Muutaman päivän kuluttua ratkeaa, kuka kymmenestä missifinalistista kruunataan seuraavaksi Miss Suomeksi. Katsojat voivat jännittää suosikkinsa sijoittumista Miss Suomi -kilpailuissa myös Suomen rajojen ulkopuolella suoratoistopalvelu Viafreessa.

Viafree-palvelussa katsojat voivat seurata kolme viikkoa sitten valittujen missifinalistien matkaa kohti lauantaina koittavaa finaalia. Suoratoistopalvelusta löytyy kilpailijoiden esittelyvideoiden lisäksi missifinalistien tunnelmia Turkin matkalta sekä kuulumisia missikiertueen varrelta aina lauantain finaalilähetykseen saakka.

Glamouria ja säihkettä kansainväliseen red carpet -gaalan tyyliin lupaava Miss Suomi 2018 -lähetys Billnäsin ruukista alkaa lauantaina 29. syyskuuta kello 20.00. Suoran lähetyksen juontavat entinen Miss Suomi Heidi Sohlberg sekä Viasatin ja Viaplayn NHL- ja KHL-studioiden isäntä Iiro Harjula. Red carpet -juontajana toimii fitness-kaunotar ja mediapersoona  Janni Hussi, jonka kanssa katsojat pääsevät kurkistamaan myös kulissien taakse. Missifinaalissa kuullaan myös poplupaus Iltaa, joka tuli aikanaan tunnetuksi Cheekin Sillat-kappaleen vierailevana solistina.

Miss Suomi -finaalin tuomaristoon kuuluvat tänä vuonna hyvinvointiyrittäjä Jutta Gustafsberg, valokuvaaja Nadi Hammouda, Jounin Kaupan toimitusjohtaja Minttu Murphy-Kaulanen, vuoden 1998 Miss Suomi Jonna Ziprus sekä Seiskan uutistuottaja Katja Lintunen.

Finaalissa palkittavan yleisön suosikkimissin äänestys on parhaillaan käynnissä Iltalehdessä. Omaa suosikkiaan ehtii äänestämään vielä lähetyksen aikana, sillä äänestys on voimassa viime metreille saakka.

Viafree-palvelusta:

• Viafree on maksuton suoratoistopalvelu, eikä vaadi rekisteröitymistä. Palvelu löytyy osoitteesta https://www.viafree.fi/.
• Viafree-sovelluksen voi ladata mobiililaitteeseen Google Playsta (Android-laitteet) tai App Storesta (iOS-laitteet).  
• Viafreen saa näkymään televisiosta peilaamalla lähetyksen mobiililaitteesta (tabletti, kännykkä) joko Chromecastin tai Apple TV:n kautta tai kytkemällä tietokone televisioon HDMI-kaapelilla.

Lisätietoja:

Sunneva Kantola, Toimitusjohtaja, Finnartist Oy

Puh. 050 5878 759, sunneva.kantola@misssuomi.fi

Tarja Parkkila, Head of PR, NENT Group

Puh. 040 030 4032, tarja.parkkila@nentgroup.com

Charon-, Harmaja- ja Raskasta Joulua -kokoonpanoista tunnettu tummaääninen laulaja JP Leppäluoto jatkaa viime vuoden Joulurauhaa-menestyskiertuettaan. Tämän vuotinen konserttisarja ulottuu Helsingistä Ouluun ja mukaan mahtuu niin kirkkoja kuin konserttisaleja. Matkaan hän starttaa 30.11. Iisalmen ravintolamiljööstä päätyen 22.12. Hämeenlinnan Vanajan kirkkoon. 

Jokainen konsertti on uniikki
Kiertue on tuotettu pieteetillä. Mukana kulkee kaksi eri kokoonpanoa, joten konsertteihin valmistaudutaan treenaamalla kahdet eri sovitukset tutuista joululauluista. Sellisti Elias Kahilan ja kitaristi Samuli Erkkilän kanssa Leppäluoto sovittaa tutut kappaleet sello-kitara-laulu -pohjalta ohjelmistoon. Kahilan ja Erkkilän ohella edelliseltä kiertueelta tuttu kokoonpano Erik Valkama (kitara), Netta Skog (hanuri), Jani Auvinen (rummut) on matkassa mukana tänäkin vuonna. Vaihtuvat kokoonpanot ilmoitetaan myöhemmin.
Ohjelmisto rakentuu tunnetuista joululauluista, jotka ovat saaneet uudet, nimenomaan sali- ja kirkko-olosuhteissa oikeuksiinsa pääsevät sovitukset.
”Konsertteja voi tulla katsomaan vaikka useamman, sillä jokainen niistä on omalla tavallaan uniikki”, Leppäluoto kommentoi. 

Viime vuoden kiertue oli monella tapaa menestys. Yleisömäärät, tunnelma ja palaute olivat positiivisia, joten päätös tämän vuoden konserttisarjan toteutuksesta oli helppo tehdä. ”Konserteista jäi aivan huikea fiilis niin allekirjoittaneelle kuin koko orkesterille ja työryhmälle. Tunnelma oli käsin kosketeltavaa ja näin laulajana on ihan parasta päästä ammentamaan sitä omaan tulkintaansa. Tuntui kuin yleisö ja orkesteri olisivat olleet yhtä, kun matkasimme liikutuksesta riemuun!”.

Nykyajan jouluperinteet
Leppäluoto toteaa suomalaisen kaipaavan joululta edelleen hiljentymistä, mutta myös vanhojen joulunviettotapojen tuulettamista. ”Näyttää siltä, että vastapainoa vanhalle haetaan konserteista. Siksi kirkot ovat mahtavan juhlavia ’areenoita’ tähän tarkoitukseen ja ihmiset ovatkin alkaneet löytää nuo huoneet myös varteenotettavina konserttipaikkoina, joissa hiljentyminen jouluun hoituu niin sanotusti samaan hintaan. Joulu on edelleen pyhä, jos niin haluaa, mutta sitä uskalletaan juhlia nykyään myös hieman rennommalla otteella”, JP sanoo. 

Kiertueen alla JP Leppäluoto on työstänyt myös uutta materiaalia. ”Kellojen joulu” -kappale on kuunneltavissa https://youtu.be/JrzVOME1Pk4
Kappale on mukana Joulurauhaa-kiertueen ohjelmistossa. 

Kiertueen lipunmyynti on käynnistynyt Ticketmasterissa, Lipputoimistossa ja Raahesalin lipunmyynnissä. Konsertit ovat ikärajattomia lukuunottamatta Iisalmen Bar Gracevillen aloituskonserttia. 

JP Leppäluoto: Joulurauhaa -konsertit
30.11 Iisalmi, Bar Graceville (Lipputoimisto) K-18
01.12 Jyväskylä, Kuokkalan kirkko (Ticketmaster)
14.12 Ylivieska, Akustiikka (Lipputoimisto)
15.12 Raahe, Raahesali (Raahesalin lipunmyynti)
16.12 Oulu, Areena Oulu (Ticketmaster)
19.12 Ylöjärvi, Ylöjärven kirkko (Ticketmaster)
21.12 Helsinki, Lähetyskirkko (Ticketmaster)
22.12 Hämeenlinna, Vanajan kirkko (Ticketmaster)

Liput:
Alkaen 22,50eur 

Lipunmyynti:
www.ticketmaster.fi, www.lipputoimisto.fi, https://ticket.raahe.fi/ticketraahe/

Pressikuvat: http://www.dragonwhite.com/artisti/jp-leppaluoto/ 

www.dragonwhite.com
https://www.facebook.com/jpleppaluotoofficial/

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Minni Kumpuvuori, p. 050 5171 671, minni@dragonwhite.com

Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

– Koreografi Jenni-Elina von Bagh kysyy mitä voi olla ihmisen jälkeinen näyttämö

Mitä on ihmisen jälkeinen subjekti? Mitä on ihmiskeskeisyydestä luopuminen? Maailma murtuu silmiemme edessä, mutta mikä on tämä vääjäämätön muutoksen tila?

Koreografi Jenni-Elina von Baghin ja työryhmän teos Posthuman days on kunnianhimoinen ja mahdoton yritys kääntää ajankohtainen filosofinen käsite ’posthuman’ näyttämön kontekstiin. Viiden tanssijan esittämä teos saa ensi-iltansa Zodiakin näyttämöllä Kaapelitehtaalla torstaina 18. lokakuuta.

- Posthumanistinen ajattelu vertautuu moneen kehopraktiikkaan, joita olen elämäni varrella tehnyt. Se myös laajenee verkostomaisesti moniin muihin käsitteisiin kuten tuleminen, nomadinen subjekti, dynamiikka, intensiteetti, vire, suhde muutokseen, elämä ja sen mielettömyys, von Bagh avaa teoksen lähtökohtia.

 - Minulle on myös taiteilijana tarpeellista vierailla alueella, joka ei ole puhtaasti taidetta tai tanssia, ja katsoa mitä tapahtuu kun se alkaa resonoida näyttämön lainalaisuuksien kanssa.

Posthuman days ei halua väittää tai representoida, vaan avata taiteellista alustaa toisin ajattelemiselle.  Esitys myöntää olevansa kömpelö ja tunteisiin vetoava, surumielinen ja samalla pinnallinen.

Viimeaikaisissa töissään von Baghia on kiinnostanut kysymys näyttämöllisestä dislokaation tilasta; esitys tapahtumana, joka ei asetu mihinkään tiedettyyn kategoriaan.

Von Baghin teoksissa keho, kieli ja näyttämölliset materiaalit luovat rakenteellisia verkostoja, joissa mikään elementti ei ota toisesta ylivaltaa. Samalla von Bagh operoi erilaisten ilmaisullisten rekistereiden välisessä dynaamisessa virrassa, jossa koominen ja traaginen sekoittuvat radikaalilla ja hämmentävällä tavalla.

Teoksessa esiintyvät Jenna Broas, Karoliina Kauhanen, Anni Koskinen, Outi Markkula ja Pinja Poropudas. Esityksen valot suunnittelee Ina Niemelä ja muusta näyttämövisualisoinnista vastaa Fabian Nyberg. Äänisuunnittelijana toimii Tom Lönnqvist. Työryhmän täydentävät pukusuunnittelija Ingvill Fossheim ja dramaturgi Otto Sandqvist.

Jenni-Elina von Bagh tunnetaan Suomessa parhaiten tanssijana, huolimatta useista koreografisista töistä.

Tukholman Danshögskolanista vuonna 2000 valmistunut von Bagh työskenteli vuoteen 2004 saakka Ruotsissa, tanssien muun muassa Kenneth Kvarnströmin, Helena Franzenin ja Örjan Anderssonin teoksissa. Vuosina 2006–2015 von Bagh oli kiinnitettynä Helsinki Dance Companyyn. Koreografiksi von Bagh valmistui viime vuonna Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta.

Posthuman days nähdään Zodiakissa yhteensä seitsemän kertaa ajalla 18.10.–28.10.2018.

KANTAESITYS
Jenni-Elina von Bagh: Posthuman days

Koreografia: Jenni-Elina von Bagh & esiintyjät
Esiintyjät: Jenna Broas, Karoliina Kauhanen, Anni Koskinen, Outi Markkula, Pinja Poropudas
Pukusuunnittelu: Ingvill Fossheim
Valosuunnittelu: Ina Niemelä
Näyttämövisualisti: Fabian Nyberg
Äänisuunnittelu: Tom Lönnqvist
Dramaturgi: Otto Sandqvist
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Jenni-Elina von Bagh
Kuva: Fabian Nyberg

Ensi-ilta: to 18.10.2018 klo 19.00, Zodiak Stage, Kaapelitehdas, V-aula (Tallberginkatu 1, Helsinki)
Muut esitykset: la 20.10. klo 19.00 | su 21.10. klo 15.00 | ti 23.10. klo 19.00 | ke 24.10. klo 14.00 (!) | pe 26.10. klo 19.00 | su 28.10. klo 15.00

Teosalustus la 20.10. klo 18.15–18.45
Taiteilijatapaaminen ti 23.10. esityksen jälkeen

Liput: 27,50/20,50/16,50€
Lippuja ennakkoon: Tiketti.fi

Lisätiedot ja pressilippuvaraukset: Tiedottaja Piia Ahonen, piia.ahonen@zodiak.fi, puh. 09 3154 4729
Lehdistökuvat: www.zodiak.fi > Medialle > Lehdistökuvat > Syksy 2018

Charon-, Harmaja- ja Raskasta Joulua -kokoonpanoista tunnettu tummaääninen laulaja JP Leppäluoto jatkaa viime vuoden Joulurauhaa-menestyskiertuettaan. Tämän vuotinen konserttisarja ulottuu Helsingistä Ouluun ja mukaan mahtuu niin kirkkoja kuin konserttisaleja. Matkaan hän starttaa 30.11. Iisalmen ravintolamiljööstä päätyen 22.12. Hämeenlinnan Vanajan kirkkoon. 

Jokainen konsertti on uniikki
Kiertue on tuotettu pieteetillä. Mukana kulkee kaksi eri kokoonpanoa, joten konsertteihin valmistaudutaan treenaamalla kahdet eri sovitukset tutuista joululauluista. Sellisti Elias Kahilan ja kitaristi Samuli Erkkilän kanssa Leppäluoto sovittaa tutut kappaleet sello-kitara-laulu -pohjalta ohjelmistoon. Kahilan ja Erkkilän ohella edelliseltä kiertueelta tuttu kokoonpano Erik Valkama (kitara), Netta Skog (hanuri), Jani Auvinen (rummut) on matkassa mukana tänäkin vuonna. Vaihtuvat kokoonpanot ilmoitetaan myöhemmin.
Ohjelmisto rakentuu tunnetuista joululauluista, jotka ovat saaneet uudet, nimenomaan sali- ja kirkko-olosuhteissa oikeuksiinsa pääsevät sovitukset.
”Konsertteja voi tulla katsomaan vaikka useamman, sillä jokainen niistä on omalla tavallaan uniikki”, Leppäluoto kommentoi. 

Viime vuoden kiertue oli monella tapaa menestys. Yleisömäärät, tunnelma ja palaute olivat positiivisia, joten päätös tämän vuoden konserttisarjan toteutuksesta oli helppo tehdä. ”Konserteista jäi aivan huikea fiilis niin allekirjoittaneelle kuin koko orkesterille ja työryhmälle. Tunnelma oli käsin kosketeltavaa ja näin laulajana on ihan parasta päästä ammentamaan sitä omaan tulkintaansa. Tuntui kuin yleisö ja orkesteri olisivat olleet yhtä, kun matkasimme liikutuksesta riemuun!”.

Nykyajan jouluperinteet
Leppäluoto toteaa suomalaisen kaipaavan joululta edelleen hiljentymistä, mutta myös vanhojen joulunviettotapojen tuulettamista. ”Näyttää siltä, että vastapainoa vanhalle haetaan konserteista. Siksi kirkot ovat mahtavan juhlavia ’areenoita’ tähän tarkoitukseen ja ihmiset ovatkin alkaneet löytää nuo huoneet myös varteenotettavina konserttipaikkoina, joissa hiljentyminen jouluun hoituu niin sanotusti samaan hintaan. Joulu on edelleen pyhä, jos niin haluaa, mutta sitä uskalletaan juhlia nykyään myös hieman rennommalla otteella”, JP sanoo. 

Kiertueen alla JP Leppäluoto on työstänyt myös uutta materiaalia. ”Kellojen joulu” -kappale on kuunneltavissa https://youtu.be/JrzVOME1Pk4
Kappale on mukana Joulurauhaa-kiertueen ohjelmistossa. 

Kiertueen lipunmyynti on käynnistynyt Ticketmasterissa, Lipputoimistossa ja Raahesalin lipunmyynnissä. Konsertit ovat ikärajattomia lukuunottamatta Iisalmen Bar Gracevillen aloituskonserttia. 

JP Leppäluoto: Joulurauhaa -konsertit
30.11 Iisalmi, Bar Graceville (Lipputoimisto) K-18
01.12 Jyväskylä, Kuokkalan kirkko (Ticketmaster)
14.12 Ylivieska, Akustiikka (Lipputoimisto)
15.12 Raahe, Raahesali (Raahesalin lipunmyynti)
16.12 Oulu, Areena Oulu (Ticketmaster)
19.12 Ylöjärvi, Ylöjärven kirkko (Ticketmaster)
21.12 Helsinki, Lähetyskirkko (Ticketmaster)
22.12 Hämeenlinna, Vanajan kirkko (Ticketmaster)

Liput:
Alkaen 22,50eur 

Lipunmyynti:
www.ticketmaster.fi, www.lipputoimisto.fi, https://ticket.raahe.fi/ticketraahe/

Pressikuvat: http://www.dragonwhite.com/artisti/jp-leppaluoto/ 

www.dragonwhite.com
https://www.facebook.com/jpleppaluotoofficial/

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Minni Kumpuvuori, p. 050 5171 671, minni@dragonwhite.com

Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

Lahden pääkirjaston auditoriossa järjestetään keskiviikkona 3.10.2018 klo 18.00-19.30  yleisöluento, joka käsittelee downshiftaamista ja nuukailua. Kirjailija Leila Saarivirta ja toimittaja Martta Kaukonen ovat kirjoittaneet hitaasta elämäntavasta kertovan tietokirjan Rikas elämä: Parempaa arkea hidastamalla (Readme, 2015). Kirja opastaa, millaisin elämänmuutoksin kiireistä ja vaatimusten täyteistä elämää voi leppoistaa ja päästä vähitellen irti oravanpyörästä. 

Luennolla Saarivirta ja Kaukonen jakavat vinkkinsä siitä, kuinka järjestää kodin ruokatalous luontoa ja kukkaroa säästäen sekä miten kodin tavarakaaos kesytetään. Luennolla kerrotaan kokemuksia siitä, millaista on elää materialistisesti vaatimatonta elämää statuskeskeisessä yhteiskunnassa. 

Leila Saarivirta on kirjailija ja bloggaaja, jonka uusin teos on keväällä ilmestynyt lastenkirja Nukkumatin vastaisku (Otava 2018). Saarivirta kirjoittaa mm. säästämisestä ja luonnossa liikkumisesta blogissaan Pihin naisen elämää. FM Martta Kaukonen on toimittaja ja elokuvakriitikko, jonka kritiikkejä julkaistaan päivittäin Helsingin Sanomissa ja viikoittain Nyt-liitteessä ja Me Naisissa. Kaukonen on toimittanut teoksen Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö: Selviytymiskertomuksia (PS-Kustannus 2002). 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. 

Lisätiedot:

Riikka Junttila, informaatikko, 044 416 3773

riikka.junttila@lahti.fi

Leila Saarivirta, 044 3662 530

leila.saarivirta@gmail.com 

Kesäkuussa avautuneesta Saunaravintola Kuumasta saa jatkossa entistä runsaamman ja monipuolisemman kattauksen pohjoismaisia makuja. Uusille ruokalistoille on tuotu muun muassa kokonaan uusia annoksia, lisää monipuolisia kasvisvaihtoehtoja sekä valmis menukokonaisuus, jota täydentää huolella valittu viinipaketti. Saunaravintolan mauista ja ruokalistoista vastaavat keittiömestari Eero Mäkelä sekä tv-kokki Sara La Fountain, joka on myös osakkaana Kuumassa. 

Laukontorin rannassa sijaitsevan Saunaravintola Kuuman ruokafilosofia perustuu pohjoismaisiin puhtaisiin makuihin, höystettynä pienillä yllättävillä twisteillä. Kuuman ruokalista koostuu annoksista, jotka soveltuvat erinomaisesti maisteluun ja niitä on helppo yhdistellä oman maun mukaan. Kuluvan viikon maanantaista 24.9. alkaen ravintolassa on voinut herkutella uudistetun ruokalistan antimilla.

Uuden, runsaamman ruokalistan suunnittelussa on kuunneltu vahvasti asiakkaiden toiveita. Annoskokoja on kasvatettu tuomalla muun muassa useampia lisukkeita annoksiin. Listalla on säilytetty muutamia kesän listan suosikkimakuja, joiden rinnalle on tuotu täysin uusista raaka-aineista valmistettuja, asiakkaiden toivomia herkkuja.

Syksyiseltä listalta löytyy niin lohta, possua, härkää kuin karitsaakin, joiden seurana nautitaan kauden parasta satoa kuten sieniä, omenaa ja maa-artisokkaa. Kuumasta saa jatkossa entistä enemmän myös kasvisruokaa. Monipuolisista kasvisvaihtoehdoista esimerkkeinä sellerikeitto, friteerattu kukkakaali, paahdettu punajuuri ja herkkutattislider. Jälkiruuissa maistuu tuhti suklaa ja kauden kirpeä helmi - puolukka.

– Olemme saaneet paljon hyvää palautetta ruokamme herkullisuudesta. Uudellakin listalla on menty luonnollisesti maku edellä. Annoksistamme voi koota itse mieleisensä kokonaisuuden tai valita valmiiksi suunnitellun menun. Valmiissa menussa on esillä kattavasti Kuuman makumaailma. Ravintolan herkuista voi nauttia ympäri vuoden. Maukasta ruokaa täydentää viihtyisä tunnelma, ja syksyn pimeitä iltoja lämmittävät saunaravintolan takat, kertoo Kuuman keittiömestari Eero Mäkelä.

Asiakasmieltymysten pohjalta Kuuma uudisti myös lounastarjontaansa syksyn alussa. Ravintolassa tarjoillaan lounasta arkisin klo 11–14. Uudistettuun lounaaseen kuuluu päivittäin vaihtuva lämmin ruoka-annos kasvivaihtoehtoineen sekä paljon erilaisia salaatteja. Lounaan hinta on 10 euroa sisältäen kahvin tai teen.

Kuvat uuden menun sekä lounaan herkuista: Liisa Lindroos
Maisemakuva Saunaravintola Kuumasta: Marko Kallio, Skyfox

Lisätiedot:
Ville Iivonen, osakas, Saunaravintola Kuuma / Lumo Laukontori Oy, p. 040 506 0422, info@saunaravintolakuuma.fi 
Eero Mäkelä, keittiömestari, Saunaravintola Kuuma, p. 050 590 9244

Saunaravintola Kuuma on Tampereen Laukontorilla sijaitseva kaupungin uusi vetonaula, jossa palvelee ympärivuotinen kahvila-ravintola, isot terassit sekä kaksi yleistä saunaa, puulämmitteinen sauna ja moderni savusauna. Kaksikerroksinen kokonaisuus tarjoaa yhteensä noin 500 asiakaspaikkaa suoraan veden äärellä, Ratinan suvannon ja Pyhäjärven rannassa. Rakennuksen on toteuttanut kaupungin omistama Tampereen palvelukiinteistöt Oy. Saunaravintolan käytännön toiminnasta vastaa Lumo Laukontori Oy. www.saunaravintolakuuma.fi.

Parkinson-liiton ja Åbo Akademin yhteistyö vahvistaa sairastavien ymmärretyksi tulemista – Puhumalla paras -opas ilmestynyt

Lähes 90 %:lla Parkinsonin tautia sairastavista on puheen ja äänen ongelmia, mutta vain pieni osa tautiin sairastuneista saa kuntoutusta puhe- ja kommunikaatio-ongelmiinsa. Puheongelmien ohella sairastuneille on vaikeuksia myös kirjoittamisessa ja nielemisessä.

Kommunikaatio-ongelmat vaikeuttavat monella tavoin niin työssä käyvien kuin eläköityneidenkin tautia sairastavien kommunikointia ja vuorovaikutusta. Olisikin tärkeää, että tautia sairastavien puheen ja kommunikoinnin ongelmien kuntoutus huomioitaisiin jo taudin varhaisessa vaiheessa, sillä ymmärretyksi tulemisen mahdollistava kommunikointi on jokaisen oikeus.

Parkinson-liitto on ainoana toimijana Suomessa järjestänyt jo vuosikymmenien ajan tautia sairastaville pelkästään puheen ja nielemisen ongelmiin keskittyviä kursseja. Kommunikaatioon keskittyvän kurssin liitto on järjestänyt myös viittomakieltä käyttäville kuuroille. Tärkeässä roolissa puhekurssien kehittämisessä on alusta asti vaikuttanut puheterapeutti ja myöhemmin Åbo Akademin logopedian professorina toiminut Susanna Sid (Simberg).

”Yhteistyö Parkinson-liiton kanssa on johtanut moneen tautia sairastavien puheen kuntouttamista käsittelevään tutkimukseen. Samalla opiskelijat ovat saaneet -liiton kursseilla fantastisen mahdollisuuden oppia tautia sairastavien puheen kuntouttamista”, kertoo puheterapiaopiskelijoita Parkinson-liiton puhekursseilla ohjannut Sid.

Kuntoutujat ovat kurssien aikana saaneet tietoa Parkinsonin tautiin liittyvistä puheen ja nielemisen ongelmista ja yksilöllisten harjoitusten avulla heitä on ohjattu itsenäisesti kotona tapahtuvaan puheen kuntouttamiseen. Puhe- ja kommunikaatiokurssien tarpeellisuudesta kertoo se, että liiton puhekursseille on aina ollut huomattavasti enemmän hakijoita kuin mitä kursseille on voitu ottaa

Sid toteaa asenteiden puheterapian vaikuttavuuteen ja sen saatavuuteen muuttuneen vuosikymmenien kuluessa myönteisiksi, kun näyttöä erityisesti nk. Lee Silverman -ääniterapian (LSVT®) hyvistä pitkäaikaisvaikutuksista on saatu runsaasti.

”Tänä syksynä tapasin v. 2010 puheterapiakurssille osallistuneen ruotsinkielisen Parkinsonin tautia sairastavan. Hänen puheensa oli nyt selkeämpää kuin 8 vuotta sitten. Hyvien kommunikointivalmiuksien ylläpitämisessä häntä on auttanut kotipaikkakunnalla kurssin jälkeen annettu puheterapia, jota suosittelemme kurssin jälkeen jokaiselle”, sanoo Sid.

Nyt Parkinson-liitto on toimittanut tautiin sairastuneiden ja läheisten tarpeisiin Puhumalla paras! -oppaan, jonka ovat kirjoittaneet Susanna Sid, neurologian dosentti Kirsti Martikainen ja Parkinson-liiton fysioterapeutti Taina Piittisjärvi. Opas on toimitettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Opasta voi tilata Parkinson-liitosta ja se löytyy Parkinson-liiton verkkosivuilta https://www.parkinson.fi/oppaat. Sivuilla on myös yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa tehtyjä selko-oppaita viittomakieltä käyttäville.

Lisätietoja: logopedian professori Susanna Sid, p. 044 5552875, ssimberg@abo.fi ja Parkinson-liiton fysioterapeutti/liikuntasuunnittelija Taina Piittisjärvi, p. 050 406 8328 ja taina.piittisjarvi@parkinson.fi

Tyttöjen päivää juhlitaan maailmanlaajuisesti torstaina 11.10. Plan International Suomen vapaaehtoiset eri paikkakunnilla järjestävät tapahtumia tyttöjen päivän kunniaksi. Kun tytöt ja nuoret naiset tulevat kuulluiksi ja osallistuvat päätöksentekoon, he pystyvät parantamaan paitsi omaa tulevaisuuttaan myös kokonaisten yhteisöjen tulevaisuutta – ja muuttamaan maailmaa.

Kansainvälinen tyttöjen päivä on YK:n teemapäivä, joka kiinnittää huomion tyttöjen asemaan. Tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa syrjintää ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Tyttöjen päivä tarjoaa mahdollisuuden nostaa esiin tyttöjen kohtaamia erityishaasteita ja sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Arviolta 62 miljoonaa tyttöä ei pääse kouluun, globaalisti hallitusten ministereistä vain 18 prosenttia ja maailman 500 vaikutusvaltaisimman yrityksen toimitusjohtajista alle viisi prosenttia on naisia.

Tyttöjen päivä on myös juhlapäivä, jossa nostetaan esiin tyttöjen osaamista ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Plan järjestää 11.10. Girls Takeover -tempauksen, jossa tytöt valtaavat yhteiskunnan kärkipestejä päivän ajaksi. Lisäksi tyttöjen päivää juhlitaan kansainvälisesti useissa eri kaupungeissa maailmalla ja Suomessa.

GRRRL-dokumentti kuvaa tyttöjen elämää kolmessa eri maassa

Plan International Suomen Kuopion vapaaehtoisryhmä ottaa varaslähdön kansainväliseen tyttöjen päivän juhlintaan jo keskiviikkona 10.10. Kulttuuriareenan salissa nähdään tyttöjen päivän aattona GRRRL-dokumentti, jossa kuvataan tyttöjen elämää kolmessa eri maassa. Tapahtuma on maksuton, tilaan on esteetön sisäänpääsy ja mukaan ovat tervetulleita kaikenikäiset katsojat. Käytännön syistä pyydämme yleisöä saapumaan paikalle klo 18.30 mennessä.

Dokumentin jälkeen järjestetään paneelikeskustelu, jonka aiheena ovat tyttöjen oikeudet globaalisti sekä ruohonjuuritason keinot, joilla jokainen pystyy vaikuttamaan tyttöjen oikeuksien toteutumiseen. Paneelissa keskustelemassa ovat Kuopion nuorisovaltuuston puheenjohtaja Marianne Merjovaara, Naisasialiitto Unionin Kuopion toimintaryhmä Savon Friidujen edustaja Laura Meriluoto sekä Kuopion kaupungin pakolaisterveydenhoitaja Leila Savolainen.

"Jokaisella tytöllä tulisi olla oikeus koulutukseen, seksuaalikasvatukseen ja itsemääräämisoikeuteen. Perusoikeudet takaamalla tytöistä kasvaa tiedostavia ja maailmaa muuttavia naisia. Tyttöjen päivänä haluamme nostaa esille sen voiman ja rohkeuden, jolla tytöt ympäri maailman kampanjoivat paremman maailman puolesta. Sellaisen maailman, jossa jokainen tulisi kunnioitetuksi ja kuulluksi iästä, sukupuolesta tai kansallisuudesta riippumatta", sanoo Planin Kuopion vapaaehtoisten aluekoordinaattori Emma Jolkkonen. 

Planin leffailta Kuopiossa, GRRRL-dokumentti
Keskiviikkona 10.10.2018 klo 18.30–20.00
Kulttuuriareenan sali, Kauppakatu 44, 70110 Kuopio

Kaikki tapahtumat löydät Planin tapahtumakalenterista.

Lisätietoja leffaillasta:
Planin Kuopion vapaaehtoisten aluekoordinaattori Emma Jolkkonen
kuopio.vapaaehtoiset@plan.fi
puh. 044 022 0994

Lisätietoja Plan International Suomen toiminnasta:
Viestintäjohtaja Anna Könönen
anna.kononen@plan-international.org
050 555 8098

Lars Norénin kaunis esitys luopumisesta ja kasvusta menetyksen jälkeen, 
Hiljaista musiikkia, ensi-ilta 3.10.

Moniin muihin Norénin teoksiin verrattuna Hiljaista musiikkia on sävyltään surumielisempi ja kaipaavampi kokonaisuus. Hänen teostensa henkilöille tunnusomaiset myrkyllisyydet, pilkallisuudet ja kohtuuttomuudet sekä piilevä (joissain tapauksissa myös avoin) väkivalta on kätketty Hiljaisessa musiikissa näkyviltä. Vaikka jännitteet henkilöiden välillä ovat olemassa, ne ovat läsnä vain teoksen ritisevässä ilmapiirissä. Tilalla on suuri liian aikaisesta elämän päättymisestä kummunnut neuvottomuus, voima joka pienentää näytelmän henkilöitä ja saa heidän tulevaisuutensa näyttämään mitättömältä.
Norén (s. 1944) on yksi merkittävimmistä ruotsalaisista nykykirjailijoista ja hänen vaikutuksensa näkyy niin kotimaassaan ruotsissa kuin kansainvälisellä teatterikentällä Euroopassa. Hänen melankolinen, dramaattinen, ongelmallisiin suhteisiin suuntautunut kirjallinen laatunsa on eräänlainen käsite. Suomennos Michael Baran, ohjaus Jarno Kuosa.

Menestyselokuva Puhallus näyttämölle pohjoismaisena kantaesityksenä,
ensi-ilta 6.10.

”You can’t con an honest man.”
Chicago 1930-luku. Suuri lamakausi. Johnny Hooker, Joe Erie ja Luther Coleman tienaavat lantin sieltä, toisen täältä pikku huijauksillaan, kunnes onni yhtäkkiä kääntyy ja he pokaavat kertaheitolla kymmeniä tuhansia dollareita. Pahaksi onneksi saalis paljastuu mafiarahaksi ja äkkiä miesten perässä on palkkatappajien lisäksi mafiapomo Doyle Lonnegan ja osinkonsa tahtova virkavaltakin. Jotain on keksittävä ja pian. Onneksi Lutherilta löytyy pelurin nimi, jolla on taidot suuremman luokan silmänkääntötemppuihin: Henry Gondorff.  Alkaa peli, josta vain kylmähermoisin selviää voittajana... Elokuva voitti aikoinaan (1974) seitsemän Oscaria. Suomennos ja ohjaus Tommi Kainulainen. 

Lisätiedot teatterinjohtaja Ilkka Laasonen, puh. 040 8092280,
haastattelu- ja kuvapyynnöt tiedottaja jetta.kuitunen (at) lahti.fi, puh. 050 3836540.

Oulujärven suurten selkien keskellä killuvan Ärjänsaaren kesä on pitänyt sisällään ahkeraa vasarointia, asiantuntijoiden yhteistyötä, lukuisia talkoita ja yhdet taidefestarit. Ensimmäinen kunnostuskesä on kuitenkin vasta alkusoittoa pitkälle työlistalle ja syksyllä ja tulevana talvena pohjustetaankin jo kiivaasti ensi kesän uurastuksia.

Ärjänsaari siirtyi Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitoon reilu vuosi sitten, mutta kulunut kesä osoitti, että innokkaita apuhoitajia riittää. Saaressa järjestettiin kesällä viidet talkoot, joissa ahkeroi yhteensä yli 80 talkoolaista sekä joukko Luontopalvelujen työntekijöitä. Saarta siivottiin, valmisteltiin lammaslaidunaluetta, tehtiin maisemanhoitotöitä, kunnostettiin rakennuksia ja lintujen pesimäalue.

- Talkootöiden lomassa käydyistä keskusteluista saimme paljon mielenkiintoisia ajatuksia saaren kehittämiseen liittyen, iloitsee Metsähallituksen projektipäällikkö Anni Koskela.

Ärjän ensimmäisenä kunnostuskesänä ryhdyttiin korjaamaan kahta saaren rakennushistoriallisesti arvokkaista mökeistä. Toisesta kunnostetaan lammaspaimenmaja ja toinen muutetaan kesäkioskiksi. Kattoja, ulkovuorausta, hormeja, perustuksia on jo uusittu. Ensi kesänä korjattavat rakennukset saavat uudet sisä- ja ulkovärit.  

Talkooperinteen lisäksi tänä kesänä saatiin elvytettyä Ärjänsaaren kesäjuhlatraditio, kun kajaanilainen Vaara-kollektiivi järjesti heinäkuussa ympäristöystävällisyyttä korostavat Ärjänsaaren taidefestivaalit. Näillä näkymin tapahtuma järjestetään taas ensi kesänä.

Villaisia kesätyöläisiä ja uusia retkeilyrakenteita

Loppuvuodesta 2018 Luontopalveluissa käynnistyy GreenSol-hanke, jossa kehitetään Ärjänsaaren ja muiden hankkeessa mukana olevien luontokohteiden energia- ja jäteratkaisuja ja niihin liittyvää osaamista.

Retkeilyrakenteiden kunnostuksen osalta työt aloitettiin nuotiopaikkojen kunnostuksilla. Saareen on tehty uusia nuotiopaikkojen istuinkehiä, ja varsinaiset tulisijat tuodaan saareen tulevana talvena jäiden aikana. Jäitä hyödynnetään muutenkin tavaran kuljetuksessa; talvella saareen tuodaan myös polttopuita ja rakennustavaraa.

Ensi kesänä saareen tulee myös uusia käymälä-liitereitä sekä infotauluja retkeilijöille. Lisäksi Ärjässä tullaan tekemään kävijätutkimusta ja kestävyydenseurantaa.

Heti alkukesästä 2019 saareen muuttaa lauma lampaita. Villaiset kesätyöläiset tulevat hoitamaan maisemaa ja perinnebiotooppia Ärjänsaaren vanhan kahvilan alueella. Ärjänsaari on tarkoitus liittää osaksi Metsähallituksen lammaspaimenviikkoja. Paimenviikoille haetaan arvonnan kautta. Arvontaan voi osallistua kunkin vuoden tammikuussa.

Oulujärvellä sijaitseva Ärjänsaari toimi vuosikymmeniä metsäyhtiön työntekijöiden virkistyskohteena. Valtio osti saaren vuonna 2017 luonnonsuojelu- ja virkistyskäyttöön. Saaren hoidosta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

Lisätiedot:

Anni Koskela, projektipäällikkö, Metsähallitus, anni.koskela@metsa.fi, p. 040 6357 138

http://www.luontoon.fi/arjansaari

Seminaari ajankohtaisista lääketutkimuksista Biomedicumissa Helsingissä to 4.10.

Parkinsonin tauti on parantumaton ja etenevä neurologinen sairaus. Tautiin sairastuneita on maailmassa noin 7 miljoonaa, Suomessa noin 14 000–15 000. Sairastuneiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan tulevina vuosina väestön ikääntyessä.

Aivojen dopamiinisolujen vähittäisestä tuhoutumisesta johtuvat Parkinsonin taudin oireet aiheuttavat liikkeiden hidastumista, vapinaa, jäykkyyttä, tasapainovaikeuksia, masennusta, äänen ja ilmeikkyyden heikkenemistä. Sitä, mikä aiheuttaa tautiin sairastumisen, ei tiedetä. Taudin puhkeamisen tai etenemisen estävää lääkitystä ei tähän mennessä ole pystytty kehittämään, ja nykyiset hoidot vain lievittävät oireita.

Taudin etenevän luonteen vuoksi sairastuneet tarvitsevat jatkuvasti tietoa, toivoa, hyvää hoitoa, kuntoutusta ja vertaistukea. Suomen Parkinson-liitto yhdistyksineen on vuodesta 1984 asti tehnyt työtä Parkinsonin tautia ja muita liikehäiriösairauksia sairastavien elämänlaadun parantamiseksi. Sairastuneiden tiedontarpeesta kertoo paljon se, että joka vuosi uusina jäseninä Parkinson-liiton yhdistyksiin liittyy n. 800 ihmistä.

 Parkinsonin tauti on Suomessa lisääntymässä, eikä asiaa pysty täysin selittämään väestön vanhenemisella. Erityisesti itärajan tuntumassa tautia sairastetaan enemmän, vaikka asukastiheys on läntisiä alueita pienempi. Taudin lisääntyminen osoittaa, että on olemassa jokin taudin esiintyvyyttä lisäävä tekijä erityisesti miesten kohdalla. Kelan tilaston mukaan lääkkeiden erityiskorvattavuuden Parkinsonin taudin ja siihen verrattavan liikehäiriön hoitoon sai viime vuonna 1765 uutta sairastunutta.

 ”Nyt Helsingissä järjestettävä Kohti Parkinsonin tautia hidastavaa hoitoa -lääketutkimusseminaari on yksi esimerkki liiton yhteistyöstä, jonka avulla haluamme vahvistaa tautiin liittyvää tutkimusta ja sairastuneiden hyvää hoitoa”, sanoo Parkinson-liiton toiminnanjohtaja Hanna Mattila. Seminaarin väliajalla Parkinsonin tautiin sairastuneet esittelevät kirjoittamiaan kirjoja.

”Vaikka yleinen tietämys taudista on lisääntynyt, jää sairastunut monesti diagnoosin varmistuttua yksin miettimään tulevaisuuttaan. Verkosta löydetty tieto ei anna vastausta siihen, millaisia muutoksia sairaus elämään tuo ja mistä löytää muita sairastavia, joiden kanssa mieltä vaivaavista kysymyksistä voi keskustella”, sanoo Hanna Mattila. ”Yhdistykset ja kerhot eri puolilla Suomea tarjoavat monille sairastuneille mahdollisuuden vastausten saamiseen tiedon lisäämisen ja toimintakyvyn parantamisen ohella.”

 Hanna Mattilan mukaan ajantasaiset tiedot omasta sairaudesta vertaistuen ohella auttavat torjumaan tautiin liittyviä pelkoja. ”Etenevän sairauden kohdalla toivon ylläpitäminen on merkittävä asia. Tämä seminaari, johon on ilmoittautunut yli 200 ihmistä on yksi hyvä esimerkki siitä, miten voi torjua sairauteen liittyviä pelkoja ja säilyttää toivo hyvän elämän jatkumisesta”, sanoo Mattila.

Ohessa seminaarin ohjelma. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tilaisuuteen tervetulleita.
Ohjelma

Lisätietoja: Parkinson-liiton toiminnanjohtaja Hanna Mattila, p. 040 512 2352

Seksuaalinen väkivalta ja häirintä ovat merkittävimpiä tyttöjen kohtaamia turvallisuusriskejä kaupungeissa ympäri maailmaa. Tämä selviää kyselytutkimuksesta, johon lastenoikeusjärjestö Plan International on haastatellut liki 400 ihmisoikeuksien ja urbaanin turvallisuuden asiantuntijaa 22 kaupungista ympäri maailmaa.

Kyselytutkimukseen osallistuneista asiantuntijoista 78 prosenttia pitää seksuaalisen häirinnän riskiä tytöille kaupungissaan erittäin korkeana tai korkeana. 77 prosenttia arvioi, että seksuaalista häirintää tapahtuu julkisilla paikoilla hyvin usein tai melko usein. 60 prosentin mukaan häirintä raportoidaan viranomaisille harvoin tai ei koskaan.

Myös seksuaalinen väkivalta on yleistä ympäri maailmaa: 57 prosenttia asiantuntijoista pitää seksuaalisen väkivallan uhkaa tytöille ja nuorille naisille erittäin korkeana tai korkeana. Lähes puolet arvioi, että seksuaalista väkivaltaa tapahtuu julkisilla paikoilla hyvin usein tai usein. Yli kolmannes sanoo, että se jää aina tai useimmiten raportoimatta viranomaisille.

Seksuaalisen häirinnän uhka on tutkimuksen kaupungeista korkein Bogotassa ja Johannesburgissa ja matalin Tukholmassa. Seksuaalisen väkivallan kannalta vaarallisin on Johannesburg, turvallisimpia Hanoi ja Tokio. Sieppausten ja murhien riski on korkein Kampalassa.

– Kaupungit tarjoavat tytöille ja nuorille naisille valtavia mahdollisuuksia, mutta ne ovat myös erittäin vaarallisia paikkoja, joissa tapahtuva väkivalta voi vaikuttaa pysyvästi tyttöjen elämään, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.

Tutkimus osoittaa, että tyttöjen on turvallista liikkua monessa kaupungissa päiväsaikaan, mutta illalla ja yöllä kaduilla tai joukkoliikenteessä liikkuminen muuttuu vaaralliseksi. Yli kaksi kolmasosaa asiantuntijoista kertoo, että tytöt mukauttavat käytöstään ja liikkumistaan varautuen uhkiin. Vertailluista kaupungeista julkinen liikenne on turvattominta Limassa, turvallisinta Tukholmassa.

Moni vastaaja nostaa esiin myös sen, että tytöt eivät pääse osallistumaan kaupunkien turvallisuutta koskevaan päätöksentekoon eivätkä kaupunkien päättäjät ota juuri lainkaan huomioon tyttöjen näkemyksiä turvallisuudesta. Yli puolet asiantuntijoista pitää kotikaupunkinsa tukipalveluita seksuaalista häirintää tai väkivaltaa kokeneille tytöille riittämättöminä.

Kyselytutkimukseen osallistui asiantuntijoita Tukholmasta, Pariisista, New Yorkista, Limasta, Kampalasta, Dhakasta, Bogotasta, Johannesburgista, Kairosta, Delhistä, Sao Paulosta, Nairobista, Jakartasta, Ouagadougousta, Sydneystä, Istanbulista, Hanoista, Dar es Salaamista, Bamakosta, Tokiosta, Torontosta ja Dublinista.

Kyselytutkimuksen on toteuttanut tutkimusyritys ComRes, joka haastatteli jokaisesta kaupungista vähintään 15 asiantuntijaa. Mukana oli tutkijoita, järjestöjen ja ajatushautomoiden asiantuntijoita, terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisia, virkamiehiä, kaupunginvaltuutettuja ja aktivisteja.

Raportti sekä tarinoita ja kuvia median käyttöön: https://www.dropbox.com/sh/xim97425xvyu9ze/AAAjvoTJwS6gLbjHLclCBje7a?dl=0

Lisätiedot:
Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen, ossi.heinanen@plan.fi, p. 040 752 0080
Plan International Suomen viestinnän suunnittelija Iida Riekko, iida.riekko@plan.fi, p. 040 825 0252

Iloa toimeliaisuudesta – Aktivitetger glädje

Suomessa on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien vanhustenpäivää. Vanhustenpäivä on lokakuun ensimmäinen sunnuntai ja sitä seuraava viikko on vanhustenviikko, joka on tunnettu Lahdessa myös eläkeläistenviikkona. Vanhustenviikon ohjelma on koottu eri toimijoiden järjestämistä ikäihmisille suunnatuista tapahtumista, mutta myös moni tapahtuma on ikärajaton.

Tämän vuoden tilaisuuksista mainittakoon Palvelukeskus Linnunlaulussa järjestettävät päivätanssit pe 12.10. klo 13.30 sekä Nastolan kirjaston ilmainen opastus e-aineistoon ja älylaitteiden käyttöön ma 8.10. klo 13-15. Lisäksi viikon ohjelmasta löytyy mm. erilaisia konsertteja, vesijumppaa, ikäihmisten bingo, ulkoilutapahtuma Linnunlaulussa, Kirkonkylän pysäkkilenkki sekä seurakunnan järjestämät tilaisuudet Bedan Pirtillä.

Yksi viikon odotetuimpia tapahtumia on ma 8.10. klo 16-19 jo 19. kerran järjestettävä Loistopolku-kävely. Kannusta kaverisikin liikkumaan ja ilmoittaudu mukaan tapahtuman aikana Nastolan uimahallilla, Loistolaavulla tai Taidekeskus Taarastissa. Laavulla on myynnissä lettuja ja makkaraa sekä Taidekeskus Taarastissa on kahvila avoinna. Kaikkien kävelyyn osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Loistopolku-kävelyssä ovat ensimmäistä kertaa mukana myös Liikuntakeskus Lumo omilla toimintarasteillaan Nastolan uimahallilla sekä Taidekeskus Taarastin pihassa. Loistopolku-kävelyn järjestävät Nastola-seura ry ja Nastolan seurakunta.

Vanhustenviikon pääjuhlaa vietetään Lahdessa 8-salilla torstaina 11.10. klo 12 alkaen. Nastolan aluejohtokunta järjestää tilaisuuteen maksuttoman linja-autokuljetuksen, joka lähtee Uudenkylän pysäkiltä klo 11.15 ja poimii halukkaita osallistujia kyytiin linjan 4 reitiltä. Paluukuljetus takaisin Nastolaan tapahtuu heti juhlan loputtua. Kuljetukseen pyydetään ennakkoilmoittautumaan sähköpostitse osoitteeseen lahtipiste@lahti.fi tai puhelimitse 03 814 2355. Linja-auto täytetään varausjärjestyksessä.

Vanhustenviikon ohjelmat löytyvät Lahti-Pisteistä sekä verkko-osoitteesta www.nastola.fi.

Lähde mukaan vanhustenviikon tilaisuuksiin Nastolan alueella ja koko Lahdessa. Toimeliaisuus pitää aktiivisena ja tuo iloa elämään!

Lisätiedot
Henna Keihäs
tapahtuma- ja tuotantoassistentti
Lahden kaupunki

p. 050 383 6551
henna.keihas@lahti.fi

Kempeleläinen hiustuotteisiin erikoistunut yritys DreamHair® jatkaa yhteistyötä Miss Suomi tapahtuman kanssa. DreamHair® toimittaa Miss Suomi Finalisteille hiustuotteita itse finaaliin sekä missikiertueelle. Miss Suomi Finalistit ovat tehneet kolmen viikon mittaisen missikiertueen ympäri suomea jossa he esittelivät yhteistyökumppaneiden tuotteita. Kiertue huipentuu tänään lauantaina tapahtuvaan Finaaliin jossa valitaan uusi Miss Suomi. Finaalia voi seurata Viafree kanavalla tänä vuonna myös netin kautta. Finaali järjestetään 29.9. klo. 20:00 alkaen Billnäsin Ruukissa.

DreamHair® oli mukana myös vuonna 2016 ja 2017 Miss Suomi kilpailussa. Vuonna 2018 DreamHair julkaisi uuden  Premium Slaavipidennys malliston, jonka hius on hyvin lähellä suomalaista hiuslaatua. Slaavihiusmallisto on saavuttanut suuren suosion ja on myynnissä sekä kampaajille että kuluttajille.

DreamHair® on Suomalainen hiustuotteisiin erikoistunut yritys jonka kotipaikka on Kempele. Olemme toimineet vuodesta 2007 asti ja työllistämme tällä hetkellä 8 henkilöä. DreamHairilla on oma myymälä Helsingissä ja Kempeleessä. DreamHair® on toimittanut jo yli 160000 verkkokaupan tilausta Suomeen ja ulkomaille vuodesta 2007 lähtien.

Miss Suomi -kilpailu on vuosittain yksi katsotuimmista televisio-ohjelmista. Miss Suomi kilpailu on Suomen arvostetuin kauneuskilpailu joka on järjestetty Suomessa vuodesta 1931 lähtien sotavuosia lukuunottamatta. 

Lisätietoja: Hiustukku Dream & Hair, Ari Hahto, p. 045-1114114, sales(at)dreamhair.com

www.dreamhair.com

www.misssuomi.fi

Kansainvälinen rikoskirjallisuusfestivaali Nordic Noir Rukalla tammikuussa 2019

Nordic Noir on Suomen ensimmäinen, puhtaasti pohjoismaiseen rikoskirjallisuuteen keskittyvä kansainvälinen kirjallisuusfestivaali. Nordic Noir tuo Rukalle pohjoismaiden suurimmat rikoskirjallisuuden nimet yhdessä uusien ja kiinnostavien tekijöiden kanssa. Nordic Noir järjestetään Rukalla 18.-20.1.2019. Nordic Noir -festivaalin pohjoinen sijainti, luonto, pimeä vuodenaika ja Kuusamon ainutlaatuinen ympäristö tarjoavat puitteet uniikille kirjalliselle kokemukselle. Ohjelma koostuu haastatteluista, paneelikeskusteluista ja muista kirjallisuusaiheisista ohjelmanumeroista sekä jazzmusiikista. Talviset elementit, kuten avantouinti, laskettelu ja kaamos tuovat festivaaliin oman lisänsä.

Ensimmäisen Nordic Noir -festivaalin kirjallisuusvieraina nähdään ruotsalaisen dekkarikirjallisuuden tähti Jens Lapidus, joka saavutti kansainvälisen menestyksen Stockholm Noir -trilogiallaan sekä Erik Axel Sund kirjoittajanimen ja suositun Varistyttö -trilogian takaa löytyvä ruotsalaiskaksikko Jerker Eriksson ja Håkan Axlander Sundquist.

Muita vierailijoita ovat mm. Wallander televisiosarjojen käsikirjoittajanakin tutuksi tullut rikoskirjailija Stefan Ahnhem sekä suositun Magdalena Hansson -trilogian kirjoittaja Ninni Schulman Ruotsista, norjalainen Samuel Bjørk kirjoitusnimellä tunnettu ja kaksi arvostelumenestykseksi noussutta kirjaa kirjoittanut Frode Sandel Øien, islantilaiset menestyskirjailijat Ragnar Jonasson ja Yrsa Sigurðardóttir sekä suomalainen Max Seeck, jonka kirjan Hammurabin enkelit Suomen dekkariseuran valitsi 2017 Vuoden esikoisdekkariksi. Festivaalin moderaattoreina toimivat Ronja Salmi ja Kasper Strömman. 

Festivaalin päiväkohtainen ohjelma ja loput esiintyjät julkaistaan 1.11.

Nordic Noir –kirjallisuusfestivaalin taustalta löytyy Bättre Folk –festivaalin järjestäjiä sekä Ruka-Kuusamon matkailu ry.

Lipunmyynti tapahtumaan käynnistyy keskiviikkona 3.10.

www:
www.nordicnoir.fi

Tiketti:
www.tiketti.fi/nordicnoir

Instagram:
https://www.instagram.com/nordicnoirfestival/

Facebook:
https://www.facebook.com/nordicnoirfestival/

 Lisätietoja & esiintyjien haastattelupyynnöt: 

Aki Roukala
040 758 7277
aki@isthisart.fi

Tiedoksi medialle, ei julkaistavaksi:

Festivaalin www-sivut ja sosiaalisen median kanavat julkaistaan maanantaina 1.10.

Reserviläisliitto korostaa vapaaehtoisten naisten vahvaa motivaatiota, kantahenkilökunnan vastuuta ja palvelustoverin reilua kohtelua niin miehille kuin naisillekin mielekkään palvelusilmapiirin muodostumisessa.

Kaisa Töllin tuore kirja ”Häiriö! Nainen intissä” herätti nopeasti äänekästä keskustelua naisten asemasta asepalveluksessa. Yksi verkkokeskustelujen kärkiteema oli fyysinen kunto, joka on myös monen nuoren miehen ongelma. Reserviläisliitto ja liitossa toimivat naisreserviläisaktiivit korostavat, että jokaisella on velvollisuus huolehtia kunnostaan, jotta selviytyy sotilaselämän rasituksista.

– Kovaa luonnetta ja hyvää kuntoa armeija vaatii naiselta – sitä ei käy kieltäminen – mutta yhtä lailla silloin ollaan liikkeellä väärällä asenteella, jos lähdetään siitä, että naisena minun pitää saada eri kohtelua kuin miesten, ensimmäisten joukossa vuonna 1996 naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanut ja Lapin reserviläispiirin hallituksessa toimiva vääpeli Maarit Timonen kertoo.

Kuntotasosta riippumatta varusmiespalvelus on kuitenkin vahvasti myös asennekysymys, koska jokaista väsyttää ja harmittaa jossain vaiheessa.

– Täytyy muistaa, että puolustusvoimissa kouluttaudutaan poikkeusolojen tehtäviä varten, joka edellyttää tiettyä kovuutta ja sitä, ettei vedä liian helposti ’hernettä nenään’, Porin prikaatissa vuonna 1999 niin ikään ensimmäisten naisten joukossa asepalveluksena suorittanut ylivääpeli Minna Nenonen Oripäästä sanoo.

Asiatonta kohtelua ei toki miesten eikä naistenkaan tarvitse sietää ja tähän on olemassa omat kanavansa. Liitto pitää puolustusvoimien kantahenkilökunnan roolia erityisen tärkeänä hyvän ilmapiirin rakentamisessa.

- Kouluttajilla ja kantahenkilökunnalla on asenteisiin ja ilmapiiriin suuri vaikutus. He näyttävät omalla esimerkillään muille toimintatavat ja luovat yhtenäisen joukon sanan varsinaisessa merkityksessä tai sitten eivät. Heidän mahdolliset asennevammansa leviävät kuin rutto joukossa”, Maarit Timonen pohtii. 

Naisten palvelusolosuhteiden ympärillä käytävästä kriittisestä keskustelusta huolimatta liitto muistuttaa, että naiset pärjäävät armeijassa hyvin ja 70 % heistä valitaan johtajakoulutukseen.

– Minulle varusmiesaika vuonna 1996 oli pioneerityötä naisten varusmiespalveluksen eteen ja uskon, että asiat ovat siitä jo muuttuneet parempaan. Nainen ei ole enää kummajainen Suomenkaan puolustusvoimissa, Maarit Timonen päättää.

Reserviläisliitto kannustaa ja pitää tervetulleena keskustelua naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja varusmiespalveluksen kehittämisestä.

Lisätietoja

- Lapin Reserviläispiirin ja Reserviläisliiton hallituksen jäsen Maarit Timonen, 045 137 0271

- Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton hallituksen jäsen Minna Nenonen, 050 5394281

- Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755

Yrittäjä Päivi Huttunen on työskennellyt verhoilijana yli 20 vuoden ajan. Kierrätyshenkisyys ja lisääntynyt arvostus antiikkia ja vintagea kohtaan näkyvät tänä päivänä verhoilupalveluiden kysynnän kasvuna. Entisöinti ja verhoilu korkealaatuisella kankaalla tekevät perinnehuonekalusta tai vanhasta sohvasta jälleen uuden, ja antavat sille jopa vuosikymmeniä lisää käyttöaikaa.

Päivi Huttusen yritys, PH-Verhoomo, toimii kerrostalon katutasossa lähellä Mikkelin keskustaa. Verstaalle on helppo tulla, mutta tarvittaessa Huttunen noutaa verhoiltavat huonekalut asiakkaan luota. Suurin osa asiakkaista on yksityishenkilöitä, joille Huttunen verhoilee kaikenlaisia huonekaluja. Lisäksi yritys on toteuttanut julkisten tilojen verhoiluja mm. huoltoasemille ja kouluihin. PH-Verhoomo palvelee myös erikoisemmissa tarpeissa, kuten ajoneuvojen ja veneiden sisustuksen verhoilussa. Lisäksi verstaalta voi hankkia vaahtomuovia eri käyttökohteisiin.

Viime vuosina vahvistunut kierrätysajattelu on näkynyt Huttusen verstaalla tilausten kasvuna. Myös monissa sisustusohjelmissa on entistä vahvemmin noussut esiin vanhojen esineiden ja huonekalujen hyödyntäminen kotien sisustuksessa. Tämä ilahduttaa verhoilijaa.

– Ohjelmat herättävät ihmisiä huomaamaan, että vanhoja huonekaluja voi hyödyntää monella tavalla. Perinteisten, huonekalun omaa aikakautta edustavien kankaiden lisäksi verhoiluun saatetaan nyt valita myös yllättävämpiä ja räväkämpiä kuoseja ja värejä tai vaikka tekstejä. Tänä syksynä pinnalla ovat samettipintaiset huonekalut, Huttunen kertoo. – Uutta ja vanhaa yhdistämällä antiikkihuonekalut sopivat mihin tahansa kotiin ja sisustustyyliin.

Verhoilijan ammatti vaatii monipuolisten käsityötaitojen ja visuaalisen silmän lisäksi tarkkaa psykologista silmää. – Moni entisöitävä esine on asiakkaalle erittäin rakas ja ollut suvussa pitkään. Entisöinti voi olla suurempi työ kuin kokonaan uuden huonekalun valmistus, sillä vanhan verhoilun purkaminen on yksi työvaihe lisää. On tärkeää, että huonekalua uudistaessani kykenen menemään ihmisen lähelle ja ymmärtämään, millaista lopputulosta asiakas hakee ja millaista tunnelmaa hän tavoittelee kotiinsa.

Lisätiedot

Päivi Huttunen, yrittäjä, PH-Verhoomo, 044-015 0228, phverhoomo@hotmail.com   

Marjo Niittuaho-Nastolin, kehityspäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Finska Kulturfonden drar igång ett landsomfattande program, En läsgåva till barnet, som omfattar hela årskullen barn. Programmet förverkligas av Läscentrum.

Alla barn som föds åren 2019−2021 får en läsväska när de besöker barnrådgivningen. En läsgåva till barnet strävar till att öka högläsningen i småbarnsfamiljer, och inspirera till gemensamma lässtunder redan från barnets första tid.

− En läsgåva till barnet är ett komplement till det kvalitativt högtstående rådgivningsarbetet. Programmet ger rådgivningspersonalen en möjlighet att påminna familjerna om hur viktigt det är med gemensamma lässtunder. Jag är verkligt glad för Kulturfondens satsning på barnfamiljer och tror att den kommer att ha effekt på finländarnas läsvanor, konstaterar familje- och omsorgsminister Annika Saarikko.

Regelbunden högläsning gynnar barnets utveckling och kommunikationen inom familjen. Gemensamma lässtunder stöder barnets språkutveckling och stärker banden mellan föräldrar och barn. Läsupplevelser utvecklar barnets fantasi, känsloliv och inlärningsförmåga samt skolgången. Tidig läsning påverkar också barnets framtida läsvanor.

− Godnattsaga på kvällen, uppmuntrar Jari Sokka, Finska Kulturfondens styrelseordförande.

− Ju tidigare barnet får stifta bekantskap med böcker, desto sannolikare är de aktiva läsare också senare. Kulturfonden verkar i hela landet och det är fint att vi med Läscentrums och barnrådgivningarnas förmedling når alla nya småbarnsfamiljer.

Enligt flera olika forskningsresultat har läsningen i familjerna minskat betydligt under senare år. I andra europeiska länder har man vaknat och i över 20 länder har man redan i flera år haft bokstartprogram där man delat ut läsgåvor.

− Programmet som nu dras igång är ett betydande tillskott till det finländska läskunnighetsarbetet. De europeiska aktörerna har tack vare långsiktig verksamhet kunnat följa med effekten läsgåvoprogrammen och det är tydligt att speciellt i familjer där man läser lite, ökar läslusten väsentligt tack vare bokgåvan, berättar Läscentrums verksamhetsledare Ilmi Villacís.

En läsgåva till barnet är en fortsättning på Läscentrums tidigare samarbete med barnrådgivningsväsendet. Läs för barnet som fått understöd av stat och stiftelser har informerat familjer om läsningens betydelse som en del av rådgivningsbesöken. Riksdagens understöd gjorde projektets pilotskede möjligt att genomföra.

En läsgåva till barnet, som finansieras av Finska Kulturfonden, delas ut i form av en bokväska som innehåller två böcker: En för babyn och en sagobok för barn i lekåldern. De här böckerna produceras enkom för det här ändamålet. Utöver böckerna får familjerna också ett läsmått, verskort och en inbjudan till biblioteket.

En läsgåva till barnet kör igång i början av år 2019. Genom projektet stöder Finska Kulturfonden Läskunnighetsforumets arbete för barns läsning.

Mer information och intervjuförfrågningar:

Emmi Jäkkö, marknadsförings- och projektchef: Lukukeskus-Läscentrum tfn 050 563 8998 emmi.jakko(at)lukukeskus.fi

Juhana Lassila, ombud, stipendier och kultur Suomen Kulttuurirahasto – Finska Kulturfonden Tfn 040 517 8500 juhana.lassila(at)skr.fi

Lappeenrannan museot viettävät talviaikana Museoperjantaita joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ja Linnoituksen museoihin on silloin vapaa pääsy.

Museoperjantaina 5.10.2018 on Lappeenrannan taidemuseossa avoinna kaksi näyttelyä.

Sirpa Hynnisen ja Vesa-Ville Saarisen näyttely on avoinna Lappeenrannan taidemuseossa 15.9.2018 – 6.1.2019 välisen ajan. Näyttelyteosten lähtökohtina ovat olleet erilaiset luontokokemukset, kaupunkimaisemat ja fyysiseen työhön liittyvä kuvasto. He ovat työskennelleet työryhmänä yhtäjaksoisesti viisitoista vuotta ja he suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä tila-, ympäristö- ja videotaidetta sekä veistoksia.

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu - Juho Rissasen seinämaalausluonnokset Hackmanin taloon Viipurissa -näyttely on esillä Lappeenrannan taidemuseossa 15.9.2018 - 6.1.2019 välisen ajan. Näyttelyssä esitellään Juho Rissasen Wilhelm Hackmanille maalaaman seinämaalauksen säilyneet luonnokset vuodelta 1913. 

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu oli tilaustyönä toteutettu seinämaalaus, jonka Wilhelm Hackman tilasi Juho Rissaselta uuteen asuntoonsa, joka valmistui vuonna 1909 Pohjoisvallikadun ja Piispankadun kulmaan Viipurissa. Valmistuttuaan tuo kolmiosainen öljyvärimaalaus riippui Wilhelm Hackmanin asunnon yläaulassa, pitkän hallin pilasterein jaetulla seinällä. Suomalaisten sotilaiden kerrotaan II maailmansodan aikana leikanneen maalaukset kehyksistään Hackmanin talosta ja ottaneen ne mukaansa. Maalaukset hävisivät sodan aikana ja vain luonnokset ovat säilyneet.  Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti ne vuonna 2007 Lappeenrannan taidemuseolle.

Näyttelyssä on esillä myös kolme muuta Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin kuuluvaa Juho Rissasen teosta: Naiset rannalla, Kylpijät (1914) sekä Piirtäjä (1920).

Etelä-Karjalan museossa on avoinna vain perusnäyttely Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia, joka tutustuttaa Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla.

Lauantaista maanantaihin 6. – 8.10. Etelä-Karjalan museo on suljettu huoltotöiden takia.

Museoperjantain tarjouksena museokaupoissa kaikki kirjat -15%.

Lisäksi Linnoituksen Vihreässä Makasiinissa on 5.-7.10. klo 11-17 perinteinen Syyskirppu kirpputori sekä Linnoituksen käsityöläisten ja museokauppojen poistotuotteita. Makasiinissa on esillä myös keräilijä Juha Variksen kalenteripyyhekokoelma Hyvin pyyhkii – 60-luvulta nykypäivään sekä Makasiinikahvio ja Hope ry:n keräyspiste, johon toivotaan lapsille erityisesti talvivaatteita ja leluja.

 Tervetuloa museoihin ja Linnoitukseen!

Lappeenrannan museot viettävät talviaikana Museoperjantaita joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ja Linnoituksen museoihin on silloin vapaa pääsy.

Museoperjantaina 5.10.2018 on Lappeenrannan taidemuseossa avoinna kaksi näyttelyä.

Sirpa Hynnisen ja Vesa-Ville Saarisen näyttely on avoinna Lappeenrannan taidemuseossa 15.9.2018 – 6.1.2019 välisen ajan. Näyttelyteosten lähtökohtina ovat olleet erilaiset luontokokemukset, kaupunkimaisemat ja fyysiseen työhön liittyvä kuvasto. He ovat työskennelleet työryhmänä yhtäjaksoisesti viisitoista vuotta ja he suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä tila-, ympäristö- ja videotaidetta sekä veistoksia.

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu - Juho Rissasen seinämaalausluonnokset Hackmanin taloon Viipurissa -näyttely on esillä Lappeenrannan taidemuseossa 15.9.2018 - 6.1.2019 välisen ajan. Näyttelyssä esitellään Juho Rissasen Wilhelm Hackmanille maalaaman seinämaalauksen säilyneet luonnokset vuodelta 1913. 

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu oli tilaustyönä toteutettu seinämaalaus, jonka Wilhelm Hackman tilasi Juho Rissaselta uuteen asuntoonsa, joka valmistui vuonna 1909 Pohjoisvallikadun ja Piispankadun kulmaan Viipurissa. Valmistuttuaan tuo kolmiosainen öljyvärimaalaus riippui Wilhelm Hackmanin asunnon yläaulassa, pitkän hallin pilasterein jaetulla seinällä. Suomalaisten sotilaiden kerrotaan II maailmansodan aikana leikanneen maalaukset kehyksistään Hackmanin talosta ja ottaneen ne mukaansa. Maalaukset hävisivät sodan aikana ja vain luonnokset ovat säilyneet.  Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti ne vuonna 2007 Lappeenrannan taidemuseolle.

Näyttelyssä on esillä myös kolme muuta Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin kuuluvaa Juho Rissasen teosta: Naiset rannalla, Kylpijät (1914) sekä Piirtäjä (1920).

Etelä-Karjalan museossa on avoinna vain perusnäyttely Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia, joka tutustuttaa Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla.

Lauantaista maanantaihin 6. – 8.10. Etelä-Karjalan museo on suljettu huoltotöiden takia.

Museoperjantain tarjouksena museokaupoissa kaikki kirjat -15%.

Lisäksi Linnoituksen Vihreässä Makasiinissa on 5.-7.10. klo 11-17 perinteinen Syyskirppu kirpputori sekä Linnoituksen käsityöläisten ja museokauppojen poistotuotteita. Makasiinissa on esillä myös keräilijä Juha Variksen kalenteripyyhekokoelma Hyvin pyyhkii – 60-luvulta nykypäivään sekä Makasiinikahvio ja Hope ry:n keräyspiste, johon toivotaan lapsille erityisesti talvivaatteita ja leluja.

 Tervetuloa museoihin ja Linnoitukseen!