Lappeenrannan museot viettävät talviaikana Museoperjantaita joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ja Linnoituksen museoihin on silloin vapaa pääsy.

Museoperjantaina 5.10.2018 on Lappeenrannan taidemuseossa avoinna kaksi näyttelyä.

Sirpa Hynnisen ja Vesa-Ville Saarisen näyttely on avoinna Lappeenrannan taidemuseossa 15.9.2018 – 6.1.2019 välisen ajan. Näyttelyteosten lähtökohtina ovat olleet erilaiset luontokokemukset, kaupunkimaisemat ja fyysiseen työhön liittyvä kuvasto. He ovat työskennelleet työryhmänä yhtäjaksoisesti viisitoista vuotta ja he suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä tila-, ympäristö- ja videotaidetta sekä veistoksia.

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu - Juho Rissasen seinämaalausluonnokset Hackmanin taloon Viipurissa -näyttely on esillä Lappeenrannan taidemuseossa 15.9.2018 - 6.1.2019 välisen ajan. Näyttelyssä esitellään Juho Rissasen Wilhelm Hackmanille maalaaman seinämaalauksen säilyneet luonnokset vuodelta 1913. 

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu oli tilaustyönä toteutettu seinämaalaus, jonka Wilhelm Hackman tilasi Juho Rissaselta uuteen asuntoonsa, joka valmistui vuonna 1909 Pohjoisvallikadun ja Piispankadun kulmaan Viipurissa. Valmistuttuaan tuo kolmiosainen öljyvärimaalaus riippui Wilhelm Hackmanin asunnon yläaulassa, pitkän hallin pilasterein jaetulla seinällä. Suomalaisten sotilaiden kerrotaan II maailmansodan aikana leikanneen maalaukset kehyksistään Hackmanin talosta ja ottaneen ne mukaansa. Maalaukset hävisivät sodan aikana ja vain luonnokset ovat säilyneet.  Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti ne vuonna 2007 Lappeenrannan taidemuseolle.

Näyttelyssä on esillä myös kolme muuta Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin kuuluvaa Juho Rissasen teosta: Naiset rannalla, Kylpijät (1914) sekä Piirtäjä (1920).

Etelä-Karjalan museossa on avoinna vain perusnäyttely Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia, joka tutustuttaa Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla.

Lauantaista maanantaihin 6. – 8.10. Etelä-Karjalan museo on suljettu huoltotöiden takia.

Museoperjantain tarjouksena museokaupoissa kaikki kirjat -15%.

Lisäksi Linnoituksen Vihreässä Makasiinissa on 5.-7.10. klo 11-17 perinteinen Syyskirppu kirpputori sekä Linnoituksen käsityöläisten ja museokauppojen poistotuotteita. Makasiinissa on esillä myös keräilijä Juha Variksen kalenteripyyhekokoelma Hyvin pyyhkii – 60-luvulta nykypäivään sekä Makasiinikahvio ja Hope ry:n keräyspiste, johon toivotaan lapsille erityisesti talvivaatteita ja leluja.

 Tervetuloa museoihin ja Linnoitukseen!

Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimi on perustanut Lauritsalatalon (Hallituskatu 20) alakerrassa olevaan autotalliin mopopajan lappeenrantalaisnuoria varten. Mopopaja on avoinna tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 17–20 välisenä aikana. 

Nuoriso-ohjaaja Kai Pekonen kertoo, että toive mopopajasta tuli suoraan nuorilta. 

– Nuorilla ei ollut Lappeenrannassa paikkaa, jossa he voisivat yhdessä kavereiden kanssa huoltaa mopojaan. Päätimme sitten perustaa heille sellaisen tilan. Mopopajassa voi huoltaa ja korjata mopoaan. Olemme palkanneet pajalle yhden nuoren, joka auttaa ja valvoo toimintaa yhdessä nuoriso-ohjaajien kanssa. 

Mopopajalta löytyy kaikki yleiset mopon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat työkalut. Nuoret ovat toivoneet Pekosen mukaan myös ruiskumaalausvälineitä, mutta niiden osalta tilanne on avoinna. 

– Kaikki nuorisotoimen klubikortin omaavat nuoret ovat tervetulleita pajalle. Maksuttoman klubikortin voi hankkia nuorisotiloilta. Myös mopopaja on täysin ilmainen ja työkalut vapaasti nuorten käytettävissä pajan aukioloaikana. 

– Lauritsalan ST1 on luvannut lahjoittaa polttimoita meille, jos esimerkiksi mopojen ajovaloja tai vilkkuja täytyy laittaa kuntoon. He haluavat edistää näin nuorten mopoilijoiden turvallisuutta. Iso kiitos ST1:n omistaja Mikko Räikköselle. Otamme mieluusti vastaan muitakin lahjoituksia yhteisen hyvän asian puolesta. 

Mopojen huoltamisen ja korjaamisen lisäksi pajalla voidaan keskustella nuorten kanssa esimerkiksi ajoturvallisuudesta ja liikennesäännöistä. 

– Aiomme informoida lähialueen asukkaita pajatoiminnasta, kunhan toiminta lähtee kunnolla käyntiin. Olemme ajatelleet, että asukkaat voisivat tulla muutaman kerran esimerkiksi tutustumaan pajatoimintaan ihan paikan päälle, Pekonen sanoo. 

Kuva: Nuoriso-ohjaaja Kai Pekonen nuorisotoimen mopopajalla. 

Lisätietoja: 

Nuoriso-ohjaaja Kai Pekonen
puh. 040 661 6871, kai.pekonen(a)lappeenranta.fi

Luonnon keskellä mieli lepää ja latautuu. Tommi Sarlinin ja Pami Karvosen uutuusteos Kalaonnea – järveltä ruokapöytään (Kirjapaja 2018) tarjoaa mindfullnesia ja maukkaita reseptejä luonnossa liikkujalle ja hyvä ruoan ystävälle. Se on kirja kalastuksen ja yhdessä järvellä vietetyn ajan hyvää tekevästä voimasta.

”Haluamme antaa vinkkejä kiireen helpottamiseen ja kestävien ympäristövalintojen tekemiseen”, Karvonen ja Sarlin kertovat.

”Kalastamalla ja kokkaamalla voit hoitaa itseäsi ja läheisiäsi ja pysähtyä tähän hetkeen. Pyrimme kirjassamme hahmottamaan ajatusta kokonaisvaltaisuudesta, vuorovaikutuksesta luonnon ja ihmisen välillä.”

Kokeneet kalamiehet kuljettavat lukijan kanssaan kalaan eteläsuomalaiselle järvelle. Kalaan lähdetään vuodenajasta riippumatta, vuodenkierron mukana vaihtuviin maisemiin ja tunnelmiin. Tuttu järvi suo saalistaan ja muodostuu ruokaelämysten lähteeksi, kun periaatteena on: mikä saadaan, se syödään.

Kaikista järvikaloista voi tehdä lajiin katsomatta maittavaa ja ravitsevaa ruokaa, Sarlin ja Karvonen uskovat. He jakavat kirjassa herkulliseksi koettuja reseptejä ja vinkkejä tuttujen, toisinaan vähäpätöisinäkin pidettyjen saaliskalojen valmistukseen.

”Kalaan kannattaa lähteä aina, eikä kalastaakseen tarvitse lähteä kauas. Olemme vuosien mittaan harjoitelleet luopumaan ennakkoluuloistamme ja käyttämään hyväksi kaiken saaliin – pienestäkin lahnasta tai särjestä saa maittavaa syötävää”, Sarlin ja Karvonen toteavat.

Tervetuloa Roskakala-iltamiin 23.10.!
Kalajuttuja kirjan resepteillä valmistetun ruoan äärellä on luvassa tiistaina 23.10. klo 18 järjestettävissä Roskakala-iltamissa, joita Sarlin ja Karvonen isännöivät. Särkimaistiaisilla ja Karvosen musiikilla ryyditetyn illan järjestää Miessakit ry:n Toiminan Miehet Annankulman salissa (Annankatu 14 D, Helsinki). Median edustajat ovat tervetulleita!

Tommi Sarlin on lyhytterapeutti ja kirjailija, joka on kirjoittanut ja toimittanut useita teoksia. Hän kalastaa monin tavoin ympäri vuoden aina niitä kaloja, joita kulloinkin on parhaiten saatavilla.

Pami Karvonen on muusikko ja kalamies. Hän kalastaa lähijärvillä ja valmistaa kalaruokia maailmanmatkoiltaan löytämillään resepteillä.

Tommi Sarlin ja Pami Karvonen: Kalaonnea – järveltä ruokapöytään

Kirjapaja 2018. ISBN 978-952-288-957-7.
 136 s. Kl 67.62/68.23
Kansi Anna Makkonen.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: 
Piia Latvala | vt. viestintäpäällikkö | p. 0400 331 8439 | piia.latvala@kirjapaja.fi

Arvostelukappale- ja kuvapyynnöt: Minna Vatja | mediakoordinaattori | minna.vatja@kirjapaja.fi

Liitteenä kirjailijoiden kuva sekä kirjan kansikuva painokelpoisena tiedostona (cmyk) ja verkkokäyttöön sopivana kuvana (rgb).

Turun kaupungin museoissa vierailtiin ahkerasti kesällä 2018, kävijöitä oli lähes
175 000. Turun uimapaikkojen asiakasmäärät kasvoivat roimasti verrattuna edelliskesään. Maauimaloissa virkistäytyi 205 000 uimaria. Seikkailupuisto houkutteli Kupittaalle 84 300 kävijää. Kirjastoissa käytiin useammin kuin viime kesänä, käyntejä oli nyt lähes 429 000. Katedralskolanin liikuntasalin pop up -museon suosituille opastuksille osallistui lähes 4 500.

– Hienoa, että turkulaiset ja matkailijat löysivät kesällä sankoin joukoin Turun kulttuurin ja liikunnan pariin. Tuomme monipuolisilla palveluillamme kaupunkilaisten arkeen ja juhlaan iloa, elämyksiä, liikettä, tietoa ja taitoa. Ja samalla edistämme turkulaisten aktiivista elämäntapaa ja hyvinvointia, sanoo Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes.

– Turku on lukuisine tapahtumineen ja kulttuuri- ja liikuntapalveluineen elävä, viihtyisä ja vetovoimainen kaupunki. Ilahduttavaa, että menneenä kesänä paikallisia ja matkailijoita kiinnosti erityisesti myös historiallinen Turku. Kesäkuussa avaamamme Katedralskolanin liikuntasalin arkeologisia kaivauksia esittelevä pop up -museo Turku goes Underground saavutti valtavan suosion. Helteinen kesäsää houkutteli väkeä uimarannoille ja maauimaloihin kuntoilun ja virkistäytymisen pariin. Samppiksessa vieraili huippupäivinä jopa yli 3 000 uimaria, hehkuttaa Sartes.

Turun museot kiinnostivat

Turun museokeskuksen kohteissa vieraili kesäkaudella 1.6.–16.9. lähes 175 000 kävijää. Museoiden kävijämäärät pysyivät lähes samoina vuoden 2017 kesän tilastoihin verrattuna. Poikkeuksena oli WAMin kävijämäärä, joka laski viime kesän huippusuositun Jacob Hashimoton näyttelyn kävijämäärään verrattuna noin 45 000 kävijällä.

Museoista suosituin oli Turun linna reilulla 70 000 kävijällään. Juhlavuottaan viettävä Apteekkimuseo ja Qwenselin talo houkutteli uudistettuun museoon hieman yli 10 000 vierailijaa. Museo jatkaa tänä vuonna aukioloaan myös syyskauden.

WAMissa kesäkauden Simo Heleniuksen sekä Hertta Kiiskin ja Jenna Sutelan näyttelyissä vieraili lähes 12 000 ihmistä. Suosittuun kesäkauden museoon, Luostarinmäen käsityöläismuseoon, tutustui n. 27 000 kävijää, ja Kuralan Kylämäen kulttuurivirkistysalue houkutteli alueelle ja kesän tapahtumiin n. 48 000 vierailijaa.

Biologinen museo jouduttiin sulkemaan 10. heinäkuuta rakennuksessa kesällä todetun putkivaurion vuoksi. Museon kiinniolo vaikutti merkittävästi kesäkauden kävijämäärään. Tänä kesänä museossa ehti vierailla n. 1 800 kävijää ennen sulkemista, kun kesäkaudella 2017 museossa vieraili noin 8 500 asiakasta.

Katedralskolanin liikuntasalin pop up -museon suosituille opastuksille osallistui lähes 4 500 kävijää.

Kesäkauden päättänyt Turun päivä 16.9. keräsi museoihin reilut 10 000 ilmaiskävijää.

Kesällä nautittiin vesiliikunnasta

Turun uimapaikkojen asiakasmäärät kasvoivat roimasti verrattuna edelliseen kesään. Maauimaloiden kävijämäärä nousi 205 000 uimariin, ja uimarannoilla tilastoitiin ranta-valvonta-aikana 4.6.–12.8. laskutavasta riippuen 53 000–63 000 kävijää. Viime vuonna maauimaloiden kävijämäärä oli 141 000 ja uimarantojen 33 400.

Samppalinnan maauimalassa kävi 139 900 uimaria kesän aukioloaikana 14.5.–30.9. Viime vuonna Samppalinnassa oli 90 400 asiakasta. Kupittaan uimalassa kävi kesällä 65 200 uimaria. Vilkkaimpina viikkoina heinäkuussa väkeä oli yli 11 000. Viime vuonna kävijöitä oli 50 700.

Liikuntapalveluissa ollaan iloisia siitä, että maauimalat ovat olleet ahkerassa käytössä. Maauimalat ovat kuitenkin täysin säästä riippuvaisia. Samppalinnan huippupäivinä uimareita on ollut yli 3 000 ja vilkkaimpina viikkoina 12 000. Syksyn tultua kävijämäärä on hiipunut alle 3 000 uimariin viikossa.

– Ensi kesän aukioloajat päätetään paljolti tämän kesän tilastojen pohjalta. Todennäköisesti Samppalinnan syyskuun aukioloon tulee muutoksia, ja lastenallas tyhjennetään varmasti jo syyskuun alussa, arvioi uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen.

• Lue lisää

Kirjastossa aiempia kesiä enemmän käyntejä

Kirjaston palvelut säilyttivät suosionsa hellekesänäkin: Turun kaupunginkirjastossa oli kesä-elokuussa 428 531 käyntiä. Kaikkien kolmen kuukauden käyntimäärät lisääntyivät edellisiin kesiin verrattuina. Kesäkuussa päästiin jopa ennätysmäärään: 130 671 (2017: 118 072, 2016: 123 011).

Hirvensalon kirjasto oli koko kesän kiinni ja vaikutti omalta osaltaan siihen, että omatoimikirjastojen käyntimäärät laskivat hieman. Omatoimikirjastoissa käyntejä oli lähes 45 300.

Pääkirjaston kesän tapahtumista perinteiset Kirjastopihan yhteislaulut keräsivät paljon osallistujia. Uudempia kirjaston kesätempauksia olivat pop up -kirjastot, joita nähtiin Samppalinnan ja Kupittaan maauimaloissa sekä Fölin vesibussissa.

Seikkailupuisto kesän kestosuosikki

Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuistossa kävi kesän aikana 84 300 vierailijaa. Se on hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kesäkuussa lämpimät ilmat toivat paikalle reilut 30 000 ihmistä. Helteisessä heinäkuussa Seikkailupuistossa virkistäytyi 42 000 kävijää. Seikkailupuiston kesäkausi päättyi elokuun alussa.

Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa vieraili kesä- ja elokuussa yhteensä runsaat 1 200 kävijää. Edellisten vuosien kesäkuihin verrattuna kädentaitopajoja oli enemmän ja aukioloajat olivat laajempia. Vimma oli suljettuna juhannuksesta koulujen alkuun asti.

Sinfonia palloiluhallille kruunasi Turun päivän aaton

Turun filharmonisen orkesterin Sinfonia palloiluhallille -konsertti 15. syyskuuta oli yleisömenestys. Maksuton musiikin ja urheilun yhdistävä suurkonsertti keräsi Kupittaan palloiluhalliin yli 2 600 kuulijaa. Lisäksi konsertti striimattiin suorana orkesterin verkkosivujen kautta. Konsertissa kuultiin urheilutapahtumista tuttuja teemoja, elokuvamusiikkia, pop- ja rockmusiikin hittejä, perinteisiä taidemusiikin teoksia sekä kantaesityksenä Max Savikankaan Slam Dunk.

Lisätietoja:

• Museopalvelujohtaja Olli Immonen, Turun museokeskus, p. 040 350 2782
• Uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen, Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus, p. 050 554 6230
• Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, Turun kaupunginkirjasto, p. 050 590 7691
• Ts. toiminnanjohtaja Minna Heiniö, Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuisto, p. 040 160 4310
• Toiminnanjohtaja Miia Sankari, toiminnanjohtaja, Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma, p. 044 907 2985
• Tiedottaja-markkinoija Paula Kahtola, Turun filharmoninen orkesteri, p. 044 907 2091

Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi

Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Kristikan kausi suomalaisen koripallon miesten 1A-divisioonassa jatkuu uudella joukkueella.
Yhdessä tavoitteeksi on asetettu sarjan kärkisijat kauden lopussa ja taistelutahto on kova.

Turun NMKY:n – YMCA Turun miesten 1A-divisioonassa pelaava edustusjoukkue Kristika Turku pelaa vuoden kauden 2018-19 ensimmäisen ottelunsa kotikentällään Kupittaan palloiluhallissa 5.10.2018.

Keväällä puolivälieriin päättynyt kausi oli joukkueelle loistava. Nyt alkavaan kauteen lähtee uusiutunut joukkue, johon on saatu mm. todella hyviä pelaajia korisliigasta, juuri niitä palasia ja pelaajia, joita valmennusjohto joukkueeseen on hakenut. -Mahdollisuudet onnistuneeseen kauteen ovat siis olemassa, kertoo Kristikan päävalmentaja Juha ”Ronde” Ruohonen.  Aikaa toki vielä tarvitsemme, että saamme joukkueen yhtenäiseksi ja roolit joukkueessa sisäistetyksi.

 Valtakunnallisen 1 A divisioonan sarja on alkavalla kaudella tuttuun tapaan laadukas. Monella joukkueella on sekä hyviä nuoria ja eteenpäin meneviä lahjakkaita mutta myös jo liigakokemusta omaavia kokeneempia pelaajia. Kilpailua korisliigaan nousemisesta on siis odotettavissa, muutama joukkue on ilmoittanut halukkuudestaan nousemisen suhteen jo nyt. Myös ulkomaalaisvahvistuksia löytyy monesta sarjan joukkueesta. Kristikan joukkue lähtee kauteen ilman ulkomaalaisvahvistusta.

Oman kannustusjoukon merkitys parketilla pelaavalle joukkueelle on tärkeää, sen vaikutus pelin henkeen ja kentällä toimimiseen on merkittävä. Siksi Turun omat ritarit toivovat että turkulainen yleisö löytäisi taas tiensä Kupittaalle katsomaan turkulaista laadukasta ja vauhdikasta, aidosti turkulaista korista.

Lisätietoja;

Päävalmentaja Juha Ruohonen, puhelin 0400 525 630

General manager Ken Forslund, puhelin 0440 240 274, ken@kristika.fi

Stadens museer hade många besökare sommaren 2018, närmare 175 000. Antalet kunder på badplatser i Åbo ökade enormt jämfört med föregående sommar. Utebadet besöktes av 205 000 simmare. Äventyrsparken lockade 84 300 besökare till Kuppis. Biblioteket besöktes oftare än sommaren innan, besöken uppgick till närmare 429 000. Närmare 4 500 besökare deltog i de populära rundvandringarna i pop up-museet i Katedralskolans gymnastiksal.

– Det känns fint att Åbobor och turister var så aktiva inom kultur och idrott i Åbo under sommaren. Med våra mångsidiga tjänster erbjuder vi stadsbornas vardag och fest glädje, upplevelser, rörelse, kunskaper och färdigheter. Samtidigt främjar vi Åbobornas aktiva livsstil och välbefinnande, säger Minna Sartes, direktör för fritidssektorn i Åbo stad.

– Med sina otaliga evenemang och kultur- och idrottstjänster är Åbo en levande, trivsam och attraktiv stad. Det är glädjande att stadsborna och turisterna i somras särskilt intresserade sig för det historiska Åbo. Pop up-museet Turku goes underground som vi öppnade i juni i Katedralskolans gymnastiksal och som presenterade arkeologiska utgrävningar blev väldigt populär. Den varma sommaren lockade folk till badstränder och utebaden för motion och rekreation. Samppalinna utebad besöktes som mest av 3 000 simmare per dag, säger Sartes entusiastiskt.

Museerna i Åbo intresserade

Besöksmålen som tillhör Åbo museicentral hade under sommarsäsongen 1.6–16.9 närmare 175 000 besökare. Antalet besökare på museerna låg på nästan samma nivå jämfört med statistiken för sommaren 2017. WAM utgjorde ett undantag och antalet besökare sjönk jämfört med förra sommarens jättepopulära utställning av Jacob Hashimoto med cirka 45 000 besökare.

Det populäraste museet var Åbo slott med drygt 70 000 besökare. Apoteksmuseet och gården Qwensel som firar sitt jubileumsår lockade lite över 10 000 besökare till det förnyade museet. I år fortsätter museet att hålla öppet även på hösten.

Närmare 12 000 personer besökte Simo Helenius samt Hertta Kiiskis och Jenna Sutelas utställningar under sommarsäsongen i WAM. Cirka 27 000 besökare bekantade sig med det populära sommarmuseet, Hantverksmuseet på Klosterbacken, och kulturrekreationsområdet vid Kurala Bybacke lockade till området och sommarens evenemang cirka 48 000 besökare.

Biologiska museet behövde stängas den 10 juli på grund av en rörskada som konstaterades i byggnaden i somras. Att museet var stängt påverkade avsevärt antalet besökare under sommarsäsongen. I somras hann museet ha cirka 1 800 besökare innan det stängdes, då det under sommaren 2017 hade cirka 8 500 kunder.

Närmare 4 500 besökare deltog i de populära rundvandringarna i pop up-museet i Katedralskolans gymnastiksal.

Åbodagen som avslutade sommarsäsongen den 16 september samlade drygt 10 000 gratisbesökare på museerna.

På sommaren njöt man av vattenmotion

Antalet kunder ökade avsevärt på badplatserna i Åbo jämfört med föregående sommar. Antalet besökare på utebaden uppgick till 205 000 simmare, och på badstränderna statistikfördes under strandvaktssäsongen 53 000–63 000 besökare beroende på räknemetod. I fjol uppgick utebadens besökarantal till 141 000 och badsträndernas till 33 400.

139 900 simmare besökte Samppalinna utebad under sommarens öppettid 14.5–30.9. I fjol hade Samppalinna över 90 400 kunder. Kuppis utebad hade 65 200 besökare under sommaren. Under de livligaste veckorna i juli kom det över 11 000 besökare. I fjol uppgick antalet besökare till 50 700.

Vid idrottstjänsterna gläder man sig över att utebaden används flitigt. Utebaden är emellertid helt beroende av vädret. Under de bästa dagarna har Samppalinna haft över 3 000 simmare och under de livligaste veckorna 12 000 simmare. I och med hösten har antalet besökare minskat till mindre än 3 000 simmare per vecka.

– Öppettiderna för nästa sommar bestäms i hög grad utifrån statistiken för denna sommar. Troligtvis kommer Samppalinnas öppettider att ändras i september, och barnbassängen töms säkert redan i början av september, säger Eeva Haapanen, chef för simanläggningarna.

Biblioteken hade fler besök jämfört med tidigare somrar

Bibliotekstjänsterna var populära även under sommarhettan: Åbo stadsbibliotek hade 428 531 besök i juni–augusti. Antalet besökare ökade under alla tre månader jämfört med tidigare somrar. I juni uppnåddes till och med ett rekordantal: 130 671 (2017: 118 072, 2016: 123 011).

Hirvensalo bibliotek hade stängt hela sommaren och bidrog för sin del till att antalet besökare på självbetjäningsbiblioteken sjönk något. Självbetjäningsbiblioteken hade närmare 45 300 besök.

Bland huvudbibliotekets sommarevenemang samlade den traditionella allsången på biblioteksgården många deltagare. Bibliotekets nyare sommarjippon var pop up-bibliotek vid Samppalinna och Kuppis utebad samt på Fölis vattenbuss.

Äventyrsparken var sommarens ständiga favorit

Barnkulturcentret Äventyrsparken hade 84 300 besökare under sommaren. Det är något mindre än året innan. I juni förde det varma vädret med sig drygt 30 000 personer. Under heta juli månad trivdes 42 000 besökare i Äventyrsparken. Äventyrsparkens sommarsäsong slutade i början av augusti.

De ungas konst- och aktivitetshus Vimma hade totalt drygt 1 200 besökare i juni–augusti. Jämfört med junimånader under tidigare år ordnades nu fler hantverksverkstäder och öppettiderna var längre. Vimma hade stängt från midsommar tills skolorna började.

Symfoni för bollhallen krönte Åbodagens afton

Åbo filharmoniska orkesters konsert Symfoni för bollhallen den 15 september var en publiksuccé. Den avgiftsfria storkonserten som kombinerade musik och idrott samlade över 2 600 åhörare till Kuppis bollhall. Dessutom strömmades konserten direkt via orkesterns webbplats. På konserten fick man höra teman som är bekanta från idrottsevenemang, filmmusik, pop och rock hits, traditionella verk inom konstmusik samt uruppförandet av Max Savikangas Slam Dunk.

Mer information:

• Museidirektör Olli Immonen, Åbo museicentral, tfn 040 350 2782
• Chef för simanläggningar Eeva Haapanen, Åbo stads idrottscentral, tfn 050 554 6230
• Direktör för bibliotekstjänster Rebekka Pilppula, Åbo stadsbibliotek, tfn 050 590 7691
• Stf. verksamhetsledare Minna Heiniö, Barnkulturcentret Äventyrsparken, tfn 040 160 4310
• Verksamhetsledare Miia Sankari, de ungas konst- och aktivitetshus Vimma, tfn 044 907 2985
• Informatör-marknadsförare Paula Kahtola, Åbo filharmoniska orkester, tfn 044 907 2091

E-post: fornamn.efternamn@turku.fi

Åbo stads fritidssektor

Poikien lukutottumuksia vastaavaa kirjallisuutta on vaikeasti saatavilla, joten heitä on vaikea saada lukemaan. Tähän tarpeeseen vastaa nyt tarinamuotoinen tietokirja Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille), jonka joukkorahoituskampanja käynnistyi sunnuntai-iltana 30.9.

Kirja käsittelee sankaruutta rajojen rikkomisen näkökulmasta. Miehen malleja tarvitaan lisää, ja etenkin tarinoita, joilla miehuutta rakennetaan. Henkilögalleriaan on huolella valittu eri-ikäisiä ja -tyyppisiä miehiä: joukossa ovat muun muassa Martti Ahtisaari, Tuure Boelius, Kalle Könkkölä, Arvo Ylppö ja Antti Tuisku.

"Nämä ja monet muut urheat miehet ovat olleet rohkeita, vahvoja ja pelottomia, mutta myös auliita, uteliaita, herkkiä ja neuvokkaita. He ovat muuttaneet maailmaa olemalla rohkeasti sellaisia kuin ovat. He ovat samaistuttavia esikuvia monenlaisille pojille, tuleville sankareille", luonnehtii hankkeen puuhamies Aleksis Salusjärvi.

"Meidän kirjassamme sankaruus on sellaista, johon kaikki ihmiset pystyvät. Siinä missä naisten sankaritarinoissa on emansipaatiota, miehisen sankaruuden ajatus on kyvyssä hyväksyä itsensä ja omat heikkoutensa ja toimia ne huomioon ottaen", täydentää kirjan toinen toimittaja Emmi Jäkkö.

Specsaversin Anna hyvän näön kiertää -kampanjassa suomalaisten vanhoja silmä- ja aurinkolaseja viedään apua tarvitseville Tansaniaan. Tänä vuonna L&T on mukana jo kymmenettä kertaa järjestettävässä kampanjassa silmälasien varastointi- ja kierrätyskumppanina, joka huolehtii myös siitä, että huonokuntoisimmatkin lasit päätyvät kiertoon eli teollisuuden raaka-aineeksi.

Anna hyvän näön kiertää -kampanjan aikana vanhat silmä- tai aurinkolasinsa voi käydä viemässä lähimpään Specsavers-optikkoliikkeeseen, josta ne jatkavat matkaansa Tansaniaan. Osa keräykseen lahjoitetuista laseista ei ole niin hyvässä kunnossa, että niitä kannattaisi viedä Tansaniaan. Myös nämä huonokuntoisemmat lasit voidaan kuitenkin hyödyntää tehokkaasti uusien tuotteiden raaka-aineena.

”Kaikki keräykseen tuodut, Tansaniaan kelpaamattomat lasit saadaan tehokkaasti kierrätettyä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti kumppaniverkostomme kautta. Mitään ei mene hukkaan”, kertoo Lassila & Tikanojan kierrätyspalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Ville Vainio.

Silmälasien kehykset ovat tyypillisesti muovia tai metallia. L&T:n avulla keräykseen tuotavat metallikehyksiset lasit päätyvät kierrätykseen ja niistä tulee teollisuuden raaka-ainetta Stena Recycling Oy:n kautta. Metallikehykset voivatkin löytää uuden elämän esimerkiksi metallisten tiskialtaiden raaka-aineena.

Muovikehykset ja –linssit puolestaan päätyvät lappeenrantalaiselle Wimao Oy:lle, joka hyödyntää ne tuotantolaitoksellaan Lappeenrannassa.

”Käytämme laitoksellamme patentoitua teknologiaa, jossa silmälasit murskataan, yhdistetään muihin kierrätysmateriaaleihin ja muovataan uusiksi ekologisiksi komposiittituotteiksi. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kuormalavat, terassi- ja pihalaatat ja teollisuuden komponentit”, listaa Wimao Oy:n toimitusjohtaja Ville Immonen

”Kestävän kehityksen tukeminen ja muovijätteen vähentäminen on välttämätöntä. Siksi huonokuntoisten silmälasien ja myynnistä poistuneiden kehysten uudelleenkäyttö kierrätyksen kautta on meille hyvin tärkeää”, tähdentää puolestaan Specsaversin viestintäjohtaja Irene Hernberg.

Vaivatonta kierrättämistä

Anna hyvän näön kiertää –kampanjassa silmälasien keräys on haluttu tehdä mahdollisimman vaivattomaksi niin lasien lahjoittajille kuin Specsaversin liikkeillekin, jotka ovat valtakunnallisessa kampanjassa mukana.

Lasit lajitellaan jo optikkoliikkeissä sen mukaan, mihin ne ovat matkalla. Tansaniaan lähtevät lasit varastoidaan ennen lähtöä L&T:n Helppovarasto-palvelun kautta. Kierrätykseen lähtevät lasit puolestaan lajitellaan kehysmateriaalin mukaan oikeaan astiaan.

Lahjoittajan osuudeksi jää vain se, että tämä muistaa ottaa ylimääräiseksi jääneet lasit mukaan ja tuoda ne lähimpään Specsavers-liikkeeseen.

”Olemme huomanneet, että lajittelun vaivattomuus lisää monesti motivaatiota kierrättämiseen. Tämä kampanja on hyvä esimerkki vaivattomasta kierrättämisestä. Voit jättää lasit optikkoliikkeeseen ja ne kierrätetään puolestasi. Toki lahjoittajan täytyy tuoda lasit itse paikan päälle, mutta nehän voi tuoda vaikka samalla kun käy kaupassa”, L&T:n Ville Vainio sanoo.

Vainio pitää hyvänä myös sitä, että kampanjan myötä ihmisten tietoisuus muovin ja metallin kierrättämisen mahdollisuuksista lisäntyy.

”On uskomatonta, miten monenlaisiin tarkoituksiin silmälasien materiaalit taipuvat. On hienoa, että kampanjan kautta kiertotalous tulee näkyväksi kuluttajille käytännön tekojen kautta”, Vainio lisää.

Keräys on käynnissä 15.10.2018 asti. Käytettyjä silmä- ja aurinkolaseja otetaan kuitenkin Specsavers-liikkeissä vastaan vuoden ympäri.

Lisätietoja kampanjasta: 
hyvantekevaisyys.specsavers.fi

Katso kampanjavideo!

Tiedustelut: 
Ville Vainio, liiketoimintajohtaja, kierrätyspalvelut, Lassila & Tikanoja Oyj, 050 385 6226, ville.vainio@lassila-tikanoja.fi
Irene Hernberg, viestintäjohtaja, Specsavers Oy, 040 662 5866, irene.hernberg@specsavers.com
Ville Immonen, toimitusjohtaja, Wimao Oy, ville.immonen@wimao.fi, 050 309 6333

Lämpimän kesän jälkeen männylle on kehittynyt hyvä siemensato. Metsähallitus aloittaakin Pohjois-Suomen siemenhuollon varmuusvaraston täydentämisen hankkimalla metsänhoitoyhdistyksiltä kerääjien keräämiä hyvälaatuisia männyn käpyjä. 

Poikkeuksellisen lämpimän kesän jälkeen Pohjois-Suomen metsiin on kehittynyt laadultaan hyvä ja määrältäänkin kohtuullinen männyn siemensato. Tämän vuoksi Metsähallitus aloittaa Pohjois-Suomen siemenhuollon varmuusvarastoa täydentävän kävynkeruun Lapin maakunnassa, pois lukien Kemin, Keminmaan, Simon ja Tornion kunnat. Keruualue ulottuu myös Kuusamon ja Suomussalmen kuntiin.

Keruun toteutuksesta vastaa Metsähallituksen tytäryhtiö Siemen Forelia Oy yhdessä alueellisten metsänhoitoyhdistysten ja metsäalan toimijoiden kanssa.

Käpyjen vastaanotot alkavat metsänhoitoyhdistysten ostopisteissä parin viikon sisällä. Tarkempi ajankohta varmistuu soittamalla paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. Rovaniemen alueella ostopisteen perustamisesta vastaa Fin Forelian Imarin taimitarha, josta saa lisätietoja käpyjen vastaanotosta Rovaniemen seudulla.

Metsähoitoyhdistyksestä ja Imarin taimitarhalta saa myös opastusta keruukohteista ja -ohjeista. Kerääjän on muistettava, että käpyjen keruu toisen maalta, mukaan lukien valtion maat, on luvan varaista. Käpyjen keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Kerääjälle maksetaan käpylitrasta 1,20 € (alv 0).

Lisätietoja medialle siemenkeräyksestä antavat:

Mikko Pulkkinen Siemen Forelia Oy        040 675 7441

Timo Ari, Siemen Forelia Oy                    040 501 5208

Esa Mustonen, Siemen Forelia Oy           040 588 5770

Lisätietoa ja opastusta käpyjen kerääjille keruukohteista ja -ohjeista antavat:

Metsänhoitoyhdistykset https://www.mhy.fi/

Fin Forelia Oy, Imarin taimitarha, Kalle Mäkikokko, 050 349 6058

Erot osaamista ja koulutusta koskevissa asenteissa ja kokemuksissa ovat harvaan asuttujen ja muiden alueiden nuorten välillä hyvin pieniä, osoittaa vuoden 2017 Nuorisobarometrin lisäotokseen pohjautuva tutkimus.  Valtion nuorisoneuvoston julkaisema ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen toteuttama tutkimus keskittyi harvaan asuttujen alueiden nuorten koulutuspolkuihin ja -asenteisiin, ja sen tarkoituksena oli tarkastella alueellista yhdenvertaisuutta koulutuksessa.

- Tulos on kiinnostava, sillä muun muassa PISA-tutkimuksessa esiin tullut alueellisten osaamiserojen kasvu sekä koulutuspalvelujen saatavuuden heikentyminen harvaan asutuilla alueilla ovat herättäneet epäilyjä koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa. Harvaan asuttujen alueiden nuorille on myös tyypillisempää jatkaa perusopetuksen jälkeen ammatilliseen koulutukseen kuin lukioon. Tutkimuksen tulosten valossa asuinpaikkaa enemmän nuorten koulutusta koskevia kokemuksia, asenteita ja valintoja näyttävät kuitenkin selittävän vanhempien koulutus ja toimeentulo sekä nuoren oma koulutustausta, tutkijat Jonna Pulkkinen ja Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta toteavat.

Harvaan asutuilla alueilla korostuvat käytännön taidot

Nyt ilmestynyt Nuorisobarometrin lisäotos kerättiin yhtä aikaa keväällä ilmestyneen valtakunnallisen Nuorisobarometrin kanssa. Kuten jo valtakunnallisessa tutkimuksessa havaittiin, nuorten koulutusta koskevat kokemukset ja asenteet ovat pääosin hyvin myönteisiä. Harvaan asutuilla alueilla asuvat nuoret ovat kokeneet peruskouluaikana muita vähemmän kiusaamista ja omaavat myönteisemmät kokemukset oppilaiden osallisuudesta koulutyön kehittämisessä. He korostavat muiden alueiden nuoria enemmän käytännön taitojen oppimisen merkitystä ja omaa vastuuta oppimisesta.

Vaikka yleiskuva on hyvin myönteinen, sukupuolittain joitakin huolenaiheita tuli esille. Harvaan asuttujen alueiden pojat pitävät koulunkäynnistä vähemmän kuin muiden alueiden pojat. He myös uskovat vähemmän siihen, että koulutus parantaa työnsaantimahdollisuuksia.

Koulutusvalintoja määrittää kiinnostus alaan, ei pitkät välimatkat

Tutkimuksen mukaan harvaan asuttujen alueiden nuorten koulutusvalintoja ja koulutuksen keskeyttämistä määrittää ennen kaikkea koulutusalan kiinnostavuus, ei oppilaitoksen sijainti tai etäisyys oppilaitokseen. Samoin pitkät etäisyydet palveluihin eivät olleet yhteydessä siihen, kuinka tyytyväisiä nuoret olivat elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa.

- Myös aiemmissa tutkimuksissa, joissa on selvitetty Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla asuvien nuorten kokemuksia, on tullut esille, että harvaan asuttujen alueiden nuoret ovat kyllä tietoisia muun muassa palvelujen ja koulutusmahdollisuuksien rajallisuudesta omalla asuinpaikallaan, mutta he ovat tottuneet pitkiin etäisyyksiin ja vähäisiin palveluihin. Tämä Nuorisobarometrin harvaan asuttujen alueiden lisäotos tukee näitä havaintoja, Jonna Pulkkinen pohtii.

Harvaan asuttujen alueiden nuoret kokevat voivansa hyvin

Nuorisobarometrin lisäotoksen mukaan harvaan asuttujen alueiden nuoret voivat hyvin ja kokevat kuuluvansa kiinteästi suomalaiseen yhteiskuntaan. Tyttöjen elämäntyytyväisyys on korkeampaa harvaan asutuilla kuin muilla alueilla. 78 prosenttia harvaan asutuilla alueilla asuvista nuorista kokee kuuluvansa kiinteästi suomalaiseen yhteiskuntaan, kun muilla alueilla osuus on 75 prosenttia.

Vaikka tulosten perusteella rahanpuute vaikuttaa nuorten elämään harvaan asutuilla alueilla vähemmän kuin muilla alueilla, edelleen 33 prosenttia maaseutualueilla asuvista nuorista on joutunut jättämään harrastuksen aloittamatta taloudellisten syiden vuoksi. Muilla alueilla vastaava osuus on 40 prosenttia. Harvaan asutuilla alueilla asuvista nuorista harvempi on myös joutunut tuntemaan ulkopuolisuutta tai olemaan tapaamatta ystäviä rahanpuutteen vuoksi, kuin muilla alueilla asuvista nuorista.

- Tutkimuksen tulosten viesti on myönteinen. Vaikka julkisuudessa keskustelua harvaan asuttujen alueiden koulutusmahdollisuuksista hallitsevat usein kouluverkon karsiminen, pitkät koulumatkat ja muutto kaupunkiin opiskelupaikan perässä, nuoret ovat säilyttäneet myönteisen suhtautumisen oppimiseen ja koulutukseen. Tutkimus tuo esiin maaseudun voimavaroja, kuten yhteisöllisyyden, joka voi näkyä nuorten korkeassa elämäntyytyväisyydessä ja kokemuksessa kuulumisesta yhteiskuntaan. Harvaan asutuilla alueilla raha ei väittämättä määritä nuorten vapaa-ajan viettoa ja sosiaalisia suhteita samalla tavoin kuin kaupungeissa. Kokonaisuudessaan on ollut tärkeää saada maaseutukunnissa asuvien nuorten ääni kuuluviin tämän tutkimuksen kautta, toteaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Hilkka Kemppi.

Pulkkinen, Jonna & Rautopuro, Juhani (2018) Opin polut ja pientareet harvaan asutuilla alueilla - Nuorisobarometri 2017 lisäotos. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 59.

Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien 15-29-vuotiaille nuorille toteutettu kyselytutkimus, jota julkaisevat Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Osa kysymyksistä toistuu samoina, osa on vaihtuvien teemojen mukaisia. Vuoden 2017 Nuorisobarometrin teemana oli osaaminen ja koulutus, ja kyselytutkimuksesta toteutettiin valtakunnallisen otoksen ohella lisäotos harvaan asutuilla alueilla asuvista nuorista. Nuorisobarometrin lisäotokseen haastateltiin 1003 15–29-vuotiaista nuorta, jotka asuvat Tilastokeskuksen Kaupunki-maaseutuluokituksen ydinmaaseutuun tai harvaan asuttuun maaseutuun kuuluvissa kunnissa.

Tämä Valtion nuorisoneuvoston julkaisema Nuorisobarometrin lisäotokseen pohjautuva tutkimus keskittyy harvaan asuttujen alueiden nuorten koulutuspolkuihin ja -asenteisiin, ja sen tarkoituksena on tarkastella alueellista yhdenvertaisuutta koulutuksessa. Tutkimuksessa lisäotoksen nuoria verrattiin niihin Nuorisobarometrin pääotoksen nuoriin, jotka asuvat muilla alueilla (N=1634). Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Kaikki Nuorisobarometrit luettavissa osoitteessa www.tietoanuorista.fi.

Lisätietoja:

Projektitutkija Jonna Pulkkinen, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos
p. 040 805 3573, jonna.pulkkinen@jyu.fi

Apulaisprofessori Juhani Rautopuro, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos
p. 040 805 4936, juhani.rautopuro@jyu.fi

Pääsihteeri Herttaliisa Tuure, Valtion nuorisoneuvosto
p. 040 515 9367, herttaliisa.tuure@minedu.fi

Julkaisutilaisuus:

Ti 2.10.2018 klo 13.00-15.30
Kallion Kortteli, Kuntatalo, Toinen Linja 14, Helsinki
Tutkijat median tavattavissa klo 15.00-15.30
Seurattavissa livenä: http://videonet.fi/minedu/20181002/

Ohjelma:

klo 13.00 Tilaisuuden avaus – puheenjohtaja, valtion nuorisoneuvosto Hilkka Kemppi

Klo 13.15 Tulosten esittely – Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos Jonna Pulkkinen ja Juhani Rautopuro

Klo 14.00 Kommenttitunti

Harri Peltoniemi, johtaja, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Tomi Alakoski, toimitusjohtaja, Suomen 4H-liitto ry
Jussi Ronkainen, tutkimusyksikönjohtaja, Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, Xamk
Tuomo Puumala, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Eeva-Riitta Pirhonen, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö

klo 15.00 Tilaisuus päättyy, tutkijat tavattavissa 15:30 asti. Kahvitarjoilu.

Tilaisuuden päätös

Kun suomalaiset katsovat matkailukarttaa, yhä useamman sormi asettuu Turkin kohdalle. Nettimatkatoimisto ebookersilla lento- ja hotellipaketteja Turkkiin on varattu tänä vuonna (tammi-kesäkuu) 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Turkin suosiota kirittää Turkin liiran romahdus, joka on tehnyt Turkista turisteille aikaisempaa edullisemman, mutta ebookersin viestintäpäällikön Claudia Parkerin mukaan Turkin suosion taustalta löytyy myös paljon muuta kuin edullisuus.

“Monipuolisuus. Turkki on kulttuurimatkailijalle ehtymätön aarreaitta, mutta sillä on tarjota myös Välimeren parhaisiin lukeutuvat aurinkorannat. 3,5 tunnin suora lento Helsingistä Istanbuliin on houkutteleva”, sanoo Parker.

Turkin ainutlaatuisuus perustuu sen historialliseen sijaintiin idän ja lännen välissä. Tämä materialisoituu erityisesti maan pääkaupungissa Istanbulissa, joka on maailman ainoa kahdessa maanosassa sijaitseva kaupunki. Istanbulin lävitse kulkee Euroopan ja Aasian raja. Istanbul tunnettiin myös Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunkina yli tuhannen vuoden ajan.

“Istanbul on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kulttuurikaupunki, mutta sen lisäksi Turkilla on vaikkapa sellaisia pakko-nähdä-ennen-kuolemaa-kohteita kuin Pamukkalen uskomattomat kalkkikivialtaat ”, sanoo Parker.

Takuuvarman kulttuuri- ja aurinkoloman lisäksi Turkki taipuu myös aktiivilomakohteeksi.

“Turkissa on hyvät golfkentät ja vaihteleva maasto vaeltamisesta kiinnostuneille”, sanoo Parker.

Turkin matkailun sesonki on Välimeren maiden tapaan huhti-lokakuussa, mutta Parkerin mukaan Turkkia kannattaa pitää mielessä myös sesongin ulkopuolella.

“Sesongin ulkopuolella matkustava nauttii entistä edullisimmista hinnoista ja maassa on eri tavoin kiinnostava ilmapiiri ilman turisteja.”

Suomalaisten suosikkikohteet Turkissa*

1. Alanya

2. Istanbul

3. Antalya

4. Side

5. Marmaris

6. Belek

7. Manavgat

8. Kemer

9. Kusadas

10. Cesme

Lähde: ebookers, Suomalaisten lento- ja hotellipakettien varaukset Turkkiin, tammi-kesäkuu 2018

Kun suomalaiset katsovat matkailukarttaa, yhä useamman sormi asettuu Turkin kohdalle. Nettimatkatoimisto ebookersilla lento- ja hotellipaketteja Turkkiin on varattu tänä vuonna (tammi-kesäkuu) 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Turkin suosiota kirittää Turkin liiran romahdus, joka on tehnyt Turkista turisteille aikaisempaa edullisemman, mutta ebookersin viestintäpäällikön Claudia Parkerin mukaan Turkin suosion taustalta löytyy myös paljon muuta kuin edullisuus.

“Monipuolisuus. Turkki on kulttuurimatkailijalle ehtymätön aarreaitta, mutta sillä on tarjota myös Välimeren parhaisiin lukeutuvat aurinkorannat. 3,5 tunnin suora lento Helsingistä Istanbuliin on houkutteleva”, sanoo Parker.

Turkin ainutlaatuisuus perustuu sen historialliseen sijaintiin idän ja lännen välissä. Tämä materialisoituu erityisesti maan pääkaupungissa Istanbulissa, joka on maailman ainoa kahdessa maanosassa sijaitseva kaupunki. Istanbulin lävitse kulkee Euroopan ja Aasian raja. Istanbul tunnettiin myös Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunkina yli tuhannen vuoden ajan.

“Istanbul on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kulttuurikaupunki, mutta sen lisäksi Turkilla on vaikkapa sellaisia pakko-nähdä-ennen-kuolemaa-kohteita kuin Pamukkalen uskomattomat kalkkikivialtaat ”, sanoo Parker.

Takuuvarman kulttuuri- ja aurinkoloman lisäksi Turkki taipuu myös aktiivilomakohteeksi.

“Turkissa on hyvät golfkentät ja vaihteleva maasto vaeltamisesta kiinnostuneille”, sanoo Parker.

Turkin matkailun sesonki on Välimeren maiden tapaan huhti-lokakuussa, mutta Parkerin mukaan Turkkia kannattaa pitää mielessä myös sesongin ulkopuolella.

“Sesongin ulkopuolella matkustava nauttii entistä edullisimmista hinnoista ja maassa on eri tavoin kiinnostava ilmapiiri ilman turisteja.”

Suomalaisten suosikkikohteet Turkissa*

1. Alanya

2. Istanbul

3. Antalya

4. Side

5. Marmaris

6. Belek

7. Manavgat

8. Kemer

9. Kusadas

10. Cesme

Lähde: ebookers, Suomalaisten lento- ja hotellipakettien varaukset Turkkiin, tammi-kesäkuu 2018

Karla istuu Damin aukiolla ja odottaa. Hän on päättänyt lähteä hippivaellukselle Kathmanduun Magic Busilla, ja selvänäkijä on luvannut, että hänen matkakumppaninsa ilmestyy pian. Paikalle saapuu pitkätukkainen, brasilialainen Paulo, joka huomaa kauniin hippitytön. Lähdetään matkalle, rakastutaan. Niin yksinkertaista ja niin monimutkaista se on.

Uutuuskirja Hippi on Paulo Coelhon omaelämäkerrallisin romaani. Se kertoo rosoisesta vaiheesta aikuisuuden kynnyksellä ja hippikulttuurista nuoren Coelhon omien kokemusten pohjalta. Kertomus polveilee ja pulppuilee yhtä vapaana kuin 70-luvun hippisukupolvi, ja siinä voi kuulla myös kokemuksen tuoman lempeän itseironian.

Brasilialainen kirjailija Paulo Coelho (s. 1947) on yksi maailman suosituimmista ja käännetyimmistä kirjailijoista. Hänen kirjojaan on julkaistu 81 kielellä 170 maassa, ja niitä on myyty yhteensä yli 225 miljoonaa kappaletta. Coelho on Brasilian kirjallisuusakatemian jäsen, ja hän on voittanut 115 kirjallisuuspalkintoa ympäri maailman. Vuonna 2007 hänet nimettiin YK:n rauhanlähettilääksi.

Bazar Kustannus Oy on alusta alkaen toiminut Coelhon suomalaisena kustantajana ja on julkaissut kirjailijalta suomeksi kaikkiaan 18 romaania, kaksi mietelausekokoelmaa ja vuodesta 2007 vuosikalentereita, joihin on koottu hänen ajatuksiaan. Paulo Coelhon kaikkein tunnetuin kirja on Alkemisti.

Paulo Coelho: Hippi
Alkuteos Hippie | Suomentanut Antero Tiittula
256 sivua | Saatavana painettuna kirjana, sähkökirjana ja äänikirjana
Ilmestymispäivä 2.10.2018

Painokelpoiset kuvat kannesta ja kirjailijasta: www.bazarkustannus.fi
Arvostelukappaleet ja lisätiedot: tiedottaja Minttu Nikkilä, Bazar Kustannus Oy, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313

Ruokarekat ja -kojut ovat kasvava ilmiö ja vakiintunut osa monien kaupunkien ravintolatarjontaa. Ruoan helppo saatavuus ja nopeus sopii urbaaniin elämäntyyliin, mutta kun ateriointi siirtyy kodin ulkopuolelle, tarvitaan uudenlaisia keinoja siistiin ja hygieeniseen syömiseen. Torkin teettämään tutkimukseen* vastanneista 43 % kertoi jättäneensä ravintolakäynnin väliin käsihygieniatuotteiden puuttumisen vuoksi.

40 prosenttia suomalaisista käy pikaruokaravintoloissa yli kaksi kertaa kuukaudessa. Määrä voisi olla vieläkin korkeampi, jos pikaruokapaikoissa huolehdittaisiin esimerkiksi lautasliinojen, saippuan ja käsipyyhkeiden saatavuudesta.

”Suuri osa ruokarekkojen ja -kojujen sekä pikaruokaravintoloiden ruoasta syödään käsin, joten hygienia on tärkeä tekijä ruokapaikan valinnassa”, kertoo Torkin tuotepäällikkö Nina Rantanen Essityltä. ”Ruokailijat haluavat helpon ja nopean ruokailun lisäksi helppokäyttöisiä ratkaisuja siistiin syömiseen.”

Torkilta tuotteet siistiin syömiseen street food -tapahtumassa

Tork oli mukana elokuussa Espoossa järjestetyssä Makujen Tapiola -street food -tapahtumassa varmistamassa, että kävijät pääsivät herkuttelemaan hygieenisesti. Tork tarjosi Tork Xpressnap® -pöytäannostelijat ja käsidesinfiointihuuhteet ravintoloitsijoiden sekä ruokakojujen asiakkaiden käyttöön.

Lautasliinat otetaan pienikokoisesta ja modernista Tork Xpressnap® - lautasliina-annostelijasta yksi kerrallaan, jolloin hygienia paranee ja lautasliinojen kulutus vähenee. Ravintoloiden on mahdollista suunnitella annostelijaan myös oma räätälöity viesti, jonka voi jakaa muutamalla klikkauksella myös ravintolan sosiaalisen median kanaviin.

"Lautasliina-annostelijat toimivat kätevästi tapahtuman ruokarekoissa. Ne olivat myös erinomainen lisä ruokapöydissä − asiakkaat saivat itse ottaa juuri tarvitsevansa määrän lautasliinoja”, sanoo tapahtuman järjestäjä Ville Junttila.

Katso Torkin energinen video Makujen Tapiola street food -tapahtumasta:
https://www.youtube.com/watch?v=X1NToKJuluM&t=0s&list=PLWT5_TRrnXJ0Y22s5si5mabBNJcSgYPTY&index=2

Kolme hygieniavinkkiä ruokarekoille ja pikaruokaravintoloille

1. Varaa käsihygieniatuotteita henkilökunnan ja asiakkaiden käyttöön näkyvälle paikalle. Moni asiakas valitsee ainoastaan sellaisen ruokapaikan, jossa voi ruokailla puhtain käsin.
2. Ylläpidä hyvää hygieniatasoa jatkuvasti. Varaa riittävästi käsihygieniatuotteita ravintolasi käyttöön ja huolehdi myös jätteiden keräämisestä.
3. Pohdi, mitkä ovat asiakkaidesi tarpeet ennen ja jälkeen ruokailua. Tarjoa heille erilaisia siistiytymisvaihtoehtoja, kuten käsidesinfiointihuuhdetta ja lautasliinoja.

Lue lisää digitaalisesta Tork Xpressnap® -työkalusta: https://www.tork.fi/ad-a-glance/ ja katso video: https://www.youtube.com/watch?v=Kz-7sADwjCk&index=15&t=1s&list=PLWT5_TRrnXJ0Y22s5si5mabBNJcSgYPTY

*Torkin teettämään tutkimuksen toteutti riippumaton tutkimusyhtiö United Minds marras-joulukuussa 2017. Tutkimukseen osallistui 15 530 henkilöä 15 maasta.

Lisätietoja: 
Nina Rantanen
Product Manager Finland
Essity Professional Hygiene
OY ESSITY FINLAND AB
Phone +358 9 50688402
Mobile +358 50 3300489
nina.rantanen@essity.com          

Tullia vuoden 1918 sisällissodassa käsittelevä näyttely ”Sota viraston sisällä” keräsi kesällä 2018 kaikkien aikojen ennätysyleisön. Toukokuun puolivälin ja syyskuun lopun välisenä aikana vieraita kävi yhteensä 6 099. Luku voi tästä vielä kasvaa, sillä lokakuussa museonäyttelyyn voi tutustua sopimalla opastetun kierroksen.

Kesän 2018 kävijämäärä kasvoi edelliskesään verrattuna lähes 800:lla. Aiempien vuosien tapaan ulkomaalaisten kävijämäärä on jatkanut kasvuaan. Tänä vuonna heitä oli kävijöistä lähes puolet eli 48 prosenttia. Kaikkiaan Tullimuseossa vieraili ihmisiä 41:stä eri maasta.

Ulkomaalaisille kävijöille aihe oli yllättävä ja järkyttävä – heille Suomen traaginen sisällissota on tuiki tuntematon.  Monet kykenivät samaistumaan monimutkaiseen aiheeseen, vaikka konfliktin osapuolia olikin vaikea hahmottaa. Tullimiesten kokemukset sata vuotta sitten puhuttelivat selvästi myös suomalaisia kävijöitä, ja monelle Tullin tärkeä asema avautui ihan uudella tavalla. Suomalaisista kävijöistä useampi kertoi saapuneensa paikalle nimenomaan näyttelyaiheen vuoksi.  Museon perusnäyttelykään harvoin jättää ketään kokonaan kylmäksi, vaikka historia ei erityisemmin kiinnostaisikaan.

Näyttelyyn tutustuminen on ryhmille vielä lokakuun ajan mahdollista etukäteen sovittuna aikana. Opastukset ovat maksuttomia. Lokakuun lopussa näyttely puretaan pois ja ensi keväänä avattavan uuden näyttelyn valmistelut alkavat. Ohjeet opastetun kierroksen tilaamiseen löytyvät Tullimuseon nettisivuilta. Samoilla sivuilla voi tutustua Sota viraston sisällä -näyttelyyn videoidun opastuskierroksen avulla.

Tullimuseon seuraava näyttely käsittelee Tullin koiratoiminnan 50-vuotista taivalta. Näyttely avautuu toukokuun 2019 puolivälissä.

The exhibition “A War Within Customs” on Customs in the 1918 civil war attracted an all-time record audience in summer 2018. Between mid-May and the end of September, a total of 6 099 people visited the museum. The figure may still rise, because in October one can still see the exhibition by booking a guided tour.

In summer 2018, the number of visitors rose by almost 800 compared to the summer before. As in previous years, the number of foreign visitors increased. This year, they made up almost half, 48 per cent, of the visitors. The Customs Museum had visitors from a total of 41 countries.

For foreign visitors, the theme of the exhibition was surprising and shocking – for them, the tragic Finnish civil war was completely unknown.  Many of them could identify with the complex theme, even though it was difficult to identify the parties of the conflict. It was clear that the experiences of customs officers a hundred years ago also made an impression on Finnish visitors, and many of them got a new perspective on the important position of Customs. Many of the Finnish visitors said that they had come to the museum specifically because of the theme of the exhibition.  The permanent exhibition rarely leaves anyone cold either, even if one is not particularly interested in history.

Groups can still visit the exhibition in October by booking a guided tour in advance. The guided tours are free of charge. At the end of October, the exhibition will be dismantled, and the preparations will begin for the new exhibition, to be opened next spring. To find out how to book a guided tour, go to the website of the Customs Museum. There you can also take a guided video tour (in Finnish) of the exhibition “A War Within Customs”.

The next exhibition of the Customs Museum will focus on the 50 years of detector dog activities at Customs. It will open in mid-May 2019.

Utställningen ”Kriget inom tullverket” om Tullen i inbördeskriget år 1918 lockade alla tiders rekordpublik sommaren 2018. Mellan mitten av maj och slutet av september hade utställningen sammanlagt 6 099 besökare. Siffran kan ännu stiga, eftersom man i oktober kan besöka utställningen genom att boka en guidad visning.

Besökarantalet under sommaren 2018 ökade med nästan 800 jämfört med förra sommaren. Liksom under tidigare år ökade antalet utländska besökare. I år utgjorde de nästan hälften, dvs. 48 procent, av besökarna. Till Tullmuseet kom besökare från sammanlagt 41 länder.

För utländska besökare var utställningens tema förvånande och chockerande – för dem var det tragiska finska inbördeskriget helt okänt. Många av dem kunde leva in sig i det komplexa temat, trots att det var svårt att få en uppfattning om parterna i konflikten. Det var tydligt att tullmännens erfarenheter för hundra år sedan också gjorde ett intryck på finländska besökare, och många fick en helt ny uppfattning om Tullens viktiga ställning. Av de finländska besökarna berättade många att de hade kommit till museet just för utställningstemats skull. Museets permanenta utställning lämnar sällan någon helt likgiltig heller, även om man inte råkar vara särskilt intresserad av historia.

Grupper hinner ännu bekanta sig med utställningen i oktober genom att på förhand boka en guidad visning. Visningarna är gratis. I slutet av oktober tas utställningen ned, och förberedelser inleds för den nya utställningen, som öppnas nästa vår. Anvisningarna för hur man bokar en guidad visning hittar du på Tullmuseets webbplats. På webbplatsen kan du också bekanta dig med utställningen”Kriget inom tullverket” genom en videoguidning (på finska).

Tullmuseets följande utställning handlar om Tullens hundverksamhet, som fyller 50 år. Utställningen öppnas i mitten av maj 2019.

Suomalainen tislaamo Lignell & Piispanen voitti useita palkintoja The Vodka Masters -kilpailussa, joka on osa The Global Spirits Masters -kilpailua.

Uusimmat Lignell & Piispasen alkoholijuomien voittamat kansainvälisesti arvostetut palkinnot ovat Global Spririts Masters -kilpailusta. Palkinnot ovat jatkoa yli kymmenelle yhtiön pelkästään vuosina 2017 ja 2018 voittamille palkinnoille, joita ovat esimerkiksi kultamitalit IWSC:stä (International Wine and Spirits Competition), yhdestä alan johtavista kilpailuista.

Kukin Lignell & Piispasen kolmesta Gustav vodkasta voitti yhden Global Spirits Mastersin maineikkaista palkinnoista. Gustav Dill Vodka voitti Master -palkinnon, Gustav Arctic Vodka Gold-palkinnon ja Gustav Blueberry Vodka Silver -palkinnon. "Nämä palkinnot muiden palkintojen ohella kertovat meille ja koko henkilöstöllemme ja tuotekehitystiimillemme, että teemme oikeita asioita ja teemme ne erittäin hyvin", kertoo perheyhtiön toimitusjohtaja Harri Nylund. "Olemme osoittaneet Gustav Vodkilla, että olemme laadussa ehdottomasti maailman kärkeä", Nylund jatkaa.

166-vuotias perheyritys valmistaa Gustav-vodkat Kuopiossa. Pitkän kokemuksen ja laajan asiantuntemuksen omaava Lignell & Piispanen hyödyntää palkittua osaamistaan ja yhdistää sen innovatiiviseen ajattelutapaan, rohkeisiin päätöksiin ja kestävään toimintaan. "Menestyksemme perustuu vuosikymmenien osaamiseen, huolelliseen ammattitaitoon ja työlle omistautumiseen. Arvostamme käyttämiämme luonnon raaka-aineita – kaikki on puhdasta ja mikään ei ole keinotekoista", Nylund sanoo.

Inspiraatio Lignell & Piispasen alkoholijuomiin on saatu puhtaista pohjoisen erämaista ja paikallisista pohjoismaisista raaka-aineista. Gustav Dill Vodkan ja Gustav Blueberry Vodkan ainutlaatuisiksi tekevät maut ja aromit on tislattu puhtaasta luonnosta. "Kiinnitämme tarkkaa huomiota pienimpiinkin yksityiskohtiin jyvistä aina pulloon asti, koska ne kaikki vaikuttavat tuotekokemukseen", kertoo vientijohtaja Slava Arion.

The Global Spirits Masters -kilpailun järjestää The Spirit Business. Se on maailman ainoa vahvojen alkoholijuomien kilpailu, jossa tuotteet maistetaan sokkona ja jossa käytetään täysin itsenäisiä ja puolueettomia asiantuntijatuomareita. Kilpailussa on 18 eri kategoriaa, minkä ansiosta kutakin alkoholijuomatyyppiä voidaan arvioida huolellisesti ja erikseen. Lisätietoa kilpailusta: https://www.thespiritsbusiness.com/spirits-masters/

Lisätiedot:                                                  

Harri Nylund                                               
Toimitusjohtaja                                           
P. 044 585 2561                                         
harri.nylund@lignellpiispanen.fi                  

Kuva- ja aineistopyynnöt:

Jukka Simonen
Myyntiassistentti
p. 044 722 9662
jukka.simonen@lignellpiispanen.fi

Olen kiireinen viestintäalan yrittäjä, joka juoksee tukka putkella ympäri kyliä. Verkostoitumistilaisuudet ja asiakkaat juoksuttavat minua. Luulisi, että liikunnasta ei ole pulaa, mutta totuus on toinen. Tykkään työstäni kovasti ja rakastan asiakkaitani. Haluan heitä vilpittömästi auttaa ja siihen minulle on aika monta keinoa, niin viestinnällistä kuin verkostonikin kautta.

                Elina ja minä

Mutta, mutta... 53-vuotiaana yrittäjänä olen pakostakin huomannut, että iloinen sieluni asustaa rapistuvassa kehossa. Vanhenemiselle en minäkään mitään mahda. Olen kuitenkin päättänyt olla luovuttamatta.

Minullakin on vain 24 h käytössä kuten kaikilla muillakin kuolevaisilla. Liikunnalle ei oikein tahdo jäädä aikaa. Jos oikein pistän elämäni ranttaliksi, niin menen salille ja sitten vielä uimaan. Se on lempparicomboni liikunnassa, joka hitto soikoon lohkaisee vuorokaudestani matkoineen yli kolme tuntia.

Eli kun aika on kortilla, niin tuohon ei jää aikaa kovin montaa kertaa viikossa. Fakta on kuitenkin se, että jos keski-ikäinen nainen ei liiku, hän lihoo. Se tapahtuu aivan itsestään tekemättä yhtään mitään. Jos ei ole hyvässä fyysisessä kunnossa, ei jaksa työskennellä tehokkaasti. Jos viimeiset paukut menee työhön, muu elämä on retuperällä. Eli summa sumaarum liikuntaa siis pitäisi saada nopeasti ja tehokkaasti.

Kas, silloin kun hätä on suurin, on myös ratkaisu lähellä. Kuulin eräässä BNI liikekumppaneiden kokouksessa Power Plate -liikuntamenetelmästä. Mikä ihmeen voimalautanen, ajattelin ensimmäiseksi. En ollut kuullutkaan moisesta.

Sitten mentorini kertoi käyneensä puolentunnin treenissä ja sanoi sen vastaavan 2,5 tunnin salintreeniä. Hups! Kuulosti ihan fuulalta, mutta erittäin houkuttelevalta. Ja siksi toisekseen tiesin vuorenvarmasti, että mentorini ei suosittele minulle mitä hyvänsä. Monenlaista olen kuullut ja nähnyt, joten mietin, että miksi ei, onhan terveysteknologia yksi nopeimmin kehittyvistä aloista.

Siispä kokeilemaan laitetta Kalevankatu 55:een Power Body Helsinkiin. Minulle varattiin 20 euron tutustumiskäyntiaika studiolta. Sain henkilökohtaiseksi valmentajakseni Elina Salzwedelin, joka kertoi mistä on kyse. Hän kertoi myös oman tarinansa miten oli päätynyt nykyiseen työhönsä. Jo Saksassa asuessaan ja sairaanhoitajana työskennellessään hän piti itsestään, kunnostaan ja kehostaan huolta Power Platen avulla. Totta tosiaan omin silmin pystyin havaitsemaan, että hänellä todella on unelmavartalo.

Mutta se kaikkein kiinnostavin juttu hänen tarinassaan oli välilevynpullistuman aisoissa pitäminen. Samaa vaivaa poden minäkin. Tämä episodi tapahtui kun hän oli muuttanut Suomeen ja perustanut Power Plate -studion Helsingin Kamppiin. Hänen selkänsä oli aika ajoin niin kipeä, että liikkuminen oli kortilla. Asiakkaiden kanssa kuulemma pystyi olemaan 45 min kerrallaan ja sitten oli taas otettava platehoito. Mielenkiintoista.

Olen vain huomannut elämässäni ja työssäni, että ne parhaat jutut syntyy kun itse saa apua johonkin asiaan. Elina on edelleen ihan tohkeissaan platesta. Se teki minuun suuren vaikutuksen.

Vihdoinkin tosi toimiin

No niin, vihdoin pääsen kokeilemaan ihmelaitetta. Aloitamme venyttelyllä. Elina näyttää miten liike tehdään ja minä yritän apinoida parhaani mukaan. Ensin seisotaan lautasen päällä, joka värähtelee. Kuulostaa ja tuntuu varsin yksinkertaiselta. Mutta minulle kerrotaan, että tässäkin asennossa lihakseni supistuvat ilman tahtoani 25-50 kertaa sekunnissa. Normaalioloissa lihassupistuksia tapahtuu 1-2 kertaa sekunnissa. Huikea ero. Voin vain kuvitella minkälaiset vaikutukset platella on.

Sitten oli vuorossa selän vahvistusta, koska se on heikoin lenkkini. Olen selälläni platen päällä jalat koukussa, selkä alustassa kiinni ja ylävartalo koholla. Jännitän kehoani ja yritän pysyä asennossa 30 sekuntia. Kuulostaa iisiltä, mutta sitä se ei kuitenkaan ole, sillä laite laittaa vääntöä liikkeisiin. Platella tehtävät liikkeet eivät tunnu varsinaisesti rankoilta, mutta tuntuvat kuitenkin.

Eräs hauska liike harjoitti tasapainoa. Siinä vasen jalka ja oikea käsi nostettiin ylös nelinkonttiasennosta. Luulin entisenä keskitasoa parempana skimbaajana ja tanssia harrastavana yksilönä, että tämähän on helppo homma. Toisin kävi. En meinannut edes pysyä pystyssä.... Joopa joo.

Testikerralla kävimme läpi yksinkertaisia liikkeitä, jotka eivät tuntuneet rankoilta, eivätkä  epämiellyttäviltä.

Täytyy myöntää

Seuraavana päivänä tunnen kehossani tehneeni jotain. En ole kuitenkaan maitohapoilla, vaan tunnen, että minulla on lihakset. Power Plate –treenin jälkeen ei kannata harrastaa raskasta urheilua pariin päivään, mutta aerobinen liikunta on hyväksi ja jopa suositeltavaa. Saan siis hyötyliikkua ja kävellä niin paljoin kuin sielu sietää. Siitä saan liikunnan riemua ja luontokokemuksia. Miksei stadissakin käppäily käy, siten matkaaminen kaupunginosasta toiseen sujuu viihdyttävästi, kunhan valitsee mukavat reitit.

Teimme Elinan kanssa minulle kirjallisen henkilökohtaisen kartoituksen, jossa käytiin läpi tavoitteeni eli mihin pyrin. Haluanko laihtua, tottahan toki. Haluanko saada vatsalihakset? Haluan ehdottomasti. Onko muita vaivoja, hän tiedusteli? Niitähän riittää, ja minä kerroin vuolaasti. On polvessa tekonivel ja välilevyn pullistuma, se entinen, joka tosin on luutunut, mutta vaivaa silti aktiivisesti. Jos aion hankkiutua eroon selkävaivoistani, niin korsetin on oltava kondiksessa. Tuumattiin, että tästä on hyvä jatkaa.

     Alkukartoitus

Treenin lopuksi oli palautus, joka rentoutti niin tehokkaasti, että alahuulikin väpätti värähtelyn voimasta. Sain kuulla, että juuri tärinä, joka sykäyttelee lihaksiani hirmuista vauhtia, auttaa myös kollageenin uudistumisessa ja sitä kautta kiinteyttää kehoa. Kun rasva palaa, niin löysät pitää saada veks! Täytyy myöntää, että on tämä oiva laite. Ei mikä hyvänsä apparaatti vaan EU-maissa lääkinnällisen laitteen "arvon" saanut.

Odotan innolla seuraavaa kertaa, kun asetan kehoni lautaselle!

   Kyllä minustakin sukeutuu timmi mimmi!

Blogin kirjoittaja:
viestintäalan yrittäjä Anna Lampinen, Omatoimittaja.fi

VAPAA JULKAISTAVAKSI HETI.

Lokakuussa ensimmäistä kertaa järjestettävä Helsingin Kahviviikko kokoaa suomalaiset kahvinystävät herkullisen kahvin äärelle viikon ajaksi 22.-28.10.2018! Tapahtuman tarkoituksena on nostaa esille Helsingin upeita kahviloita ja kahvikulttuuria, sekä järjestää ennennäkemättömiä tapahtumia ympäri kaupunkia.

Mitä ihmettä on cupping ja mitä tarkoittaa pour over?

Viikon aikana kaikki kahvinystävät voivat osallistua erilaisiin workshopeihin, kahvin maistelutilaisuuksiin, ja Aeropress-dokumenttielokuvan Suomen ensi-iltanäytökseen. Kyseleminen, katseleminen, haistaminen ja maistaminen on enemmän kuin sallittua! Helsinkiin ilmestyy myös ennennäkemättömiä pop up -kahviloita, jotka tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille.  

Helsingin Kahviviikko huipentuu Moccamaster SM-kilpailuun, jossa kisataan parhaasta Moccamaster-keittimellä keitetystä suodatinkahvikupillisesta. Erilaisia tarjouksia ja tempauksia voit löytää ympäri kaupunkia, joten kannattaa seurata Helsingin Kahviviikon nettisivuja ja some-kanavia!

Kahviviikko toivottaa kaikki tervetulleeksi! Tapahtumien järjestäminen, ja niihin osallistuminen on kaikille avoinna. Ohjelmaan voivat osallistua niin kahvinautiskelijat, harrastajat kuin ammattilaisetkin.

Haastamme kahviloiden vakioasiakkaita laajentamaan kahvilareviiriään Kahviviikon aikana voimassaolevalla Disloalty Card -leimakortilla. Leimakortin ideana on kerätä leimoja eri kahviloista ympäri kaupunkia. Kun kasassa on viisi leimaa eri kahviloista, on kuudes kahvi asiakkaalle ilmainen! Kaikki Kahviviikossa mukana olevat kahvilat aloittavat leimakorttien ja leimojen jakamisen jo viikolla 42.

Helsingin Kahviviikon takana ovat kahvialan ammattilaiset, ja monessa kahvinkeitoksessa mukana olleet Jarno Peräkylä, Kaisa Kokkonen, Samuli Parkkinen ja Charlotte Baltzar. Kasvot ovat kahvipiireissä tuttuja mm. alan kilpailuista, erikoiskahviyhdistys SCA Finlandista kuin myös kahviloiden tiskien takaa.

 Elämyksiä sinulle Helsingin Kahviviikolla tuottavat myös Moccamaster, Slurp, Sunday Espresso Club ja Cappuzine podcast.

Annamme mielellämme lisätietoja.

Yhteys:

Jarno Peräkylä, 050 306 0142, jarno@liekecoffee.com

Lisätietoja löydät myös kanavistamme

facebook.fi/helsinginkahviviikko

Instagram: helsinginkahviviikko

kahviviikko.fi