarjakuvan suunnitteluun, luonnosteluun, piirtämiseen ja värittämiseen, oman valmiin julkaisun tuottamiseen ja sen markkinointiin saakka. Mukana on lukuisin kuvaesimerkein kerrottuna tietoa piirtämisen ja värittämisen perustekniikoista, perinteisistä sekä uusista työvälineistä – tietotekniikkaa unohtamatta. Lisäksi kirjassa kerrotaan tekijänoikeuksista, kustantamisesta ja markkinoinnista, mukaan lukien sosiaalisen median luomat globaalit mahdollisuudet. Koskelan lisäksi peräti 27 suomalaisen sarjakuvan kärkinimeä kertoo teoksessa näyttein omista työskentelytavoistaan.

Koskelan kahdesta aiemmasta, vuosina 2010 ja 2016 ilmestyneestä oppikirjateoksesta on tullut käytetyimmät teokset suomalaisessa sarjakuvaopetuksessa, niin yksittäisten taiteilijoiden kuin oppilaitostenkin parissa. Kirjat ovat kattavimmat suomalaisen tekijän kirjoittamat alan perusteokset. Tässä uudistetussa toisessa painoksessa lukijapalautteet ja -toiveet on huomioitu tarkasti. Kirjan sisältö vastaa tämänhetkistä, vuoden 2018 tieto- ja taitotasoa. Oppikirjaan liittyy myös erillinen, vuonna 2019 julkaistava harjoituskirja.

”Taiteilijoiden lisäksi koulutat myös ammattilaisia!” – graafinen suunnittelija Kuvittajat ry:n luentovierailulla

Uusi Sarjakuvantekijän oppikirja on käyttökelpoinen teos sarjakuvien tutkimiseen ja niiden maailmaan tutustumiseen. Kirjan lukemalla oppii ymmärtämään sarjakuvan rakenteita ja sisältöjä, vaikka ei taiteilijaksi aikoisikaan. Sarjakuvien lukemisesta tulee palkitsevampaa ja analyyttisempaa. 

Ilpo Koskelan sarjakuvia on julkaistu jo yli 30 vuoden ajan. Koskela on kirjoittanut ja piirtänyt kahdeksan sarjakuva-albumia, joita on käännetty useille kielille. Lisäksi hän on laatinut kolme oppikirjamuotoista teosta. Koskela on opettanut sarjakuvaa Oulun taidekoulussa 14 vuoden ajan ja vetänyt alan kursseja sekä luentosarjoja niin Suomessa kuin ulkomailla, aina Venäjää ja Algeriaa myöten.

Ilpo Koskela esittelee Uutta Sarjakuvantekijän oppikirjaa Helsingin Taiteiden yössä tänään 23.8. Turun Sarjakuvakaupassa, Porthaninkatu 9, klo 17-17.30 sekä Akateemisessa Kirjakaupassa, Pohjoisesplanadi 39, klo 18-20. 

Ilpo Koskela

Uusi Sarjakuvantekijän oppikirja, uudistettu laitos

ISBN 978-952-270-410-8

208 sivua. Arktinen Banaani 2018.


Uuden Sarjakuvantekijän oppikirjan näytemateriaalit ovat julkaisuvapaita lehdistökäyttöön.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:


Ilpo Koskela, puh. 0400 514 540, 
ilipo@graafinenstudio.com

www.ilpokoskela.fi



Lehdistökappaleet:

Arktinen Banaani, Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

www.arktinenbanaani.fi


Päästä laulamisen ilo valloilleen!

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta tunnetaan muun muassa vahvasta kuorolaulusta. Kuoroja on tarjolla kaikenikäisille ja uudet laulajat ovat niihin tervetulleita. Osaan kuoroista on koelaulu. Kuoroja johtavat seurakunnan kanttorit.

Kuoroharrastus alkaa puhtaan laulun ja hyvän äänenkäytön opettelulla jatkuen moniäänisen laulun saloihin. Jokaista laulajaa opastetaan käyttämään ääntään yhä rikkaammin, voimakkaammin ja puhtaammin. Kuorossa laulaminen lisää tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua.

Kuorot esiintyvät seurakunnan jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Kuoropolulla edenneet kuorot valmistavat isompia kirkkomusiikkiteoksia ja muita produktioita sekä tekevät esiintymismatkoja niin Suomessa kuin ulkomailla.

Tervetuloa kuoropolulle

Poltinahon seurakuntatalossa harjoittelevaa Mukulakuoroa 5–9-vuotiaille johtaa Minna Koskikunnas.

4.–5.-luokkalaisten kuoroa sekä yhdessä harjoittelevia tyttökuoro Aurorinaa ja Hämeenlinnan poikakuoroa johtaa Ismo Savimäki. Näihin keskusseurakuntatalossa kokoontuviin kuoroihin on koelaulut uusille kuorolaisille syyskuun harjoitusten alussa.

Savimäen johdolla laulavat nuorisokuoro Aurora sekä aikuisten Vox Vanajae harjoittelevat keskusseurakuntatalossa ja Vanajan kamarikuoro Kumppanuustalossa. Koelaulutilaisuus näihin kuoroihin on tiistaina 28.8. kello 18 keskusseurakuntatalossa.

Uusi kuoro Tawastica harjoittelee Anna-Maria Lehtoahon ja Sonja Saarikon johdolla keskusseurakuntatalossa. Koelaulu on ensimmäisellä harjoituskerralla 12.9. kello 16.30 alkaen.

Nimensä mukaisesti rytmimusiikkia ja gospelia laulavan Gospelkuoron koelaulu on 6.9. kello 17.30 Jukolan Lintukodossa, jossa Markku Sintosen johtama kuoro kokoontuu torstaisin.

Rengon kirkkokuoro kokoontuu kirkkovuoden juhla-aikoina harjoittelemaan messussa esiintymistä varten. Kuoroa johtava kanttori vaihtuu periodeittain, kysymyksiin vastaa johtava kanttori Heikki Seppänen.

Tuomaskuoro harjoittelee aina ennen Tuomasmessua, jonka musiikista se vastaa. Tuomasmessuja järjestetään kerran kuussa sunnuntaisin. Kuorossa laulamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Markku Sintoseen.

Markku Sintosen luotsaamassa Kaikki laulamaan -kuorossa on tilaa kaikille lauluhaluisille. Kuoro kokoontuu keskiviikkoisin Hämeenlinnan kirkossa. Miesten laulukoulussa äänenkäytön ja yhteislaulun opastusta antaa Ismo Savimäki. Laulukoulua pidetään kolmena syyskuun keskiviikkona Poltinahon seurakuntatalossa.

Kuorojen harjoittelupaikat ja tarkemmat aikataulut löytyvät kootusti Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan syystoimintaesitteestä osoitteessa hämeenlinnanseurakunnat.fi/viikkotoiminta. Kuoroista kiinnostuneet voivat olla yhteydessä niitä johtaviin kanttoreihin. Koelaululle voi sopia myös muun ajan suoraan kanttorien kanssa.

Laulajaksi kuoroon Verdin Requeimiin!

Koelaulujen kautta konsertteihin ja produktioihin koottava Hämeenlinnan kamarikuoro esittää Verdin Requiemin 2.11. Hämeenlinnan kirkossa ja 4.11. Salo-Uskelan kirkossa Salossa. Kuoroa johtaa Heikki Seppänen ja siihen haetaan nyt laulajia. Harjoituspaikkana on keskusseurakuntatalo, ja harjoituksia on kuutena päivän loka- ja marraskuussa. Koelaulu pidetään lauantaina 1.9. kello 15–18. Koelaulussa esitetään vapaavalintainen yksinlaulu tai aaria. Lisäksi on ääniharjoituksia. Paikalla on säestäjä. Koelauluun ilmoittaudutaan 31.8. klo 16 mennessä osoitteessa Hameenlinnanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Lisätietoja kuorosta ja esityksestä antaa Heikki Seppänen, heikki.seppanen@evl.fi, puhelin 040 804 9317

Kanttorit:

Anna-Maria Lehtoaho, 040 804 9344

Sonja Saarikko, 040 804 9323

Ismo Savimäki, 040 804 9322

Heikki Seppänen, 040 804 9317

Markku Sintonen, 040 804 9320

Tomi Vesaharjun kuvassa nuorisokuorolaisia viime vuoden suurproduktion, Luther!-musiikkinäytelmän, esityksessä Hämeenlinnan kirkossa.

Hämeenlinnassa sijaitseva Vankilamuseo oli suosittu vierailukohde tänäkin kesänä. Toukokuun alussa avautuneessa Vankilamuseossa vieraili 3,5 kuukauden aikana yhteensä 12 411 kävijää. Viime vuonna vastaava luku oli 11 768 eli kasvua oli 643 henkilöä.

Näiden lisäksi erikseen järjestettyihin Pako Vankilasta -tapahtumiin osallistui 315 henkeä.

Vankilamuseo kiinnostaa nimenomaan perheitä, sillä vierailijoista yli 30% oli lapsia.

Myös Linnanniemen museoiden yhteistä aluelippua hyödynnettiin ahkerasti mikä kertoo siitä, että vierailijat näkevät Linnanniemen kokonaisuutena ja viettävät siellä aikaa pitkään. Aluelippu oli erityisesti lapsiperheiden suosiossa.

Vankilamuseossa kävi noin tuhat ulkomaalaista vierailijaa ja heidänkin osuutensa kasvoi viime vuodesta. Myös suositun Museokortin käyttäjien määrä jatkaa kasvuaan.

Linnan Kehitys Oy on yhdessä LC Tawastin kanssa pyörittänyt Vankilamuseota nyt kahden kesän ajan talkoovoimin.

Pääsymaksuista kertyneet tuotot LC Tawasti lahjoittaa hyväntekeväisyyteen valitsemilleen hämeenlinnalaisille kohteille. Viime vuonna tuotoilla hankittiin muun muassa lisää potkuautoja Kaurialan liikennepuistoon.

- Tämä kesä meni järjestelyiden osalta huomattavasti helpommin kuin viime vuosi. Talkoolaiset olivat jo oppineet tehtävänsä, paikka ja prosessit olivat tuttuja. Mitään kommelluksia ei sattunut. Lisäksi palkkasimme kolme nuorta kassapalveluun, jotka hoitivat tilitykset ja statistiikat. Tämä oli lionsien kannalta hyvä ratkaisu, kertoo LC Tawastin aktiivinen jäsen ja Vankilamuseon puuhamies Markku Ilmarinen.

- Aina ei ole helppoa löytää vapaaehtoisia, mutta porukkamme sitoutui tähän vahvasti ja tykkäsi projektista. Ensi vuodeksi etsimme sitten uudenlaisia varainhankintakohteita, Ilmarinen toteaa.

Linnan Kehitys vastasi Vankilamuseon hallinnoinnista ja markkinoinnista. - Oli mukava jälleen tänä vuonna toteuttaa tällainen tempaisu, joka muutoin poikkeaa Linnan Kehityksen toiminnasta, sanoo toimitusjohtaja Mervi Käki.

- Pitämällä Vankilamuseon toiminnassa muutaman suljetun vuoden jälkeen, annoimme eri osapuolille mahdollisuuden neuvotella rauhassa Vankilamuseon tulevaisuudesta, Käki toteaa.

Ensi kesästä lähtien Vankilamuseon vetovastuun ottaa Kansallismuseo, joka operoi myös Hämeen Linnaa. kesän 2019 suunnittelu on jo käynnistetty ja sitä Kansallismuseo tekee yhdessä Rikosseuraamuslaitoksen, Hämeenlinnan kaupungin, Museo Militarian, Linnan Kehityksen ja muiden kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on saada uudistettu Vankilamuseo auki keväällä 2019, ja kehittämistyötä jatketaan tulevinakin vuosina saatujen kokemusten ja palautteen perusteella.

Lisätietoja: Mervi Käki, Linnan Kehitys Oy, p. 040-7424 054

                 Markku Ilmarinen, LC Tawasti, p. 044-2649 330

Hämeenlinnassa sijaitseva Vankilamuseo oli suosittu vierailukohde tänäkin kesänä. Toukokuun alussa avautuneessa Vankilamuseossa vieraili 3,5 kuukauden aikana yhteensä 12 411 kävijää. Viime vuonna vastaava luku oli 11 768 eli kasvua oli 643 henkilöä.

Näiden lisäksi erikseen järjestettyihin Pako Vankilasta -tapahtumiin osallistui 315 henkeä.

Vankilamuseo kiinnostaa nimenomaan perheitä, sillä vierailijoista yli 30% oli lapsia.

Myös Linnanniemen museoiden (Hämeen linna, Museo Militaria, Vankilamuseo) yhteistä aluelippua hyödynnettiin ahkerasti mikä kertoo siitä, että vierailijat näkevät Linnanniemen kokonaisuutena ja viettävät siellä aikaa pitkään. Aluelippu oli erityisesti lapsiperheiden suosiossa.

Vankilamuseossa kävi noin tuhat ulkomaalaista vierailijaa ja heidänkin osuutensa kasvoi viime vuodesta. Myös suositun Museokortin käyttäjien määrä jatkaa kasvuaan.

Linnan Kehitys Oy on yhdessä LC Tawastin kanssa pyörittänyt Vankilamuseota nyt kahden kesän ajan talkoovoimin.

Pääsymaksuista kertyneet tuotot LC Tawasti lahjoittaa hyväntekeväisyyteen valitsemilleen hämeenlinnalaisille kohteille. Viime vuonna tuotoilla hankittiin muun muassa lisää potkuautoja Kaurialan liikennepuistoon.

- Tämä kesä meni järjestelyiden osalta huomattavasti helpommin kuin viime vuosi. Talkoolaiset olivat jo oppineet tehtävänsä, paikka ja prosessit olivat tuttuja. Mitään kommelluksia ei sattunut. Lisäksi palkkasimme kolme nuorta kassapalveluun, jotka hoitivat tilitykset ja statistiikat. Tämä oli lionsien kannalta hyvä ratkaisu, kertoo LC Tawastin aktiivinen jäsen ja Vankilamuseon puuhamies Markku Ilmarinen.

- Aina ei ole helppoa löytää vapaaehtoisia, mutta porukkamme sitoutui tähän vahvasti ja tykkäsi projektista. Ensi vuodeksi etsimme sitten uudenlaisia varainhankintakohteita, Ilmarinen toteaa.

Linnan Kehitys vastasi Vankilamuseon hallinnoinnista ja markkinoinnista. - Oli mukava jälleen tänä vuonna toteuttaa tällainen tempaisu, joka muutoin poikkeaa Linnan Kehityksen toiminnasta, sanoo toimitusjohtaja Mervi Käki.

- Pitämällä Vankilamuseon toiminnassa muutaman suljetun vuoden jälkeen, annoimme eri osapuolille mahdollisuuden neuvotella rauhassa Vankilamuseon tulevaisuudesta, Käki toteaa.

Ensi kesästä lähtien Vankilamuseon vetovastuun ottaa Kansallismuseo, joka operoi myös Hämeen Linnaa. kesän 2019 suunnittelu on jo käynnistetty ja sitä Kansallismuseo tekee yhdessä Rikosseuraamuslaitoksen, Hämeenlinnan kaupungin, Museo Militarian, Linnan Kehityksen ja muiden kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on saada uudistettu Vankilamuseo auki keväällä 2019, ja kehittämistyötä jatketaan tulevinakin vuosina saatujen kokemusten ja palautteen perusteella.

Lisätietoja:

Mervi Käki, Linnan Kehitys Oy, p. 040-7424 054, mervi.kaki@linnan.fi

Markku Ilmarinen, LC Tawasti, p. 044-2649 330

Den 25 augusti ska finska naturens dag firas vid stadsbäckarna i Hupisaaret, i Lieksa hamn, Billnäs och Åminnefors. Vänner av vattendrag och fiskar har möjlighet att se restaurerade grusbäddar för lekfisk och fiskvägar som är under byggnad samt lyssna på experter som berättar om återetablering av vandringsfiskar.

I parkområdet Hupisaaret i Uleåborg rinner små bäckar där man gärna vill återetablera ett bestånd av öringar. På talkot som hölls i sommar byggde man bland annat lekplatser så att vilda vandringsfiskar kan återetableras i bäckarna. På naturens dag berättar experter om restaureringen av bäckarna i Hupisaaret och i bäckarna släpps öringar som Naturresursinstitutet märkt i forskningssyfte. Observationsrummet för fiskvägen vid Oulun Energia är öppet hela dagen.  

Kommunerna i området för Lieksa älv, Kemijoki Oy, fiskeområdena, Forststyrelsen och staten har startat ett projekt som gäller återetablering av insjölax och insjööring. På naturens dag i Lieksa hamn berättar experter hur beståndet av insjölax och insjööring ska återupplivas i Lieksa älv. Under dagen ordnas det två avgiftsfria bussutflykter till Naarajokis restaurerade forsområden som är en del av Lieksa älv. Utflykterna ordnas i samband med Lieksas fiskmarknad.

Arbetet med att bygga en fiskväg genom Svartån i Åminnefors och Billnäs inleddes i maj. Fiskvägarna hjälper vandringsfisk att ta sig förbi kraftverksdammarna och vidare till sina naturliga lekområden. Fiskvägsprojektet presenteras vid kraftverket i Åminnefors och Billnäs i Raseborg.

Att restaurera bäckarna i Hupisaaret, Lieksa älv och Svartån hör till regeringens spetsprojekt som handlar om vandringsfiskar.

- När vi talar om våra älvvatten, finns det gott om möjligheter att förbättra vattendragens naturvärden och öka verksamhetsförutsättningar för tjänster och näringar som anknyter till rekreation och turism. Med brett samarbete kan vi nå dessa mål och naturens dag är ett ypperligt tillfälle att ta del av arbetets resultat, säger jord- och skogsbruksminister Jari Leppä. 

Under åren 2016 - 2018 har jord- och skogsbruksministeriet beviljat närmare åtta miljoner euro för pilotprojekt som ska förbättra vandringsfiskarnas naturliga reproduktionsmöjligheter i älvar som är spärrade av vattenkraftverk. I olika delar av landet restaureras det lekplatser, byggs fiskvägar, planeras lösningar för överflyttning av fiskar och för yngelvandring, vilket ska förbättra läget för vandringsfiskar och hotade fiskbestånd.

Dagens program samordnas av jord- och skogsbruksministeriet tillsammans med NTM-centralen i Norra Österbotten, Insjöfinlands fiskeritjänster vid NTM-centralen i Norra Savolax, Naturresursinstitutet, Uleåborg stad, Oulun Energia, Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry, Ruunas och Pielisjärvis fiskeområde, Raseborg stad, Västra Nylands vatten och miljö rf samt andra samarbetspartner.

Den finska naturens dag är naturens egen högtidsdag. Dagen firas alltid den sista lördagen i augusti.

• Naturens dag i Hupisaaret i Uleåborg
• Naturens dag i Lieksa
• Naturens dag i Billnäs
• Naturens dag i Åminnefors
• Spetsprojektet för återupplivandet av vandrande och hotade fiskbestånd (på finska):   mmm.fi/vaelluskalat/karkihanke
• Ministeriets pressmeddelande 25.8: På Naturens dag den 25 augusti får besökare beundra får och traktorer på ekogårdar

Ytterligare information:
Jouni Tammi, specialsakkunnig, tfn 0295 16 2313
Teppo Säkkinen, ministerns specialmedarbetare, tfn 050 516 2868
Virpi Komulainen, kommunikationsexpert, tfn 0295 16 2110
fornamn.efternamn@mmm.fi

Kuntalaiselta odotetaan tänä päivänä työelämästä tuttua kehittävää otetta myös omaa kaupunkia ja elinympäristöä koskevaa suunnittelua kohtaan. Raahessa vaikuttamisen paikkoja on tarjolla monessa muodossa  ja kuntalaisten näkemyksiä kaivataan hyvin monenlaisissa kysmyksissä.

Raahelaisten ideoiden keruu jatkuu 8.9. pidettävässä suunnittelutyöpajassa, jossa tällä kertaa mietitään Kaupunginlahdenrantaan nousevan asutuksen sijoittumista ja ulkonäköä.

Tervetuloa Raahen kaupungin osallistamiskokemuksia ja suunnitelmia avaavaan tiedotustilaisuuteen: 

• 28.8.2018 
• kello 9.30–11.00
• neuvotteluhuone, 2. krs, Raatihuone, Rantakatu 50, Raahe

Tiedotustilaisuudessa ovat paikalla:

• Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala avaamassa jo kaupungin vuoden takaisen strategiatyön myötä käytännöksi otettua kaupunkilaisten osallistamista, josta on kuluneen vuoden aikana kertynyt laajasti kokemusta.
• Kaavoituspäällikkö Anu Syrjäpalo, joka valottaa osallistavan työtavan merkitystä kaavoitustyössä.
• Kaavasuunnittelija Mathias Holmén purkaa 26.5. järjestetyn Meidän Pikkulahti -osallistamistilaisuuden kokemuksia.
• Kaavoitusarkkitehti Jaana Pekkala kertoo 8.9. järjestettävän tapahtuman tavoitteista.

Asukaskysely avautuu syyskuun alussa

Kaupunginlahdenrannan suunnitteluun voi osallistua sekä työpajassa että verkkokyselyyn vastaamalla. Asukaskysely toteutetaan osana käynnissä olevia kaavahankkeita Kaupunginlahdenrannan asemakaava sekä Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa asukkaiden ja käyttäjien näkemyksiä kohdealueen nykyisistä vetovoimatekijöistä, rakentamiseen ja virkistysalueisiin liittyvistä toiveista sekä alueiden tavoitteellisesta luonteesta.

Asukaskysely avautuu syyskuun alussa kaupungin Facebook-seinällä, verkkosivujen ajankohtaisissa sekä mm. osoitteessa: https://pikkulahti.fi/

Työpajatilaisuus Kaupunginlahdenrannan asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta - ilmoittautuminen